548/2015

Tätä asetusta sovelletaan vankeuden täytäntöönpanoon.

Asetusta sovelletaan myös sotilasoikeudenkäyntiasiassa tuomittuun sellaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanoon, joka 3 momentin mukaan pannaan täytäntöön yhdessä 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen kanssa.

Vankeusrangaistuksen kanssa samanaikaisesti pannaan täytäntöön sellaiset arestirangaistukset, joiden täytäntöönpanoa ei ole aloitettu. Tällaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanossa on lisäksi noudatettava, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) ja sotilasoikeudenkäyntiasetuksessa (964/1983) säädetään.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen sotilasoikeudenkäynnissä tuomittujen kurinpitorangaistusten täytäntöönpanosta sekä tuomioiden kansainvälisestä täytäntöönpanosta säädetään erikseen.

Edellä 1 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Ulosottomies vastaa kuitenkin sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvistä tehtävistä siten kuin sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002) säädetään.

Rikosseuraamuslaitoksen ja ulosottoviranomaisen välillä asiakirjat voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä.

Sen lisäksi, mitä vankeuslain (767/2005) 2 luvun 1 a §:ssä säädetään vankipassista, väliaikaisena täytäntöönpanokirjana toimii myös tuomioistuimen päätösilmoitus.

Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön on selvitettävä tuomion täytäntöönpanokelpoisuus.

Jos tuomittu vangitaan hovioikeudessa poissaolevana, täytäntöönpanoyksikön on annettava etsintäkuulutus, jonka mukaan tuomittu on toimitettava tavattaessa rangaistustaan suorittamaan.

Jos tuomittu on jo vankilassa, Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikkö lähettää täytäntöönpanokirjan ja muut täytäntöönpanoon tarvittavat tiedot vankilaan, jossa tuomittu on kirjoilla.

Jos tuomittu ei ole vankilassa, täytäntöönpanoyksikkö lähettää 1 momentissa tarkoitetut tiedot asiakasarvioinnin yksikköön taikka tuomitun asuin- tai oleskelupaikan mukaan määräytyvään yhdyskuntaseuraamustoimistoon tai vankilaan. (30.6.2022/528)

Jos tuomitulla ei ole kotikuntaa tai asuinkuntaa Suomessa, täytäntöönpanoyksikkö lähettää 1 momentissa tarkoitetut tiedot asiakasarvioinnin yksikköön sekä siihen yhdyskuntaseuraamustoimistoon tai vankilaan, jonka toimialueella rangaistuksen tuominnut tuomioistuin sijaitsee. (30.6.2022/528)

Jos tuomitun asuin- tai oleskelupaikka on selvillä, Rikosseuraamuslaitoksen on lähetettävä tuomitulle kirjallinen kehotus ottaa yhteyttä Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön määrättynä ajankohtana rangaistusajan suunnitelmasta, ilmoittautumisen ajankohdasta ja sijoitusvankilasta kuulemista varten.

Tuomittua voidaan kuulla henkilökohtaisesti Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä taikka tuomitulle soveltuvalla tavalla kirjeitse, sähköpostitse, puhelimitse, videoyhteyden välityksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Tuomitun henkilökohtaisen kuulemisen yhteydessä voidaan tehdä päätös tuomitun ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta sekä laatia vankeuslain 4 luvun 6 §:ssä tarkoitettu rangaistusajan suunnitelma.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta ole tehty tai rangaistusajan suunnitelmaa laadittu kuulemisen yhteydessä, nämä asiakirjat voidaan toimittaa tuomitulle postitse tai muulla tuomitulle soveltuvalla tavalla.

Jos tuomittua ei tavoiteta tai hän ei saavu kuultavaksi hänelle määrättynä ajankohtana, tuomitulle voidaan laatia rangaistusajan suunnitelma sekä tehdä päätös ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilansa. Päätös ja rangaistusajan suunnitelma lähetetään Rikosseuraamuslaitoksen tiedossa olevaan tuomitun osoitteeseen.

Vankeuslain 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetut matkakustannukset korvataan tuomitulle tai vangille antamalla tai lähettämällä hänelle matkalippu taikka maksamalla toteutuneet kustannukset tuomitun tai vangin ilmoittamalle pankkitilille tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ulosottomies antaa sakon muuntorangaistukseen tuomitulle päätöksen vankilaan ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta. Tuomittu passitetaan Rikosseuraamuslaitoksen laatiman sijoitusohjeen perusteella määräytyvään vankilaan.

