8/2014

Tätä lakia sovelletaan niihin alueiden kehittämisen tukiin, jotka rahoitetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta. (19.12.2019/1550)

Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin rakennerahastovaroista ja niitä vastaavista kansallisista varoista myönnettäviin 6–8 §:n mukaisiin tukiin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 − Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoon, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.

Lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 − Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoon kaikilla ohjelmaa toteuttavilla hallinnonaloilla ja kaikissa välittävissä toimielimissä sen lisäksi, mitä asiaan sovellettavassa tukilainsäädännössä säädetään, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.

Tätä lakia sovelletaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien toimeenpanoon, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai valtionavustuslaista (688/2001) muuta johdu. (20.2.2015/141)

Tämän lain 14 ja 42 §:ää sovelletaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston toimenpideohjelman toteuttamiseen. (20.2.2015/141)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän lain 6–8 §:ssä mainittuja tukia voivat myöntää työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sen mukaan kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Nämä viranomaiset toimivat tällöin valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuina valtionapuviranomaisina.

Tässä laissa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä.

Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle.

Tuki voidaan myöntää useammalle kuin yhdelle tuen saajalle yhteisesti.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmissa tuki myönnetään teknisen tuen hankkeita lukuun ottamatta aina useammalle kuin yhdelle tuen saajalle yhteisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen saajista.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin, sopimusperusteiseen yhteistyöhön sekä alueellisiin kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä määrärahan hallinnoimiseen tarvittaviin kohtuullisiin kulutusmenoihin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. (19.12.2019/1550)

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahasto-ohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien mukaisiin hankkeisiin valtion rahoitusta. (17.12.2015/1509)

Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää sen käyttöön osoitetuista Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista tukea valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin rakennerahasto-ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Teknisen tuen hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. (20.2.2015/141)

Tarkemmat säännökset tuen myöntämisestä ja tuen käyttökohteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maakuntien liitot voivat myöntää maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitettua alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja: (19.12.2019/1550)

(17.12.2015/1509)

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettujen hankkeiden on oltava rakennerahasto-ohjelman mukaisia.

Maakuntien liitot voivat myöntää alueellista kehittämistukea myös maakunnan liiton itse toteuttamiin hankkeisiin, kuten rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin.

Tarkemmat säännökset tuen myöntämisestä ja tuen käyttökohteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmassa hallinto- ja todentamisviranomaisena toimiva maakunnan liitto myöntää Euroopan aluekehitysvaroista maksettavan tuen yhteistyöohjelman mukaisiin hankkeisiin koko ohjelma-alueella. Se voi lisäksi myöntää ohjelma-alueella sijaitsevaan hankkeeseen rakennerahastovaroja vastaavan kansallisen tuen myös muun maakunnan alueelle. Niissä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmissa, joissa hallinto- ja todentamisviranomainen toimii toisessa jäsenvaltiossa, voi ohjelma-alueen maakunnan liitto myöntää rakennerahastovaroja vastaavan rahoitusosuuden myös muun maakunnan alueella sijaitsevalle hankkeelle tai ohjelma-alueella sijaitsevalle ulkomaiselle tuen saajalle, jos ohjelma-alueen maakuntien liitot näin sopivat.

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea rakennerahasto-ohjelmaa toteuttaviin:

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston ja niitä vastaavista kansallisista valtion varoista rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin ja muihin 1 momentin mukaisiin itse toteutettaviin hankkeisiin.

Tarkemmat säännökset tuen myöntämisestä ja tuen käyttökohteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tukea voidaan myöntää valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa.

Valtioneuvosto päättää valtion talousarvioon varattujen määrärahojen jakamisesta alueittain.

Tarkemmat säännökset varojen jakamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tuen tulee olla perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta ja tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen.

Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena.

Tuen saajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuen saajalla on lisäksi oltava edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta.

Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.

Tuki voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että tarvittava rahoitus on osoitettu valtion talousarviossa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen edellytyksistä.

Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä valtiontuen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Jos Euroopan komissio on hyväksynyt tuen, noudatetaan lisäksi, mitä tukea koskevassa komission päätöksessä määrätään.

Silloin kun tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että vähämerkityksisen tuen yhteismäärä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. (19.12.2019/1550)

Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää.

Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Tukea myöntävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että tuen saaja voi siirtää osan hankkeen toteuttamisesta sellaiselle yhteisölle, joka täyttää tässä laissa tuen saajalle asetetut edellytykset. Tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen siirtäminen on hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Siirrettävän tuen osuus voi olla enintään puolet myönnetystä tuesta ellei tuen myöntänyt viranomainen toisin päätä.

Tuen saajan on ennen siirron tekemistä siirron saajien kanssa laadittavin sopimuksin varmistettava tuen myöntämiselle, maksamiselle ja tarkastamiselle asetettujen edellytysten täyttyminen sekä tuen käytölle asetettujen ehtojen noudattaminen. Jos tuki peritään takaisin, tuen saaja vastaa tuen takaisin maksamisesta tuen myöntäneelle viranomaiselle. Tuen saaja vastaa hankkeen asianmukaisesta toteuttamisesta ja ehtojen noudattamisesta suhteessa tuen myöntävään viranomaiseen.

Tarkemmat säännökset tuen siirtoa koskevat menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tuki hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää useammalle kuin yhdelle hakijalle yhteisesti. Yhteishankkeelle voidaan myöntää tukea vain, jos se on hankkeen tavoitteiden vuoksi perusteltua.

Jokaisen yhteishankkeen hakijoista on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset. Yhteishankkeen kaikkien tuen saajien on osallistuttava hankkeen rahoittamiseen, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Yhteishankkeen tuen saajien on tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään yhteishankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi sopimuksessa on määriteltävä se yhteishankkeen osapuoli, joka vastaa yhteydenpidosta tuen myöntäneen viranomaisen kanssa. Tuen myöntävä viranomainen voi päätöksellään velvoittaa tämän osapuolen myös ilmoittamaan 11 §:n mukaisesta vähämerkityksisen tuen määrästä jokaisen hankkeen osapuolen osalta.

Yhteishankkeessa kaikki tuensaajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmissa yhteishankkeen hallinnointiin ja johtavan tuen saajan tehtäviin sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi, mitä niistä on yhteistyöohjelma-asiakirjassa sovittu. (20.2.2015/141)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteishankkeissa noudatettavasta menettelystä.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. (19.12.2019/1550)

Tuki myönnetään hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, joista on vähennetty hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai siihen liittyvät tulot.

Rakennerahasto-ohjelmasta osarahoitettavien hankkeiden hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan 2 momentin lisäksi, mitä niistä Euroopan unionin lainsäädännössä ja 3 luvussa säädetään.

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitetun toimenpideohjelman hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi ohjelma-asiakirjan säännöksiä. (20.2.2015/141)

Tarkempia säännöksiä kustannusten hyväksyttävyydestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmassa tuki myönnetään yhteistyöohjelmassa sovitun kustannusmallin mukaan tai kustannusarvion mukaan todellisten, tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten kustannusten perusteella. Tuki myönnetään hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, joista on vähennetty hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai siihen liittyvät tulot.

Kustannusten hyväksyttävyyteen Suomessa sovelletaan, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä kustannusten hyväksyttävyydestä säädetään. Yhteistyöohjelmissa voidaan lisäksi soveltaa ohjelman seurantakomitean vahvistamia sekä ohjelma-asiakirjan tukikelpoisuussääntöjä, jos ne eivät ole asiaa koskevan kansallisen tai Euroopan unionin lainsäädännön vastaisia.

Tarkempia säännöksiä kustannusten hyväksyttävyydestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää, ja tuen hakijan tulee itse ( omarahoitus ) osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei poikkeamiseen ole erityisiä syitä.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta ( luontoissuoritus ) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta. (19.12.2019/1550)

Tuki myönnetään prosenttiosuutena hyväksyttävistä kustannuksista tai kertakorvauksena.

Myönnettäessä tukea Euroopan unionin rakennerahastovaroista rahastojen osuuksien enimmäismääriin sovelletaan 1 ja 3 momenttien lisäksi, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen määrästä, luontoissuorituksesta ja vastikkeellisesta luovutuksesta.

