1355/2016

Suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron selvittämiseksi kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen on kirjattava veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat aikajärjestyksessä sen ajankohdan mukaan, jolloin niiden perusteella suoritettava tai vähennettävä vero on otettava huomioon verokaudelta tilitettävää veroa laskettaessa.

Eri verokantojen alaisten myyntien ja ostojen on oltava vaikeuksitta erotettavissa toisistaan asiajärjestyksessä pidettävässä kirjanpidossa.

Niiden tavaroiden myyntien ja ostojen, joihin verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain (1501/1993) 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä, on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista myynneistä ja ostoista. Jos verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain sekä 79 j että 79 k §:ssä tarkoitettua menettelyä, mainittujen menettelyjen piiriin kuuluvien liiketoimien tulee olla vaikeuksitta erotettavissa toisistaan.

Arvonlisäverolain 43 b §:ssä tarkoitetun sijoituskullan myynnin on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista liiketapahtumista.

Kirjaukset voidaan tehdä ostoista tai myynneistä aikajärjestyksessä pidettävään osakirjanpitoon tai muuhun kirjanpitokirjaan siten, että niiden yhteys kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun asiajärjestyksessä pidettävään pääkirjanpitoon on vaikeuksitta todettavissa.

Elinkeinonharjoittajan kirjanpidosta on voitava tunnistaa sellaiset irtaimet esineet, jotka toisessa jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja on hänelle tästä jäsenvaltiosta lähettänyt esineeseen kohdistuvaa työsuoritusta tai arvonmääritystä varten.

Kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterikuukausi tai neljänneskalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kuukausikohtaisesti verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12 päivään mennessä.

Kirjanpitovelvollisen arvonlisäverotuksessa verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kirjanpitolain mukaisesti, kuitenkin kuukausikohtaisesti viimeistään verokautta seuraavan helmikuun viimeiseen päivään mennessä.

Valtuutetun varastonpitäjän on pidettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy selville verottomassa varastossa valmistettujen, jalostettujen, varastoitujen, omaan käyttöön otettujen, vastaanotettujen, täydellisesti tuhoutuneiden tai lopullisesti menetettyjen sekä varastosta lähetettyjen ja sieltä kulutukseen luovutettujen tuotteiden määrät varastokohtaisesti, suorassa luovutuksessa vastaanotettujen tuotteiden määrät sekä muut valmisteveron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot.

Valtuutetun varastonpitäjän varastokirjanpidosta ja muistiinpanoista on vaikeuksitta käytävä ilmi aukoton kirjausketju veroilmoituksella ja oikaisuilmoituksella annettuihin tietoihin.

Veroton varasto on inventoitava säännöllisesti. Inventaariosta tehtävät tositteet on säilytettävä osana verottoman varaston kirjanpitoa.

Valtuutetun varastonpitäjän on säilytettävä verottoman varaston varastokirjanpidon yhteydessä aikajärjestyksessä sellaiset väliaikaisesti verottomina vastaanotettujen tuotteiden mukana seuranneet asiakirjat, joita ei ole toimitettu tietokoneistettuun järjestelmään. Ne on pyynnöstä toimitettava Verohallinnolle.

Muun kuin 2 a §:ssä tarkoitetun verovelvollisen sekä sen, joka Suomesta etämyynnillä myy valmisteveron alaisia tuotteita toiseen jäsenvaltioon, on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville vastaanotettujen, hallussa pidettyjen, siirrettyjen ja myytyjen tuotteiden määrät sekä muut valmisteveron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot.

Rekisteröidyn vastaanottajan ja väliaikaisesti rekisteröidyn vastaanottajan on säilytettävä aikajärjestyksessä väliaikaisesti verottomina vastaanotettujen tuotteiden mukana seuranneet asiakirjat, joita ei ole toimitettu tietokoneistettuun järjestelmään. Ne on pyynnöstä toimitettava Verohallinnolle.

Silloin kun muita kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisia tuotteita tuodaan unionin ulkopuolelta, valtuutetun varastonpitäjän tai rekisteröidyn vastaanottajan kirjanpidosta on selvittävä tulli-ilmoituksen numero ja tuontierän viitenumero.

Mitä 2 a ja 2 b §:ssä säädetään, koskee myös varastonpitäjän tai muun verovelvollisen Suomessa olevan sivuliikkeen edustajaa.

