Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

351/2015

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista

Ajantasainen
Asiasanat
Rahasto, Valtionapu
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Sisäministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/351/ajantasa/2020-01-16/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sisäasioiden rahastoista annetun lain (903/2014) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan sisäasioiden rahastoista annetussa laissa (903/2014) tarkoitettuun sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien ja kansallisten toimeenpano-ohjelmien valmisteluun, yhteensovittamiseen, hallinnointiin ja valvontaan sekä sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävään avustukseen ( tuki ).

2 lukuKansallinen toimeenpano-ohjelma ja sisäasioiden rahastojen hallinnointi

2 §Kansallisen toimeenpano-ohjelman sisältö

Kansallinen toimeenpano-ohjelma sisältää sisäasioiden rahastoista annetun lain 4 §:ssä mainitun lisäksi kuvauksen ainakin:

1)

ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista;

2)

sisäasioiden rahaston ja sen tavoitteiden kannalta merkityksellisten Euroopan unionin muiden rahoitusvälineiden ja -ohjelmien yhteensovittamiseksi välineitä ja ohjelmia hallinnoivien tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma sisältää lisäksi tarvittaessa luettelon henkilöryhmistä, joihin kansallisten tavoitteiden mukaisesti toteutettavat toiminnot kohdistuvat ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 ( turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetus ) 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen käytön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit, joilla toimien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

3 §Vastuuviranomaisen tehtävät

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 ( horisontaaliasetus ), sisäasioiden rahastoista annetussa laissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 täydentämisestä vastuuviranomaisten nimeämisen ja hallinnointi- ja valvontavastuiden osalta sekä tarkastusviranomaisten aseman ja velvoitteiden osalta annetussa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1042/2014 säädettyjen tehtävien lisäksi vastuuviranomainen vastaa:

1)

kansallisen toimeenpano-ohjelman vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja arviointien tekemisestä tai teettämisestä määräajoin sopivimmaksi katsomassaan laajuudessa;

2)

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen käytön tavoitteiden toteutumisen seurannasta kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden avulla.

4 §Tarkastusviranomaisen tehtävät

Horisontaaliasetuksessa, sisäasioiden rahastoista annetussa laissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 täydentämisestä vastuuviranomaisten nimeämisen ja hallinnointi- ja valvontavastuiden osalta sekä tarkastusviranomaisten aseman ja velvoitteiden osalta annetussa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1042/2014 säädettyjen tehtävien lisäksi tarkastusviranomainen vastaa horisontaaliasetuksen 26 artiklassa tarkoitettuna tarkastuselimenä vastuuviranomaisen nimeämisperusteiden täyttämistä koskevan lausunnon antamisesta, vastuuviranomaisen nimeämisperusteiden täyttämistä koskevasta valvonnasta ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, jos vastuuviranomainen ei enää täytä nimeämisperusteita.

5 §Seurantakomitean tehtävät

Seurantakomitea tukee vastuuviranomaisen toimintaa. Sisäasioiden rahastoista annetun lain 8 §:ssä mainittujen tehtävien hoitamiseksi seurantakomitea:

1)

käsittelee luonnokset kansalliseksi ohjelmaksi, kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi ja ohjelmien muutoksiksi sekä tukee ohjelmien valmistelun yhteensovittamista;

2)

osallistuu ohjelmatyön suuntaamiseen;

3)

käsittelee vastuuviranomaisen laatimia ehdotuksia tuettaviksi hankkeiksi ja tuettavaksi toiminnaksi ja lausuu vastuuviranomaiselle hankkeen tai toiminnan rahoittamisesta, sekä tukee hankkeiden tai hankeryhmien yhteensovittamista;

4)

käsittelee Euroopan komissiolle toimitettavat, horisontaaliasetuksen 44 artiklan mukaiset maksupyyntöön liittyvät tiedot, 54 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanokertomuksen ja 57 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen;

5)

käsittelee 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetun kansallista toimeenpano-ohjelmaa koskevan arvioinnin;

6)

käsittelee 37 §:ssä tarkoitetun teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman.

6 §Seurantakomitean kokoonpano

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevalle kansalliselle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä ulkoasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen, suojelupoliisin, Maahanmuuttoviraston, etnisten suhteiden neuvottelukunnan, Ahvenanmaan maakunnan ja Suomen Kuntaliitto ry:n edustaja. Lisäksi seurantakomiteassa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustaja sekä rahaston tavoitteiden kannalta keskeisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen edustajia. (28.1.2016/64)

Sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevalle kansalliselle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, Poliisihallituksen, suojelupoliisin, Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Ahvenanmaan maakunnan edustaja ja keskeisten rikosten uhreja tukevien järjestöjen, konfliktien ehkäisyä edistävien järjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen edustaja. Lisäksi seurantakomiteassa on pelastuslaitosten edustaja. (28.1.2016/64)

Seurantakomitean jäseniksi nimettävien tulee olla asemaltaan sellaisia henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa kattavasti. Seurantakomitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat vastuuviranomaisesta.