Lain 6 §:n mukaisiin hankkeisiin tukea haetaan asianomaiselta ministeriöltä silloin kun se toimii tuen myöntäjänä. Lain 7 §:n mukaista tukea haetaan siltä maakunnan liitolta, joka myöntää tuen tai jonka alueella tuettava toiminta pääasiassa sijaitsee. Lain 8 §:n mukaista tukea haetaan toimivaltaiselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Hakemuksesta on käytävä ilmi ainakin hankkeen yhteys ohjelmaan ja riittävät tiedot hakijasta, tuen käyttötarkoituksesta, arvio hankkeen kustannuksista, suunnitelma rahoituksesta sekä arvio vaikutuksista ja tuloksista sekä muista seikoista, jotka tuen myöntävä viranomainen tarvitsee hakemuksen ratkaisemiseksi. Jos kyseessä on 12 §:n mukainen tuen siirto, on hakemukseen liitettävä tiedot niistä hakuvaiheessa tiedossa olevista tahoista, joille tukea on tarkoitus siirtää. Kirjallisesti tehty hakemus on allekirjoitettava.

Yhteishankkeessa tuen hakijoina ovat kaikki yhteishankkeen osapuolet.

Hakemuksessa on selvitettävä, miten valmistelussa on huomioitu hankkeen kannalta merkityksellisten, aiemmin tuettujen hankkeiden tulokset. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä selvitys siitä, miten hankkeella aikaansaatua toimintaa tullaan jatkamaan tai tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen, ellei tämä ole jo toiminnan luonteen vuoksi ilmeisen tarpeetonta.

Hakemus tulee vireille, kun se on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle.

Rakennerahasto-ohjelman mukaisissa hankkeissa on tuen hakemisessa noudatettava lisäksi, mitä 23 §:ssä säädetään. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmissa on tuen hakemisessa lisäksi noudatettava, mitä ohjelma-asiakirjassa on asiasta sovittu. (20.2.2015/141)

Tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maakunnan liitto päättää 7 §:ssä tarkoitetun tuen myöntämisestä alueellaan. Maakunnan liitto voi päättää tuen myöntämisestä myös toisen maakunnan liiton alueella toteutettavaan hankkeeseen. Maakuntien liitot voivat myös päättää, että ne myöntävät tuen hankkeeseen yhdessä.

Asianomainen ministeriö päättää 6 §:ssä ja toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8 §:ssä tarkoitetun tuen myöntämisestä.

Tukipäätökseen on otettava myönnetyn tuen määrä ja tässä laissa säädetyt tuen ehdot sekä tuen maksamisen ja takaisinperinnän edellytykset. Päätökseen tulee lisäksi ottaa ne Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut ehdot ja edellytykset, jotka olennaisesti ja välittömästi vaikuttavat tuen käyttöön ja maksamiseen. Tukipäätöksellä hyväksytään tuettavaa hanketta koskeva hankesuunnitelma.

Myönnettäessä tukea kestävän kaupunkikehityksen hankkeelle on viranomaisen myönnettävä haettu tuki, jos hanke on siihen sovellettavan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä rakennerahasto-ohjelman mukainen.

Tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tukea voidaan myöntää sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille.

Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Tuen saajan on tällöin esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta, ellei hankkeeseen myönnetty tuki ole myönnetty kertakorvausmenettelyn mukaisesti.

Tuen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä siten kuin kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen käyttöä koskevista ehdoista.

Tuen maksamista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto voi hoitaa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset sen puolesta. (19.12.2019/1550)

Lain 6–8 §:n mukaisiin rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin maksatusta haetaan käyttäen EURA 2014 -tietojärjestelmää niin kuin 26 §:ssä säädetään.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmassa tuen maksamisen hakemisessa noudatetaan lisäksi, mitä yhteistyöohjelmassa on sovittu. (20.2.2015/141)

Tuen maksamisen hakemiselle voidaan asettaa määräaika.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maksatuksen hakemisesta, määräajasta ja siinä noudatettavasta menettelystä.

Tuki maksetaan ilman aiheetonta viivytystä takautuvasti päätöksessä hyväksytyn kustannusmallin mukaisesti tai toteutuneiden, tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tukea voidaan maksaa ennakkoon, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Tarkempia säännöksiä tuen maksamisesta ja ennakkoa koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tietojen saantiin ja luovuttamiseen sovelletaan mitä 28 §:ssä säädetään.

Rakennerahasto-ohjelmasta osarahoitettavaan hankkeen on oltava rakennerahasto-ohjelman mukainen ja sen on edistettävä toiminnalle ohjelmassa asetettuja tavoitteita.

Hankkeen tavoitteet eivät saa myöskään poiketa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 35 §:ssä tarkoitetun kumppanuussopimuksen mukaisesta varojen käyttötarkoituksesta. Muissa kuin yksittäisten yritysten liiketoimintaa koskevissa kehittämishankkeissa on hankkeen tulosten oltava yleisesti hyödynnettävissä.

