1101/2015

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) , jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki , tarkoitetuista räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä, emulsioräjähdysaineen raaka-aineen varastointia räjähteiden siirrettävässä valmistuslaitteistossa sekä räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien erikoistehosteena käyttämistä koskevista turvallisuusvaatimuksista.

Räjähteiden valmistuksen yhteydessä tapahtuvaan vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sovelletaan myös vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (856/2012) .

Tämä asetus ei koske räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä rajavartiolaitoksessa ja poliisissa siltä osin kuin siitä säädetään rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista annetussa asetuksessa (731/1983) .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 17 §:ssä säädetään, tuotantolaitoksen sijoituksessa muuhun toimintaan nähden on otettava huomioon:

Tuotantolaitoksen rakennukset ja toiminnot on sijoitettava sellaisille etäisyyksille vaaraa aiheuttavista kohteista ja mahdollisessa räjähdyksessä vaaraan joutuvista kohteista, että henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen todennäköisyys jää mahdollisimman pieneksi.

Tuotantolaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon sellaisten tuotantolaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvien räjähdysten vaikutukset, joissa tuotantolaitoksella olevat räjähteet ovat osallisena.

Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon myös heitteistä ja sirpaleista aiheutuva vaara.

Jos riskiarviointi osoittaa, että jokin muu onnettomuustyyppi kuin räjähdyksen vaara aiheuttaa tarpeen suurempiin suojaetäisyyksiin, on se otettava huomioon sijoituksessa.

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin ulkopuolisiin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvasta, 5 §:ssä tarkoitetusta onnettomuudesta aiheudu sellaisia paine-, heite- tai sirpalevaikutuksia, että seurauksena voi olla:

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 18 §:ssä säädetään, tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin luontokohteisiin ja virkistysalueisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

Vaarallisuusluokkaan 1.1 ja 1.5 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin lasketaan käyttäen laskentakaavaa (l):

Laskemisessa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

Vaarallisuusluokkaan 1.2 ja 1.6 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin nähden lasketaan käyttäen kaavaa (2):

Laskemisessa käytettävistä k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

Vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys on 30 prosenttia etäisyydestä, joka saadaan, kun käytetään laskentakaavaa (1) vaarallisuusluokan 1.1 räjähteelle.

Jos varasto on maapeitteinen rakennus, tulee suojaetäisyyksien olla vähintään 60 prosenttia 9–11 §:ssä säädetyillä kaavoilla saadusta etäisyydestä. Varastosuojan oviaukon suunnassa, 60°:n sektorissa, tulee suojaetäisyysvaatimuksen kuitenkin täyttyä kokonaisuudessaan.

Maapeitteisen rakennuksen rakennevaatimuksista säädetään liitteen 3 kohdassa B.

Sen estämättä, mitä 9–12 §:ssä säädetään, räjähteiden varastoinnin etäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 1 mukaiset.

Taulukko 1. Varaston vähimmäisetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin, muut kuin kaupan varastot

Jos samassa varastossa varastoidaan eri vaarallisuusluokkiin kuuluvia räjähteitä, suojaetäisyyttä määritettäessä käytetään räjähteiden yhteenlaskettua määrää. Koko räjähdemäärän katsotaan tällöin kuuluvan siihen vaarallisuusluokkaan, josta yhteenlasketulla määrällä aiheutuu suurin suojaetäisyys.

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 ja 1.5 kuuluvien räjähteiden varaston on oltava vähintään 100 metrin etäisyydellä yli 30 kilovoltin suurjännitelinjasta ja maakaasuputkesta.

Asemakaavoitetulle alueelle saa räjähdevaraston sijoittaa ainoastaan, jos varaston etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 1 mukainen.

Vain vaarallisuusluokan 1.4S räjähteiden varaston saa sijoittaa varastorakennukseen, jossa on muutakin varastotoimintaa, jos rakennuksessa ei ole muiden toiminnanharjoittajien tiloja. Tilan tulee olla oma vähintään luokan EI-120 palotekninen osasto.

Räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitoksen rakennusten sekä valmistus- ja käsittelytilojen suojaetäisyydet tuotantolaitoksen ulkopuoliseen toimintaan määritetään vastaavalla tavalla kuin varastojen suojaetäisyydet 9–12 §:n mukaan. Suojaetäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 2 mukaiset.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske emulsioräjähteiden siirrettävää valmistuslaitteistoa.