3 lukuTuen edellytykset, tuen enimmäismäärä, tukimuodot ja kustannusten tuki- kelpoisuus

7 §Tuen myöntämisen edellytykset

Sisäasioiden rahastoista annetun lain 12 ja 15 §:ssä säädettyjen edellytysten lisäksi edellytyksenä tuen myöntämiselle hankkeeseen tai toimintaan on, että:

1)

hankkeelle tai toiminnalle ei ole myönnetty muuta tukea Euroopan unionin talousarviosta;

2)

hanke tai toiminta toteutetaan tukipäätöksessä asetetussa määräajassa ( hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika ) tukipäätöksellä hyväksyttyä talousarviota ja suunnitelmaa noudattaen;

3)

tuen saaja pitää hankkeesta tai toiminnasta erillistä kirjanpitoa, jollei hanke tai toiminta sisälly tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti pitämään kirjanpitoon, jolloin tuen saajan on pidettävä hankkeesta tai toiminnasta erillistä kirjanpitoa siten, että hankkeen tai toiminnan valvominen on vaikeudetta mahdollista.

8 §Hankkeen tai toiminnan tulot

Tuettava hanke tai toiminta ei saa tuottaa voittoa.

Tuen hakijan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana siitä aiheutuvat tulot tai annettava arvio niistä.

Tuen saajan on maksatushakemuksessa ilmoitettava hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana aiheutuneet tulot. Tulot otetaan huomioon tuen viimeisen erän maksatuksen yhteydessä. Tuen saajan tai siirron saajan hankkeeseen tai toimintaan osoittamaa omaa rahoitusta ei pidetä sisäasioiden rahastoista annetun lain 21 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna maksettavan tuen määrään vaikuttavana muuna julkisena tai yksityisenä rahoituksena.

4 momentti on kumottu L:lla 28.12.2017/1148 .

Hankkeen tai toiminnan tulot eivät voi koostua vapaaehtoistyöstä, luontoissuorituksista tai muusta laskennallisesta rahoituksesta.

9 §Tuen siirtäminen

Jos tukea on tarkoitus siirtää sisäasioiden rahastoista annetun lain 13 §:n mukaisesti, tuen saajan ja siirron saajien välisen sopimuksen tulee sisältää tiedot sopimusosapuolista ja kunkin osuuksista hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, siirrettävän tuen määrästä sekä siitä, millä tavoin siirron saaja osallistuu hankkeesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jollei tuki kata kaikkia hankkeen tai toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja koskevat menettelyt, kirjanpitovelvollisuus ja tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt. Lisäksi sopimukseen tulee kirjata muut tarvittavat menettelyt, joilla tuen saaja voi varmistaa, että hanke tai toiminta toteutetaan tukipäätöksen mukaisesti. Sopimukseen tulee sisällyttää selvitys tuen siirron saajan nimenkirjoitusoikeudesta. Tuen saaja vastaa hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta vastuuviranomaiselle.

Jos hankkeelle tai toiminnalle tehdyn tukipäätöksen jälkeen hankkeeseen tai toimintaan on liittymässä uusia osapuolia, on tuen saajan välittömästi toimitettava tukipäätöksen muuttamista koskeva hakemus vastuuviranomaiselle.

10 §Tuen enimmäismäärä

Hankkeessa tuen määrä on enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Horisontaaliasetuksen 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa, kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa tarkemmin määriteltävissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa sekä erityistoimeen voidaan kuitenkin myöntää tukea enintään 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lisäksi poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 513/2014 liitteessä I tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia hankkeen tai toiminnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Operatiivinen tuki, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävä tuki ja tekninen apu voivat kattaa kaikki hankkeen tai toiminnan hyväksyttävät kustannukset.

11 §Tukimuodot

Päätöksen hankkeen tai toiminnan tukimuodosta tekee vastuuviranomainen. Päätös tehdään hankkeen tai toiminnan koko toteuttamisajaksi ja se koskee tuen saajaa ja kaikkia siirron saajia. Kustannukset voidaan korvata:

1)

tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen;

2)

vakioyksikkökustannuksina;

3)

siten, että osa hankkeen tai toiminnan kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen tai toiminnan 14 §:n mukaisista henkilöstön palkkakustannuksista taikka 26 a §:n mukaisista palkkakustannusten vakioyksikkökustannuksista;

(16.1.2020/36)

4)

kertakorvauksena.