Sen, joka on hankkinut valmisteveron alaisia tuotteita verotta valmisteverotuslaissa (182/2010) tai asianomaisessa valmisteverolaissa verottomaksi säädettyyn tarkoitukseen, on pidettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käyvät selville verotta hankittujen tuotteiden määrät, tuotteiden käyttö ja varaston määrät.

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996) tarkoitetun verovelvollisen on pidettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käyvät selville mainitun lain 15 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden käyttö ja varaston määrä sekä muut valmisteveron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot.

Jäteverolaissa (1126/2010) tarkoitetun verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käyvät selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja sen valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Jäteverolain 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua aluetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käyvät selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten toimivaltaiselle viranomaiselle.

Kaivosmineraaliverolaissa (314/2023) tarkoitetun verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käyvät selville tiedot kaivosmineraalien louhintapaikasta, louhitusta määrästä, louhinta-ajankohdasta ja tuotannosta sekä muut verotuksen toimittamista ja sen valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Kaivosmineraaliverolain liitteessä tarkoitettujen kaivosmineraalien osalta verovelvollisen on lisäksi sisällytettävä kirjanpitoonsa tiedot rikastukseen toimitettujen kaivosmineraalien määrästä, metallipitoisuuksista ja rikastuspaikasta sekä ajankohdasta, jolloin ne toimitettiin ensimmäisen kerran rikastettavaksi.

Palkkakirjanpito on laadittava siten, että siitä käy riittävästi eriteltyinä selville ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n mukaiset palkat ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset.

Työnantajan tulee pitää jokaisesta palkansaajasta kalenterivuosittain palkkakorttia. Palkkakorttia voidaan pitää myös siten, että siinä tarvittavat tiedot voi koota yhteen. Palkkakortista käyvät selville seuraavat tiedot:

Edellä 1 momentin 3–9 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään palkanmaksuittain.

Palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä luontoisedun laatu ja laskentaperuste sekä palkansaajan edusta työnantajalle maksama määrä, ennakkoperintälain 15 §:n mukaan maksetun korvauksen laatu ja peruste sekä mainitun pykälän perusteella palkasta vähennetyn määrän laatu ja peruste.

Kalenterivuoden päätyttyä on palkkakorttiin merkittävä 1 momentin 4–9 kohdassa tarkoitettujen määrien vuosittaiset yhteismäärät.

Silloinkin, kun palkasta ei ole toimitettava ennakonpidätystä, palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot.

Jos palkka on maksettu ulkomailla suoritetusta työstä ja palkasta ei tuloverolain (1535/1992) 77 §:n perusteella ole toimitettava ennakonpidätystä tai se on toimitettava vain osasta palkkaa, palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä 4 §:n 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot sekä:

Jos palkansaaja työskentelee lähetettynä työntekijänä tai muutoin ulkomailla sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 16 ja 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkitään 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi se sairausvakuutuslain 18 luvun 18 §:ssä tarkoitettu vakuutuspalkka, jota ulkomaan työssä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksun perusteena.

Jos 4 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteita on muutettu tai tietoja on muutoin korjattu, on alkuperäinen tieto säilytettävä ja uusi tieto sekä ajankohta, josta alkaen sitä sovelletaan, merkittävä palkkakorttiin tai sen liitteeseen.

Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain palkkalista, josta palkansaajittain käyvät selville:

Palkkalistaan on merkittävä myös 1 momentin 4–12 kohdassa tarkoitettujen määrien yhteismäärät.

Työnantajan on laadittava palkkalistoista ja muista kalenterikuukauden aikana tapahtuneista palkkasuorituksista yhdistelmä, josta käy ilmi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuun veroilmoitukseen merkityt tiedot.

Työnantajan on merkittävä työnantajan sairausvakuutusmaksu 3 momentissa tarkoitettuun yhdistelmään siten kuin palkkasuorituksen merkitsemisestä säädetään.

Kirjanpitovelvollisen lähdeveron perimiseen velvollisen on pidettävä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) mukaisista suorituksista palkkakirjanpitoa.

