858/2012

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) , jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki , mukaisista nestekaasun teollisen käsittelyn ja varastoinnin sekä nestekaasun pienkäytön ja säilytyksen turvallisuusvaatimuksista.

Tätä asetusta ei sovelleta nestekaasun valmistukseen eikä nestekaasun käyttöön raaka-aineena kemiallisessa prosessissa. Asetusta ei myöskään sovelleta kohteissa, joissa nestekaasua käytetään tuki- ja lisäpolttoaineena muiden vastaavien kaasumaisten hiilivetyjen kanssa prosessilaitosten polttojärjestelmissä, eikä nestekaasun käsittelyyn ja varastointiin aerosolien täytön yhteydessä.

Nestekaasuputkistojen sekä niihin liittyvien laitteiden ja laitteistojen rakennevaatimuksista ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädetään painelaitelaissa (1144/2016) . (8.11.2018/854)

Sellaisista kaasun käyttölaitteista, joita ei ole tarkoitettu teollisuuskäyttöön, ja kaasulaitteiden käyttötarvikkeista säädetään kaasulaitelaissa (502/2018) . (8.11.2018/854)

Onnettomuuksiin varautumisesta säädetään vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (856/2012) .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Nestekaasun pienkäytössä ja säilytyksessä on noudatettava varovaisuutta ja huolellisuutta.

Nestekaasukäyttöisiä laitteita saa käyttää vain sellaisissa tiloissa ja siihen tarkoitukseen, johon ne on tarkoitettu. Sisätiloissa tulee huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ottaen huomioon palamisilman tarve ja savukaasujen poisto. Nestekaasupullojen erillisen säilytystilan tulee olla tuulettuva.

Kiinteästi asennettu nestekaasun käyttölaitteisto on koekäytettävä asentamisen jälkeen. Koekäytössä on todettava, että käyttölaitteisto toimii suunnitellulla tavalla moitteettomasti.

Nestekaasun pienkäytön tarkemmista vaatimuksista säädetään liitteessä.

Mitä tässä luvussa säädetään käyttölaitokselle asetetuista vaatimuksista, sovelletaan myös varastoihin.

Käyttölaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon:

Käyttölaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon sellaisten onnettomuuksien vaikutukset, joissa käyttölaitoksessa oleva nestekaasu voi olla osallisena, kuten:

Jos toiminnanharjoittaja pystyy käyttölaitosta varten tehdyn riskien arvioinnin perusteella osoittamaan, että jokin onnettomuustyyppi tai tapahtumaketju on epätodennäköinen kyseisen käyttölaitoksen olosuhteissa, sitä ei tarvitse ottaa huomioon käyttölaitoksen sijoitusta valittaessa.

Käyttölaitoksen laitteistot ja järjestelmät tulee suunnitella ja valita siten, että onnettomuudet voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti ja että onnettomuuksien seuraukset pystytään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Suunnittelussa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:

Käyttölaitoksen suojaetäisyydet laitoksen ulkopuolisiin kohteisiin, nestekaasusäiliöiden ja säiliön ja astiavaraston keskinäiset etäisyydet sekä etäisyys käyttölaitoksen alueen muihin kohteisiin on määritettävä säiliön tai varaston palamisessa syntyvän lämpösäteilyn sekä kaasupilven syttymisestä aiheutuvien painevaikutusten perusteella.

Nestekaasua sisältävät kaasupullot ja -astiat sekä aerosolit on varastoitava erillään muista kemikaaleista ja niin, etteivät ne pääse kuumenemaan. Sijoituksessa on otettava huomioon kaasupullojen ja aerosolien käyttäytyminen tulipalossa.

Käyttölaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei käyttölaitoksessa tapahtuvasta onnettomuudesta aiheudu sellaista lämpösäteilyä käyttölaitoksen ulkopuolella olevissa kohteissa, että:

Käyttölaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei käyttölaitoksessa tapahtuvasta onnettomuudesta voi aiheutua sellaisia painevaikutuksia, että seurauksena voi olla:

Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon myös heitteistä aiheutuva vaara sekä rakenteiden sortumisesta tai rikkoontumisesta aiheutuvat vaarat.

Käyttölaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei käyttölaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 7 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

Käyttölaitoksen alueella tapahtuva liikenne tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu vaaraa toiminnalle.

Toiminnanharjoittajan on määritettävä ja tarvittaessa merkittävä sallitut nestekaasun kuljetusreitit käyttölaitoksen alueella. Nestekaasun kuljetusreitit tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa henkilöliikenteelle varatuista reiteistä.

Nestekaasusäiliöt, laitteistot ja putkistot on tarvittaessa suojattava törmäysestein.

Palo- ja pelastushenkilökunnalla tulee olla pääsy käyttölaitoksen alueelle, onnettomuuksille alttiisiin kohteisiin sekä sammutusveden ottopaikoille vähintään kahdesta eri suunnasta.

Toiminnanharjoittajan tulee valvoa ja tarvittaessa rajoittaa pääsy käyttölaitoksen alueelle ja erityisesti nestekaasun käsittely- ja varastointitiloihin ja -alueille siten, etteivät asiattomat voi päästä käsiksi nestekaasuun tai aiheuttaa vaaraa toiminnalle ja siten, että onnettomuustilanteessa voidaan riittävästi olla selvillä vaarassa olevien henkilöiden määrästä.

Nestekaasusäiliöt, höyrystimet ja turvallisen toiminnan kannalta oleelliset sulkuventtiilit on varustettava asianmukaisin merkinnöin.

Maanpäälliset nestekaasuputkistot tulee merkitä keltaisella tunnusvärillä sekä teollisuustiloissa ja vastaavissa tiloissa virtaavan aineen tunnuksin.

Maanalaiset nestekaasuputkistot merkitään tahattoman vahingoittamisen estämiseksi joko maastossa selvästi tai ne voidaan merkitä kiintopistemerkinnöin niin, että sijainti on karttamerkintöjen perusteella selvästi määritettävissä.

Räjähdysvaarallisten tilojen sekä niissä käytettävien laitteiden merkinnöissä tulee noudattaa lisäksi kohteita koskevissa erityissäännöksissä esitettyjä vaatimuksia.

Nestekaasun käyttöä, käsittelyä ja varastointia varten on ennen toiminnan aloittamista laadittava käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeiden tulee olla käyttöhenkilökunnan saatavissa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että käyttöhenkilökunta on saanut riittävästi koulutusta ja opastusta nestekaasusta ja laitoksesta sekä tuntee ohjeet. Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi valvoa, että käyttöhenkilökunta toimii ohjeiden mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelmat, joiden mukaisesti se säännöllisesti huolloin, tarkastuksin, testauksin tai muin soveltuvin menetelmin varmistaa nestekaasun käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettujen laitteistojen, säiliöiden ja putkistojen toimintakunnon sekä turvallisuuden varmistamiseksi asennettujen laitteiden ja järjestelmien toimivuuden.

Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon laitteistojen, säiliöiden tai putkistojen mahdollisesta rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuva vaara, käyttöympäristön ja olosuhteiden asettamat vaatimukset, laitteistojen ja järjestelmien ikä ja aiemmista tarkastuksista mahdollisesti saadut tiedot niiden kunnosta.

Tarkastuksista ja testauksista sekä niissä havaituista puutteista ja tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä räjähdysvaaran arviointi ennen laitteiston käyttöönottoa. Arviointi tulee tarkistaa määräaikaistarkastusten yhteydessä sekä aina merkittävien muutosten yhteydessä.

Kun arvioinnin tulos osoittaa, että kohteessa voi esiintyä räjähdysvaara, on toiminnanharjoittajan laadittava räjähdyssuojausasiakirja.

Räjähdyssuojausasiakirjan tulee sisältää räjähdysvaaran arvioinnin tulokset, tekniset ja organisatoriset suojaustoimenpiteet ja räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu.

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää räjähdysvaarallisissa tiloissa pysyvästi olevat tai siellä muutoin käytettävät syttymislähteet, jotka voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisen seoksen syttymisen. Syttymislähteisiin liittyvää vaaraa arvioitaessa on otettava huomioon tilassa olevan nestekaasun syttymisominaisuudet.