Välilliset kustannukset voidaan teknisestä avusta korvattavia kustannuksia lukuun ottamatta korvata yksinomaan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen tai toiminnan henkilöstön palkkakustannuksista 24 tai 25 §:n mukaisesti.

Yksinomaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen voidaan korvata:

1)

kustannukset, joihin myönnetään operatiivista tukea;

2)

teknisen avun kustannukset;

3)

kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

12 §Tukikelpoisuuden edellytykset

Tuettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva, sen toteuttamiseksi tarpeellinen ja määrältään kohtuullinen horisontaaliasetuksessa tarkoitettu meno tai menon osa ( kustannus ) on tukikelpoinen, jos se:

1)

on kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman mukainen;

2)

on hanketta tai toimintaa koskevan tukipäätöksen mukainen;

3)

on aiheutunut hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana lukuun ottamatta vastuuviranomaisen edellyttämästä hankkeen tai toiminnan tilintarkastuksesta aiheutuvaa kustannusta;

4)

on tosiasiallisesti aiheutunut tuen saajalle tai siirron saajalle;

5)

on osoitettavissa kirjanpidon tositteilla;

6)

jäljempänä 4 luvun mukaisia tukimuotoja lukuun ottamatta vastaa tuen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.

Edellä 1 momentin 1–3 kohtaa ei sovelleta teknisen avun kustannuksiin.

Kustannus ei ole tukikelpoinen siltä osin kuin tuen saaja on saanut tai on oikeutettu saamaan siihen korvausta muualta.

Tuen saajan on huolehdittava hanketta tai toimintaa koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä siten kuin yleisölle suunnattavista tiedotus- ja julkistamistoimenpiteistä sekä tuensaajille suunnattavista tiedotustoimenpiteistä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti annetun Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1048/2014 2 artiklassa säädetään.

Vastuuviranomainen voi myöntää tukea ennen tukipäätöksen tekemistä, mutta hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, jos hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen on edellyttänyt sen aloittamista ennen tukipäätöksen tekemistä.

13 §Hankkeen tai toiminnan tukikelpoiset kustannukset

Vastuuviranomainen voi myöntää tukea seuraaviin tukikelpoisiin, välittömiin kustannuksiin:

1)

palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

2)

matkakustannuksiin;

3)

ostopalvelujen hankintaan;

4)

käyttö- ja kiinteän omaisuuden kustannuksiin;

5)

muihin hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.

Lisäksi vastuuviranomainen voi myöntää tukea tukikelpoisiin, välillisiin kustannuksiin.

Vastuuviranomainen voi lisäksi myöntää operatiivista tukea ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 liitteessä III määriteltyihin kustannuksiin.

Jos samaan tositteeseen perustuva kustannus jaetaan useamman kuin yhden tuetun hankkeen tai toiminnan kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää koko kustannusta.

14 §Palkkakustannukset

Palkkakustannukset voidaan korvata hankkeelle tai toiminnalle joko tosiasiallisten kustannusten mukaan tai 26 a §:n mukaisesti vakioyksikkökustannuksina. Tuettavina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajan vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tulospalkkiot, luontoisedut tai bonukset eivät ole tukikelpoisia. (16.1.2020/36)

Vuosilomapalkat ja lomakorvaukset ovat tukikelpoisia kustannuksia silloin, kun ne on ansaittu hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana vuosilomalaissa (162/2005) säädetyllä tavalla.

Jos hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta, edellytyksenä osa-aikaisen henkilön palkkakustannusten korvaamiselle tukikelpoisena kustannuksena on, että työstä on pidetty hyväksyttävää työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehty työ tunteina sekä tehdyn työn kokonaistuntimäärä. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan hyväksymä. Osa -aikaisen työntekijän sairausloma-ajan palkka on tukikelpoinen kustannus. (28.12.2017/1148)

Tuen saajan on kirjallisella päätöksellään nimettävä henkilöt toteuttamaan hanketta tai toimintaa.

15 §Matkakustannukset

Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajaan sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää.

Jos tuen saajaan sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta tai tuen saajaan ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta, matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän kulloinkin voimassaolevan valtion matkustussäännön mukaisesti.

16 §Pienhankinnat

Julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) mukaisen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä markkinoiden toimivuus. (28.12.2017/1148)

Tuen saajan on yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.

Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, tuen saajan on yli 3 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi selvitettävä tavanomainen hintataso. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

Jos tuen saajasta riippumattomista syistä tarjouksia ei ole voitu pyytää eikä tavanomaista hintatasoa selvittää, tuen saajan on voitava muulla tavoin osoittaa, että hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka yhdistellä muutoin hankintoja keinotekoisesti säännösten soveltamisen välttämiseksi.

17 §Rakennettu maa-alue, rakennus, rakennelma tai rakenne ja sen hankintakustannusten tukikelpoisuus

Rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Tukikelpoista on ainoastaan se osa rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankintakustannuksista, joka vastaa sen käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Hankintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos rakennettu maa-alue, rakennus, rakennelma tai rakenne on aiemmin hankittu Euroopan unionin talousarviosta myönnetyllä tuella.

Rakennetun maa-alueen hankintakustannuksista tukikelpoisia kustannuksia voi olla enintään 10 prosenttia hankkeen tai toiminnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Tuen hakijan on vastuuviranomaisen vaatiessa hankittava riippumattomalta asiantuntijalta lausunto siitä, että rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankintakustannukset eivät ylitä sen käypää arvoa.

18 §Koneet tai laitteet ja niistä aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuus

Koneen tai laitteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Tukikelpoista on ainoastaan se osa koneen tai laitteen hankintakustannuksista, joka vastaa sen käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden.

Hankintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos kone tai laite on aiemmin hankittu Euroopan unionin talousarviosta myönnetyllä tuella.

Koneiden ja laitteiden hankinnan asemesta ne voidaan vuokrata hankkeen tai toiminnan toteuttamisajaksi. Tukikelpoisina kustannuksina ei korvata vuokraamisesta aiheutuvia hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- eikä huoltokustannuksia eikä muita vastaavia kustannuksia.

19 §Käyttö- ja kiinteän omaisuuden poistot

Jos käyttö- tai kiinteän omaisuuden hankintakustannukset merkitään hankkeen tai toiminnan talousarvioon poistoina, talousarvioon on merkittävä poistoista se osuus, joka vastaa käyttö- tai kiinteän omaisuuden käyttöaikaa ja käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Jos käyttö- tai kiinteä omaisuus ostetaan ennen hankkeen tai toiminnan toteutusajan alkamista, mutta sitä käytetään hanketta tai toimintaa varten, sen hankintakustannukset ovat tukikelpoisia yksinomaan poistojen perusteella.

Käyttö- ja kiinteän omaisuuden poistot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia, jos poistojen kohteena olevan omaisuus on aiemmin hankittu Euroopan unionin talousarviosta myönnetyllä tuella.

Poistot lasketaan voimassa olevien kirjanpitosäännösten ja -määräysten mukaisesti.

20 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä:

1)

kustannuksiin, jotka aiheutuvat tuen hakijan tavanomaisesta toiminnasta lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joihin myönnetään toimintatukea;

2)

yksinomaan kestitsemisestä ja viihdyttämisestä aiheutuviin kuluihin;

3)

vapaaehtoistyöhön, luontoissuorituksiin tai muihin laskennallisiin kustannuksiin lukuun ottamatta 26 §:ssä tarkoitettuja vakioyksikkökustannuksia;

4)

rakentamattoman maan hankintaan;

5)

hankkeesta tai toiminnasta tuen saajalle aiheutuneisiin mahdollisiin viivästys- tai muihin korkokuluihin, tilitapahtumista perittäviin palvelumaksuihin, valuutanvaihtopalkkioihin, kurssitappioihin eikä muihin rahoituksesta johtuviin kustannuksiin;

6)

sakkoihin, pysäköintivirhemaksuihin, rikemaksuihin eikä muihin lakiin perustuviin taloudellisiin seuraamuksiin taikka oikeudenkäyntikuluihin.

21 § (28.12.2017/1148)Arvonlisäveron tukikelpoisuus

Tukea ei myönnetä arvonlisäveroon, joka ei jää tuen hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Hankkeesta tai toiminnasta aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos tuen hakija ja hakemuksessa ilmoitettu taho, jolle tukea siirretään, esittää Verohallinnolta saadun tai muutoin riittävän selvityksen siitä, ettei kyseisistä hankkeeseen tai toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

22 §Teknisen avun tukikelpoiset kustannukset

Teknistä apua voidaan käyttää kansallisen ohjelman hallinnoinnista vastaavien viranomaisten sisäasioiden rahastoista annetun lain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Tekniseen apuun ei sovelleta, mitä 27–36 §:ssä säädetään. (28.12.2017/1148)

Teknisestä avusta korvattavina kustannuksina tukikelpoisia ovat horisontaaliasetuksen 20 artiklassa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Teknisellä avulla voidaan rahoittaa myös edellisiä ja seuraavia ohjelmakausia koskevaa edellä mainittua toimintaa. Teknisestä avusta voidaan korvata sisäministeriön ylläpitämästä sisäasioiden rahastojen tietojärjestelmästä aiheutuvat kustannukset ja kulut.

