1354/2014

Lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla.

Tässä laissa säädetään niistä perusteista, joita noudatetaan maksettaessa valtion varoista korvausta turvakotipalvelua tuottaville toimijoille.

Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tässä laissa niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto.

Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle.

Turvakodin vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä turvakotipalveluista.

Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille.

Turvakotipalvelua voidaan antaa myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien syiden vuoksi apua tarvitsevien henkilöiden auttamiseen, jos apu vastaa uhrin avuntarvetta eikä avun antaminen aiheuta haittaa tai vaaraa muille turvakodissa oleville.

Henkilö voi hakeutua mihin tahansa tässä laissa tarkoitettua turvakotipalvelua tarjoavaan turvakotiin, jos turvakodin paikkatilanne tämän sallii.

Turvakodissa on oltava vastuuhenkilö sekä tarpeellinen määrä tuki- ja ohjaustyötä tekevää henkilöstöä. Turvakodin henkilöstöllä on oltava koulutusta, työkokemusta ja perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää valtakunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuottajille. Lisäksi palveluntuottajan on järjestettävä henkilöstölleen tarpeellinen täydennyskoulutus.

Turvakodin henkilöstön pätevyysvaatimuksista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee avoimen haun kautta tarpeellisen määrän turvakotipalvelun tuottajia siten, että eri puolilla maata on saatavilla riittävästi turvakotipalveluja. Palveluntuottajaksi valittavalla yksityisellä toimijalla on oltava yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu lupa. Palveluntuottajia valitessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on otettava huomioon erityisesti:

Palveluntuottajan valintaa koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi:

Turvakotipalvelun tuottajan on ilmoitettava toimintansa lopettamisesta kirjallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan suunniteltua lopettamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee ilmoituksen johdosta päätöksen palveluntuottajan tämän lain mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien lakkaamisesta sekä 10 §:n nojalla myönnetystä korvauksesta.

Jos palveluntuottajan toiminnassa on merkittäviä puutteita tai laiminlyöntejä eikä tämä ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjallisista huomautuksista huolimatta korjannut toimintaansa kohtuullisessa ajassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi päättää palveluntuottajan tämän lain mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien lakkaamisesta sekä 10 §:n nojalla myönnetystä korvauksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätös tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myöntää valtion varoista korvausta 8 §:n mukaisesti valituille palveluntuottajille turvakotipalvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Korvaus maksetaan ennakkona valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, korvaukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) . Valtionavustuksen saajana pidetään tällöin turvakotipalvelun tuottajaa ja valtionapuviranomaisena Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

Turvakotipalvelun tuottajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että korvauksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata.

Turvakotipalvelun tuottajan on annettava vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle edellistä varainhoitovuotta koskeva selvitys turvakotipalvelun tuottamisesta, siitä aiheutuneista kustannuksista ja 10 §:ssä tarkoitetun korvauksen käytöstä. Selvitykseen on liitettävä tilinpäätös, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta sekä tilintarkastuskertomus. Selvityksessä voidaan myös hakea ennakkoon maksetun korvauksen täydennystä.

Jos saatua korvausta on jäänyt käyttämättä, palveluntuottajan on palautettava ylijäänyt osuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle viimeistään 1 momentissa tarkoitetun vuosittaisen selvityksen yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi jakaa palautuneet korvaukset sellaisille palveluntuottajille, joiden saama korvaus on ollut aiheutuneisiin kustannuksiin nähden liian vähäinen.

Tarkempia säännöksiä selvityksen sisällöstä ja ajankohdasta sekä edellytyksistä korvauksen palauttamiseksi ja uudelleen jakamiseksi voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Turvakotitoiminnan ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. Turvakotitoiminnan valvontaan sovelletaan hyvinvointialueen tuottaman turvakotitoiminnan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 lukua ja muun julkisen palveluntuottajan tuottaman turvakotitoiminnan osalta mainitun lain 46 ja 48 §:ää sekä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan osalta yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. (8.7.2022/551)

Muutoksenhaussa 8–11 §:ssä tarkoitettuun päätökseen sovelletaan, mitä valtionavustuslain 34 ja 35 §:ssä säädetään.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee turvakotitoiminnan tuottajan kanssa 9 §:ssä tarkoitetun sopimuksen turvakotitoiminnan tuottamisesta sekä korvauksen suuruudesta 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos korvaa kunnille akuutin kriisihoidon korvaamiseen turvakodissa lähisuhde- ja perheväkivallan vuoksi käytetyt kustannukset tämän lain mukaisesti lain voimaantultua, kuitenkin enintään kunkin turvakodin 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen voimaantuloon tai 30.6.2015 asti. Kunnat hakevat korvausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta 15 päivään elokuuta 2015 mennessä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, mikä turvakoti on kyseessä, kyseessä olevan kunnan asiakasmäärät turvakodeissa ja turvakodeissa vietetty aika ja maksujen suuruudet.

Turvakotipalvelun tuottajan tulee ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vastaavia tietoja viimeistään sopimuksen solmimiseen mennessä. Tietoa tarvitaan kunnittain asiakasmääristä, korvauksista ja asiakkaiden oleskeluajoista. Tietojen perusteella vastaava summa vähennetään turvakotipalvelun tuottamiselle maksettavasta ennakkokorvauksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa sopimuksiin perustuvat korvaukset turvakotipalvelun tuottajille viimeistään 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä. Kunnille tulevat korvaukset on maksettava 15 päivään syyskuuta 2015 mennessä.