Veronkantolaki
Ei voimassa- Asiasanat
- Veronkanto
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2016/769/ajantasa/2018-01-12/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016) tarkoitettujen verojen ja maksujen maksamisessa, palauttamisessa ja perimisessä noudatettavaan menettelyyn. Lakia sovelletaan ennakkoperintälaissa (1118/1996) ja arvonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitettuihin veroihin siltäkin osin kuin niihin ei sovelleta oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, jollei asianomaisessa laissa toisin säädetä.
Lakia sovelletaan lisäksi muiden verojen ja maksujen kannossa, jos niin erikseen säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
verolla 1 §:ssä tarkoitettuja veroja, maksuja ja muita suorituksia, jotka Verohallinto kantaa ja tilittää, sekä sellaista ulkomaan veroa, joka vieraan valtion kanssa virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen ( virka-apusopimus ) tai keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun neuvoston direktiivin 2010/24/EU nojalla voidaan periä Suomessa;
verovelvollisella 1 §:ssä mainittujen lakien mukaan verovelvollisia ja 1 §:ssä tarkoitetun veron suorittamiseen velvollisia;
veronkannolla verovarojen kantamiseen ja palauttamiseen kuuluvia toimenpiteitä sekä verovaroista pidettävää kirjanpitoa;
veron perinnällä Verohallinnon perintätoimia sekä muuta verovelkojen perintää tässä ja muussa laissa säädettyjä perintäkeinoja käyttäen;
palautuksella verovelvolliselle palautettavaa määrää ja sille laskettuja korkoja sekä vieraasta valtiosta Suomeen siirrettyä veroa tai veron ennakkoa, jota ei ole käytetty verovelvollisen verojen suoritukseksi.
3 §Toimivaltainen viranomainen
Toimivaltainen viranomainen on Verohallinto.
4 §Yhdessä kannettavat verot
Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetuista veroista valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, vakuutetun sairausvakuutusmaksu ja henkilön yleisradiovero kannetaan yhdessä yhtenä verovuoteen kohdistuvana verona. Yhteisön tulovero ja yhteisön yleisradiovero kannetaan samoin yhdessä yhtenä verovuoteen kohdistuvana verona.
5 §Verovarojen maksuliike
Verot kannetaan sekä palautukset ja muut suoritukset maksetaan käyttäen valtion maksuliikepankeissa tätä tarkoitusta varten olevia Verohallinnon tilejä.
6 §Kirjanpito verovaroista
Verohallinto pitää verovarojen kirjanpitoa, jonka tulee sisältää tiedot kertyneistä ja palautetuista veroista sekä muista suorituksista. Verovarojen kirjanpidosta on käytävä ilmi valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä edellytetyt tiedot samoin kuin veronsaajille tehtävien tilitysten edellyttämät tiedot.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovarojen kirjanpito- ja kirjaamismenettelystä.
2 lukuEräitä veroja koskevat erityissäännökset
7 §Erityissäännösten soveltamisala
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettujen verojen sekä verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:ssä tarkoitetun laiminlyöntimaksun kantamiseen.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta:
ennakkoperintälain 23 §:ssä tarkoitettuun ennakonkantoon;
korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) 12 §:ssä tarkoitettuun koronsaajalle maksuunpantavaan lähdeveroon;
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tulonsaajalle maksettavaan lähdeveron palautukseen eikä mainitun lain 3 luvussa säädetyistä tuloista suoritettaviin veroihin ja maksuihin, jotka määrätään verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä;
arvonlisäveroon, johon sovelletaan arvonlisäverolain 12 a luvussa tarkoitettua erityisjärjestelmää;
Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 6 §:ssä tarkoitettuun lopullisen palkkaveron palauttamiseen.
8 §Maksun tai palautuksen käyttäminen verojen suoritukseksi
Verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan 7 §:ssä tarkoitettua veroa koskeva maksu tai palautus käytetään mainitussa pykälässä tarkoitettujen verojen suoritukseksi. Maksu käytetään erääntymättömien verojen suoritukseksi kuitenkin aikaisintaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 32 ja 34 §:ssä tarkoitettuna eräpäivänä.
Palautus on käytettävissä erääntyneen veron suoritukseksi seuraavasti:
arvonlisäverolain 147 a §:ssä ja 149 b §:n 3 momentissa tarkoitettu palautukseen oikeuttava arvonlisävero sinä päivänä, jona veroilmoitus tai sen oikaisuilmoitus on annettu, kuitenkin aikaisintaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuna verokautta seuraavan kuukauden yleisenä eräpäivänä;
muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu oikaisuilmoitukseen perustuva palautus sinä päivänä, jona oikaisuilmoitus on annettu, kuitenkin aikaisintaan verokauden veron eräpäivänä;
veron määräämistä tai päätöksen oikaisua verovelvollisen hyväksi koskevaan päätökseen tai muutoksenhakuun perustuva palautus sinä päivänä, jona oikaisu tai muutosverotus toimitetaan, kuitenkin aikaisintaan alkuperäisellä päätöksellä määrätyn määrän eräpäivänä;
verosta vapauttamiseen tai veron perimättä jättämiseen perustuva palautus sinä päivänä, jona verosta vapauttamista tai perimättä jättämistä koskeva päätös on tehty;
16 §:n mukaiseen virheen korjaamiseen perustuva palautus sinä päivänä, jona korjaus on tehty.
Maksut ja palautukset käytetään verojen suorituksiksi vanhimmasta uusimpaan. Jos maksu on suoritettu samana päivänä kuin palautus olisi 2 momentissa tarkoitetulla tavalla käytettävissä veron suoritukseksi, maksu käytetään ensin.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksujen ja palautusten käyttöjärjestyksestä.
9 §Käyttö- ja suoritusjärjestys
Edellä 7 §:ssä tarkoitetun veron maksu tai palautus käytetään mainitussa pykälässä tarkoitettujen verojen suoritukseksi niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvat verot suoritetaan eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
Verot, joilla on sama eräpäivä, suoritetaan seuraavassa järjestyksessä:
ennakkoperintälaissa tarkoitetut ennakonpidätykset ja muut oma-aloitteisesti maksettavat verot, joilla on useita veronsaajia, sekä niihin liittyvät veronkorotukset ja myöhästymismaksut;
työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) mukaiset maksut sekä niihin liittyvät veronkorotukset ja myöhästymismaksut;
arvonlisäverot ja muut yksin valtiolle tulevat verot sekä niihin liittyvät veronkorotukset ja myöhästymismaksut;
verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetut laiminlyöntimaksut;
tämän lain 34 §:n nojalla takaisin perittävä palautus.
Suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa verovelvollisen esittämän perustellun pyynnön vuoksi.
Kustakin verosta suoritetaan ensin verolle lasketut viivästyskorot.
Maksua tai palautusta ei ilman verovelvollisen vaatimusta käytetä sellaisen veron tai sen osan suoritukseksi, jonka täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä 7 §:ssä tarkoitettujen verojen käyttö- ja suoritusjärjestyksestä.
10 §Palautuksen säilyttäminen
Verovelvollisen pyynnöstä Verohallinto voi säilyttää palautuksen tulevien maksuvelvoitteiden suoritukseksi.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä palautusten säilyttämiseen liittyvistä aikarajoituksista ja euromääräisistä rajoituksista sekä muusta palautuksen säilyttämiseen liittyvästä menettelystä.
11 §Maksun tai palautuksen käyttäminen Verohallinnon muiden saatavien suoritukseksi
Jos 7 §:ssä tarkoitettuja veroja ei ole suorittamatta, voidaan näiden verojen maksu tai palautus käyttää Verohallinnon muiden erääntyneiden saatavien suoritukseksi.