Välittävien toimielinten on rakennerahasto-ohjelmaa hallinnoidessaan noudatettava asiaa koskevaa Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä sekä niihin perustuvia varojen osoittamispäätöksessä asetettuja varojen käytön ehtoja.

Rakennerahasto-ohjelmassa tukea haetaan ja tukipäätös tehdään sähköisesti 29 §:n mukaiset edellytykset täyttävässä tietojärjestelmässä. Tuen hakeminen EURA 2014 -tietojärjestelmässä edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muussa kuin työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä EURA 2014 -tietojärjestelmässä hakemus voidaan toimittaa myös sähköisesti verkkopalvelussa tai lomakkeella toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakemus tulee allekirjoittaa. Hakemuksen tulee sisältää Euroopan unionin lainsäädännössä ja kyseiseen hankkeeseen sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä sekä tässä luvussa edellytetyt tiedot. Hakemuksen allekirjoitukseen sovelletaan, mitä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (617/2009) henkilön yksilöimisestä ja tunnistamisesta säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sähköisestä tuen hakemis- ja myöntämismenettelystä.

Tuki myönnetään hankkeeseen tuen myöntävän viranomaisen hyväksymän kustannusmallin mukaan tai hankkeesta aiheutuvien hyväksyttävien, todellisten, tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten kustannusten perusteella.

Hankkeen rahoitussuunnitelman mukaiset rahoitusosuudet on suoritettava rahallisena suorituksena lukuun ottamatta hankkeen omarahoitusosuutta tai Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa muun kuin tuen saajan sellaisia palkkakustannuksia, joihin ei myönnetä tukea.

Yleisasetuksen 69 artiklan mukaisia luontoissuorituksia ei rakennerahastohankkeissa voi käyttää.

Tukea ei voida myöntää siltä osin kuin julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ylittää Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn julkisen rahoituksen enimmäismäärän.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukimuodoista, niiden määräytymisen perusteista, käyttökohteista sekä enimmäistukimääristä tai -osuuksista sekä menettelystä.

Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetään. Tuen saajan on tällöin esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta, ellei hankkeeseen myönnetty tuki ole myönnetty kertakorvausmenettelyn mukaisesti.

Tuen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä siten kuin kirjanpitolain 2 luvun 9 ja 10 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen säilyttämisestä.

Maksatusta haetaan sähköisesti toimivaltaiselta viranomaiselta. Maksatuspäätös tehdään sähköisesti. Muussa kuin EURA 2014 -tietojärjestelmässä maksatusta voidaan hakea myös sähköisesti verkkopalvelussa tai lomakkeella toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemus tulee allekirjoittaa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sähköisestä maksatuksen hakemis- ja myöntämismenettelystä.

Välittävät toimielimet ja hallintoviranomainen ilmoittavat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain 9 §:n mukaiselle todentamisviranomaiselle Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti sääntöjenvastaisuuksista sekä takaisinperintää koskevista ja muista toimenpiteistä, joihin todettujen virheellisyyksien oikaisemiseksi on ryhdytty.

Jos virheellisyyden laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, todentamisviranomainen voi velvoittaa välittävän toimielimen tai hallintoviranomaisen määräajassa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla virhe voidaan oikaista tai sen toistuminen estää.

Hallintoviranomaisen tulee varmistaa, että 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet ovat Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.

Todentamisviranomaisen laatiessa komissiolle menoilmoitusta se vastaa siitä, että 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet otetaan huomioon menoilmoitusta laadittaessa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksia tehtäessä noudatettavasta menettelystä.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, työ- ja elinkeinoministeriöllä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, maakuntien liitoilla ja muilla välittävillä toimielimillä sekä tarkastusviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta muulta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta taholta tuen hakijaa tai saajaa, tämän taloudellista asemaa ja liike- ja ammattitoimintaa, julkisista varoista myönnettyä rahoitusta tai muuta tuen kannalta merkittävää olosuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tukea koskevan asian käsittelemiseksi.

Pyydetyn tiedon yhteys käsiteltävään asiaan ja tiedon välttämättömyys on perusteltava tietoa pyydettäessä.