Asemakaavoitetulle alueelle saa valmistus- ja käsittelylaitoksen sijoittaa ainoastaan, jos laitoksen etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 2 mukainen.

Alle 10 kilogramman räjähdemäärän osalta etäisyys arvioidaan räjähdyspaineen laskelmilla ja mahdollisten heitteiden aiheuttaman vaaran perusteella.

Taulukko 2. Valmistus- ja käsittelylaitoksen vähimmäisetäisyys ulkopuoliseen kohteeseen, kun räjähteitä on yli 10 kg

Emulsioräjähteiden siirrettävä valmistuslaitteisto, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, on säilytettävä käytön ulkopuolella siten, että siitä ei aiheudu vaaraa alueen tai työmaan muulle toiminnalle eikä alueen ulkopuolelle. Puhdistamattoman laitteiston säilytystilan on oltava vähintään 5 metrin etäisyydellä ulkopuolisista kohteista, taukotilasta ja toimistosta.

Siirrettävän laitteiston, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, tulee olla käytön ulkopuolella tilassa, jonne ulkopuolisten pääsy on estetty, jossa laitteiston kemikaalivuodot voidaan havaita ja hallita sekä jossa ei ole muuta toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa laitteistolle.

Laitteiston puhdistuksessa syntyvät räjähdejäämät on varastoitava toiminnanharjoittajan tekemien luokitusten edellyttämien varastointivaatimusten mukaisesti. Varastoinnilta edellytettävästä luvasta säädetään erikseen.

Laitteistojen, rakennusten ja rakenteiden sijoituksessa tuotantolaitoksen alueella tulee ottaa huomioon 5 §:ssä tarkoitetuista onnettomuuksista aiheutuvat vaikutukset.

Suunnittelun tavoitteena tulee olla, ettei onnettomuudesta aiheudu:

Tuotantolaitoksen alueella tulee turvallisuudesta huolehtia siten, että:

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.3, 1.5 ja 1.6 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen. Laskennassa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 2.

Vaarallisuusluokkaan 1.2 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään seurausanalyysin avulla, ottaen huomioon sirpaleiden vaikutus. Etäisyyden tulee olla vähintään 70 prosenttia vaarallisuusluokan 1.1 mukaisesta etäisyydestä.

Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyys muun vaarallisuusluokan räjähteiden varastosta tulee olla vähintään 10 metriä.

Jos varastot ovat suojaukseltaan keskenään erilaiset, määritetään suojaetäisyys tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä.

Heitteitä aiheuttavien räjähteiden varaston suojaetäisyyden muista kohteista tulee olla vähintään 50 metriä, ellei voida osoittaa, että heitteet eivät voi aiheuttaa tulipalon vaaraa suojeltavissa kohteissa.

Jos varastot on sijoitettu 19 §:ssä säädettyä vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi toisiaan, lasketaan suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin räjähteiden yhteenlasketun määrän ja vaarallisuusluokitukseltaan suurimman etäisyyden antavan kaavan mukaisesti.

Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten, välivarastojen ja varastosuojien väliset suojaetäisyydet määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen.

Laskennassa käytettävä k- kertoimen arvo riippuu käytetystä rakennustavasta ja suojarakenteista. Suojaetäisyyksistä säädetään liitteessä 3.

Räjähteiden valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten sijoittelussa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää vaikutuslaskelmien avulla määriteltyä suojaetäisyyttä. Etäisyyksissä on lisäksi otettava huomioon mahdollinen sirpalevaikutus.

Suojarakenteita käytettäessä niiden on oltava niin lujia, ettei niiden vaurioituminen paineiskusta tai sirpaleista voi aiheuttaa ilmeistä vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle.

Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien varastojen keskinäiset ja ulkoiset suojaetäisyydet määritetään kuten varastojen suojaetäisyydet.

Heitteitä aiheuttavien räjähteiden valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen suojaetäisyyden muista kohteista tulee olla vähintään 50 metriä, ellei voida osoittaa, että heitteet eivät voi aiheuttaa tulipalon vaaraa suojeltavissa kohteissa.

Maanalainen räjähdevarasto on sijoitettava mahdollisimman etäälle vakituisista työpisteistä ja siten, että alueella suoritettava räjäytys ei vahingoita varastoa.

Palon leviäminen räjähteisiin on estettävä. Varaston läheisyydessä ei saa olla syttymislähteitä eikä paloa levittävää materiaalia.