Maksu tai palautus käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron ja tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvien verojen suoritukseksi palautus käytetään eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä erääntyneiden verojen suoritukseksi maksu tai palautus käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Tämän jälkeen maksu tai palautus käytetään Verohallinnon muiden saatavien kuin edellä tässä momentissa mainittujen verojen suoritukseksi noudattaen 40 §:ää. (27.1.2017/52)
Maksu käytetään muiden kuin 7 §:ssä tarkoitettujen verojen suoritukseksi aikaisintaan sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jona maksu on suoritettu. Jos verovelvollinen pyytää maksun palauttamista, maksu palautetaan siten kuin 5 luvussa säädetään.
Edellä 10 §:n nojalla säilytetty palautus käytetään muun Verohallinnon saatavan kuin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron taikka tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi aikaisintaan kalenterikuukauden lopussa. (27.1.2017/52)
12 §Hyvityskorko
Jos 7 §:ssä tarkoitettua veroa koskeva maksu käytetään veron suoritukseksi myöhemmin kuin maksupäivänä, sille lasketaan hyvityskorkoa maksupäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona se käytetään veron suoritukseksi. Jos maksua palautetaan tai käytetään 38 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, hyvityskorko lasketaan siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä.
Jos veron määrä alenee oikaisuilmoituksen, veron määräämistä tai päätöksen oikaisua koskevan päätöksen tai muutoksenhaun johdosta, palautukselle lasketaan hyvityskorkoa 1 momentissa tarkoitettuun päivään alkaen seuraavasti:
verolle oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 32 ja 34 §:ssä tarkoitettua eräpäivää seuraavasta päivästä;
jos vero on suoritettu 1 kohdassa tarkoitetun eräpäivän jälkeen, veron suorittamispäivää seuraavasta päivästä;
jos veron suoritukseksi on käytetty palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa, aikaisintaan suoritukseksi käytetyn palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron verokauden eräpäivää seuraavasta päivästä.
Verosta vapauttamista tai veron perimättä jättämistä koskevan päätöksen johdosta syntyvälle palautukselle lasketaan hyvityskorkoa päätöspäivästä 1 momentissa tarkoitettuun päivään.
Hyvityskorko lasketaan 32 §:n mukaisena vuotuisena korkona.
Hyvityskorosta vastaa valtio. Verovelvolliselta takaisin peritty hyvityskorko tuloutetaan valtiolle. Hyvityskorko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
13 §Palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron korko
Arvonlisäverolain 147 a §:ssä ja 149 b §:n 3 momentissa tarkoitetulle palautukseen oikeuttavalle arvonlisäverolle lasketaan hyvityskorkoa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 32 §:ssä tarkoitettua eräpäivää seuraavasta päivästä tämän lain 12 §:n 1 momentissa säädettyyn päivään.
Jos palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron määrä suurenee oikaisuilmoituksen, veron määräämistä tai päätöksen oikaisua koskevan päätöksen tai muutoksenhaun johdosta, lisämäärälle lasketaan hyvityskorkoa siten kuin 1 momentissa säädetään.
Jos palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron määrä pienenee oikaisuilmoituksen, veron määräämistä tai päätöksen oikaisua koskevan päätöksen tai muutoksenhaun johdosta, liikaa palautettavaksi ilmoitetulle määrälle on maksettava veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (1556/1995) 5 a §:n mukaista viivästyskorkoa verokauden veron eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos liikaa palautettavaksi ilmoitettu määrä on kuitenkin käytetty veron suoritukseksi tai maksettu palautuksena ennen eräpäivää, viivästyskorkoa on maksettava veron käyttämistä tai Verohallinnon tililtä veloittamista seuraavasta päivästä. Viivästyskorko lasketaan siihen päivään, jona liikaa palautettavaksi ilmoitettu määrä on tullut suoritetuksi tai jona vero on vanhentunut. Hyvityskorko oikaistaan vastaamaan muuttunutta tilannetta.
2 a luku Yhteenveto ja kantomenettelyssä tapahtuneen virheen korjaaminen (27.1.2017/52)
14 §Verovelvolliselle annettavat tiedot
Verovelvollisella on oikeus saada säännöllisesti seuraavat tiedot 4 §:ssä tarkoitetuista veroista, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätystä ennakosta tai muusta määrästä, 7 §:ssä tarkoitetuista veroista, perintöverosta, lahjaverosta, tonnistoverosta ja tulonsaajalle määrätystä ja palautettavasta lähdeverosta:
minkä verojen suoritukseksi maksut ja palautukset on käytetty;
suorittamatta olevat verot ja 45 §:ssä tarkoitettu maksukehotus;
tämän lain nojalla yhteenvedolla tiedoksi annettavat päätökset, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 35 §:ssä säädettyä myöhästymismaksua koskeva päätös, mainitun lain 43 §:n 3 momentissa säädettyä arvioverotuksen poistamista koskeva päätös sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 7 §:ssä säädettyä viivästyskoron perimättä jättämistä koskeva päätös perusteineen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista muodostetaan kalenterikuukauden jaksolta yhteenveto viimeistään viidentenä päivänä kalenterikuukauden päättymisestä.
Lisäksi yhteenvedolle voidaan merkitä myös muita tietoja.
Yhteenveto voidaan erityisistä syistä muodostaa verovelvolliselle harvemmin kuin kerran kuukaudessa.
15 §Yhteenvedon tiedoksianto
Edellä 14 §:ssä tarkoitettuun yhteenvetoon sisältyvät tiedot annetaan verovelvolliselle tiedoksi yleisessä tietoverkossa olevan sähköisen asiointipalvelun välityksellä. Verovelvollisen katsotaan saaneen tiedot seitsemäntenä päivänä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolta yhteenveto on muodostettu. Verovelvollisen pyynnöstä tiedot voidaan lisäksi lähettää postitse.
Jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ei ole antanut suostumustaan sähköiseen tiedoksiantoon, yhteenvedon tiedot lähetetään lisäksi postitse sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, joita:
ei ole merkitty ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin, ja
ei ole merkitty arvonlisäverolain 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa kuin metsätaloutta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu yhteenveto annetaan tiedoksi hallintolain (434/2003) 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. Yhteenvetoa ei kuitenkaan lähetetä postitse, jos yhteenvetoon ei merkitä muita tämän lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja kuin tieto maksujen käyttämisestä verojen suoritukseksi tai tieto suorittamatta olevista veroista. (27.1.2017/52)
Jos yhteenvetoa ei voida tietoliikennehäiriön tai muun vastaavan teknisen häiriön vuoksi antaa tiedoksi sähköisen asiointipalvelun välityksellä, se annetaan tiedoksi hallintolain (434/2003) 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovelvolliselle toimitettavan yhteenvedon antamisesta ja yhteenvetoon merkittävistä tiedoista.
16 §Virheen korjaaminen
Jos asiaa ei ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu eikä 34 §:stä muuta johdu, Verohallinto korjaa omasta aloitteestaan taikka verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan pyynnöstä 4 §:ssä tarkoitettuja veroja, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrättyä ennakkoa tai muuta määrää, 7 §:ssä tarkoitettuja veroja, perintöveroa, lahjaveroa, tonnistoveroa ja tulonsaajalle määrättyä tai palautettua lähdeveroa koskevan kantomenettelyssä tapahtuneen virheen viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen. (27.1.2017/52)
Verovelvolliselle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen ennen virheen korjaamista, jos se on erityisestä syystä tarpeen.
Korjausta koskeva päätös annetaan tiedoksi verovelvolliselle 14 §:ssä tarkoitetulla yhteenvedolla. Erillisen pyynnön perusteella Verohallinto toimittaa päätöksen korjauspyyntöön oikeutetulle asianosaiselle tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.