Teknisestä avusta korvattavat kustannukset ovat tukikelpoisia ohjelmakauden alkamisesta lähtien.

4 lukuKertakorvaus, prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ja vakioyksikkökustannukset

23 §Kertakorvaus

Vastuuviranomainen voi päättää, että tuki hankkeeseen tai toimintaan myönnetään kertakorvauksena. Tuen saajan on tällöin todennettava, että hankkeessa tai toiminnalla aikaansaadut tulokset tai tehdyt toimenpiteet ovat tukipäätöksen mukaisia.

Kertakorvauksena myönnettävän tuen määrä voi olla enintään 100 000 euroa. (28.12.2017/1148)

Kertakorvausta haettaessa tuen hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten hankkeen tai toiminnan yksityiskohtainen talousarvio perusteluineen.

Kertakorvausta koskevassa tukipäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tai toiminnassa aikaansaataviksi edellytetyt tulokset tai tehtäviksi edellytetyt toimenpiteet ja toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat siten, että hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta tukipäätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen tuen maksatusta.

Kertakorvattavaa hanketta tai toimintaa voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.

24 §Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset

Hankkeen tai toiminnan 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia ovat:

1)

matkakustannukset;

2)

toimistokustannukset;

3)

henkilöstön koulutuksiin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutuvat maksut;

4)

henkilöstön työterveyskustannukset;

5)

henkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset;

6)

jäljempänä 34 §:ssä tarkoitetun ohjausryhmän kustannukset.

Korvattava osuus 1 momentin mukaisista kustannuksista on 17 prosenttia 14 §:n mukaisista hankkeen tai toiminnan henkilöstön palkkakustannuksista taikka 26 a §:n mukaisista vakioyksikkökustannuksista. (16.1.2020/36)

Hankkeen tai toiminnan muut kuin 1 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Tällaisia kustannuksia ovat hankkeen tai toiminnan:

1)

henkilöstön 14 §:n mukaiset palkkakustannukset;

(16.1.2020/36)

2)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

3)

tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

4)

tilintarkastuskustannukset;

5)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset;

6)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

7)

sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat;

8)

sisällölliseen toteuttamiseen käytettävien tilojen vuokrakustannukset;

9)

sisällöllistä toteuttamista varten tehdyt pienhankinnat.

25 §Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset eräissä tapauksissa

Vastuuviranomainen voi perustellusta syystä päättää, että hankkeessa tai toiminnassa, jossa on hankkeen tai toiminnan sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, korvattavina kustannuksina hyväksytään 15 prosenttia 14 §:n mukaisista hankkeen tai toiminnan henkilöstön palkkakustannuksista taikka 26 a §:n mukaisista vakioyksikkökustannuksista. Kustannuksiin, joista prosenttimääräistä korvausta voidaan maksaa, sisältyvät hankkeen tai toiminnan:

1)

toimistokustannukset;

2)

henkilöstön koulutuksiin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutuvat maksut;

3)

henkilöstön työterveyskustannukset;

4)

henkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset;

5)

ohjausryhmän kustannukset.

(16.1.2020/36)

Hankkeen tai toiminnan muut kuin 1 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Tällaisia kustannuksia ovat hankkeen tai toiminnan:

1)

matkakustannukset;

2)

henkilöstön 14 §:n mukaiset palkkakustannukset;

(16.1.2020/36)

3)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

4)

tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

5)

tilintarkastuskustannukset;

6)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset;

7)

sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

8)

sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat;

9)

sisällölliseen toteuttamiseen käytettävien tilojen vuokrakustannukset;

10)

sisällöllistä toteuttamista varten tehdyt pienhankinnat.

26 §Vakioyksikkökustannukset

Vastuuviranomainen voi myöntää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 artiklassa tarkoitetusta määrärahasta korvausta maksettavaksi kunnalle:

1)

ulkomaalaislain (301/2004) 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otettujen tai ulkomaalaislain 112–114 §:n nojalla oleskeluluvan saaneiden, kuntaan osoitettujen henkilöiden perusteella kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 45 §:ssä tarkoitetun laskennallisen kustannusten korvauksen lisänä;

2)

ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otettujen henkilöiden kuntaan osoittamisen käynnistämisestä tai osoitettavien henkilöiden lukumäärän korottamisesta edellyttäen, että kunta on tehnyt käynnistämistä tai korottamista koskevan päätöksen;

3)

ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otettujen henkilöiden kuntaan osoittamiseen varautumisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin edellyttäen, että kunta on laatinut kotoutumisen edistämisestä annetun lain 32 §:ssä tarkoitetun ohjelman ja 41 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.

