Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa
Ajantasainen- Säädöksen tyyppi
- Metsähallitus
- Hallinnonala
- Määräys
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- kumoutunut, ks. L 531/2017 128 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2013/4/ajantasa/2016-11-29/fin
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:n 4 momentin nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet
Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään. (16.4.2015/451)
Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.
2 § (16.4.2015/451)Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.
Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita:
näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen;
oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen;
vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen;
ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella;
lennonjohdon perustutkintoon.
Asetusta ei sovelleta myöskään silloin, jos hakija on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
3 § (16.4.2015/451)Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet
Opiskelijat otetaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (835/2014) liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat voidaan ottaa suorittamaan seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta osaamisalaa:
käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalaa sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisalaa;
kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa graafisen suunnittelun osaamisalaa, kuva- ja mediataiteen osaamisalaa sekä valokuvauksen osaamisalaa;
musiikkialan perustutkinnossa musiikin osaamisalaa, musiikkiteknologian osaamisalaa sekä pianonvirityksen osaamisalaa;
tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa jalkinealan osaamisalaa, tekstiilihuollon osaamisalaa, tekstiilitekniikan osaamisalaa ja vaatetuksen osaamisalaa;
media-alan perustutkinnossa audiovisuaalisen viestinnän osaamisalaa, julkaisutuotannon osaamisalaa ja painotuotannon osaamisalaa;
logistiikan perustutkinnossa kuljetuspalvelujen osaamisalaa;
rakennusalan perustutkinnossa maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaa;
maatalousalan perustutkinnossa eläintenhoidon osaamisalaa ja turkistalouden osaamisalaa;
metsäalan perustutkinnossa metsäkoneasennuksen osaamisalaa ja metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa;
sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ensihoidon osaamisalaa.
Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon sekä media-alan perustutkintoon johtavaan koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen. (29.11.2016/1038)
Edellä 1–3 momentissa tarkoitetun hakukohteen yhteydessä voidaan ottaa opiskelijaksi myös lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Opiskelijaksi ottamisessa lukiokoulutukseen sovelletaan tällöin opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annettua opetusministeriön asetusta (856/2006) . Jos tässä momentissa tarkoitetussa hakukohteessa hakija ei tule otetuksi opiskelijaksi sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen että lukiokoulutukseen, hänet otetaan opiskelijaksi siihen koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti tulee valituksi, ellei hakija hakemuksessaan toisin pyydä.
2 lukuPerusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
4 §Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta. Lukion oppimäärän suorittaneet eivät voi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta.
5 §Valintakriteerit
Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein:
hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;
perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna;
vähintään 1 100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta;
yleisestä koulumenestyksestä;
painotettavista arvosanoista;
työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta;
ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta;
sukupuolen perusteella;
mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.
3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/451 .
Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi urheilullisten ansioiden perusteella.
6 §Valintapisteiden laskeminen
Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä 5 §:n 2–4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:
hakutoivejärjestys;
mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;
yleinen koulumenestys;
painotettavat arvosanat.
Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla, opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
7 § (16.4.2015/451)Valintapisteet ilman koulutuspaikkaa oleville
Hakijalle, jolla ei ole hakuajan päättyessä koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, annetaan kahdeksan valintapistettä.
8 § (16.4.2015/451)Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna
Hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna tai hakuajan päättymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana, annetaan kuusi valintapistettä.
9 § (16.4.2015/451)Valintapisteet suoritetuista opinnoista
Hakijalle, joka on suorittanut vähintään 1 100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen, annetaan kuusi valintapistettä.
10 §Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä
Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.
Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteisiin oppiaineisiin kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.
Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti:
Keskiarvo | pisteitä |
5,50–5,74 | 1 |
5,75–5,99 | 2 |
6,00–6,24 | 3 |
6,25–6,49 | 4 |
6,50–6,74 | 5 |
6,75–6,99 | 6 |
7,00–7,24 | 7 |
7,25–7,49 | 8 |
7,50–7,74 | 9 |
7,75–7,99 | 10 |
8,00–8,24 | 11 |
8,25–8,49 | 12 |
8,50–8,74 | 13 |
8,75–8,99 | 14 |
9,00–9,24 | 15 |
9,25–10,00 | 16 |
Yleisen koulumenestyksen pisteyttämisessä käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.