Virhe voidaan jättää korjaamatta, jos se on vähäinen eikä siitä aiheudu verovelvolliselle vahinkoa tai jos verovelvollisen perusteetta hyväkseen saama määrä on vähäinen, eikä verovelvollisten tasapuolinen kohtelu tai muu syy edellytä korjauksen tekemistä.
17 §Määräaika virheen korjaamiselle
Edellä 16 §:ssä tarkoitetun virheen korjaaminen voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin on muodostettu yhteenveto, johon korjattavaksi vaadittu toimenpide tai tieto on merkitty tai olisi pitänyt merkitä.
Korjaaminen voidaan tehdä 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeenkin, jos korjaamista koskeva pyyntö on saapunut Verohallinnolle määräajan kuluessa.
3 lukuVeron maksaminen
18 §Maksupaikat
Tässä laissa tarkoitetut verot maksetaan rahalaitoksiin. Maksaja vastaa maksamisesta aiheutuvista kuluista. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään niistä maksupaikoista, jotka ottavat suorituksia vastaan perimättä suorittamisesta aiheutuvista kuluista maksua.
Maksun yhteydessä on ilmoitettava maksun yksilöinnissä tarvittavat tiedot. Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä maksun yhteydessä ilmoitettavista tiedoista.
Verojen maksamisesta ulosottoviranomaiselle säädetään erikseen.
19 §Veron maksamisen ajankohta
Maksuunpantu vero on maksettava viimeistään maksuunpanon yhteydessä määrättynä veron eräpäivänä.
Oma-aloitteisten verojen maksamisen ajankohdasta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 6 luvussa.
Muu kuin 7 §:ssä tarkoitettu oma-aloitteinen vero on maksettava lain tai asetuksen mukaan määräytyvänä maksupäivänä.
20 §Maksun suorittamisen ajankohta
Vero katsotaan maksetuksi Verohallinnolle sinä päivänä, jona:
maksu on veloitettu maksajan tililtä; tai
maksu on maksettu käteisenä rahalaitokseen tai erikseen säädettyyn verojen maksupaikkaan.
Jos tietoa maksu- tai veloituspäivästä ei ole välitetty maksun mukana, vero katsotaan maksetuksi sinä päivänä, jona se on kirjattu Verohallinnon tilille.
21 §Maksaminen maksu- tai eräpäivän jälkeen
Maksupäivän tai eräpäivän jälkeen maksetulle verolle laskettavista viivästysseuraamuksista säädetään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa.
22 §Maksujen siirtoajankohta
Valtion maksuliikepankit siirtävät kunakin päivänä vastaanottamansa verovarat Verohallinnon tilille siten kuin valtion maksuliikkeen hoitamisesta tehdyn sopimuksen yhteydessä on sovittu.
Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut rahalaitokset siirtävät kunakin päivänä vastaanottamansa verovarat päivittäin Verohallinnon tilille viimeistään maksamista seuraavana sellaisena arkipäivänä, jona rahalaitos on yleisölle avoinna. Jos rahalaitos ei ole yleisölle avoinna maksupäivänä, varat on siirrettävä asianomaiselle tilille viimeistään tätä seuraavana toisena rahalaitoksen aukiolopäivänä.
Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään ajankohdasta, jolloin muut veronmaksuja vastaanottavat maksupaikat siirtävät vastaanottamansa verovarat Verohallinnon tilille.
23 §Tarkemmat säännökset ja määräykset veron maksamisesta
Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään verojen kanto- ja maksuajat tai eräpäivät sekä kantoerien lukumäärän ja eräjaon perusteet, jollei muussa laissa tai sen nojalla muuta säädetä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksamisessa noudatettavasta menettelystä.
4 lukuMaksun tai muun suorituksen käyttäminen veron suoritukseksi
24 §Veron suoritusjärjestys
Maksu tai palautus käytetään ensin muiden verolle laskettujen ja kertyneiden viivästysseuraamusten kuin huojennetun viivästyskoron suoritukseksi, sitten veronkorotuksen ja sen jälkeen veron pääoman suoritukseksi. Viimeisenä maksu ja palautus käytetään huojennetun viivästyskoron suoritukseksi. Jos kiinteistövero kannetaan useammassa kuin yhdessä erässä, varat käytetään ensisijaisesti ensiksi erääntyneen maksamatta olevan erän suoritukseksi, jollei ole ilmeistä, että verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on tarkoittanut ne muun erän maksuksi. (27.1.2017/52)
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 7 §:ssä tarkoitetuille veroille maksu tai palautus käytetään 9 §:ssä säädetyllä tavalla. Muulle oma-aloitteiselle verolle maksu tai palautus käytetään ensin veron ja sen jälkeen veronlisäyksen suoritukseksi. Edellä 4 §:ssä tarkoitetuille veroille, perintöverolle, lahjaverolle, tonnistoverolle ja tulonsaajalle määrätylle lähdeverolle määrätyn veronkorotuksen suoritukseksi maksu tai palautus käytetään veron pääoman ja huojennetun viivästyskoron jälkeen. (27.1.2017/52)
Jos verovelan perintään sovellettavassa muussa laissa säädetään suorituksen käyttämisestä 1 ja 2 momentista poikkeavasti, noudatetaan näin perityn määrän käsittelyssä asianomaisen lain säännöksiä. Muut kuin tässä momentissa tarkoitetut samaa veroa koskevat maksut ja palautukset voidaan käyttää 1 ja 2 momentin mukaisesti.
24 a § (27.1.2017/52)Verolajille kohdistetun maksun käyttöjärjestys
Maksaja voi kohdistaa maksun 4 §:ssä tarkoitettujen verojen ja ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron tai tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi.
Maksu käytetään 1 momentissa tarkoitetun verolajin verojen erääntyneiden ja erääntymättömien saatavien suoritukseksi niiden eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veroja, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrättyä ennakkoa ja muuta määrää sekä tonnistoveroa pidetään maksua kohdistettaessa yhtenä verolajina. (12.1.2018/12)
Jos maksun kohteena olevan verolajin veroja ei ole suorittamatta, maksu käytetään muiden erääntyneiden 1 momentissa tarkoitettujen verolajien erääntyneiden verojen ja erääntyneiden 7 §:ssä tarkoitettujen verojen suoritukseksi niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvat verot suoritetaan eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Jos verot erääntyvät samana päivänä, maksu käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Jos 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja veroja ei ole suorittamatta, maksu käytetään Verohallinnon muiden saatavien suoritukseksi noudattaen 40 §:ää.
24 b § (27.1.2017/52)Useille veroille kohdistetun maksun käyttöjärjestys
Maksaja voi kohdistaa maksun sitä tarkemmin yksilöimättä 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron ja tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi.
Maksu käytetään 1 momentissa tarkoitettujen verojen erääntyneiden saatavien suoritukseksi vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvien verojen suoritukseksi maksu käytetään eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Jos verot erääntyvät samana päivänä, maksu käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Jos 2 momentissa tarkoitettuja veroja ei ole suorittamatta, maksu käytetään Verohallinnon muiden saatavien suoritukseksi noudattaen 40 §:ää.
Maksu käytetään muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen verojen suoritukseksi aikaisintaan sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jona maksu on suoritettu. Jos verovelvollinen pyytää maksun palauttamista tai Verohallinto palauttaa maksun oma-aloitteisesti, maksu palautetaan noudattaen 5 lukua.
24 c § (27.1.2017/52)Maksun erityinen kohdistaminen
Maksaja voi kohdistaa maksun Verohallinnon yksilöimien 4 §:ssä tarkoitettujen verojen ja ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron tai tulonsaajalle määrättävän lähdeveron saatavien suoritukseksi.
