357/2014

Tätä asetusta sovelletaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) ( rahoituslaki ) 2 luvussa tarkoitettuun sekä kansalliseen että rakennerahastoista osarahoitettuun tukeen, ellei rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (358/2014) muuta säädetä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää maakunnan kehittämisrahaa tai maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varattua määrärahaa rahoituslain 6 §:n 1 momentin mukaisiin sellaisiin kehittämishankkeisiin, joissa hankkeen valtakunnallinen merkittävyys tai hankkeen hyödyntäminen useammalla kuin yhdellä alueella edellyttää päätöksen tekemistä ministeriössä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan aluekehitysrahaston tai Euroopan sosiaalirahaston varoja ja niitä vastaavia valtion varoja rahoituslain 6 §:n 2 momentin mukaisiin sellaisiin kehittämishankkeisiin, joissa hankkeen valtakunnallinen merkittävyys tai hankkeen hyödyntäminen useammalla kuin yhdellä alueella edellyttää päätöksen tekemistä ministeriössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä tuesta säädetään rahoituslain 6 §:n 3 momentissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tai sosiaali- ja terveysministeriö ( ministeriö) voi myöntää tukea kehittämishankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Kehittämishankkeessa tuen määrä on enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rakennerahastojen teknisen tuen hankkeissa ja hankkeissa, jotka sisältävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia työvoima- ja yrityspalveluja, voi tuki kattaa kaikki hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset.

Muissa hankkeissa tuki voi ylittää 2 momentissa säädetyn enimmäismäärän, jos siihen on erityisiä syitä.

Maakunnan liitto voi myöntää rahoituslain 7 §:n mukaista alueellista kehittämistukea:

Kehittämishankkeeseen liittyvän investoinnin tulee olla välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle.

Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.

Alueellista kehittämistukea voidaan myöntää seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeen sisältämästä investoinnista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin:

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten.

Alueelliseen kehittämistukeen liittyvässä kehittämishankkeessa tuen määrä on enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rakennerahastojen teknisen tuen hankkeissa tuki voi kattaa hankkeen kaikki hyväksyttävät kustannukset.

Muissa hankkeissa tuki voi ylittää 1 momentin mukaisen enimmäismäärän, jos siihen on erityisiä syitä.

Kehittämishankkeeseen sisältyvässä investoinnissa tuki on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Perusrakenteen investointitukea voidaan myöntää alueen perusrakennetta koskeviin aluekehityksen kannalta merkittäviin investointeihin kunnille.

Tukea voidaan myöntää perusrakenteen investoinnista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten.

Perusrakenteen investointituen enimmäismäärä on 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Maakunnan liitto voi myöntää tukea kehittämishankkeesta johtuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Maakunnan liitto voi myöntää rahoituslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista tukea investointihankkeesta johtuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen.

Kehittämishankkeiden tuen enimmäismäärä on 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tuki voi ylittää 80 prosentin enimmäismäärän, jos siihen on erityisiä syitä.

Investointihankkeissa tuki on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea rahoituslain 8 §:n mukaisista kehittämishankkeista johtuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea rahoituslain 8 §:n mukaisista investointihankkeista johtuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen.

Kehittämishankkeiden tuen enimmäismäärä on 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Teknisen tuen hankkeissa ja hankkeissa, jotka sisältävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja voi tuki kattaa hankkeen kaikki hyväksyttävät kustannukset.

Muissa hankkeissa tuki voi ylittää 1 momentin mukaisen enimmäismäärän, jos siihen on erityisiä syitä.

Investointihankkeissa ja rahoituslain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisissa kehittämishankkeeseen sisältyvissä investoinneissa tuki on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Tuen saajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

Jos tukea on tarkoitus siirtää rahoituslain 12 §:n mukaisesti, tuen saajan ja siirron saajien välisen sopimuksen tulee sisältää ainakin tiedot sopimusosapuolista ja kunkin osuuksista hankkeen toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista sekä siirrettävän tuen määrästä. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja koskevat menettelyt, kirjanpitovelvollisuus sekä tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt. Lisäksi sopimukseen tulee kirjata muut tarvittavat menettelyt, joilla tuen saaja voi varmistaa, että hanke toteutetaan tukipäätöksen mukaisesti. Sopimukseen tulee sisällyttää selvitys tuen siirron saajan nimenkirjoitusoikeudesta.