Varaston sijoittaminen maan alle on perusteltava ja varaston sijoituksesta sekä suojauksesta on tehtävä erityinen riskien arviointi vertailemalla varaston sijoituksen ja suojauksen eri vaihtoehtoja.

Räjähdevarastoina käytettävien kalliotilojen keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 30 metriä ja kalliokaton paksuuden vähintään 15 metriä.

Räjähdevarastoa ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi tunnelin suuaukkoa.

Räjähteet tulee maan alla varastoida omissa, erillisissä umpiperäluolissa. Räjähdevarastona oleva luola on käytön ulkopuolella oltava siten lukittuna, että räjäytystoimintaan kuulumattomat henkilöt eivät pääse tilaan.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että välittymistä muihin räjähteisiin ei voi tapahtua.

Myyntipaikat kassoineen ja myymälässä olevat varastot on erotettava omaksi kokonaisuudekseen siten, etteivät ne onnettomuustilanteessa vaikeuta myymälästä poistumista. Myyntipaikkaa ja varastoa ei saa sijoittaa uloskäytävän tai varatien eteen eikä käytäville, joita myös muut asiakkaat käyttävät.

Myymälähuoneessa räjähteet on varastoitava erillisissä kaapeissa siten, ettei yleisö pääse niihin käsiksi.

Pyroteknisiä tuotteita sisältävässä kaapissa ei saa olla muita räjähteitä.

Patruunoita, patruunoiden sytytysnalleja ja ruutia saa varastoida keskenään samassa kaapissa.

Kaappi on varustettava käyttölukon lisäksi lujarakenteisella lukolla, jolla kaappi lukitaan myymälän sulkemisen jälkeen.

Varastokaapin oveen on kiinnitettävä pysyvästi räjähteiden varoituslipuke ja kaapissa olevien tuotteiden vaarallisuusluokkaa osoittava merkintä.

Kaapit on sijoitettava siten, että:

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske luokan F1 pyroteknisiä tuotteita.

Kaupan myymälätilassa olevan varastokaapin katsotaan täyttävän tässä asetuksessa säädetyt rakennevaatimukset, jos se on standardin SFS 4399 mukainen.

Kiinteistössä muualla kuin myymälätilassa oleva varasto on rakennettava omaksi palotekniseksi osastokseen, jonka osastoivien rakennusosien on oltava vähintään:

Varastosuojien ovet on käytön ulkopuolella pidettävä lukittuina ja ne on lukittava ovessa olevan lukon lisäksi lujarakenteisella lukolla.

Ruutivarasto on sijoitettava siten, että sen alapuolisissa tiloissa ei oleskele ihmisiä ja etäisyys asuin- tai majoituskäytössä olevaan huoneistoon on vähintään 5 metriä.

Ruuti ja pyrotekniset tuotteet on varastoitava omissa varastokaapeissa, jos samassa varastossa varastoidaan muita räjähteitä.

Räjähteet on sijoitettava siten, että niiden etäisyys lämmityslaitteista on vähintään 1 metri.

Varaston ovessa on oltava räjähteiden varoituslipuke ja tilassa olevien tuotteiden vaarallisuusluokkaa osoittava merkintä.

Varastossa ei räjähteiden lisäksi saa varastoida muita tavaroita kuin kaupan pidettäviä ampuma-aseita ja niiden osia.

Ampuma-aseiden patruunat saavat olla myyntipakkauksissaan varastossa olevilla hyllyillä.

Myymälän pihamaalla oleva ilotulitteiden tilapäiseen varastointiin tarkoitettu kontti on sijoitettava siten, että kontin etäisyys myymälärakennuksesta, jossa myynti tapahtuu, on vähintään 15 metriä. Etäisyyttä tulee pidentää, jos kontin viereisellä seinällä on suuri palokuorma.

Etäisyyttä saa pienentää enintään 10 metriin saakka, jos myymälärakennuksen kontin puoleinen seinä on palonkestävä tai koko myymälärakennus on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Kontin etäisyyden tulee kuitenkin aina olla rakennuskorkeutta suurempi.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi kontti tulee sijoittaa siten, että sen etäisyys:

Kontin oviaukot on suunnattava siten, että kontin tulipalossa ilotulitteiden heitteistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa.