Maksu käytetään kyseisten yksilöityjen saatavien suoritukseksi niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvat saatavat suoritetaan eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Jos saatavat erääntyvät samana päivänä, maksu käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja yksilöityjä saatavia ei ole suorittamatta, maksu käytetään noudattaen, mitä 24 b §:ssä säädetään useille veroille kohdistetun maksun käyttämisestä.
24 d § (27.1.2017/52)Käyttöjärjestyksestä poikkeaminen
Verohallinto voi käyttää maksun 24 a–24 c §:ssä säädetystä poiketen viimesijaisesti niille saataville, joista on tehty maksujärjestely tai jotka on lähetetty perittäväksi ulosottotoimin sekä muissa vastaavissa tilanteissa, joissa käyttöjärjestyksestä poikkeamisesta on sovittu maksajan kanssa tai joissa maksua tulisi käytetyksi perintätoimen kohteena olevalle saatavalle maksajan edun vastaisesti.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä käyttöjärjestyksestä poikkeamisesta.
25 §Yksilöimätön tai tunnistamaton maksu
Veron suoritukseksi tarkoitettu yksilöimätön maksu käytetään samassa järjestyksessä kuin 40 §:ssä tarkoitettu palautus. Mainittua säännöstä sovelletaan myös silloin, kun verovelvolliselta peritään samalla kertaa useita veroja tai veroeriä.
Maksu, jota puutteellisten tunnistetietojen vuoksi ei ole voitu käyttää verojen suoritukseksi eikä palauttaa maksajalle, tuloutetaan valtiolle. Jos tarvittavat tiedot saadaan tuloutuksen jälkeen, maksu käytetään maksajan verojen suoritukseksi tai palautetaan maksajalle.
26 § (27.1.2017/52)
26 § on kumottu L:lla 27.1.2017/52 .
27 §Tarkemmat määräykset maksun tai suorituksen käyttämisestä
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä menettelystä, jota noudatetaan maksun tai veron suoritukseksi luettavan muun määrän käyttämisessä verovelvollisen veron suoritukseksi.
5 lukuVeron palauttaminen
28 §Palautuksen maksaminen
Verohallinto maksaa verovelvolliselle palautettavan määrän viivytyksettä sen jälkeen, kun oikeus palautuksen saantiin on selvitetty eikä palautusta ole käytettävä veron tai muun saatavan suoritukseksi.
Palautettava määrä maksetaan euromääräisenä verovelvollisen ilmoittamalle pankkitilille. Jos verovelvollinen on ilmoittanut palautuksen maksamista varten ulkomailla sijaitsevan pankin tilin, verovelvollinen vastaa kuluista, jotka ulkomailla sijaitseva pankki perii palautuksen maksamisesta.
Palautus voidaan maksaa erityisestä syystä muulla tavoin kuin pankkitilille.
Yhteisön ja yhteisetuuden sekä muun verovelvollisen, joka on merkitty arvonlisäverolain 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on ilmoitettava tilinumero sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä tilinumeron ilmoittamisen paperilla. (27.1.2017/52)
28 a § (27.1.2017/52)Eräitä veroja koskevien palautusten säilyttäminen
Verovelvollisen pyynnöstä Verohallinto voi säilyttää 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron ja tonnistoveron palautuksen sekä tulonsaajalle palautettavan lähdeveron tulevien maksuvelvoitteiden suoritukseksi.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä palautusten säilyttämiseen liittyvistä verovelvollisia koskevista rajoituksista, aikarajoituksista ja euromääräisistä rajoituksista sekä muusta menettelystä palautusten säilyttämisessä.
29 §Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti palauttamisen esteenä
Jos verovelvollinen on laiminlyönyt tämän lain soveltamisalaan kuuluvaan lakiin perustuvan ilmoittamisvelvollisuuden taikka antanut ilmoituksen tai muun selvityksen olennaisesti puutteellisena, palautus maksetaan siltä osin kuin sitä ei ole käytettävä veron suoritukseksi sen jälkeen, kun veron määrä on selvitetty. Verohallinto voi kuitenkin maksaa palautuksen tai osan siitä ennen veron määrän selvittämistä, jos puute on vähäinen ja on todennäköistä, että palautusta ei tarvita tai siitä tarvitaan vain osa selvitettävänä olevan veron suoritukseksi.
30 §Palautuksen maksamista koskevat rajoitukset
Palautus maksetaan, jos palautettava määrä on vähintään viisi euroa. Edellä 7 §:ssä tarkoitettujen verojen pienin palautettava yhteismäärä on 20 euroa.
Palautus voidaan jättää maksamatta, jos se säilytetään 10 tai 28 a §:n nojalla tulevien maksuvelvoitteiden suoritukseksi. (27.1.2017/52)
Palautusta, joka on siirrettävä vieraalle valtiolle kansainvälisen verojen siirtämistä koskevan sopimuksen nojalla, ei palauteta.
31 §Aiheettoman suorituksen palauttaminen
Verohallinto palauttaa suoritetun määrän verovelvollisen pyynnöstä, jos se on maksettu erehdyksessä tai aiheettomasti. Jos maksun palauttamista koskevaa pyyntöä ei hyväksytä, Verohallinto antaa asiasta kirjallisen päätöksen muutoksenhakuosoituksineen. Verohallinto voi palauttaa aiheettomasti maksetun määrän myös oma-aloitteisesti varattuaan tarvittaessa verovelvolliselle tilaisuuden selvityksen antamiseen.
Pienimpään palautettavaan määrään sovelletaan 30 §:n 1 momenttia.
32 § (27.1.2017/52)Korko palautusta maksettaessa
Jos veroa palautettaessa on lain mukaan maksettava korkoa tai 12 §:ssä tarkoitettua hyvityskorkoa ja jos asianomaisessa verolaissa ei toisin säädetä, korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa oleva korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.
Verotusmenettelystä annetun lain 50 §:ssä tarkoitetulle veronpalautukselle lasketaan korkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai, jos vero on suoritettu verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, maksupäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään veron suoritukseksi.
Verotuksen muutoksen johdosta palautettavalle verotusmenettelystä annetun lain mukaan määrätylle verolle ja veronkorotukselle lasketaan korkoa 2 momentissa tarkoitetusta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään veron suoritukseksi.
Palautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
Korko lasketaan tässä pykälässä säädetyn mukaisesti myös, jos palautettava vero on peritty verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) perusteella ulosottotoimin.
33 §Palautuksen siirtäminen
Verovelvollinen ei voi Verohallintoa sitovasti siirtää toiselle oikeuttaan palautukseen.
34 §Virheellisen palautuksen takaisin periminen
Jos palautus on maksettu virheellisesti, Verohallinto määrää palautuksen perittäväksi takaisin. Päätös takaisin perimisestä on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona palautus on maksettu virheellisesti. Asianosaiselle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen ennen päätöksen tekemistä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
Palautus voidaan jättää perimättä takaisin, jos:
palautuksen määrä on vähäinen, eikä verovelvollisten tasapuolinen kohtelu tai muu syy edellytä sen takaisin perimistä; tai
palautuksen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta.
Takaisin perittävän palautuksen erääntymisajankohdasta säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.
Takaisin perittävä palautus on maksettava muutoksenhausta huolimatta, jollei Verohallinto tai muutoksenhakuviranomainen toisin määrää, ja sen maksamisessa ja perimisessä noudatetaan, mitä tässä laissa säädetään verosta.
35 §Viranomaisaloitteinen pyyntö täytäntöönpanoa koskevasta määräyksestä
Hakiessaan muutosta Verohallinnon, verotuksen oikaisulautakunnan tai hallinto-oikeuden päätökseen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voi pyytää muutoksenhakuviranomaiselta hallintolainkäyttölain (586/1996) 32 §:ssä tarkoitettua päätöksen täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava Verohallinnolle ja verovelvolliselle aikomuksestaan tehdä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö.