Jos hankkeelle tehdyn tukipäätöksen jälkeen hankkeeseen liittyy uusia osapuolia, on tuen saajan välittömästi toimitettava asiaa koskeva hakemus tuen myöntäneelle viranomaiselle.

Yhteishankkeessa kaikkien osapuolten on oltava tukipäätöksessä nimettyinä vastuullisina tuen saajina. Yhteishankkeen osapuolet sopivat keskuudestaan sen tahon, joka hoitaa hankkeen hallinnointia ja yhteydenpitoa tuen myöntävään viranomaiseen.

Yhteishankkeen osapuolten on tehtävä keskinäinen sopimus, jossa määrätään kunkin osapuolen osuus hankkeen toteuttamisesta sekä rahoittamisesta.

Jos hankeen toteuttamisen aikana yhteishankkeeseen on tarkoitus ottaa uusia osapuolia, on asiaa koskeva hakemus välittömästi toimitettava tuen myöntäneelle viranomaiselle. Kustannusten tukikelpoisuus alkaa siitä, kun muutoshakemus on saapunut tuen myöntävälle viranomaiselle.

Hakemukseen tai sen liitteenä olevaan hankesuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin:

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia voidaan hakea jatkuvasti, ellei tuettavaa hanketta koskevassa ohjelma-asiakirjassa toisin määrätä tai ohjelman täytäntöönpanosta vastaava viranomainen toisin päätä.

Maakunnan kehittämisrahasta ja maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuen myöntävä viranomainen voi päättää, että tuki hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Kertakorvauksen saajan on tällöin todennettava, että hankkeessa aikaansaatu tulos tai tehdyt toimenpiteet ovat tukipäätöksen mukaisia.

Kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin ei tukea kuitenkaan myönnetä kertakorvauksena.

Hankkeelle kertakorvauksena myönnettävän tuen määrä voi olla enintään 100 000 euroa.

Kertakorvausta haettaessa on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista.

Kertakorvausta koskevassa tukipäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtäväksi edellytetty tulos tai toimenpide ja toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat niin, että hankkeen toteuttamisesta tukipäätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen tuen maksamista. Hankkeen toteuttaminen voidaan jakaa osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on mahdollista.

Maakunnan kehittämisrahasta tai maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin sovelletaan, mitä rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:ssä säädetään.

Tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin tuen saaja, hanke, johon tuki myönnetään, hankkeen toteuttamisaika, investointihankkeessa hankitun omaisuuden käyttöaika, tuen enimmäismäärä, tarvittaessa erikseen mahdollinen rakennerahastojen osuus ja kansallinen osuus sekä prosentteina että euroina, hyväksyttävät kustannukset ja niiden jakautuminen eri kustannuslajeihin, tuen myöntämisen ehdot, maksatuksen ajoittuminen, ehdot ja menettely, oikaisuvaatimusohje sekä tuen takaisinperimistä koskevat rahoituslain 37 §:n mukaiset perusteet.

Päätöksessä on mainittava rahoituslain 11 §:n mukaisen vähämerkityksisenä tukena myönnetyn tuen määrä eriteltynä kunkin hankkeeseen osallistuvan osalta.

Tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Tuen maksamista koskevaan hakemukseen on liitettävä erittely hankkeesta aiheutuneista menoista, siltä osin kuin ne korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella, hankkeen rahoituksesta sekä hankkeen etenemisestä. Erittelystä tulee käydä ilmi menojen yhteys kirjanpitoon. Maksettavan tuen määrää laskettaessa on hyväksyttävistä kustannuksista vähennettävä hankkeesta aiheutuneet tulot. Tuloina pidetään tuetusta toiminnasta hankkeen aikana tai tuloksena saatuja tuotteiden tai palvelujen myynnistä saatuja tuloja, muun käyttö- tai vaihto-omaisuuden myynnistä saatuja tuloja sekä käyttökorvauksia ja niitä vastaavia tuloja.