Suorituksen maksajan tulee pitää jokaisesta palkan tai muun lähdeveron alaisen suorituksen saajasta kalenterivuosittain yhtenäistä luetteloa, josta käyvät selville seuraavat tiedot:

Edellä 2 momentin 3–10 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään maksusuorituksittain. Kalenterivuoden päätyttyä on luetteloon merkittävä 2 momentin 4–10 kohdassa tarkoitettujen suoritusten tai määrien vuosittaiset yhteismäärät jokaisesta suorituksesta ja määrästä erikseen. Tiedot on merkittävä luetteloon silloinkin, kun lähdeveroa ei ole peritty.

Kirjanpitovelvollisen työnantajan tulee kirjanpitoonsa kirjata ennakonpidätykset ennakonpidätysten tiliä käyttäen.

Palkka ja muut kirjaukset on merkittävä palkkakirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys palkkalistasta palkkakorttiin sekä Verohallinnolle maksettavaan määrään ja annettaviin ilmoituksiin on vaikeuksitta todettavissa.

Mitä kirjanpitolaissa säädetään tai sen nojalla määrätään koneellisten tietovälineiden hyväksikäytöstä, koskee myös palkkakirjanpitoa. Verohallinnon kehotuksesta palkkakirjanpito on saatettava välittömästi työnantajan kustannuksella selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Palkkakirjanpidon verotarkastus voidaan suorittaa myös elektronisia välineitä käyttäen.

Mitä tässä luvussa säädetään työnantajasta ja palkansaajasta, koskee myös muuta suorituksen maksajaa ja saajaa.

Mitä tässä luvussa säädetään palkka- tai muun suorituksen merkitsemisestä palkkakirjanpitoon, koskee myös työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Verotarkastuksen kuluessa verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, tarkastuksen kulusta ja jatkotoimenpiteistä sekä selvitettävä tarkastuksessa esiin tulleet seikat. Lisäksi verovelvolliselle annetaan tarvittaessa verotusta koskevaa opastusta ja neuvontaa.

Verotarkastuskertomus on laadittava viivytyksettä. Tarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi ainakin tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajan tekemät johtopäätökset ja niiden perustelut.

Verotarkastuskertomuksen valmistuttua verovelvolliselle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi. Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen olisi erityisesti esitettävä selvitystä.

Verotarkastus voidaan toimeenpanna jo tilikauden aikana.

Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus.

Verotarkastuksessa esitettävää aineistoa ovat tasekirja, tase-erittely ja muut kirjanpitokirjat, tilipuitteet käyttöaikaa koskevin merkinnöin, kirjaussuunnitelma, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, tositteet, kirjeenvaihto, muistiinpanot sekä muu kirjanpitoaineisto ja laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat sekä pöytäkirjat. Aineiston esittämisvelvollisuus koskee kirjallisia ja kuvallisia esityksiä ( asiakirja ) sekä sellaisia tietovälineitä, joiden sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein ( tekninen tallenne ). Omaisuudella tarkoitetaan toimintaan kuuluvia varastoja ja muuta omaisuutta.

Esittämisvelvollisen on esitettävä tarkastettavaksi myös kaikki muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

Valmisteverovelvollisen on lisäksi pyydettäessä esitettävä tiedot sisäisen valvonnan järjestelmästä ja muut verotuksessa tarpeelliset tiedot. Verovelvollisen on myös esitettävä varastonsa ja muut tilansa, siltä osin kuin niitä ei käytetä pysyväisluonteiseen asumiseen. (17.12.2020/1037)

Edellä 1–4 momentissa säädetty koskee myös valmisteverovelvollisen Suomessa olevan sivuliikkeen edustajaa ja sitä, joka on valmisteverotuslain tai asianomaisen valmisteverolain nojalla hankkinut verotta valmisteveron alaisia tuotteita. (17.12.2020/1037)

Verotarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa, muualla asiamiehen tai edustajan tiloissa tai Verohallinnossa. Jos verotarkastus toimitetaan muualla kuin Verohallinnossa, verovelvollisen on asetettava verotarkastuksen suorittavan virkamiehen käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset välineet ja avustavat henkilöt. Asiakirjat ja tekniset tallenteet on esitettävä tarkastettavaksi tai toimitettava sinne, missä verotarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset verotarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten tarpeen.

Edellä 1 momentissa välineellä tarkoitetaan teknistä välinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunneltavaan tai muuten ymmärrettävään muotoon.

Verotusta koskevaan päätökseen tai muuhun asiakirjaan, joka annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus jättää merkitsemättä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.