Kun Verohallinto on saanut tiedon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta, Verohallinto ei palauta veroa ennen kuin muutoksenhakuviranomainen on ratkaissut oikeudenvalvontayksikön täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä koskevan vaatimuksen. Verohallinto palauttaa veron siltä osin kuin muutoksenhakuviranomainen hylkää oikeudenvalvontayksikön täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä koskevan pyynnön, oikaisuvaatimuksen, valituksen tai valituslupahakemuksen.
36 §Tarkemmat säännökset ja määräykset veron palauttamisesta
Ennakonpalautusten maksuajankohdista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä palautuksen maksamisessa noudatettavasta menettelystä sekä palautus- ja hyvityskoron laskemisesta.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset siitä, mitä sähköistä menettelyä käyttäen ja millä tavoin varmennettuina ilmoituksia ja muita asiakirjoja voidaan toimittaa sähköisesti. (27.1.2017/52)
6 luku Palautuksen käyttäminen saatavien suoritukseksi
37 §Palautuksen käyttäminen Verohallinnon saatavan suoritukseksi
Verohallinto käyttää vähintään viiden euron suuruisen palautuksen maksamatta jääneiden verojen tai muiden Verohallinnon saatavien suoritukseksi.
Jos kyse kuitenkin on 4 §:ssä tarkoitettuja veroja, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrättyä ennakkoa tai muuta määrää, 7 §:ssä tarkoitettua veroa, perintöveroa, lahjaveroa tai tonnistoveroa koskevasta palautuksesta taikka lähdeveron palautuksesta tulonsaajalle, myös alle viiden euron määrää käytetään näiden verojen suoritukseksi. (27.1.2017/52)
Palautus voidaan käyttää myös niiden verojen suoritukseksi, joista palautuksen saaja on vastuussa.
38 §Palautuksen käyttäminen muun viranomaisen saatavan suoritukseksi
Jos palautusta ei käytetä Verohallinnon saatavien suoritukseksi ja se muutoin maksettaisiin verovelvolliselle, se voidaan käyttää palautuksen saajan muiden erääntyneiden ja maksamattomien valtion verojen, julkisoikeudellisten maksujen sekä niiden viivästysseuraamusten ja lykkäyskorkojen suoritukseksi, jos asianomainen viranomainen on pyytänyt sitä Verohallinnolta ennen palautuksen maksamista. Tämän lain 8 luvun nojalla tehdyn päätöksen perusteella syntynyttä palautusta ei kuitenkaan voida käyttää toisen viranomaisen saatavien suoritukseksi. Maksuvelvollisen toiselta viranomaiselta oleva palautus voidaan vastaavasti Verohallinnon pyynnöstä käyttää Verohallinnon saatavien suoritukseksi soveltaen tämän luvun säännöksiä.
Jos palautusta ei käytetä Suomen viranomaisten saatavien suoritukseksi, palautus voidaan käyttää virka-apusopimuksen tai keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun neuvoston direktiivin 2010/24/EU nojalla Suomessa perittävänä olevan veron suoritukseksi.
39 § Palautuksen käyttämisen esteet
Palautusta ei käytetä:
vanhentuneen velan suoritukseksi;
sellaisen velan tai sen osan suoritukseksi, jonka täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty.
Saatavan suoritukseksi ei käytetä palautusta, joka on aiheutunut:
erehdyksessä suoritetusta verosta;
määrästä, jota vastaavat varat on suoritettu jako-osuutena konkurssipesästä;
veronpalautuksesta tai sen osasta, joka siirretään vieraalle valtiolle;
verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:ssä tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetusta laiminlyöntimaksusta.
Palautuksen saajan konkurssi tai palautuksen ulosmittaus eivät estä palautuksen käyttämistä Verohallinnon saatavan suoritukseksi.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös maksuun.
40 § (27.1.2017/52)Palautuksen käyttöjärjestys
Muiden kuin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron ja tulonsaajalle määrättävän tai palautettavan lähdeveron palautus käytetään ensin kyseisten muiden verojen suoritukseksi niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
Samana vuonna vanhentuvien verojen ja saatavien kesken noudatetaan seuraavaa palautuksen käyttöjärjestystä:
kiinteistövero;
yksin valtiolle tulevat verot;
suhdannetalletus;
muut Verohallinnon saatavat.
Jos palautusta on vielä käyttämättä, se käytetään erääntyneiden 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron sekä tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvien verojen suoritukseksi palautus käytetään eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä erääntyneiden verojen suoritukseksi palautus käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron ja tonnistoveron palautus sekä tulonsaajalle palautettava lähdevero käytetään ensin näiden verojen sekä 7 §:ssä tarkoitettujen verojen suoritukseksi vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuvien verojen suoritukseksi palautus käytetään eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä erääntyneiden verojen suoritukseksi palautus käytetään ensin 4 §:ssä tarkoitettujen verojen sekä ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän suoritukseksi ja sen jälkeen 9 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Jos edellä tässä momentissa tarkoitettuja veroja ei ole suorittamatta, palautus käytetään Verohallinnon muiden saatavien suoritukseksi noudattaen 1 ja 2 momenttia.
Edellä 28 a §:n mukaisesti säilytetty palautus käytetään muun Verohallinnon saatavan kuin 4 tai 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron taikka tulonsaajalle määrättävän lähdeveron suoritukseksi aikaisintaan kalenterikuukauden lopussa.
41 §Korkojen laskeminen
Kun palautusta käytetään Verohallinnon saatavan suoritukseksi, palautus- tai hyvityskorko sekä viivästysseuraamukset lasketaan saatavan suorittamispäivään.
2 momentti on kumottu L:lla 27.1.2017/52 .
Palautukseen oikeuttavalle arvonlisäverolle laskettavaa hyvitys- ja viivästyskorkoa koskevista poikkeuksista säädetään 13 §:ssä.
42 § Ilmoitus palautuksen käyttämisestä
Verohallinto ilmoittaa palautuksen käyttämisestä verovelvolliselle tai vastuuvelvolliselle, jonka palautus on käytetty verojen suoritukseksi. Ilmoitukseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Edellä 4 ja 7 §:ssä tarkoitettujen verojen, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrätyn ennakon tai muun määrän, perintöveron, lahjaveron, tonnistoveron ja tulonsaajalle määrätyn tai muutoin palautettavan lähdeveron osalta ilmoitus palautuksen käyttämisestä annetaan tiedoksi 14 §:ssä tarkoitetulla yhteenvedolla. (27.1.2017/52)
Jos erityiset syyt niin vaativat, asianosaiselle on varattava tilaisuus selvityksen esittämiseen ennen palautuksen käyttämistä.
43 §Tarkemmat määräykset palautusten käyttämisestä
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä palautusten käyttämisessä noudatettavasta menettelystä.
7 luku Verojen perintä
44 §Perintäkeinot
Selvitettyään verovelvollisen maksukykyä ja tarkoituksenmukaista perintäkeinoa Verohallinto voi verojen perimiseksi:
lähettää maksamatta jätetyn veron ulosottotoimin perittäväksi;
ryhtyä verojen maksujärjestelyyn;
hakea verovelvollisen konkurssiin;
käyttää puhevaltaa konkurssissa, sulautumisessa, jakautumisessa, kiinteistön pakkohuutokaupassa, julkisessa haasteessa, yrityksen saneerausmenettelyssä ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä sekä muissa näihin rinnastettavissa tilanteissa;
ryhtyä tarvittaviin oikeudenkäynteihin;
ryhtyä turvaamistoimiin;
pyytää ja antaa kansainvälistä virka-apua siitä erikseen säädetyllä tavalla;
ilmoittaa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 21 §:n mukaisesti maksamatta jätettyjä veroja koskevia tietoja julkaistaviksi.