Edellä 1 momentissa mainituilla tiedon saantiin oikeutetuilla viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa muulle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle taikka Euroopan unionin toimielimelle sellaisia tässä laissa säädettyä tehtävää hoidettaessa saatuja, tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle tai toimielimelle säädetyn tarkastustehtävän hoitamiseksi tai sen valvomiseksi, että Euroopan unionin lainsäädäntöä on noudatettu.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä, maakunnan liitolla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä muilla välittävillä toimielimillä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta verohallinnolta tuen hakijaa ja saajaa koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä tuen myöntämiseksi tai sen valvomiseksi.

Edellä 1 ja 4 momentissa mainitut tiedot voidaan luovuttaa myös sähköisesti tai teknisen käyttöyhteyden avulla.

Edellä 1–4 momentin perusteella saatuja tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon niitä on pyydetty.

Rakennerahasto-ohjelmassa on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä EURA 2014 -tietojärjestelmä. Hallintoviranomainen vastaa siitä, että tietojärjestelmä täyttää sille Euroopan unionin lainsäädännössä ja tässä laissa säädetyt edellytykset. Tietojärjestelmää käytetään Euroopan unionin lainsäädännössä, alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista annetussa laissa sekä tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Välittävät toimielimet vastaavat siitä, että tuen hakemista, myöntämistä, maksamista ja valvontaa koskevat oikeat ja riittävät tiedot tallennetaan EURA 2014 -tietojärjestelmään.

Siirrettäessä tietoa muusta tietojärjestelmästä tämän liitännäisjärjestelmän omistaja vastaa siitä, että siirrettävän tiedon sisältö ja tarkkuus vastaavat EURA 2014 -tietojärjestelmän sisältöä. Liitännäisjärjestelmän omistajalla on velvollisuus noudattaa EURA 2014 -tietojärjestelmän sisältövaatimuksia.

Tuen hakijalla on oikeus seurata EURA 2014 -tietojärjestelmässä tuen hakemista, maksamista, tarkastamista ja takaisinperintää koskevaa EURA 2014 -tietojärjestelmässä käsiteltävän asiansa etenemistä ja tehtyjä päätöksiä.

Asian seuraaminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä liitännäisjärjestelmän omistajan velvollisuudesta noudattaa EURA 2014 -tietojärjestelmän tiedonohjaussuunnitelmaa ja järjestelmään tallennettavista muista kuin henkilötietoja koskevista tiedoista.

Tietojärjestelmään tallennettujen tietojen julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Julkisia ovat lisäksi tiedot, jotka jäsenvaltioiden on asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön perusteella julkaistava. Hallintoviranomainen huolehtii tietojärjestelmään tallennettujen tuen saajia, hankkeita ja tuen määrää koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyissä tapauksissa ja tavalla.

Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella ja tarkastusviranomaisella on oikeus luovuttaa edelleen salassapitosäännösten estämättä Euroopan unionin asianomaiselle viranomaiselle sellaisia EURA 2014 -tietojärjestelmään tallennettuja tietoja, jotka ovat tarpeen valvottaessa, että Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä on noudatettu myönnettäessä rakennerahastojen tukea.

Rekisteröidyn oikeuteen tarkistaa häntä koskevat tiedot, niissä olevien virheiden tai puutteiden oikaisuun sekä vanhentuneiden ja tarpeettomien tietojen poistamiseen sovelletaan, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.

Jos Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään valtiontuen tai muun tuen seurantaa varten perustettavaksi rekistereitä, EURA 2014 -järjestelmän tiedoista muodostetaan vaadittu rekisteri, ja sen tiedot siirretään tarvittaessa vähämerkityksistä tukea tai muuta tukea koskevaan rekisteriin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietojen säilyttämisestä ja määräajoista.

Tarkastusviranomaisella on oikeus suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, todentamisviranomaiseen, välittäviin toimielimiin sekä tuen saajiin liittyviä tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan. Jos tukea on siirretty muulle taholle, kohdistuu edellä mainittu tarkastusoikeus myös siirron saajan toimintaan.

Tarkastusviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan välittävään toimielimeen tai tuensaajaan kohdistuvan 1 momentin mukaisen tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. (18.9.2015/1232)

Tilintarkastajaan sovelletaan tämän toimiessa tässä laissa tarkoitetuissa tehtävissä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Tarkastuksen asianmukaista suorittamista varten viranomaisella tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuettavan toimenpiteen ja tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin tai paikkoihin ja tarkastaa näitä sekä tuen saajan olosuhteita, tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen suorittaminen tätä edellyttää. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa mainituilla viranomaisilla on oikeus saada poliisilta korvauksetta virka-apua tarkastuksen suorittamisessa.