Jos tuomittu ilmoittaa haluavansa avolaitokseen ja allekirjoittaa vankeuslain 4 luvun 9 §:n mukaisen päihteettömyyssitoumuksen, ulosottomiehen on ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitokselle. (30.6.2022/528)

Ulosottomiehen on ilmoitettava muuntorangaistukseen tuomitun vankilaan passittamisesta Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikköön. Täytäntöönpanoyksikön on ilmoitettava ulosottomiehelle, jos tuomittu ei saavu vankilaan määrättynä ilmoittautumisajankohtana.

Jos tuomion täytäntöönpanon aloittamisesta vastaava Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö katsoo, että tuomittu pakoilee tai että hänet on muun vankeuslain 2 luvun 2 a §:n mukaisen edellytyksen täyttymisen johdosta etsintäkuulutettava, yksikön on ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikölle tuomitun etsintäkuuluttamista varten.

Tuomion täytäntöönpanon aloittamisesta on ilmoitettava 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa joukko-osaston komentajalle tai pääesikunnalle. Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevan osalta ilmoitus tehdään rajavartiolaitoksen esikunnalle.

Jos tuomittu vankeuslain 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla tyytyy tuomioon ja suostuu tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoon, vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, ilmoitus suostumuksesta tulee tehdä esteettömän todistajan läsnä ollessa täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle tai muulle Rikosseuraamuslaitoksen tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle. (30.6.2022/528)

Tuomitun tyytymisestä tuomioon ja tuomitun mahdollisesta vapauttamisesta vankilasta ennen kuin asia on ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimessa, on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä. Lisäksi tyytymisestä tuomioon on ilmoitettava tuomitun asiamiehelle.

Sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevalle on selvitettävä hänen oikeutensa sakon maksamiseen viiden arkipäivän kuluessa. Ellei maksetun sakkorangaistuksen lisäksi täytäntöönpantavana ole muuta rangaistusta eikä tuomittu ole vangittuna muusta syystä, vanki on vapautettava heti, kun on varmistunut, että sakko on maksettu.

Tulotarkastuksesta on kirjattava:

Tulotarkastuksessa laaditaan vankeuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettu omaisuusluettelo.

Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon:

Rangaistusajan suunnitelma sisältää:

Yhteistyössä vankeuslain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kanssa on vangin suostumuksella huolehdittava siitä, että rangaistusajan suunnitelma sovitetaan yhteen mahdollisen sosiaalihuollon asiakassuunnitelman ja muiden vangin tarvitsemien eri hallinnonalojen palveluiden ja tukitoimien kanssa.

Kun suunnitelma laaditaan 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen rangaistuksen täytäntöönpanon alkamista, suunnitelman tulee sisältää 2 momentissa tarkoitetut tiedot siinä laajuudessa kuin mahdollista.

Rangaistusajan suunnitelman toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta vastaa sijoitusvankila. Sijoitusvankila huolehtii myös niistä valmisteluista, joita vangin päästäminen valvottuun koevapauteen tai ehdonalaiseen vapauteen edellyttävät.

Rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumista on vankilassa seurattava yhdessä vangin kanssa vähintään kolme kertaa vuodessa. Jos rangaistusaika on lyhyempi kuin neljä kuukautta, suunnitelma on lisäksi otettava vangin kanssa käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen vangin vapauttamista.

Jos suunnitelman toteutumisen seurannassa tai muuten todetaan, että suunnitelman tavoitteita on muutettava, vankilan on tehtävä asiakasarvioinnin yksikölle esitys suunnitelman muuttamisesta. Samoin on meneteltävä, jos suunnitelman toteuttaminen edellyttää vangin siirtämistä toiseen vankilaan, jollei asiakasarvioinnin yksikkö ole siirtänyt toimivaltaa asiassa vankilalle. (30.6.2022/528)

Vangin kuljetuksesta päättävän viranomaisen on laadittava vangin kuljetuksesta vankipassi, joka sisältää:

Vankipassiin voidaan liittää myös vangin valokuva.

Tuomioistuimen tulee käsittelystään laatia vankia koskeva vankipassi, kun vanki on kutsusta toimitettu tuomioistuimeen. Vankipassiin on merkittävä vangitsemista, vangittuna pitämistä ja vankilaan passitusta koskevat tiedot sekä muut tiedot, jotka ovat tarpeen ratkaisun täytäntöönpanoa varten.