Tuen viimeisen erän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päätymisestä.

Tuen maksava viranomainen voi päättää, että tuki voidaan maksaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen saaja voi esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen.

Tuen ensimmäinen erä, enintään kuitenkin 30 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta, voidaan maksaa ennakkoon, jos se on perusteltua hankkeen toteutuksen kannalta. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain jos siihen on erityisiä syitä.

Ennakkoa tulee hakea erikseen ja sen tarve tulee perustella. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran.

Jos hankkeeseen liittyvään hankintaan ei ole sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007) , on tuen saajan voitava esittää, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen.

Tuen myöntämisen ehtona on, että tuen saaja pitää tuettavan hankkeen osalta erillistä kirjanpitoa. Jos hanke sisältyy tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaan pitämään kirjanpitoon, on tuen saajan pidettävä hankkeesta erillistä pääkirjanpidossa olevaa kirjanpitoa niin, että sen valvominen on vaikeudetta mahdollista.

Tukea ei myönnetä:

Maakunnan liitto tai työ- ja elinkeinoministeriö voi päättää, että maakunnan kehittämisrahasta tai maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeissa hankkeen omarahoitusosuudesta puolet voi muodostua vastikkeetta luovutetusta työstä tai tuotantopanoksista. Luontoissuorituksen on oltava perusteltua hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka tai tuotantopanosten osalta palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset.

Maakunnan kehittämisrahasta tai kansalliseen maaseudun kehittämiseen varatusta määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa voi omarahoitusosuudesta ja muista kuin valtion rahoitusosuuksista puolet olla rahallisen suorituksen sijasta hankkeelle luovutettua työtä tai hankkeessa tarvittavia hyödykkeitä.

Työn arvo lasketaan hankkeelle tehdystä työstä pidetyn tuntikirjanpidon sekä työntekijälle maksetun palkan perusteella. Hyödykkeen arvo osoitetaan kirjanpidosta saatavan laskentaperusteen perusteella.

Jos kyseessä on rahoituslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen tuki, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että maakunnan liitto on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävimmistä hankkeista lausunnon sen varmistamiseksi, ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on aina pyydettävä lausunto rakennerahasto-ohjelman hankkeista, jotka koskevat korkeakoulututkintoon johtavan koulutukseen aloittamista tai korkeakouluverkon muutoksia.

Maakunnan liiton on pyydettävä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausunto myös sellaisista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnallisesti merkittävistä investointihankkeista, joilla voi olla olennaista vaikutusta valtion talousarvioon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto on maakunnan liittoa sitova, jos se sisällöllisesti perustuu 1 momentissa mainittuihin säädöksiin tai päätöksiin. Lausunto on toimitettava tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle.

Kehittämishankkeen ja tarvittaessa muun hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan valita ohjausryhmä, jonka tuen myöntävä viranomainen hyväksyy. Tuen hakija voi tehdä esityksen ohjausryhmän kokoonpanosta. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita.

Hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet käsitellään ohjausryhmässä ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan tuen myöntäneelle viranomaiselle.

Tuen myöntäneen viranomaisen on seurattava hankkeen toteuttamista ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos hanke ei etene tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Tuen myöntäneen viranomaisen tulee välittömästi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle, jos se huomaa ohjelman tai hankkeen toteuttamisessa sellaisia sääntöjenvastaisuuksia, jotka johtuvat asiaa koskevan lainsäädännön puutteellisuudesta tai merkittävistä tulkintavaikeuksista.

Tuen saajan on esitettävä hankkeen toteuttamisesta selvitys seurantaa varten. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten hankkeelle asetetut tavoitteet on toteutettu, ja muut tuen myöntäneen viranomaisen pyytämät tiedot.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.