Kontin on oltava lähestyttävissä pelastuslaitoksen kalustolla mahdollisimman helposti vaihtoehtoisista suunnista ja kontti on oltava helposti siirrettävissä.

Kontin sijoitus on otettava huomioon liiketilan pelastussuunnitelmassa.

Kontin sijoituksessa on otettava huomioon myös muut lähellä olevat rakennukset ja niiden turvallisuusjärjestelyt sekä paloriskiä aiheuttavat kohteet.

Kontissa saa varastoida vain kyseisen myymälän ilotulitteita.

Räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin käytettävien rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on noudatettava seuraavia periaatteita:

Räjähteiden säilyttämiseen käytettävän varaston on oltava mahdollisimman murtovarma ja palorasitusta kestävä eikä siitä saa aiheutua vaarallisia sirpaleita varaston räjähtäessä. Varaston on oltava ikkunaton. Varaston on kestettävä vähintään 120 minuuttia ulkopuolista paloa.

Varasto on varustettava aitauksella ja asianmukaisilla merkinnöillä.

Varasto on varustettava jatkuvasti toimintakunnossa olevalla murtoilmoitusjärjestelmällä, jonka hälytys välittyy luotettavalla tavalla riittävän lähellä olevalle henkilölle tai päivystyspisteeseen. Murtoilmoitusjärjestelmä voi olla liikkeeseen perustuva patteri- tai akkutoiminen kamerajärjestelmä. Murtoilmoitusjärjestelmässä on otettava huomioon radioaaltojen mahdollinen vaikutus räjäytysnalleihin.

Pysyvän räjähdevaraston katsotaan täyttävän tässä pykälässä säädetyt rakennevaatimukset, jos se on standardin SFS 4397 mukainen. Tilapäisen räjähdevaraston katsotaan täyttävän vaatimukset, jos se on standardin SFS 4398 mukainen.

Räjähteiden valmistus- tai käsittelytilassa tulee vähintään yhden tilan seinistä olla rakennuksen ulkoseinä, joka suunnitellaan muita seiniä keveämmäksi paineenkestoltaan, jos tilassa työskennellään.

Keveä seinä on suunnattava siten, että paineenkevennys ohjautuu turvalliseen suuntaan.

Räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin käytettävät rakennukset ja tilat on merkittävä asianmukaisesti siten, että merkinnästä selviää tilan ja rakennuksen vaarallisuus.

Merkinnässä on oltava ainakin tarvittavat kiellot sekä räjähdemerkki ja vastuuhenkilön yhteystiedot. Vaarallisen alueen yleismerkinnät ja kieltotaulut voivat olla alueen aitauksessa.

Räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitteistot sekä -järjestelmät tulee suunnitella ja valita siten, että onnettomuudet voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti ja että onnettomuuksien seuraukset pystytään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi. Laitteiden käyttö tulee suunnitella mahdollisimman pitkälti kaukokäyttöisiksi.

Suunnittelussa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:

Räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn prosessit tai toiminnot tulee mahdollisuuksien mukaan varustaa järjestelmin, joilla onnettomuudet tai muut vaaralliset tapahtumat voidaan havaita ajoissa, joilla vaarallisten tapahtumien etenemistä voidaan rajoittaa tai estää, ja joilla onnettomuuksien seuraukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. Tällaisia valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmiä ovat:

Turvallisuusjärjestelyt räjähteiden valmistus- ja käsittelykohteessa on mahdollisuuksien mukaan varmistettava siten, etteivät ne ole vain yhden varotoimen varassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut järjestelmät ja laitteet on suunniteltava, sijoitettava ja tarvittaessa suojattava siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

Laitteissa on oltava merkinnät, joista tulee ilmetä laitteen tunnus, joka vastaa kaavioissa ja kunnossapitojärjestelmässä käytettyä tunnusta. Putkistoihin on tarvittaessa merkittävä kemikaalien virtaussuunta ja virtaavaa aine.

Lisäksi laitteisiin tulee merkitä sen toiminnan keskeyttävät hätäpysäytyslaitteet ja hälytyslaitteet.

Tuotantolaitoksen alueella tapahtuva liikenne tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu vaaraa.

Toiminnanharjoittajan on määritettävä ja tarvittaessa merkittävä sallitut henkilöliikenteen, kemikaalien ja räjähteiden kuljetusreitit tuotantolaitoksen alueella. Räjähteiden kuljetusreitit tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa henkilöliikenteelle varatuista reiteistä.