Rikosasiassa vankipassiin on merkittävä, onko syytetty tuomittu rangaistukseen. Jos syyte on hylätty tai syytettyä ei ole tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä teko, josta hänelle on vaadittu rangaistusta tai joka on luettu hänelle syyksi, Jos vanki on tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä rikos, josta rangaistus on tuomittu sekä rangaistusseuraamukset.

Vanki on sijoitettava rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi toimintaan siten, että vangin yksilölliset tarpeet ja vankilan käytettävissä olevat voimavarat otetaan huomioon.

Toimintaan sijoittamispäätöksessä määritellään toiminta, johon vanki sijoitetaan, päivittäinen toiminta-aika ja toimintarahan tai avolaitospalkan perusteet.

Muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehdyssä avolaitostyössä sovelletaan yleistä työaikalainsäädäntöä. (30.11.2017/829)

Muussa toiminnassa säännönmukainen toiminta- tai työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 35 tuntia viikossa

Vangeille on annettava tunnin mittainen tai erityisestä syystä lyhyempi lepotauko ruokailua varten. Lepoaikaa ei lueta toiminta-ajaksi.

Ylitöiden määräytymisessä ja niiden korvaamisen perusteissa noudatetaan yleistä työaikalainsäädäntöä soveltuvin osin.

Lupa siviilityöhön annetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Siviilityön ehdoissa on määrättävä:

(30.11.2017/829)

Rikosseuraamuslaitoksen on valvottava siviilityön ehtojen noudattamista riittävällä tavalla.

Siviilityön ehdot ja tieto Rikosseuraamuslaitoksen valvontavastuusta annetaan tiedoksi työnantajalle.

Sijoitus vankilan ulkopuoliseen laitokseen perustuu vankilan, sijoituspaikan ja vangin tekemään kirjalliseen sijoitussopimukseen. Sijoitussopimuksessa on määrättävä:

Sopimus sisältää myös vangin sitoutumisen tavoitteelliseen toimintaan sijoituspaikassa.

Sijoitussopimus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Sijoituspaikasta ja ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista sovitaan vangin asuin- tai kotikunnan kanssa.

Sijoituspaikan tulee olla valtion, kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisyhteisön ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksikkö taikka vastaava yksityinen yksikkö, jonka toiminta on järjestetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) tai yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukaisesti, taikka yksikkö, jota ylläpitää rikosseuraamusalalla toimiva yhdistys tai säätiö, jonka Rikosseuraamuslaitos on hyväksynyt sijoituspaikaksi.

Opintolupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi. Opintoluvan ehdoissa on määrättävä:

(30.11.2017/829)

Rikosseuraamuslaitoksen on valvottava opintoluvan ehtojen noudattamista riittävällä tavalla.

Lupa valvottuun ulkopuoliseen toimintaan annetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voidaan antaa sijoitusvankilan ulkopuolella järjestettävään tilaisuuteen tai muuhun toimintaan kuin työhön tai koulutukseen osallistumiseen. Jos toiminta täyttää vangin osallistumisvelvollisuuden, lupaehdoissa tulee määrätä toiminnan ajalta maksettava toimintaraha.

Toiminnan lupaehdoissa määrätään tilaisuuteen osallistumisen tai toiminnan sisältö, kulkureitti sekä mahdolliset yhteydenpitoa koskevat ehdot.

Vangin haltuun annettava omaisuus voidaan tarkastaa. Vangin haltuun annettavan vangin henkilökohtaisen omaisuuden on sovelluttava säilytettäväksi asuinhuoneessa. Omaisuuden määrän kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vankilan tai vankilaosaston olosuhteet ja valvonnan aste, asuinhuoneen koko, säilytystilat, paloturvallisuus ja tilojen tarkastamisen asettamat vaatimukset.

Kun hallussa pidettävän omaisuuden määrää rajoitetaan, vangille on annettava tilaisuus valita hallussaan pitämänsä esineet.

Muutoin vangin haltuun annettavan omaisuuden laadussa ja määrässä noudatetaan, mitä vankilan järjestyssäännössä määrätään.

Vangin haltuun annettavat sähkölaitteet on annettava asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tarkastettaviksi. Tarkastettu laite on sinetöitävä siten, ettei sitä voida sinettiä murtamatta tai poistamatta avata.