Jollei tässä laissa toisin säädetä, verojen perimiseen ulosottotoimin ja perimisen turvaamiseen sovelletaan, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa sekä verojen ja maksujen perimisen turvaamisesta annetussa laissa (395/1973) säädetään.
45 §Maksukehotus
Verohallinto toimittaa ennen perintätoimiin ryhtymistä maksamatta jätetystä verosta verovelvolliselle maksukehotuksen.
Vero voidaan lähettää ulosottotoimin perittäväksi tai tieto verovelasta voidaan merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 20 a §:ssä tarkoitettuun verovelkarekisteriin tai mainitun lain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkaista vasta sen jälkeen, kun verovelvolliselle on lähetetty sellainen maksukehotus, jossa ilmaistaan veron ulosottoa ja julkaisemista koskeva uhka ja määräaika, jonka kuluessa vero voidaan suorittaa näiden toimenpiteiden välttämiseksi.
Jos veroa peritään siitä vastuuseen määrätyltä, hänelle toimitetaan maksukehotus ennen kuin saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.
Erityisestä syystä Verohallinto voi käyttää 44 §:ssä tarkoitettuja perintäkeinoja ilman, että maksamatta jätetystä verosta toimitetaan maksukehotus.
46 §Maksujärjestelyyn ryhtymisen edellytykset
Verohallinto voi ryhtyä 44 §:ssä tarkoitettuun maksujärjestelyyn, jos verovelvollisen veronmaksukyky on tilapäisesti alentunut elatusvelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai heikentyneen maksuvalmiuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.
Maksujärjestely tehdään ehdolla, että se ei estä palautusten käyttämistä maksujärjestelyn kohteena olevan määrän sekä sille mahdollisesti perittävän koron suoritukseksi.
Maksujärjestely on erittäin painavista kohtuussyistä mahdollista tehdä myös siten, että korkoa ei peritä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksujärjestelyyn ryhtymisestä, maksuajasta, maksujärjestelyn turvaavasta vakuudesta sekä muusta maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä.
47 §Suostumuksen antaminen ulkomailla toimeenpantavaan velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen
Silloin kun Verohallinto on pyytänyt virka-apua veron perimiseksi ulkomailla Suomen ja vieraan valtion välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn kansainvälisen sopimuksen, Euroopan unionin antaman säädöksen tai muun säädöksen nojalla, Verohallinnolla on oikeus muun säännöksen estämättä suostua virka-apua antavan valtion säännösten mukaiseen tai vapaaehtoiseen velkajärjestely- tai yrityssaneerausmenettelyyn, jos virka-apua antavan valtion veroihin voidaan soveltaa tällaista menettelyä.
48 §Perintätoimenpiteistä luopuminen
Verohallinto voi olla ryhtymättä verojen perintään tai keskeyttää perinnän, jos perinnän ei arvioida johtavan tulokseen tai jos saavutettava tulos arvioidaan vähäiseksi. Perintä kuitenkin aloitetaan tai keskeytettyä perintää jatketaan tilanteessa, jossa sen voidaan olettaa johtavan tulokseen.
49 §Tarkemmat määräykset verojen perinnästä
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verojen perintään liittyvästä menettelystä ja perintätoimenpiteiden täytäntöönpanosta.
8 lukuVerosta vapauttaminen
50 §Verosta vapauttaminen
Verohallinto voi hakemuksesta myöntää vapautuksen tämän lain nojalla kannettavasta verosta tai maksusta sekä niiden viivästysseuraamuksista ja muista seuraamuksista. Vapautusta ei kuitenkaan voi myöntää tuloveron ennakosta ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä eikä korkotulon lähdeverosta. Vapautus voi olla osittainen tai täydellinen. (12.1.2018/12)
Vapautus voidaan myöntää:
jos vero- tai maksuvelvollisen veronmaksukyky on sairauden, työttömyyden, elatusvelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi olennaisesti alentunut tai jos siihen on verovelvollisen velkajärjestelyn vuoksi erityisiä syitä; tai
jos veron periminen on muusta erityisestä syystä ilmeisesti kohtuutonta.
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, vapautus perintö- ja lahjaverosta voidaan myöntää:
jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden; tai
jos pesäosuuden tai lahjan arvo on verovelvollisuuden alkamisen jälkeen olennaisesti vähentynyt ja vapautuksen myöntämiselle on olemassa siihen liittyviä erityisiä syitä.
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, vapautus kiinteistöverolain (654/1992) 12 a §:n mukaan määrätystä kiinteistöverosta voidaan myöntää, jos rakennushanke on viivästynyt muusta syystä kuin rakennuspaikan omistajan omasta menettelystä.
Jos verosta on myönnetty vapautusta, vapautuspäätös koskee myös viivästysseuraamuksia ja muita seuraamuksia. Verohallinto voi erikseen myöntää vapautuksen viivästysseuraamuksista ja muista seuraamuksista silloinkin, kun ne on tilitettävä muulle veronsaajalle kuin valtiolle, sekä silloin, kun kunta on 51 §:n mukaisesti ilmoittanut ratkaisevansa kunnallisveron tai kiinteistöveron vapauttamista koskevat asiat.
Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnossa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän verosta vapauttamista koskevan asian ratkaistavakseen.
Mitä tässä pykälässä säädetään verovelvollisesta, sovelletaan vastaavasti verosta vastuussa olevaan.
Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta.
51 §Kunnan ratkaisuvalta
Kunta voi tehdä Verohallinnolle kunnallisveron ja kiinteistöveron ratkaisuvaltaa koskevan ilmoituksen, jolloin ilmoituksensa mukaisesti kunta ratkaisee kunnallisverosta tai kiinteistöverosta taikka kummastakin verosta vapauttamista koskevat asiat noudattaen, mitä 50 §:ssä säädetään.
Kunnan ratkaisuvalta on voimassa kolme kalenterivuotta. Kunnan on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle ennen kolmen vuoden ajanjakson alkua. Ilmoituksen antamisen ajankohdasta määrätään Verohallinnon päätöksellä. Kunnan ratkaisuvalta koskee niitä kunnallis- tai kiinteistöveroa koskevia hakemuksia, jotka ovat tulleet vireille ajanjakson aikana.
Jos valtioneuvosto on kuntarakennelain (1698/2009) 21 §:n nojalla päättänyt 2 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden ajanjakson aikana tapahtuvasta kuntajaon muuttamisesta, jossa kunnat yhdistetään perustamalla uusi kunta, Verohallinto varaa tarvittaessa uudelle kunnalle tilaisuuden tehdä ratkaisuvaltaa koskeva ilmoitus jäljellä olevaksi ajanjaksoksi.
52 §Erityinen verosta vapauttaminen
Verohallinto voi vero- tai maksuvelvollisen hakemuksesta tai hakemuksetta myöntää verosta tai maksusta sekä veronkorotuksesta ja viivästysseuraamuksesta tai muusta seuraamuksesta osittaisen tai täydellisen vapautuksen, jos:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta vero- tai maksuvelvollisen verotukseen tai muutoksenhakuelimen päätökseen tulkinnanvaraisessa asiassa, josta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä;
muutoksenhaun johdosta kyseiselle vero- tai maksuvelvolliselle on määrätty veroa tai maksua;
asiassa on saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös; ja
verosta vapauttaminen on vero- tai maksuvelvollisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tärkeää.