Pelastusyksiköillä tulee olla pääsy tuotantolaitoksen alueelle, onnettomuusvaarallisiin kohteisiin sekä sammutusveden ottopaikoille vähintään kahdesta eri suunnasta.

Toiminnanharjoittajan tulee valvoa ja rajoittaa pääsyä tuotantolaitoksen alueelle ja erityisesti räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloihin ja -alueille siten, etteivät asiattomat voi päästä käsiksi räjähteisiin ja kemikaaleihin tai aiheuttaa vaaraa toiminnalle ja siten, että onnettomuustilanteessa voidaan riittävästi olla selvillä vaarassa olevien henkilöiden määrästä.

Tilat on varustettava luotettavilla ja jatkuvasti toiminnassa olevilla, asiattomien pääsystä tiloihin tai alueelle hälyttävillä laitteilla.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelmat, joiden mukaisesti se säännöllisesti ennakkohuolloin, tarkastuksin, testauksin tai muilla soveltuvilla menetelmillä varmistaa räjähteiden valmistukseen, käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettujen laitteistojen, tilojen ja muiden turvallisuuden kannalta oleellisten rakenteiden toimintakunnon sekä turvallisuuden varmistamiseksi asennettujen laitteiden ja järjestelmien toimivuuden.

Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon mahdollisesta laitteistojen tai järjestelmien rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuva vaara, käyttöympäristön ja olosuhteiden asettamat vaatimukset, laitteistojen tai järjestelmien ikä ja aiemmista tarkastuksista mahdollisesti saadut tiedot kunnosta.

Tarkastuksista ja testauksista sekä niissä havaituista puutteista tai tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Kunnossapidosta on oltava kirjalliset ohjeet, joissa on laitteen valmistajan antamia ohjeita täydennetty toiminnanharjoittajan oman organisaation ja menettelyjen vaatimin lisäyksin.

Tuotantolaitoksen kaikille toiminnoille, joissa on räjähteitä mukana, tulee olla ohjeet. Ohjeet tulee olla laadittuna ennen toiminnan aloittamista ja niiden tulee olla käyttöhenkilökunnan saatavissa heidän ymmärtämällään kielellä.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että käyttöhenkilökunta on saanut riittävästi koulutusta ja opastusta vaarallisista kemikaaleista ja laitoksesta sekä tuntee ohjeet.

Tarvittaessa ohjeiden tulee kattaa myös ulkopuolisten työntekijöiden toiminta alueella.

Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi valvoa, että käyttöhenkilökunta ja mahdolliset ulkopuoliset työntekijät toimivat ohjeiden mukaisesti.

Normaalista, jokapäiväisestä työstä poikkeaviin tehtäviin tulee olla olemassa asianmukainen työlupamenettely.

Päivän aikana käytettäväksi tarkoitetut räjähteet sekä panostajan oikeudella työmaalla säilytettävät räjähteet tulee pitää räjäytystyömaalla tai räjähteen käyttöpaikalla koko ajan asianmukaisesti merkittyinä ja vartioituina tai tilapäisessä tai pysyvässä varastossa tai vastaavan suojarakenteen omaavassa muussa varastossa. Räjähteet voidaan säilyttää myös erillisessä kuljetusyksikössä, joka vastaa rakenteeltaan tilapäisen tai pysyvän varaston turvallisuusvaatimuksia.

Tilassa ei saa säilyttää räjähteiden lisäksi muita materiaaleja, tarvikkeita tai varusteita.

Säilytyksestä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on oltava tiedossa työmaalla ja merkittynä säilytystilan ulkopuolella. Räjähteiden säilytyspaikka on esitettävä räjäytystyömaata koskevassa suojelusuunnitelmassa tai muussa käyttöpaikan turvallisuusasiakirjassa.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että räjähdyksen välittyminen muihin räjähteisiin ei ole mahdollista.

Räjähteiden säilytyspaikan on oltava vähintään 10 metrin päässä yleisestä tiestä, asutusta rakennuksesta, työmaan toimisto- tai taukotiloista tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee sekä vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Läheisyydessä ei saa olla herkästi palavaa materiaalia.

Räjähteiden säilytystilan sijainnista on tehtävä riskien arviointi ennen säilytyksen aloittamista.

Ammoniumnitraattiliuos ja muut raaka-aineet on varastoitava omissa tiloissa, joissa on riittävät allastukset vuotojen varalta.