Kun vanki siirretään toiseen vankilaan, kuljetuksen yhteydessä voidaan ottaa siirrettäväksi sellaista vangin henkilökohtaista omaisuutta, jonka siirtämisestä hän itse pystyy huolehtimaan. Vangin tulee erityisesti huolehtia helposti särkyvien esineiden kuljettamisesta. Vangille on annettava mahdollisuus valita omaisuus, jonka kuljettamisesta hän huolehtii. Kuljetuksen aikana vangin haltuun voidaan antaa ainoastaan sellaista omaisuutta, jonka hallussapito on vankilassa sallittu.

Vangille on kerran viikossa järjestettävä mahdollisuus ostaa elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvaa tavaraa laitosmyymälästä tai muulla tavoin.

Jos vankilassa on laitosmyymälä, vangin on ensisijaisesti itse käytävä tekemässä ostoksensa. Jos vanki on turvaamistoimenpiteen tai muun vastaavan syyn vuoksi estynyt käymästä laitosmyymälässä taikka jos käynnistä aiheutuu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle, ostot toimitetaan hänelle tilauksen perusteella.

Jos vanki haluaa tilata vankilan välityksellä ulkopuolelta käyttöesineitä ja tarvikkeita, hänen on siirrettävä vankilan tilille tilauksen maksamisen edellyttämät varat ennen kuin vankila tekee tilauksen.

Jos vanki haluaa hankkia vankilan ulko-puolelta käyttöesineitä tai muita tarvikkeita, hänen on ennen niiden hankkimista varmistauduttava siitä, että esineet tai tarvikkeet voidaan antaa hänelle hallussa pidettäviksi tai ottaa vankilassa säilytettäviksi.

Toimintaraha maksetaan niiltä päiviltä, joina vanki osallistuu työhön ja muuhun toimintaan. Vangin toiminta-aika määritetään toimintaan sijoitettaessa.

Toimintaraha maksetaan myös, jos vanki on poissa toiminnasta määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen, poistumisluvan, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa läsnäolon tai muun vastaavan hyväksyttävän syyn vuoksi.

Toimintarahaa maksetaan ensimmäisessä luokassa 3,01 euroa päivältä, toisessa luokassa 4,62 euroa päivältä ja kolmannessa luokassa 7,35 euroa päivältä. Toimintarahan lisäksi maksettava provisio voi olla enintään 20 prosenttia toimintarahan määrästä.

Muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehdystä avolaitostyöstä maksetaan palkkaa niiltä työtunneilta, joina vanki osallistuu työhön. Vangin työaika määritetään työhön sijoitettaessa.

Palkkaa maksetaan myös, jos vanki on poissa työstä määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen, poistumisluvan, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa läsnäolon tai muun vastaavan hyväksyttävän syyn vuoksi.

Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 4,70 euroa tunnilta ja toisessa 5 euroa tunnilta. Työhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa.

Vangille maksetaan käyttörahaa 1,60 euroa jokaiselta rangaistusajaksi luettavalta päivältä ennen vapauttamista.

Rangaistusta suorittamaan saapuneelle vangille voidaan maksaa käyttörahaa etukäteen 14 päivältä välttämättömien hankintojen suorittamista varten.

Vangille annetaan omatoimisen ruokahuollon järjestämiseksi korvausta 1,65 euroa aamiaisesta, 2,75 euroa lounaasta, 2,75 euroa päivällisestä ja 1,20 euroa iltapalasta, jollei vankila hanki asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineita. Vangin mukana olevaa pientä lasta varten annetaan lisäksi puolet vangille annettavasta summasta.

Kirjeiden ja muiden postilähetysten tarkastamisella ei saa aiheuttaa vangille suurempaa haittaa kuin asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseksi on välttämätöntä. Kirjeet ja muut postilähetykset on tarkastettava ja toimitettava eteenpäin niin pian kuin tarkastuksen viemä aika huomioon ottaen on mahdollista. Kirjeiden jakamisen ja postilaatikon tyhjentämisen ajankohdat on ilmoitettava vangeille. Vangeille on ilmoitettava vankilan postilokero-osoite.

Tarkastusta varten avattu kirje toimitetaan vangille uudelleen suljettuna.

Vangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan suljetun kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisesta on ilmoitettava vangille. Avaamisesta voidaan ilmoittaa vangille kirjeeseen tai lähetykseen tehdyllä merkinnällä. Jos suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä kaikki vangeille saapuneet kirjeet ja muut postilähetykset tarkastetaan avaamalla, menettelystä voidaan ilmoittamisen sijaan tiedottaa vangeille yleisesti.

Päätös avaamisesta on kirjattava. Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalle vangille saapuneen kirjeen tai muun postilähetyksen avaamista ei kuitenkaan tarvitse kirjata, jollei kyse ole vankeuslain 12 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asiamiehen lähettämän kirjeen tai postilähetyksen avaamisesta. Avaamisen yhteydessä löydetyt esineet ja aineet on kirjattava.

Puheluista, joita kuunnellaan ja tallennetaan, kirjataan vangin nimi, puhelinnumero, johon vanki on soittanut taikka josta vangille on soitettu, kuuntelua ja tallentamista koskevan päätöksen tekijä sekä päätöksen peruste.

Matkapuhelimen käyttöä koskevat lupaehdot voivat sisältää matkapuhelimen käyttöaikaa ja -paikkaa, matkapuhelimen säilyttämistä, lokitiedostojen tarkastamista ja valvontaa, tekstiviestien lähettämistä ja muita vastaavia ehtoja.

Luvasta on ilmettävä, miten matkapuhelimen käyttöä valvotaan.

Lupa sähköpostin käyttöön voidaan myöntää yksittäisen tai useamman viestin lähettämiseen tai vastaanottamiseen taikka koskemaan viestintää yhden tai useamman henkilön kanssa. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. (10.3.2022/168)

Luvasta on ilmettävä, miten sähköpostin käyttöä valvotaan.

Lupa internetin käyttöön voidaan myöntää yksittäistä tai useampaa tärkeää syytä varten. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. (10.3.2022/168)

Luvasta on ilmettävä, miten internetin käyttöä valvotaan.

Tapaamisessa vangin ja tapaajan välissä rakenteellisena esteenä voi olla pleksilasi, pöytä tai muu vastaava kaluste tai rakenne. Rakenteellisen esteen korkeus ja rakenne mitoitetaan vankilan tai sen osaston järjestyksen ja turvallisuuden edellyttämällä tavalla.

Erillään muista vangeista järjestetyssä tapaamisessa rakenteellisen esteen tulee olla sellainen, että vangin ja tapaajan välinen tavaroiden luovuttaminen ja koskettaminen ei ole mahdollista.

Lapsen tapaaminen järjestetään tilassa, jossa vangin ja lapsen välissä ei ole rakenteellisia esteitä. Tapaamisessa vangin ja lapsen välinen koskettaminen on sallittua. Tapaamisen valvonnassa on otettava huomioon lapsen etu.

Tapaamiskieltoa koskevassa päätöksessä on mainittava tapaamiskieltoon asetettavan tapaajan nimi, kiellon peruste ja kesto, kiellon kohteena oleva vanki tai vangit, kiellossa tarkoitettu vankila tai vankilat sekä päätöksen tekijä.

Jos kielto koskee useampaa kuin yhtä vankilaa, kyseisten vankiloiden yksikönpäälliköille on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus antaa lausuntonsa ennen tapaamiskiellon antamista. (30.6.2022/528)

Vangin on jätettävä poistumislupaa koskeva hakemuksensa käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen haettavaa poistumisajankohtaa.

Jos Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää poistumisluvan myöntämisestä, hakemus on vankilan lausunnon kanssa viipymättä toimitettava operatiivisen toiminnan vastuualueelle. (30.6.2022/528)

Poistumisluvan ehdoissa on määrättävä:

Poistumisluvan matka-aikaa laskettaessa otetaan huomioon poistumisluvan tarkoitus, käytettävät kulkuvälineet ja muut matkan kestoon vaikuttavat seikat.

Matka-ajaksi lasketaan menomatkan kesto poistumisluvan ensimmäiselle oleskelupaikkakunnalle ja paluumatkan kesto poistumisluvan viimeiseltä oleskelupaikkakunnalta vankilaan.

Sen lisäksi, mitä vankeuslain 14 luvun 10 §:ssä säädetään, vangin poistumislupamatkan kustannukset maksetaan valtion varoista, jos lupa on myönnetty toiseen vankilaan matkustamista tai oikeudenkäyntiin osallistumista varten. Perusteltuna syynä poistumislupamatkan kustannusten maksamiseen valtion varoista voidaan pitää myös sitä, että poistumislupa on perusteltu rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseksi.

Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Saattajan kustannukset maksetaan vain, jos saattajana on Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Poistumislupamatkan kustannukset korvataan vangille antamalla hänelle matkalippu taikka maksamalla toteutuneet kustannukset vangin ilmoittamalle pankkitilille tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. (10.3.2022/168)

Epäillystä järjestysrikkomuksesta on kirjattava ilmoitus. Ilmoitukseen on kirjattava:

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä on kirjattava:

Jos vanki on määrätty pidettäväksi erillään järjestysrikkomuksen selvittämisen ajan, erillään pitämisen täytäntöönpanosta on kirjattava:

Kurinpitoasian suullisesta käsittelystä on kirjattava:

Jos asia siirretään kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi, se on kirjattava.

Jos kurinpitorangaistuksena on oikeuksien menetys tai yksinäisyysrangaistus, kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta on kirjattava:

Vangin henkilöntarkastuksesta on kirjattava:

Erityistarkastuksesta on kirjattava:

Erityistarkastuksessa tehdyistä tilan tarkastuksista ja henkilöntarkastuksista on lisäksi kirjattava 53 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Henkilönkatsastuksesta on kirjattava:

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta on kirjattava:

Vangin päihteettömyyden valvonnasta on kirjattava:

Tapaajan henkilöntarkastuksesta on kirjattava:

Esineiden ja aineiden pois ottamisesta tapaajalta on kirjattava:

Henkilön poistamisesta vankilan alueelta on kirjattava:

Henkilön kiinniottamisesta on kirjattava:

Säilössäpidosta on lisäksi kirjattava:

Säilössäpidon alkamisaika lasketaan kiinniottamisesta.

Voimankäyttö- ja sitomisvälineenä käytetään Rikosseuraamuslaitoksen tähän tarkoitukseen varaamia välineitä. Voimankäyttövälineinä käytetään suojakilpeä, patukkaa tai teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta ja pistoolia.

Sitomiseen tarkoitettuina välineinä käytetään käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä, sylkemisen estävää huppua ja hallintavyötä. (13.6.2019/755)

Rikosseuraamuslaitos päättää virkamiesten käytössä olevien voimakäyttö- ja sitomisvälineiden tyypistä, määrästä ja aseissa käytettävistä patruunoista.

Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut Rikosseuraamuslaitoksen virkamies virantoimituksessa ja aseenkäytön koulutuksessa.

Ampuma-asetta voidaan kantaa kuljetettaessa vankia vankilan ulkopuolella, suljetun vankilan sellirakennusten ulkopuolisessa valvonnassa ja vankilan yksikönpäällikön erikseen määräämissä virkatehtävissä. Vankien kanssa lähityötä tekevä virkamies ei kuitenkaan saa kantaa ampuma-asetta, ellei tilanteen vaarallisuus sitä yksittäisessä tapauksessa vaadi. (30.6.2022/528)

Ampuma-asetta on kannettava lataamattomana turvakotelossa tai muussa aseen kantamiseen tarkoitetussa varusteessa asun alla siten, ettei ase ole näkyvissä, jolleivät tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus tai olosuhteet poikkeuksellisesti muuta edellytä.

Erityistä huolta on pidettävä siitä, ettei ampuma-ase joudu muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön haltuun.

Ampuma-aseet ja patruunat on säilytettävä lukitussa paikassa ja niistä tulee pitää vankilakohtaista luetteloa. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen on valvottava ampuma-aseiden säilyttämistä ja käyttöön antamista.

Vangin sitomisesta on kirjattava:

Voimankäyttövälineen käytöstä on kirjattava:

Tarkkailun aikana vangin oikeuksia voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä tarkkailun tarkoituksen toteutumiseksi. Vangin oikeuksien rajoituksissa on otettava huomioon tarkkailuun sijoittamisen peruste. Ennen tarkkailuun sijoittamista vangille on tehtävä henkilöntarkastus ja hänen vaatteensa on vaihdettava. Tarkkailun aikana vangin on käytettävä vankilan antamaa vaatetusta.