Jos kunta ratkaisee kunnallisveroa koskevat asiat 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla, Verohallinto ratkaisee kuitenkin tässä pykälässä tarkoitetut asiat kuultuaan asianomaista kuntaa ja seurakuntaa.
9 lukuVanhentuminen
53 §Vanhentuminen
Verojen ja niiden liitännäiskustannusten vanhentumiseen sovelletaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 20 ja 20 a §:ää sekä 21 §:n 1 ja 2 momenttia.
Jos oma-aloitteisia veroja koskeva veroilmoitus annetaan myöhässä, se osa verokauden verosta, jota ilmoitus koskee, vanhentuu 1 momentissa säädetystä poiketen viiden vuoden kuluttua ilmoituksen antamista seuraavaa yleistä eräpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta.
Poiketen siitä, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 20 ja 20 a §:ssä säädetään, ennakkoperintälain nojalla määrätty ennakko vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona päättyy sen verovuoden verotus, jonka veron suoritukseksi ennakko on määrätty. (12.1.2018/12)
54 §Takaisin perittävän palautuksen vanhentuminen
Edellä 34 §:n nojalla määrätty takaisin perittävä palautus vanhentuu viiden vuoden kuluttua eräpäivää seuraavan vuoden alusta.
55 §Palautuksen ja maksun sekä niille maksettavan koron vanhentuminen
Palautus ja sille maksettava korko vanhentuvat viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona palautusta koskeva päätös on tehty.
Jos edellä 31 §:ssä tarkoitettua aiheetonta suoritusta ei ole puutteellisten maksutietojen vuoksi voitu palauttaa verovelvolliselle, suoritus ja sille maksettava korko vanhentuvat viiden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin maksu on suoritettu.
Verohallinto voi erityisistä syistä asianosaisen pyynnöstä palauttaa vanhentuneen palautuksen tai maksun.
Vanhentuneet palautukset ja maksut tuloutetaan korkoineen valtiolle.
10 lukuVastuu verosta
56 §Vastuuvelvollinen
Verovelvolliselta tämän lain nojalla kannettavasta verosta ovat kuin omasta verostaan vastuussa:
avoimen yhtiön yhtiömies;
kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies;
kuolinpesän osakas;
yhteisetuuden osakas osuuttaan vastaavalta osalta.
Kuolinpesä vastaa kuolinpesään kuuluvilla varoilla vainajan verosta. Jos kuolinpesä on jaettu, osakas on vastuussa pesäosuutensa määrällä osuuttaan vastaavasta osasta vainajan verosta.
Konkurssipesä vastaa konkurssipesän varallisuuteen kuuluvasta kiinteistöstä määrätystä kiinteistöverosta konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta.
Jos kiinteistö on hankittu yhtiön tai muun perustettavan yhteisön lukuun, yhtiö tai muu yhteisö vastaa kiinteistöstä määrätystä kiinteistöverosta siltä vuodelta, jona yhteisö on merkitty asianomaiseen rekisteriin.
Osakeyhtiö ja osuuskunta vastaavat niin kuin omasta verostaan ennen sen rekisteröimistä harjoitetusta toiminnasta sen puolesta toimineille määrätystä verosta.
Edellä 1–5 momenteissa tarkoitettuja vastuusäännöksiä sovelletaan, jollei verolainsäädännössä vastuusta toisin säädetä.
57 §Vastuuseen määrääminen
Verohallinto määrää veron verovelvollisen ja verosta vastuussa olevien yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Vastuussa olevat merkitään Verohallinnon verotuspäätökseen, 14 §:ssä tarkoitettuun yhteenvetoon tai suorittamatta jääneistä veroista verovelvolliselle toimitettuun muuhun ilmoitukseen.
Jollei 1 momentissa tarkoitettua merkintää vastuusta ole tehty, Verohallinnon on varattava vastuuseen määrättävälle tilaisuus selvityksen antamiseen ja tehtävä erillinen päätös siitä, että tämä määrätään yhteisvastuullisesti vero- tai maksuvelvollisen kanssa vastuuseen veron maksamisesta. Päätös vastuuseen määräämisestä on annettava tiedoksi vastuuseen määrätylle viimeistään 60 päivää ennen verotusmenettelystä annetun lain 64 §:n 1 momentissa tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 61 §:n 1 momentissa säädetyn muutoksenhakuajan päättymistä.
Jos muualla verolaissa säädetään 1 ja 2 momentissa säädetystä poikkeavasti, noudatetaan kyseisen lain säännöksiä.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä vastuuseen määräämisessä noudatettavasta menettelystä.
11 lukuKansainvälinen verovarojen siirtäminen
58 §Toimivalta kansainväliseen verovarojen siirtämiseen
Verohallinto voi siirtää ennakkoja tai muita verovaroja vieraalle valtiolle sellaisen kansainvälisen sopimuksen määräysten nojalla, jonka tarkoituksena on välttää veron ennakon periminen useammassa kuin yhdessä valtiossa tai säännellä verovarojen siirtäminen valtioiden kesken ( veronkantosopimus ).
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä verovarojen siirtämistä koskevasta menettelystä.
59 §Siirrettävät verovarat
Seuraavia verovaroja voidaan siirtää vieraaseen valtioon:
ennakkoperintälain nojalla ennakonpidätyksinä kertyneet varat;
verotusmenettelystä annetun lain 50 §:ssä tarkoitettu ennakonpalautus ja 76 §:ssä tarkoitettu verotuksen muutoksen johdosta palautettava määrä;
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain mukainen lähdeveron palautus;
veron määrä silloin, kun Suomi luopuu tulon verottamisesta Suomen ja vieraan valtion välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla.
60 §Palautusilmoitus ja maksamisen lykkääminen
Jos 59 §:n 1–3 kohdassa tarkoitettu palautus ilmeisesti aiheutuu veronkantosopimuksen tai verosopimuksen soveltamisesta, palautuksesta on ilmoitettava asianomaisen vieraan valtion viranomaiselle. Sen maksattamista on lykättävä siten kuin veronkantosopimuksessa määrätään.
Jos verosopimuksen nojalla tulon verottamisesta luovutaan Suomessa, palautusta on lykättävä siten kuin veronkantosopimuksessa määrätään.
61 §Verovarojen siirtämisen edellytykset
Varojen siirtämisen edellytyksenä on, ettei siirrettäviä varoja ole verosopimuksen nojalla käytetty Suomessa toimitetussa verotuksessa verovelvollisen verojen suoritukseksi ja että ne voidaan käyttää verovelvollisen verojen suoritukseksi toisessa sopimusvaltiossa.
Ennakonpidätyksinä kertyneet varat voidaan siirtää toisen sopimusvaltion viranomaisen pyynnöstä verotusmenettelystä annetun lain 49 §:ssä tarkoitettua verotuksen päättymistä odottamatta silloin, kun on ilmeistä, että veronkantosopimuksessa ja verosopimuksessa määrätyt edellytykset varojen siirtämiselle ovat olemassa ja ennakonpidätykset voitaisiin verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetuin tavoin lukea verovelvollisen hyväksi Suomessa.
Jos 1 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa, verotusmenettelystä annetun lain 50 §:ssä tarkoitettu ennakonpalautus ja 76 §:ssä tarkoitettu verotuksen muutoksen johdosta palautettava määrä, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain mukainen lähdeveron palautus sekä tämän lain 59 §:n 4 kohdassa mainitusta syystä aiheutuva palautus on siirrettävä vieraan valtion viranomaisen pyynnöstä asianomaiselle viranomaiselle.
62 §Suomeen siirretyn veron palauttaminen verovelvolliselle
Verovelvolliselle palautetaan vieraasta valtiosta Suomeen siirretty vero tai veron ennakko, jota ei ole käytetty verovelvollisen verojen tai maksamatta jätettyjen määrien suoritukseksi.
