364/2015

Laivanrakennuksen innovaatioedellytysten turvaamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta laivanrakennuksen innovaatioihin. Tukeen sovelletaan, mitä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ( ryhmäpoikkeusasetus ) säädetään. Valtionavustukseen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanrakennusta, laivankorjausta tai aluksen rakenteen muuttamista, sekä yritykselle, joka rakentaa kelluvia ja liikkuvia offshore- rakenteita. Avustusta ei voida myöntää kalastusalusten rakentamiseen.

Avustusta voidaan myöntää, jos:

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat sen lisäksi, mitä 6–9 §:ssä säädetään, 3 §:ssä tarkoitetun yrityksen kustannukset ja ulkopuolisilta tahoilta hankittujen välineiden ja laitteiden kustannukset, henkilöstökustannukset henkilösivukustannuksineen sekä hankkeesta aiheutuvat yleiskustannukset siltä ajalta, kuin kyseisiä välineitä ja palveluita käytetään hankkeessa ja ne liittyvät välittömästi innovaatioon. Jos avustuksensaaja on arvonlisäverovelvollinen, kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.

Uutta alustyyppiä ja offshore- rakenteita koskevia tukikelpoisia kustannuksia ovat:

4) teknisen innovaation toteuttamisesta aiheutuvat kasvaneet henkilöstö- ja yleiskustannukset rajoitettuna tarvittavaan vähimmäismäärään.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut kustannukset, jotka ovat rinnastettavissa aiemman alustyypin tavanomaiseen laivansuunnitteluun, eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

Uuden alustyypin ensimmäisen aluksen ylimääräisiä rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia voivat olla sen henkilöstö- ja henkilösivukustannusten sekä yleiskustannusten ja saman alussarjan myöhempien alusten (sisaralusten) vastaavien kustannusten välinen erotus.

Uuden alustyypin 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista voi olla tukikelpoisia kustannuksia enintään 10 prosenttia, jos kustannukset ovat tarpeen teknisen innovaation käytännön toteuttamiseksi, ja jos niiden arvioidaan olevan enemmän kuin 3 prosenttia myöhemmin valmistettavien sisaralusten tuotantokustannuksista.

Innovaatiotukeen oikeutetuista uusista komponenteista tai järjestelmistä aiheutuvat seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin ja siltä ajalta, kun komponentteja tai järjestelmiä on käytetty hankkeessa edellyttäen, että ne liittyvät suoraan innovaatioon:

Innovaatiotukeen oikeutetuista uusista menetelmistä aiheutuvat seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin ja siltä ajalta, kun menetelmiä on käytetty hankkeessa edellyttäen, että ne liittyvät suoraan innovaatioprosessiin:

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun kannustavan vaikutuksen voidaan katsoa täyttyvän sarjavalmisteisissa aluksissa sarjan ensimmäisen aluksen osalta. Jos sarjan myöhemmissä aluksissa kokeillaan ja rakennetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita ei vielä ensimmäiseen sarjan alukseen ole sisällytetty, voidaan sisaralusta tältä osin kohdella kuitenkin uutena hankkeena.

Avustusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu hakemuksen jättämisen jälkeen.

Avustus voi olla enintään 25 prosenttia 5–9 §:ssä tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Yksittäiseen hankkeeseen voidaan myöntää avustusta enintään 25 miljoonaa euroa. Innovaatioavustukseen sovelletaan ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklassa tarkoitettuja valtiontuen kasautumissääntöjä eri tahoilta saatujen tukien kohdistuessa samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin.

Avustusta haetaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta ( rahoituskeskus ). Hakemus on toimitettava rahoituskeskukseen ennen kuin hakija tekee sitovan sopimuksen hankkeesta tai ryhtyy toteuttamaan innovatiivista menetelmää.

Hakemukseen on liitettävä 10 §:ssä mainitut hanketta koskevat tiedot sekä laadullinen kuvaus innovaatiosta.

Avustusta haetaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta ( rahoituskeskus ). Hakemus on toimitettava rahoituskeskukseen ennen kuin hakija tekee sitovan sopimuksen hankkeesta tai ryhtyy toteuttamaan innovatiivista menetelmää.

Hakemukseen on liitettävä 10 §:ssä mainitut hanketta koskevat tiedot sekä laadullinen kuvaus innovaatiosta.

Avustuksesta päättää rahoituskeskus kuultuaan työ- ja elinkeinoministeriötä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi kuitenkin päättää avustuksen myöntämisestä, jos päätöksellä on erityistä merkitystä tämän asetuksen soveltamisen kannalta.

Avustus voidaan myöntää jo hankkeen tarjouskilpailun ollessa vireillä sillä edellytyksellä, että hakija tekee hankkeesta myöhemmin sitovan sopimuksen.

Avustuksen myöntävä viranomainen voi asettaa avustuspäätöksessä tarkempia ehtoja ja rajoituksia avustuksen käytölle ja maksamiselle.

Avustusta ei makseta ennen kuin hankkeesta on tehty sitova sopimus.

Avustuksesta enintään 80 prosenttia maksetaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Maksut suoritetaan kolmessa erässä hankkeen etenemisvaiheen perusteella. Hankkeen eteneminen on todennettava myöntämispäätöksessä asetettujen tarkempien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Loput 20 prosenttia avustuksesta maksetaan hankkeen loppuunsaattamisen jälkeen hakijan osoittamien tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten perusteella.

Tuen maksatusta haetaan avustuksen myöntäneeltä viranomaiselta. Hakemukseen tulee liittää maksatusta koskevat tarpeelliset tiedot.

Avustuksen myöntänyt viranomainen päättää avustuksen maksamisesta, maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, ellei asetuksen 18 §:stä muuta johdu.

Innovaatiotuen käyttö raportoidaan Euroopan komissiolle ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti.

Tuen käytön valvonnasta vastaa tuen myöntänyt viranomainen. Valvonnasta säädetään ryhmäpoikkeusasetuksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2026.