Vastuuviranomainen voi myöntää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 12 artiklassa tarkoitetusta määrärahasta Maahanmuuttovirastolle tukea, joka koskee kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:ssä tarkoitettua vapaaehtoisen paluun avustusta ja korvausta. (28.12.2017/1148)

Vastuuviranomainen vahvistaa 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen korvausten ja 2 momentissa tarkoitetun avustuksen määrät vuosittain erikseen. (28.12.2017/1148)

26 a § (16.1.2020/36)Vakioyksikkökustannukset palkkakustannuksista

Vastuuviranomainen voi myöntää hankkeelle tai toiminnalle tukea palkkakustannuksiin tuntiperusteisesti. Tuen saajan tulee tällöin pitää hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehtävästä työstä työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehty työ tunteina sekä tehdyn työn kokonaistuntimäärä. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan hyväksymä.

Palkkakustannusten määrittämiseksi sovellettava tuntihinta lasketaan jakamalla vuotuinen bruttotyövoimakustannus 1720 tunnilla. Vuotuinen bruttotyövoimakustannus tulee hakemuksessa osoittaa palkkalaskelmalla tai muulla vastaavalla kirjallisella tositteella. Myös palkan sivukulut tulee osoittaa kirjallisesti. Määriteltäessä bruttotyövoimakustannusten tukikelpoisuutta otetaan soveltuvin osin huomioon tukikelpoisista palkkakustannuksista 14 §:ssä todettu. Bruttotyövoimakustannukseen ei katsota kuuluvaksi ulkomaanedustuksen korvaukset, taikka vastaavat korvaukset, jotka korvataan tosiasiallisten kustannusten mukaan.

Vastuuviranomainen voi tuen saajan kirjallisesta hakemuksesta ja saajan esittämästä perustellusta syystä muuttaa palkkakustannusten määrää, jos muutos vakioyksikkökustannuksen perusteena olevissa vuotuisissa bruttotyövoimakustannuksissa on yli kymmenen prosenttia tukipäätöksellä vahvistetusta määrästä.

Hankkeen tai toiminnan kaikkiin palkkakustannuksiin tulee soveltaa samaa kustannusmallia.

5 lukuTuen myöntäminen ja maksatus

27 §Tuen hakeminen

Tukea voidaan myöntää sellaiseen hankkeeseen tai toimintaan, josta on laadittu asianmukainen talousarvio ja suunnitelma. Hakemukseen tulee sisältyä:

1)

tiedot tuen hakijasta ja hakijan organisaatiosta, hankkeen tai toiminnan yhteyshenkilöistä ja julkisoikeudellisia yhteisöjä lukuun ottamatta tuen hakijan taloudellisesta tilanteesta;

2)

hankkeen tai toiminnan nimi ja eritelty sisältö ja hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika;

3)

tiedot mahdollisen sisäasioiden rahastoista annetun lain 13 §:ssä tarkoitetun tuen siirtämisen vaikutuksesta hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen, hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen osallistuvista tahoista, eri tahojen vastuusta hankkeen tai toiminnan toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä mahdollisista sopimusjärjestelyistä;

4)

haettava tukimuoto;

5)

hankkeen tai toiminnan talousarvio kustannuserittelyineen ja suunnitelma;

6)

erittely hankkeen tai toiminnan yhteisrahoituksesta operatiivista tukea ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävää tukea lukuun ottamatta;

7)

sisäasioiden rahastojen varoista haettavan tuen määrä ja tukilaji;

8)

hankkeen tai toiminnan tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, tavoitellut tulokset ja vaikutukset;

9)

kuvaus hankkeen tai toiminnan etenemisen ja tulosten raportoinnista ja tuloksista tiedottamisesta;

10)

selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa tullaan jatkamaan sen jälkeen, kun hankkeen tai toiminnan tukeminen on päättynyt, ellei se ole jo toiminnan luonteen vuoksi tarpeetonta, sekä selvitys siitä, miten valmistelussa on otettu huomioon hankkeen tai toiminnan kannalta merkityksellisten, aiemmin tuettujen hankkeiden tai toiminnan tulokset;

11)

ilmoitus hankkeeseen tai toimintaan saadusta tai haetusta muusta Euroopan unionin talousarviosta myönnetystä rahoituksesta;

12)

ehdotus hankkeen tai toiminnan ohjausryhmäksi;

13)

mahdollisiin kansallisen kynnysarvon ylittäviin, julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuihin hankintoihin liittyvät asiakirjat;

14)

muut vastuuviranomaisen edellyttämät tiedot.

