Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta
Ajantasainen- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Koulutus, Valtion virasto ja laitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2013/1295/ajantasa/2022-11-25/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (16.6.2017/372)Toimiala
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa arviointiin perustuvaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten.
Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) 6 a §:ssä tarkoitettuna Opetushallituksen erillisyksikkönä.
2 §Tehtävät
Arviointikeskuksen tehtävänä on:
toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti;
tehdä 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti:
perusopetuslain (628/1998) 14 §:ssä tarkoitettujen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden sekä lukiolain (714/2018) 11 §:ssä tarkoitetun oppimäärän ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja;
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 15 §:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 5 §:ssä tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja;
tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa;
huolehtia muista tehtävistä, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäviksi.
3 § (16.6.2017/372)Johtaja
Arviointikeskuksessa on johtaja, joka johtaa keskuksen toimintaa. Valtioneuvosto nimittää johtajan.
Johtaja ratkaisee arviointikeskuksessa ratkaistavat asiat, jos muuta ei ole säädetty tai erillisyksikön työnjaossa määrätty. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin johtajan ratkaisuvallasta.
4 §Arviointineuvosto
Arviointikeskuksen yhteydessä toimii arviointineuvosto, joka seuraa ja kehittää arviointikeskuksen toimintaa. Arviointineuvoston jäsenillä tulee olla tehtävän edellyttämää asiantuntemusta.
Arviointineuvoston kokoonpanosta, tehtävistä ja päätösvaltaisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvosto nimittää arviointineuvoston enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Johtajalla ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus arviointineuvoston kokouksissa. Arviointikeskuksen henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajan arviointineuvostoon.
Arviointineuvoston yhteydessä voi toimia jaostoja, joihin kuuluu myös arviointineuvoston ulkopuolisia jäseniä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää jaostot arviointineuvoston esityksestä.
Jaostojen kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, toimikaudesta ja ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
5 §Arviointisuunnitelma
Arviointineuvosto laatii esityksen arviointisuunnitelmaksi, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy. Arviointisuunnitelma sisältää arvioitavat kohteet ja arviointien aikataulun.
Arviointisuunnitelman laadinnassa noudatettavista periaatteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
6 § (13.3.2020/114)Salassa pidettävien henkilötietojen saaminen ja säilyttäminen
Arviointikeskuksella on oikeus saada varhaiskasvatuksen järjestäjiltä ja palvelujentuottajilta, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä sekä Opetushallitukselta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä muita kuin korkeakoulujen opiskelijoita koskevat 2 §:n 1 ja 2 kohdassa säädettyjen arviointitehtävien suorittamiseksi välttämättömät henkilötiedot, jotka liittyvät:
varhaiskasvatukseen tai opetukseen osallistumiseen;
varhaiskasvatuksen tai opetuksen laajuuteen ja järjestämistapoihin;
perusopetuslain 22 §:ssä, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 53 §:ssä, lukiolain 37 §:ssä, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215/2020) 15 §:ssä ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun oppilaan tai opiskelijan oppimisen tai osaamisen arvioinnin tuloksiin;
kasvatusta tai opetusta varten laadittuihin päätöksiin ja suunnitelmiin;
varhaiskasvatuslaissa (540/2018) , perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tuen saamiseen ja järjestämistapoihin; sekä
näihin rinnastuvia arviointitehtävän suorittamiseksi välttämättömiä annettuun varhaiskasvatukseen, opetukseen tai tukeen liittyviä tietoja.
Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään arviointikeskuksella ei ole oikeutta saada tietoa varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, oppilasta tai opiskelijaa koskevista lääketieteellisistä tai psykologisista arvioinneista, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöiden asiakirjoista taikka muista vastaavista salassa pidettävistä opiskeluhuollon palveluiden asiakirjoista.
Arviointikeskus voi säilyttää 1 momentissa tarkoitetut tiedot niin kauan kuin se on välttämätöntä sen arvioinnin toteuttamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja jota varten tietoja käsitellään. Tämän jälkeen tiedot on tuhottava yhden vuoden kuluessa.
7 § (25.11.2022/946)Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä ja sen käyttötarkoitus
Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmällä toteutetaan varhaiskasvatusta koskevia arviointeja sekä kerätään ja tuotetaan arviointitietoa varhaiskasvatuksen kehittämisen tueksi.
Arviointikeskus toimii laadunarviointijärjestelmän ylläpitäjänä. Arviointikeskus voi käyttää järjestelmää 2 §:n 1, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseen. Lisäksi arviointikeskus tuottaa 7 a §:ssä tarkoitetuista tiedoista tietoaineistoja edellä mainittuja tehtäviä ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten.
Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja palveluntuottajat voivat täyttää järjestelmällä niille varhaiskasvatuslain 24 §:ssä säädettyä velvoitetta arvioida antamaansa varhaiskasvatusta.
Kun arviointikeskus toteuttaa 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin laadunarviointijärjestelmällä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan tulee osallistua järjestelmällä toteutettavaan arviointiin.