12 lukuMuutoksenhaku
63 §Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle
Verovelvollinen, verosta vastuussa oleva ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta tämän lain nojalla annettuun päätökseen. Verosta vastuussa oleva saa hakea muutosta palautuksen käyttämistä koskevaan päätökseen vain, jos hänelle tulevaa palautusta on käytetty niiden verojen suoritukseksi, joista hän on vastuussa.
Muutosta haetaan verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhakija on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.
Muutoin sovelletaan, mitä oikaisuvaatimusta koskevasta menettelystä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.
64 §Valitus hallinto-oikeuteen
Verovelvollinen, verosta vastuussa oleva ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan kotikunta Verohallinnon päätöstä tehtäessä kuului. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.
65 §Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.
66 §Ennakkopäätösvalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Verovelvollinen, verosta vastuussa oleva ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnan päätökseen hallinto-oikeuden asemesta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää ennakkopäätösvalitusta koskevan valitusluvan. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain 71 a–71 d §:ssä säädetään.
67 §Muutoksenhaku vastuumääräykseen ja vastuumääräyksen oikaiseminen
Vastuumääräyksen oikaisemiseen ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä verotusta koskevasta oikaisusta ja muutoksenhausta säädetään. Edellä 57 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vastuuta koskevaan päätökseen haetaan kuitenkin muutosta siten kuin 63–65 §:ssä säädetään.
68 §Päätöksen muuttaminen muutoksenhaun johdosta
Jos muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella vero on poistettava tai sitä on alennettava, Verohallinto palauttaa takaisin liikaa maksetun veron korkoineen.
Jos muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella veroa on korotettava, Verohallinto perii maksamattoman veron korkoineen.
69 §Perustevalitus
Tässä laissa tarkoitettuihin Verohallinnon tehtäväalaan kuuluviin asioihin ei sovelleta verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain perustevalitusta koskevia säännöksiä.
70 §Muut muutoksenhakua koskevat säännökset
Tässä laissa tarkoitettu vero on maksettava muutoksenhausta huolimatta.
13 lukuErinäiset säännökset
71 §Pienin kannettava määrä
Jos kannettava tai perittävä määrä on pienempi kuin 10 euroa, sitä ei kanneta tai peritä. Jos maksuvelvolliselle alle 20 euron määrän kantamiseksi tulisi lähettää erikseen verotuspäätös, määrä jätetään kantamatta.
Jos viranomaiselle tai maksuvelvolliselle taikka jollekin muulle asianosaiselle sattuneen laskuvirheen tai muun erehdyksen johdosta tai muusta syystä veroa on peritty vähemmän tai palautettu enemmän kuin mitä olisi pitänyt ja erotus on 1 momentissa säädettyä määrää pienempi, se jätetään perimättä. Perimiseen voidaan kuitenkin ryhtyä, jos saman maksuvelvollisen virhesuoritukset ovat lukuisia tai perimiseen on muutoin erityistä aihetta.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta 4 ja 7 §:ssä tarkoitettuihin veroihin, ennakkoperintälain tai sairausvakuutuslain nojalla määrättyyn ennakkoon tai muuhun määrään, perintöveroon, lahjaveroon, tonnistoveroon eikä tulonsaajalle määrättävään lähdeveroon. (27.1.2017/52)
72 §Myöhästymismaksun perimättä jättäminen
Verohallinto voi jättää myöhästymismaksun kokonaan tai osittain perimättä, jos oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä tai muusta erityisestä syystä.
Päätös perimättä jättämisestä merkitään verovelvolliselle annettavaan 14 §:ssä tarkoitettuun yhteenvetoon. Erillisen pyynnön perusteella Verohallinto toimittaa päätöksen verovelvolliselle tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.
Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan säätää, että myöhästymismaksuja ei peritä ajalta, jolta veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisista riippumattomien esteiden vuoksi.
73 §Päätöksestä ilmenevät tiedot
Tämän lain nojalla annetusta päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen tehnyt viranomainen yhteystietoineen, verovelvollisen yksilöintitiedot, päätöksen perustelut ja tieto siitä, miten asia on ratkaistu.
Päätös voidaan jättää perustelematta silloin, kun perusteleminen on ilmeisen tarpeetonta.
74 §Määräaikojen laskeminen
Jos veron erä- tai maksupäivä tai palautuksen maksupäivä on pyhäpäivä, vapunpäivä tai arkilauantai, maksettavan tai palautettavan määrän saa suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Edellä säädettyä sovelletaan myös silloin, kun eräpäivä tai maksupäivä on päivä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät Suomen säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan eivät ole käytössä.
75 §Tiedoksianto
Tämän lain nojalla annettava päätös tai muu asiakirja on annettava tiedoksi verovelvolliselle. Jos asia koskee 56 §:ssä tarkoitettua vastuuvelvollista, tiedoksianto on toimitettava vastuuvelvolliselle.
Tiedoksiantoon sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain 26 c ja 26 d §:ssä säädetään. Tämän lain 14 §:ssä tarkoitetun yhteenvedon tiedoksiannosta säädetään 15 §:ssä.
14 lukuVoimaantulo
76 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Tällä lailla kumotaan veronkantolaki (609/2005) .
77 §Siirtymäsäännökset
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun Verohallinnon päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa verotilillä tapahtuneen virheen korjaamista ja virheellisesti maksetun hyvityksen takaisinperimistä koskevaan menettelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun veronkantolakiin, sillä tarkoitetaan viittausta tämän lain säännöksiin.
VaVM 9/2016
EV 104/2016
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
27.1.2017/52:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017. Lain 28 §:n 4 momentti ja 36 §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä helmikuuta 2017.
Muun verovelvollisen kuin yhteisön ja yhteisetuuden veronkannossa tämän lain säännöksiä sovelletaan perintöveroa, lahjaveroa sekä tulonsaajalle palautettavaa korosta, osingosta ja rojaltista perittyä lähdeveroa lukuun ottamatta 1 päivästä marraskuuta 2018. Tätä edeltävältä ajalta sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Palautukselle maksettavaa korkoa koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran yhteisölle ja yhteisetuudelle verovuodelta 2017 ja muulle verovelvolliselle verovuodelta 2018 maksettavaan korkoon. Tätä aiemmalta verovuodelta palautukselle maksettavaan korkoon sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Yhteisön ja yhteisetuuden, jonka verovuosi 2017 päättyy viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2017, veronpalautukselle lasketaan korkoa veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä kuitenkin viimeistään lain voimaantulopäivästä. Jos vero on suoritettu myöhemmin, korko lasketaan maksupäivää seuraavasta päivästä.
Lain 53 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran yhteisölle ja yhteisetuudelle verovuodelta 2017 määrättyyn ennakkoon ja muulle verovelvolliselle verovuodelta 2018 määrättyyn ennakkoon.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 41 §:n 2 momenttia sovelletaan viimeisen kerran yhteisön ja yhteisetuuden verovuodelta 2016 palautettavaan ennakkoon ja ennakonpidätykseen sekä muun verovelvollisen verovuodelta 2017 palautettavaan ennakkoon ja ennakonpidätykseen. Tätä aiemmilta verovuosilta palautettavaan ennakkoon ja ennakonpidätykseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 26 §:ää sovelletaan viimeisen kerran muun verovelvollisen kuin yhteisön ja yhteisetuuden vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.
HE 237/2016 , VaVM 34/2016, EV 255/2016
12.1.2018/12:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2018.
Lain 53 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2018 veron suoritukseksi määrättävään ennakkoon. Tätä aiempien verovuosien veron suoritukseksi määrättävään ennakkoon sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 97/2017 , VaVM 26/2017, EV 182/2017