2 momentti on kumottu L:lla 28.12.2017/1148 .

28 §Tukipäätös

Tukipäätöksessä on mainittava:

1)

tuen saaja;

2)

hanke tai toiminta, johon tuki myönnetään;

3)

hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika;

4)

hankittavan omaisuuden käyttöaika;

5)

tuen enimmäismäärä sekä prosentteina että euroina;

6)

tukimuoto ja tukilaji;

7)

kertakorvausta lukuun ottamatta hyväksyttävät kustannukset ja tarvittaessa niiden jakautuminen hankkeen tai toiminnan eri toimintoihin ja kustannuslajeihin;

8)

maksatuksen ajoittuminen, sen ehdot ja menettely;

9)

tuen takaisinperintää koskevat valtionavustuslain (688/2001) mukaiset perusteet;

10)

muut tuen ehdot.

Tukipäätökseen on kertakorvausta lukuun ottamatta otettava ehto tuen saajan velvollisuudesta ilmoittaa hankkeen tai toiminnan tuloista vastuuviranomaiselle sekä ehto tuen saajan velvollisuudesta säilyttää asiakirjat ja asiakirjojen säilyttämisajasta.

Tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Erityistoimeen tukea voidaan kuitenkin myöntää enintään horisontaaliasetuksen 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiseksi kustannusten tukikelpoisuusajaksi.

Tukipäätöksen voimassaoloaikaa voidaan pidentää viimeistään kuukautta ennen hankkeen tai toiminnan toteuttamisajan päättymistä tehdystä hakemuksesta, jos pidentämiseen on erityisiä syitä. Voimassaoloaikaa ei saa erityistoimeen myönnettävää tukea lukuun ottamatta pidentää yli kolmen vuoden.

29 §Maksatuksen hakeminen

Tuen maksatusta on haettava tukipäätöksessä asetetussa ajassa.

Siltä osin kuin kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella taikka vakioyksikkökustannuksina, maksatushakemukseen on liitettävä selvitys hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneista kustannuksista, hankkeen tai toiminnan rahoituksesta ja hankkeen tai toiminnan etenemisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi kustannusten yhteys kirjanpitoon. Maksatushakemukseen on liitettävä hankkeen tai toiminnan kirjanpitotietoihin perustuva pääkirjaraportti tai muu luotettava taloushallinnon raportti sekä muu tarvittava aineisto hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneiden kustannusten ja rahoituksen tarkastamiseksi.

Edellä 2 momentista poiketen kertakorvauksena maksettavan tuen maksatushakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta ja tuloksista tai tehdyistä toimenpiteistä sekä mahdollisesta muusta julkisesta tai yksityisestä rahoituksesta ja tuotosta. Lisäksi on toimitettava muut tarvittavat asiakirjat hankkeen tai toiminnan tulosten tai toimenpiteiden toteutumisen todentamiseksi. (28.12.2017/1148)

30 §Tuen maksatus

Tuen maksatuksen edellytyksenä ennakkoa lukuun ottamatta tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten osalta on, että hyväksyttävistä kustannuksista on yksilöity tosite tai vastaavat edellytykset täyttävä asiakirja. Tukea ei makseta ennen kuin kustannus on kirjattu tuen saajan kirjanpitoon hankkeen tai toiminnan kustannukseksi ja kustannus on lopullinen. Kustannus on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Tuen maksatuksen edellytyksenä on lisäksi, että tukikelpoinen kustannus on tosiasiallisesti aiheutunut ja todennettavissa.

Ennen tuen viimeisen erän maksatuksen hakemista kaikkien hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvien hyväksyttävien kustannusten on oltava maksettuja. Tuen viimeisen erän maksatuksen edellytyksenä on, että vastuuviranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta, saavutetuista tuloksista, hankkeen tai toiminnan tuloista ja hankkeen tai toiminnan toteuttamisajalta toimitetusta tilintarkastuksesta.

Tuen maksatuksen edellytyksenä vakioyksikkökustannusten osalta on 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi, että korvauksen myöntämisen perusteet ovat toteutuneet ja todennettavissa.