7 a § (25.11.2022/946)Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmään tallennettavat tiedot
Laadunarviointijärjestelmään tallennetaan tietoja arviointeihin osallistuvan henkilöstön sekä niihin osallistuvien lasten ja heidän vanhempiensa tai muiden huoltajiensa vastauksista. Tietoja käytetään arviointitulosten muodostamiseksi kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti.
Arviointikeskus, varhaiskasvatuksen järjestäjä tai palveluntuottaja voi arviointeja toteuttaessaan täydentää 1 momentissa tarkoitettuja tietoja varhaiskasvatuksen tietovarantoon tallennetuilla varhaiskasvatuslain 70 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuilla varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevilla tiedoilla sekä muilla järjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisilla varhaiskasvatuksen järjestäjää, palveluntuottajaa tai toimipaikkaa koskevilla tiedoilla.
7 b § (25.11.2022/946)Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako
Kun varhaiskasvatuksen järjestäjä tai tuottaja arvioi laadunarviointijärjestelmän avulla antamaansa varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain 24 §:n mukaisesti, järjestelmän yhteisrekisterinpitäjinä toimivat arvioinnin toteuttava kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja sekä arviointikeskus.
Kukin rekisterinpitäjänä toimiva kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja vastaa tallentamiensa tietojen luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä, 16 artiklan mukaisesta tietojen oikaisemisesta varhaiskasvatuksen tietovarannosta haettujen henkilötietojen osalta sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rekisteröidyn informoimisesta. Arviointikeskus vastaa laadunarviointijärjestelmän yleisestä toiminnasta sekä teknisistä edellytyksistä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. Arviointikeskus vastaa järjestelmän tietojen luovutuksesta sekä teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden avaamisen edellytysten tutkimisesta. Lisäksi arviointikeskus vastaa mainitun asetuksen 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen tallennettujen vastaustietojen osalta, sekä muista rekisterinpitäjän velvollisuuksista, joita ei tässä laissa säädetä varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan velvollisuudeksi.
Jos 1 momentissa tarkoitettu rekisterinpitäjä lakkaa eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, kyseisten järjestelmään tallennettujen tietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii arviointikeskus.
Toteuttaessaan laadunarviointijärjestelmällä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin arviointikeskus toimii järjestelmän rekisterinpitäjänä.
8 § (16.6.2017/372)Asetuksenantovaltuus
Arviointikeskuksen toimintaperiaatteista, neuvottelukunnista ja palkkioiden määräytymisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
9 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
10 §Toiminnan aloittamista koskevat siirtymäsäännökset
Yliopistolain (558/2009) 87 §:n 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävät, perusopetuslain 21 §:ssä, lukiolain 16 §:ssä, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 §:ssä, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:ssä, vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 7 §:ssä ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun koulutuksen arviointineuvoston tehtävät sekä opetushallituksesta annetun lain (182/1991) nojalla opetushallitukselle säädetyt oppimistulosten seuranta-arviointeihin liittyvät tehtävät siirtyvät arviointikeskukselle 1 päivänä toukokuuta 2014. Mainitusta ajankohdasta lukien siirtyvät myös korkeakoulujen arviointineuvostossa, koulutuksen arviointineuvostossa ja opetushallituksessa siirtyvien tehtävien osalta tehdyt sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä siirtyviin tehtäviin liittyvät aiemmat arviointiaineistot arviointikeskukselle, jollei toisin ole sovittu.
Arviointitoiminnassa noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan laadittua arviointisuunnitelmaa, kunnes 5 §:n mukainen arviointisuunnitelma on hyväksytty.
11 §Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristön sekä opetushallituksesta siirtyvän henkilöstön siirtymisestä arviointikeskuksen palvelukseen 1 päivästä toukokuuta 2014 säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 a §:ssä .
Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö siirtyy arviointikeskuksen palvelukseen työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla liikkeen luovutuksella. Siirtyvä henkilöstö nimitetään virkasuhteisiin 1 päivästä toukokuuta 2014. Määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen työsopimuksessa sovituksi määräajaksi.
Arviointikeskuksen johtajan virka perustetaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa nimittää virkamiehiä arviointikeskuksen virkoihin niitä ensimmäisen kerran täytettäessä.
SiVM 12/2013
EV 193/2013
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
3.10.2014/792:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
HE 12/2014 , SiVM 7/2014, EV 88/2014
8.5.2015/582:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
HE 341/2014 , SiVM 29/2014, EV 357/2014
16.6.2017/372:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
HE 31/2017 , SiVM 4/2017, EV 49/2017
11.8.2017/545:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
HE 39/2017 , SiVM 7/2017, EV 86/2017
13.3.2020/114:
Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2020.
HE 99/2019 , SiVM 1/2020, EV 4/2020
30.12.2020/1231:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022.
HE 173/2020 , SiVM 15/2020, EV 218/2020
25.11.2022/946:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
HE 161/2022 , SiVM 13/2022, EV 127/2022