Tarkkailuun sijoitetulle vangille voidaan antaa haltuun kohtuullinen määrä sellaisia esineitä ja aineita, joiden haltuun antaminen ei vaaranna hänen turvallisuuttaan tai tarkkailun tarkoitusta. Vangille tulee järjestää mahdollisuus tupakointiin, jollei siitä tarkkailun peruste huomioon ottaen aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin tai muun henkilön turvallisuudelle.

Vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuvat erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Tarkkailuun käytettävän huoneen tai sellin ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen on oltava riittävät. Vangin haltuun on annettava vuodevaatteet, jollei niiden antaminen vaaranna hänen turvallisuuttaan.

Tarkkailuun sijoittamisesta on kirjattava:

Jos tarkkailua jatketaan yli seitsemän vuorokautta, jatkamisen peruste on kirjattava.

Eristämistarkkailussa vankia on tarkkailtava ja valvottava siten, ettei hän voi kätkeä tai hävittää luvattomia esineitä tai aineita. Vangin oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä eristämistarkkailun tarkoituksen toteutumiseksi. Oikeuksien rajoituksia arvioitaessa on otettava huomioon, käytetäänkö valvonnassa erityistä tarkkailuvaatetusta, jolla estetään vankia saamasta haltuunsa hänen kehonsa sisällä kuljettamia kiellettyjä aineita tai esineitä.

Ennen eristämistarkkailuun sijoittamista vangille on tehtävä henkilöntarkastus ja hänen vaatetuksensa on vaihdettava. Jollei vangilta edellytetä erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä, hänen on eristämistarkkailun aikana käytettävä muuta vankilan antamaa vaatetusta.

Eristämistarkkailuun sijoitetulle vangille voidaan antaa haltuun kohtuullinen määrä sellaisia esineitä ja aineita, joiden haltuun antaminen ei vaaranna eristämistarkkailun tarkoitusta. Vangille voidaan antaa haltuun kirjallisuutta, lehtiä, kirjoitustarvikkeita ja elintarvikkeita. Vangille tulee järjestää mahdollisuus tupakointiin. Vangille voidaan antaa myös mahdollisuus radio- ja televisio-ohjelmien seurantaan.

Vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuvat erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Eristämistarkkailuun käytettävän huoneen tai sellin ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen on oltava riittävät. Vangille tulee antaa haltuun vuodevaatteet.

Tarkkailuvaatetuksen tulee olla kooltaan vangille sopiva. Vaatetus on vaihdettava neljän päivän välein ja aina silloin, kun se on likaantunut. Vangille on annettava tilaisuus peseytymiseen päivittäin ja aina, kun vaatetus on likaantunut.

Eristämistarkkailusta on kirjattava:

Jos eristämistarkkailua jatketaan yli kuusi vuorokautta, jatkamisen peruste sekä henkilönkatsastuksessa ilmenneet seikat on kirjattava.

Erillään pidettävän vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuu erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Erillään pitämisestä on kirjattava:

Jos erillään pitämistä jatketaan, jatkamisen peruste on kirjattava.

Vanki on vapautettava vankilassaoloajan viimeisenä päivänä kello 7:n ja 17:n välisenä aikana, jollei tästä liikenneyhteyksien tai muiden vastaavien seikkojen vuoksi ole perusteltua aihetta yksittäistapauksessa poiketa.

Vankilassaoloaikaan luetaan vangin rangaistusaika vapautumiseen saakka vapautumispäivä mukaan lukien. Vankilassaoloajaksi luetaan tuomioistuimen rikoslain (39/1889) 6 luvun 13 §:n nojalla rangaistuksesta tekemä vähennys. Elinkautista rangaistusta suorittavan vankilassaoloajasta sovelletaan, mitä rikoslain 2 c luvun 10 a §:ssä säädetään.

Ehdonalaiseen vapauteen päästetylle on annettava vapauttamisasiakirja, johon merkitään vangin henkilötiedot, täytäntöönpanotiedot, jäännösrangaistuksen pituus, koeajan viimeinen päivä sekä vapauttamispäivää ja valvontaa koskevat tiedot.

Rangaistuksensa kokonaan suorittaneelle vangille on annettava todistus vankilassa suoritetusta vankeusrangaistuksesta.

Jos tuomittu maksaa sakkonsa, hänelle on annettava maksutodistus. Sakon suorittamisesta muuntorangaistuksena on annettava todistus. Arestirangaistuksen suorittamisesta on annettava todistus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan vankeudesta annettu valtioneuvoston asetus (509/2006) .