Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

56/2015

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Ajantasainen
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/56/ajantasa/2022-12-20/fin

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 3 momentin ja 4 a §:n 3 momentin nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetussa lääketieteen tai hammaslääketieteen ylempiä korkeakoulututkintoja antavissa yliopistoissa suoritettavasta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta, jotka ovat yliopistojen ammatillista jatkokoulutusta.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta voivat Suomessa antaa Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

2 § (30.1.2020/55)Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteet

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri tai hammaslääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on antaa koulutettavalle valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, erikoisalansa ja oman työyhteisönsä kehittämiseen sekä toimimiseen erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Koulutuksen tulee antaa erikoislääkärille ja erikoishammaslääkärille valmiudet hallita vaativia erikoisalansa diagnostisia menetelmiä sekä suunnitella ja toteuttaa erikoisalansa vaativa sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito yksilö- ja väestötasolla. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi, että lääkäri ja hammaslääkäri saavat valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään.

3 §Yhteistyöelimet

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta koskevissa kysymyksissä valtakunnallisena koordinaatioelimenä toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 41 §:ssä tarkoitettu neuvottelukunta tai sen jaosto.

Kunkin erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutusta antavan yliopiston yhteydessä on lisäksi alueellista yhteistyötä varten erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen alueellinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa on ainakin yliopiston, yhteistyöalueen hyvinvointialueiden sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toimintayksiköiden nimeämiä jäseniä sekä erikoistumiskoulutuksessa olevien edustus. (20.12.2022/1240)

4 § (30.1.2020/55)Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen

Erikoislääkärikoulutus järjestetään seuraavissa koulutusohjelmissa, joiden vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on viisi vuotta:

1)

akuuttilääketiede;

2)

anestesiologia ja tehohoito;

3)

endokrinologia;

4)

foniatria;

5)

fysiatria;

6)

gastroenterologia;

7)

gastroenterologinen kirurgia;

8)

geriatria;

9)

ihotaudit ja allergologia;

10)

infektiosairaudet;

11)

kardiologia;

12)

keuhkosairaudet ja allergologia;

13)

kliininen farmakologia ja lääkehoito;

14)

kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede;

15)

kliininen hematologia;

16)

kliininen kemia;

17)

kliininen mikrobiologia;

18)

kliininen neurofysiologia;

19)

korva-, nenä- ja kurkkutaudit;

20)

käsikirurgia;

21)

lastenkirurgia;

22)

lastenneurologia;

23)

lastenpsykiatria;

24)

lastentaudit;

25)

liikuntalääketiede;

26)

naistentaudit ja synnytykset;

27)

nefrologia;

28)

neurokirurgia;

29)

neurologia;

30)

nuorisopsykiatria;

31)

oikeuslääketiede;

32)

oikeuspsykiatria;

33)

ortopedia ja traumatologia;

34)

patologia;

35)

perinnöllisyyslääketiede;

36)

plastiikkakirurgia;

37)

psykiatria;

38)

radiologia;

39)

reumatologia;

40)

silmätaudit;

41)

sisätaudit;

42)

suu- ja leukakirurgia;

43)

sydän- ja rintaelinkirurgia;

44)

syöpätaudit;

45)

terveydenhuolto;

46)

työterveyshuolto;

47)

urologia;

48)

verisuonikirurgia;

49)

yleiskirurgia;

50)

yleislääketiede.

Erikoislääkärikoulutuksen yhteisistä osuuksista voidaan muodostaa yhteinen koulutusrunko, jos se on perusteltua yhteisen aineksen laajuuden ja erikoislääkärin tehtävissä tarvittavien valmiuksien vuoksi.

5 § (30.1.2020/55)Erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen

Erikoishammaslääkärikoulutus järjestetään seuraavissa koulutusohjelmissa, joiden vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on kolme vuotta:

1)

hammaslääketieteellinen diagnostiikka;

2)

hampaiston oikomishoito;

3)

kliininen hammashoito;

4)

terveydenhuolto.

Suu- ja leukakirurgian koulutusohjelman pituus on vähintään viisi vuotta.

6 § (30.1.2020/55)Erikoislääkärikoulutuksen suorittaminen

Erikoislääkärikoulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee:

1)

suorittaa hyväksytysti 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa koulutusohjelmassa vaadittu käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä erikoisalan koulutukseen tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä sekä osallistua tänä aikana yliopiston hyväksymällä tavalla säännölliseen toimipaikkakoulutukseen;

2)

suorittaa yliopiston hyväksymä teoriakoulutus;

3)

osallistua oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin;

4)

osoittaa yliopistojen yhdessä ja yhtenäisesti määrittelemällä tavalla, että hänellä on erikoislääkäriltä vaadittava osaaminen.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelun lisäksi vähintään yksi vuosi. Yliopistollisessa sairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään yksi vuosi lukuun ottamatta liikuntalääketieteen, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja yleislääketieteen koulutusohjelmia. Koulutusjärjestelyistä tulee huolehtia alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon erikoistumiskoulutuksen tavoitteet sekä palvelujärjestelmän osaamistarpeet ja koulutusmahdollisuudet.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei terveyskeskuksessa suoritettavaa koulutusaikaa lukuun ottamatta koske seuraavia koulutusohjelmia:

1)

foniatria;

2)

kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede;

3)

kliininen kemia;

4)

kliininen mikrobiologia;

5)

kliininen neurofysiologia;

6)

neurokirurgia;

7)

oikeuslääketiede;

8)

perinnöllisyyslääketiede;

9)

suu- ja leukakirurgia.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja käytännön koulutuksen suorittamista koskevia alueellisia erikoisalakohtaisia ehtoja määriteltäessä yliopiston tulee pyytää asiasta lausunto 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulta alueelliselta neuvottelukunnalta. Alueellinen neuvottelukunta voi myös omasta aloitteestaan antaa yliopistolle lausunnon erikoisalakohtaisista koulutuksen suorittamisen ehdoista. Alueellisen neuvottelukunnan lausunto ohjaa yliopiston toimintaa erikoislääkärikoulutuksen järjestämisessä.