Edellä 1–3 momentista poiketen tuen maksatuksen edellytyksenä ennakkoa lukuun ottamatta kertakorvauksena maksettavan tuen osalta on, että tuen perusteena olevat tulokset tai toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan toteutuneet tukipäätöksen mukaisina ja ne ovat todennettavissa ja vastuuviranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta ja saavutetuista tuloksista.

Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan enintään tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Maksettavan tuen kokonaismäärä lasketaan sisäasioiden rahastoista annetun lain 21 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

31 §Tuen maksuerät

Tuki hankkeelle tai toiminnalle maksetaan enintään kahdeksassa erässä. (28.12.2017/1148)

Edellä 1 momentista poiketen kertakorvaus maksetaan enintään kahdessa erässä ja erityistoimen tuki enintään neljässätoista erässä.

32 §Ennakko ja sen maksatus

Hankkeelle tai toiminnalle voidaan maksaa ennakkoa sisäasioiden rahastoista annetun lain 20 §:ssä asetettujen edellytysten mukaisesti.

Ennakon suuruus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeelle tai toiminnalle myönnetystä tuesta. Ennakkoa tulee hakea erikseen ja sen tarve tulee perustella. Ennakkona maksetaan tuen ensimmäinen erä. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran. Julkisoikeudelliselle yhteisölle ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä.

33 §Hyväksytyn talousarvion tai suunnitelman muuttaminen

Jos tukipäätöksellä hyväksyttyä talousarviota tai suunnitelmaa on tarpeen muuttaa, tuen saajan on toimitettava muutosta koskeva hakemus vastuuviranomaiselle ennen kuin muutos toteutetaan tai muutoksesta aiheutuu kustannuksia. Hakemus on toimitettava vastuuviranomaiselle kuitenkin viimeistään kuukautta ennen hankkeen tai toiminnan toteuttamisajan päättymistä. Hakemuksessa on esitettävä perustelut muutokselle.

Vastuuviranomainen voi hakemuksesta muuttaa hyväksyttyä talousarviota tai suunnitelmaa, jos tuen myöntämisen edellytykset edelleen täyttyvät ja hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää muutosta.

6 lukuErinäiset säännökset

34 §Ohjausryhmä

Hankkeella tai toiminnalla on oltava ohjausryhmä. Vastuuviranomainen voi hyväksyä tukipäätöksellä tuen hakijan ehdotuksen ohjausryhmäksi. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita hankkeen tai toiminnan kokoon ja luonteeseen nähden.

Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata hankkeen tai toiminnan sisällöllistä toteuttamista hyväksytyn suunnitelman ja hankkeen tai toiminnan toteuttamisajan mukaisesti sekä sen rahoituksen ja kustannusten toteutumista sekä suunnitelman muutoksia. Ohjausryhmän on käsiteltävä tukipäätöksen muuttamista koskeva hakemus ja tuen viimeisen erän maksatushakemus.

Vastuuviranomainen voi olla edustettuna hankkeen tai toiminnan ohjausryhmässä. Vaikka vastuuviranomainen ei olisi edustettuna hankkeen tai toiminnan ohjausryhmässä, on vastuuviranomaisen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus ohjausryhmässä käsiteltäessä hanketta tai toimintaa koskevaa asiaa.

Ohjausryhmän kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat on toimitettava vastuuviranomaiselle.

35 §Asiakirjojen säilyttämisvelvollisuus

Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto sekä muut hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä niin, että ne ovat vaikeudetta tarkastettavissa.

Jos muualla kansallisessa lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa kuin sisäasioiden rahastoista annetun lain 18 §:ssä säädetään, noudatetaan sitä.

36 §Seuranta

Vastuuviranomaisen on seurattava hankkeen tai toiminnan toteuttamista ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos hanke tai toiminta ei etene tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.

37 §Teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman vahvistaminen ja muuttaminen

Vastuuviranomaisen on vahvistettava teknisen avun käyttöä koskeva suunnitelma sitä kalenterivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä, jota suunnitelma koskee.

Vastuuviranomaisen on ennen suunnitelman vahvistamista toimitettava se seurantakomiteoiden käsiteltäväksi.

Vahvistettua suunnitelmaa voidaan 2 momentissa säädettyä menettelyä noudattaen muuttaa suunnitelman vahvistamisen jälkeen sen kalenterivuoden päättymiseen saakka, jota suunnitelma koskee. Suunnitelman vähäisiä muutoksia ei kuitenkaan toimiteta seurantakomiteoiden käsiteltäväksi.

38 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2015.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

28.1.2016/64:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016.

28.12.2017/1148:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

16.1.2020/36:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020.

Sivun alkuun