11 §Valintapisteet painotettavista arvosanoista
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo.
Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.
Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:
Keskiarvo | pisteitä |
6,00–6,49 | 1 |
6,50–6,99 | 2 |
7,00–7,49 | 3 |
7,50–7,99 | 4 |
8,00–8,49 | 5 |
8,50–8,99 | 6 |
9,00–9,49 | 7 |
9,50–10,00 | 8 |
Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.
Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, 3 momentissa tarkoitettuna painotettavien aineiden keskiarvona käytetään 10 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettua keskiarvoa. (16.4.2015/451)
12 §Valintapisteet työkokemuksesta
Työkokemukseksi hyväksytään työsuhteessa saatu työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa yhden kuukauden työkokemusta.
Työsuhteessa tapahtuvaan työhön rinnastetaan vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan osallistuminen tai vähintään kolmen kuukauden pituiseen julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa tarkoitettuun työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuminen. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä.
Työkokemus ja siihen rinnastettava toiminta otetaan huomioon hakuajan päättymiseen asti.
Työkokemuksesta ja siihen rinnastettavaan toimintaan osallistumisesta annetaan pisteitä seuraavasti:
Työkokemuksen pituus | pisteitä |
3 kk–alle 6 kk | 1 |
6 kk–alle 12 kk | 2 |
12 kk – | 3 |
13 §Valintapisteet hakutoiveen ja sukupuolen perusteella
Hakijalle, joka on asettanut 1. hakutoiveeksi ammatillisen koulutuksen, annetaan kaksi pistettä kyseisestä hakutoiveesta.
Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä hakukohteessa ensisijaisista hakijoista on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija.
14 § (16.4.2015/451)Valintapisteet urheilullisten ansioiden perusteella
Koulutuksen järjestäjä, jolla on koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi, voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1–3 valintapistettä.
15 § (16.4.2015/451)Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta
Jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen, kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat.
Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan hakutoiveina useita vastaavia 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteita, hänet kutsutaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen 1 momentista poiketen kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjän tästä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää käytetään tällöin myös muun koulutuksen järjestäjän vastaavassa hakukohteessa.
Pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella koulutuksen järjestäjä antaa hakijalle 0–10 valintapistettä.
Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.
15 a § (29.11.2016/1038)Opiskelijaksi ottaminen pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella
Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että otettaessa opiskelijoita käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lentokoneasennuksen perustutkintoon, media-alan perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Tällöin ei sovelleta 4 §:ää, 5 §:n 2 ja 4 momenttia, 7–14 §:ää, 15 §:n 2 momenttia eikä 22 ja 23 §:ää.
3 lukuLukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
16 §Koulutustarjonnan kohdentaminen lukion oppimäärän suorittaneelle
Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta suuntaamisesta lukion oppimäärän suorittaneille.
17 §Lukion oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset
Lukion oppimäärän suorittanut käyttää hakeutumisessa lukion päättötodistusta tai suoritetusta International Bacclaraureate-tukinnosta (IB), Eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta (EB) tai Reifeprüfung-tutkinnosta (RP) saatua todistusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen päättötodistusten arvosanat muunnetaan vastaamaan lukion päättötodistuksen arvosanoja seuraavasti:
1) | |
EB-tutkinto | Lukio |
9–10 | 10 |
8 | 9 |
7 | 8 |
6 | 7 |
5 | 6 |
3–4 | 5 |
2) | |
IB-tutkinto | Lukio |
7 (Excellent) | 10 |
6 (Very good) | 9 |
5 (Good) | 8 |
4 (Satisfactory) | 7 |
3 (Mediocre) | 6 |
2 (Poor) | 5 |
3) | |
RP-tutkinto | Lukio |
13–15 pistettä | 10 |
10–12 pistettä | 9 |
7–9 pistettä | 8 |
5–6 pistettä | 7 |
3–4 pistettä | 6 |
1–2 pistettä | 5 |
Reifebrüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan.
Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
18 §Valintakriteerit
Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.
Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä:
yleisestä koulumenestyksestä;
työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toiminnasta;
ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoiveesta;
sukupuolesta;
mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.
3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/451 .
Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen hakijalla voidaan antaa urheilullisten ansioiden perusteella lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjenvalintakriteerien lisäksi.
19 §Valintapisteiden laskeminen
Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen 18 §:n 2–4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:
hakutoivejärjestys;
mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;
yleinen koulumenestys.
Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla, opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
20 §Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä
Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulumenestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden oppimäärien arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia.
Lukion oppimäärän suorittaneille annetaan yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä seuraavasti:
Keskiarvo | pisteitä |
5,50–5,74 | 1 |
5,75–5,99 | 2 |
6,00–6,24 | 3 |
6,25–6,49 | 4 |
6,50–6,74 | 5 |
6,75–6,99 | 6 |
7,00–7,24 | 7 |
7,25–7,49 | 8 |
7,50–7,74 | 9 |
7,75–7,99 | 10 |
8,00–8,24 | 11 |
8,25–8,49 | 12 |
8,50–8,74 | 13 |
8,75–8,99 | 14 |
9,00–9,24 | 15 |
9,25–10,00 | 16 |
Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
21 § (16.4.2015/451)Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella
Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen, työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta sovelletaan 12–15 ja 15 a §:ää.
4 lukuKoulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta
22 §Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan käyttöala
Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.
23 §Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan perusteet
Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.
Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.
5 lukuErinäiset säännökset
24 § (16.4.2015/451)Opetuskielen hallinnan osoittaminen
Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
Jos hakijan äidinkieli on muu kuin hakukohteen opetuskieli, opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos:
hakijalla on päättötodistus perusopetuksen oppimäärästä, joka on suoritettu hakukohteen opetuskielellä suomeksi, ruotsiksi tai saameksi;
hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa A-kielen oppimäärän toisessa kotimaisessa kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon hakukohteen opetuskielellä;
hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärässä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;
hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän toisessa kotimaisessa kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
hakija on suorittanut yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitetun valtionhallinnon kielitutkinnon suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;
hakija on suorittanut hyväksytysti 24 a §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen kielikokeen hakukohteen opetuskielessä;
koulutuksen järjestäjä arvioi hakijan kielitaidon riittäväksi, kun hakukohteen opetuskieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
24 a § (16.4.2015/451)Valtakunnallinen kielikoe
Kun hakukohteen opetuskieli on suomi tai ruotsi, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli eikä hakija täytä 24 §:n 2 momentin 1–8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjä kutsuu kaikki edellä tarkoitetut hakijat valtakunnalliseen kielikokeeseen. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan useita hakutoiveita, hänet kutsutaan sen hakukohteen kielikokeeseen, joka on hakutoiveissa järjestyksessä ensimmäinen.
Valtakunnallinen kielikoe katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, jos kokeessa osoitettu kielitaito vastaa kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa B1.1.
Opetushallitus vastaa valtakunnallisen kielikokeen kehittämisestä ja hallinnoinnista.
25 §Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen
Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n mukainen kokeilulupa.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Tällä asetuksella kumotaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu opetusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan otettaessa opiskelijoita vuonna 2013 alkavaan koulutukseen.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
24.10.2013/751:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.
Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita tammikuussa 2014 tai myöhemmin alkavaan koulutukseen. Ennen edellä mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
21.2.2014/143:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2014.
16.4.2015/451:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Sen 2 §, 3 §:n 1–3 momentti sekä 5 ja 9 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2016 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, asetuksen 2 §:ää, 3 §:n 1–3 momenttia sekä 5 ja 9 §:ää sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
29.11.2016/1038:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2017.
Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.