Yliopisto antaa todistuksen suoritetusta erikoislääkärikoulutuksesta.

7 § (30.1.2020/55)Erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittaminen

Erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittamiseksi hammaslääkärin tulee:

1)

työskennellä päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähintään kaksi vuotta ennen erikoishammaslääkärikoulutuksen aloittamista;

2)

suorittaa hyväksytysti 5 §:ssä tarkoitetussa koulutusohjelmassa vaadittu käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä erikoisalan koulutukseen tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä sekä osallistua tänä aikana yliopiston hyväksymällä tavalla säännölliseen toimipaikkakoulutukseen;

3)

suorittaa yliopiston hyväksymä teoriakoulutus;

4)

osallistua oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin;

5)

osoittaa yliopistojen yhdessä ja yhtenäisesti määrittelemällä tavalla, että hänellä on erikoishammaslääkäriltä vaadittava osaaminen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta koulutusajasta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Käytännön koulutusta tulee lisäksi suorittaa soveltuvin osin yliopistosairaalassa tai muussa yliopiston määrittelemässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Koulutusjärjestelyistä tulee huolehtia alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon erikoistumiskoulutuksen tavoitteet sekä palvelujärjestelmän osaamistarpeet ja koulutusmahdollisuudet.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja käytännön koulutuksen suorittamista koskevia alueellisia erikoisalakohtaisia ehtoja määriteltäessä yliopiston tulee pyytää asiasta lausunto 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulta alueelliselta neuvottelukunnalta. Alueellinen neuvottelukunta voi myös omasta aloitteestaan antaa yliopistolle lausunnon erikoisalakohtaisista koulutuksen suorittamisen ehdoista. Alueellisen neuvottelukunnan lausunto ohjaa yliopiston toimintaa erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisessä.

Yliopisto antaa todistuksen suoritetusta erikoishammaslääkärikoulutuksesta.

8 §Yleislääketieteen erityiskoulutus

Yliopisto voi ottaa yleislääketieteen erityiskoulutukseen henkilön, joka on suorittanut Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen ulkomailla ja jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa tai oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia Suomessa määräaikaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 a §:n mukaisesti. (30.1.2020/55)

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee:

1)

palvella lääkärin tehtävissä lääketieteellisen alan tutkintoja antavan yliopiston (koulutusyksikkö) hyväksymässä terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukauden ajan palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen;

(20.12.2022/1240)

2)

palvella lääkärin tehtävissä koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa vähintään kuuden kuukauden ajan;

3)

osallistua säännöllisesti 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun toimintayksikön toimipaikkakoulutukseen; sekä

4)

suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään.

Yleislääketieteen erityiskoulutus kestää kokopäiväisenä kolme vuotta. Osa koulutuksesta voidaan suorittaa osapäiväisenä, jos koulutuksen kokonaisaika ei lyhene, jos koulutuksen tavoitteet saavutetaan ja jos osapäiväinen palvelu on viikoittain vähintään 50 prosenttia kokopäiväisestä palvelusta.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta voidaan enintään kuuden kuukauden palvelu suorittaa koulutusyksikön hyväksymässä muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä kuin 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa toimintayksikössä. Koulutukseksi voidaan lisäksi hyväksyä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyvästä käytännön opetuksesta enintään yksi vuosi, jos käytännön opetus on saatu koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. (30.1.2020/55)

Koulutusyksikkö antaa todistuksen lääkärin yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta.

9 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2015.

Tämän asetuksen voimaan tullessa valtioneuvoston asetuksen 420/2012 mukaan erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärin tutkintoa suorittava siirtyy tämän asetuksen mukaiseen koulutusohjelmaan. Tämän asetuksen voimaan tullessa valtioneuvoston asetuksen 377/2011 mukaan yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittava siirtyy tämän asetuksen mukaiseen yleislääketieteen erityiskoulutukseen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa erikoislääkärikoulutuksessa olevaan voidaan kuitenkin hänen niin halutessaan soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2022 loppuun saakka ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevaan vuoden 2020 loppuun saakka. Yliopisto ei kuitenkaan anna koulutuksen suorittamisesta tutkintotodistusta, vaan tämän asetuksen 6 §:n 5 momentissa tai 7 §:n 5 momentissa tarkoitetun todistuksen.

Tämän asetuksen 8 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palvelussuhdetta hyvinvointialueeseen ei sovelleta niihin lääkäreihin, jotka ovat saaneet lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetussa asetuksessa (1435/1993) tarkoitetun perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista koskevan opinto-oikeuden ennen 1 päivää syyskuuta 2010. (20.12.2022/1240)

Yliopistot päättävät järjestelyistä, joita tämän asetuksen mukaiseen koulutukseen siirtymiseen liittyy.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

30.1.2020/55:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020.

Erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutuksessa tai yleislääketieteen erityiskoulutuksessa tämän asetuksen voimaan tullessa olevaan, johon sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, voidaan hänen niin halutessaan soveltaa kyseisiä säännöksiä vuoden 2029 loppuun.

20.12.2022/1240:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Sivun alkuun