Varastojen tulee sijaita suojatussa paikassa, mahdollisimman erillään vaaraa aiheuttavista kohteista. Varastojen on oltava vähintään 5 metrin etäisyydellä työmaan ulkopuolisista kohteista ja työmaan taukotilasta sekä toimistosta.

Varastojen läheisyydessä ei saa olla palovaaraa aiheuttavia laitteita tai muita palavia materiaaleja. Maastosta tulee 5 metrin etäisyydeltä poistaa palava maa-aines.

Varaston sijoitus on esitettävä työmaan suojelusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa.

Varastot tulee merkitä asianmukaisin varoitusmerkein ja varastotila on pidettävä lukittuna käytön ulkopuolella.

Kaikki räjähteet tulee käytön ulkopuolella pitää asianmukaisissa ja lukituissa kaapeissa siten, että asiattomat eivät voi päästä tuotteisiin käsiksi. Kaapit tulee olla sijoitettu siten, ettei niiden läheisyydessä ole tulenkäsittelyä tai laitteita tai tuotteita, joista voi aiheutua räjähteen syttyminen.

Pyrotekniset tuotteet tulee säilyttää erillään muista räjähteistä.

Räjähteitä ei saa säilyttää ullakkotiloissa eikä yhtä useampia asuinhuoneistoja käsittävän rakennuksen asuinhuoneistojen yhteisessä tilassa eikä tällaisessa tilassa olevassa talousirtaimiston asuntokohtaiseen säilyttämiseen varatussa tilassa.

Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 58 §:ssä tarkoitetun räjähteiden säilytystilan tulee olla murtovarma, ulkopuolista paloa vastaan vähintään standardin SFS 4398 mukaisen palosuojan antava ja sen tulee olla lukittuna kaksinkertaisella lukituksella.

Räjäytysnallit on sijoitettava siten, että räjähdyksen välittyminen muihin räjähteisiin ei ole mahdollista.

Säilytystilassa ei saa säilyttää räjähteiden lisäksi muita materiaaleja, tarvikkeita tai varusteita.

Säilytystilan on oltava vähintään 10 metrin päässä yleisestä tiestä, 60 metrin päässä asutusta ja toisen toiminnanharjoittajan rakennuksesta, 30 metrin päässä työmaan toimisto- tai taukotiloista tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, sekä vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Läheisyydessä ei saa olla herkästi palavaa materiaalia. Aitausta ei tarvitse rakentaa.

Säilytystila on merkittävä räjähdemerkinnällä, säilytyksestä vastaavan henkilön yhteystiedoilla sekä avotulen teon ja tupakoinnin kieltävillä merkinnöillä.

Säilytystila on esitettävä kiinteistön pelastussuunnitelmassa tai muussa kiinteistön turvallisuusasiakirjassa.

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa pysyvästi olevat tai siellä muutoin käytettävät syttymislähteet, jotka voivat aiheuttaa syttymisen tai räjähdyksen. Syttymislähteisiin liittyvää vaaraa arvioitaessa on otettava huomioon tilassa olevien räjähteiden ja palavien aineiden syttymisominaisuudet.

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa olevien laitteistojen, laitteiden ja rakenteiden pintalämpötila ei saa ylittää lämpötilaa, jossa räjähde voi syttyä tai jossa pinnan kanssa kosketuksessa oleva muu materiaali voi syttyä.

Arvioitaessa kuumista pinnoista aiheutuvaa syttymisvaaraa tulee ottaa huomioon myös laitteiston rikkoutumisesta tai epänormaalista toiminnasta johtuva kuumeneminen.

Jos laitteen sisällön lämpötila tai laitteen pintalämpötila prosessiteknisistä syistä ylittää räjähteen syttymislämpötilan tai pinnan kanssa kosketuksiin joutuvan muun materiaalin syttymispisteen, tulee erilaisin toiminnallisin menettelyin, mittauksin ja lukituksin varmistua, että vaaran mahdollisuus on mahdollisimman luotettavasti eliminoitu.

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Alueella tulee olla kieltoa osoittavat kilvet.

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö tai muu vastaava tulityö tiloissa tai alueella on sallittua ainoastaan toiminnanharjoittajan luomien työlupamenettelyiden mukaisesti.

Räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa on huolehdittava staattisen sähkövarauksen estämisestä ja poistamisesta kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja asianmukaisimmilla laitteilla.