Hallintoviranomainen voi suorittaa välittäviin toimielimiin ja tuensaajiin kohdistuvia tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

Tarkastuksen asianmukaista suorittamista varten viranomaisella tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuettavan toimenpiteen ja tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin tai paikkoihin ja tarkastaa näitä sekä tuensaajan olosuhteita, tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen suorittaminen tätä edellyttää. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

Hallintoviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tilintarkastajaan sovelletaan, mitä 32 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Todentamisviranomainen voi suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, välittäviin toimielimiin ja tuen saajiin liittyviä tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

Tarkastuksen asianmukaista suorittamista varten viranomaisella tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuettavan toimenpiteen ja tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin tai paikkoihin ja tarkastaa näitä sekä tuensaajan olosuhteita, tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen suorittaminen tätä edellyttää. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

Todentamisviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tilintarkastajaan sovelletaan, mitä 32 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Tuen myöntänyt ministeriö tai maakunnan liitto vastaa takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuen on myöntänyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, takaisinperinnästä vastaa se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka on tuen myöntänyt tai se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka tehtäväksi se on säädetty.

Tuen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tuki tai sen osa. Tuen saajan tulee palauttaa tuki tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn tuen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki takaisin perittäväksi, jos:

Toimivaltainen viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos:

Perimättä voidaan jättää määrä, joka ei ylitä 100 euroa.

Yhteishankkeessa vastaavat kaikki tuen saajat tuen palauttamisesta yhteisvastuullisesti.

Tuen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä lukien korkoa siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn korkokannan mukaan tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Toimivaltainen viranomainen voi jättää osan virheellisesti tai perusteetta maksetusta tuesta tai sille suoritettavan koron kokonaan tai osittain perimättä, jos täysimääräinen periminen olisi tuen saajan olosuhteet tai toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta. Takaisinperintä ja korkojen periminen on kuitenkin suoritettava täysimääräisenä, jos Euroopan unionin lainsäädäntö sitä edellyttää.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä maakuntien liitoille rakennerahastovaroista ja niitä vastaavista valtion varoista maksetut varat tai yksinomaan valtion varoista maksetut varat tai niiden osan takaisin perittäväksi, jos maakunnan liitto on käyttänyt varat muuhun tarkoitukseen kuin ne on myönnetty, tai on olennaisesti rikkonut varojen käyttämistä koskevia säännöksiä tai varojen osoittamispäätöksessä asetettuja ehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus tarkastaa tässä laissa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamista, tukien myöntämistä, maksamista, käyttöä ja valvontaa. Vastaava oikeus on sosiaali- ja terveysministeriöllä, maakuntien liitoilla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla myöntämiensä tukien osalta.

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun toimenpideohjelman tarkastusviranomaisella on oikeus tehdä varojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, todentamisviranomaiseen ja kumppaniorganisaatioihin kohdistuvia tarkastuksia. Lisäksi Ruokavirastolla on oikeus tehdä toimenpideohjelman kumppaniorganisaatioon varojen käyttöön ja toimenpideohjelman mukaiseen toimintaan liittyviä tarkastuksia. (19.12.2019/1550)

Euroopan unionin varoista osaksi tai kokonaan taikka valtiontukena myönnettyä tukea koskevasta Euroopan unionin toimielimen tarkastusoikeudesta säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä.

Jos tukea on siirretty muulle taholle, kohdistuu edellä mainittu tarkastusoikeus myös siirron saajan toimintaan.

Edellä 1 momentissa mainitut viranomaiset voivat päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan tarkastus. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. (18.9.2015/1232)

Tarkastuksen asianmukaista suorittamista varten viranomaisella tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuettavan toimenpiteen ja tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin tai paikkoihin ja tarkastaa näitä sekä tuen saajan olosuhteita, tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen suorittaminen tätä edellyttää. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa mainituilla viranomaisilla on oikeus saada poliisilta korvauksetta virka-apua tarkastuksen suorittamisessa.

Maakunnan liiton päätökseen saa hakea muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja kunnallisvalituksesta säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) . (19.12.2019/1550)

Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta 2014.

Tällä lailla kumotaan eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annettu laki (1652/2009) .

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä.

Rakennerahasto-ohjelmista, joiden toimeenpano on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, myönnettyyn ja vielä myönnettävään tukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.