Maanpäällinen muu kuin metallinen konttivarastosuoja, joka sisältää yli 500 kilogrammaa muita kuin vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia räjähteitä, on varustettava maadoituksella ja ukkossuojauksella.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, ettei räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitilassa esiinny sähkömagneettisia aaltoja, ionisoivaa säteilyä tai ultraääntä siinä määrin, että ne voivat sytyttää räjähteet.

Toiminnanharjoittajan on varauduttava tuotantolaitoksilla mahdollisiin toiminnasta aiheutuviin räjähdyksiin, tulipaloihin, vuotoihin, käyttöhäiriöihin, laitevaurioihin sekä muihin vastaaviin tilanteisiin, ottaen huomioon toiminnan laajuus sekä toiminnasta aiheutuvat vaarat.

Onnettomuuksiin johtavien olosuhteiden havaitsemiseen sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen ja torjuntaan tulee varautua räjähteiden ominaisuudet sekä valmistus-, käsittely- ja varastointiolosuhteet huomioon ottaen riittävän tehokkaasti.

Valmistus- ja käsittelylaitoksella tulee olla järjestelmät, joiden avulla mahdolliset onnettomuuksiin johtavat vaaratilanteet tai olosuhteet voidaan havaita riittävän ajoissa ja alueella olevia varoittaa vaaratilanteista.

Tulipalon havaitsemista ja paikallistamista varten valmistus- ja käsittelytiloissa tulee olla paloilmaisimet.

Ilmaisimista tulee johtaa hälytykset siten, että vaaratilanteen vaatimiin onnettomuuden ehkäisy-, rajoitus- ja torjuntatoimiin voidaan ryhtyä viivytyksettä ja että vaara-alueella olevia ihmisiä voidaan varoittaa tilanteesta. Ilmaisimilla tulee olla paikallinen hälytys ja hälytys jatkuvasti valvottuun paikkaan. Tarvittaessa hälytys on ohjattava myös hätäkeskukseen.

Räjähteiden valmistus- ja käsittelypaikoilta tulee pystyä nopeasti tekemään ilmoitus tapahtuneesta tai uhkaavasta onnettomuudesta.

Valmistus- ja käsittelylaitoksilla tulee henkilökunnalla olla räjähdysten kestäviä suojapaikkoja riittävästi ja riittävän lähellä eri toimipaikkoja ja niistä tulee olla yhteydenottomahdollisuus.

Tuotantolaitoksen alkusammutus- ja sammutusvalmiuden tulee olla sellainen, että tulipalon sattuessa tehokas sammutus on mahdollista ja palon leviäminen voidaan estää.

Sammutus- ja torjuntavalmiutta mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen mahdolliset onnettomuudet sekä pelastustoimen toimintamahdollisuudet tuotantolaitoksen alueella. Valmistus- ja käsittelylaitos tulee tarvittaessa varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Alkusammutuskalusto tulee sijoittaa riittävän lähelle kohteita, joissa niitä voidaan tarvita ja siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

Sammutus- ja torjuntamenetelmien ja -aineiden valinnassa on otettava huomioon sammutus- ja torjunta-aineista sekä niiden mukana leviävistä kemikaaleista aiheutuva vaara henkilö- tai ympäristöturvallisuudelle.

Valmistus- ja käsittelylaitoksella saatavilla olevan sammutukseen, jäähdytykseen tai muuhun torjuntaan käytettävän veden määrä tulee mitoittaa niin, että se riittää tuotantolaitoksen kiinteiden sammutus- ja jäähdytysjärjestelmien, pikapalopostien sekä pelastustoimen tarpeisiin tuotantolaitoksen alueella.

Sammutusveden saatavuus on tarvittaessa varmistettava. Paloposteja ja sammutusvesiasemia on sijoitettava siten, että ne ovat onnettomuustilanteessa käytettävissä.

Lisäsammutusveden saatavuudesta on esitettävä selvitykset sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015.

Ennen asetuksen voimaantuloa toimintansa aloittaneiden tuotantolaitosten toiminnanharjoittajien tulee 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä selvittää tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttyminen tuotantolaitoksellaan sekä laatia suunnitelma toteutusaikatauluineen vaatimuksia vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi. Selvitystä ja suunnitelmaa käsitellään tuotantolaitoksiin tehtävillä tarkastuksilla tai muilla valvontakäynneillä.