Räjähdysvaarallisissa tiloissa olevien laitteiden tulee täyttää räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä annetussa asetuksessa (917/1996) sekä sen nojalla säädetyt vaatimukset.

Räjähdysvaarallisissa tiloissa on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Alueella tulee olla kieltoa osoittavat kilvet.

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö ja muu vastaava tulityö räjähdysvaarallisissa tiloissa on sallittua ainoastaan toiminnanharjoittajan nimeämän henkilön luvalla. Tiloissa saa tehdä tulitöitä ainoastaan, jos ennen työhön ryhtymistä on huolehdittu siitä, ettei tilassa ole eikä voi syntyä työn aikana räjähdysvaarallisia seoksia ja että mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu riittävästi.

Sellaiset nestekaasulaitteistot, joiden osalta salamanvaara on ilmeinen niiden rakenteen tai sijainnin vuoksi, tulee maadoittaa salamaniskun varalta.

Kiinteät nestekaasusäiliöt, nestemäisen nestekaasun putkistot, höyrystimet sekä rakennuksen sisään johtava nestekaasuputki on yhdistettävä potentiaalin tasaukseen ja maadoitettava. Rakennuksessa oleva kaasuputkisto kytketään potentiaalintasaukseen.

Nestekaasupullot ja -astiat on sijoitettava siten, että ne eivät pääse kuumenemaan eivätkä ole alttiita mekaaniselle vahingoittumiselle. Nestekaasupullot ja -astiat tulee varastoida lukitussa tilassa tai muuten sellaisessa paikassa, johon asiattomien pääsy on estetty.

Nestekaasupullojen ja -astioiden varastointi- ja säilytystilan tulee olla asianmukaisesti tuulettuva.

Täydet ja tyhjät pullot tulee sijoittaa erikseen ja merkitä sijoituspaikat selvästi. Nestekaasupullot tulee sijoittaa siten, että pullot voidaan tulipalon uhatessa poistaa nopeasti varastosta.

Varastoitavien nestekaasupullojen venttiilien suojahattujen ja -muttereiden tulee olla kiinnitettyinä paikoilleen ja pullot tulee sijoittaa pystyasentoon venttiili ylöspäin.

Sisätiloissa saa varastoida nestekaasua enintään yhden tonnin ja nestekaasu tulee sijoittaa yhteen palo-osastoon. Jos varastoitavan nestekaasun määrä on yli 100 kilogrammaa, nestekaasupullot tulee varastoida erillisessä varastotilassa, josta ovi avautuu suoraan ulos. Varastotilan oviaukko ei saa olla yhtä metriä lähempänä rakennuksen muuta ovea, ikkunaa tai aukkoa.

Varastotila on varustettava vähintään kahdella ilmanvaihtoaukolla, joista toinen sijoitetaan lattian rajaan ja toinen seinän yläreunaan. Kummankin aukon vapaan pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 prosenttia tilan lattian pinta-alasta. Tuuletusaukot on varustettava tiheällä, palamattomasta ja säänkestävästä aineesta tehdyllä verkolla tai säleiköllä.

Nestekaasuvarastossa ei saa varastoida muuta tavaraa.

Nestekaasupullojen ja -astioiden tulee sijaita toisen rajasta, yleisestä liikenneväylästä sekä ulkopuolisesta rakennuksesta ja paikasta, johon ihmisiä kokoontuu, vähintään seuraavasti:

Enintään tonnin nestekaasua sisältävät varastot saa sijoittaa rakennuksen ulkoseinälle. Rakennuksen ulkoseinän tulee olla rakennettu vähintään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla annetun Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaiseen paloluokkaan EI 60 kuuluvista osastoivista rakennusosista. Nestekaasupulloja ja -astioita ei saa sijoittaa yhtä metriä lähemmäksi poistumisteiden aukkoja eikä ikkunoita. Rakennuksen seinustalla olevat pullot on sijoitettava joko seinustalle asennettavaan lukittavaan pullokaappiin tai pullojen venttiilit on suojattava lukolla varustetulla metallikotelolla.

Ulkona varastoitavat nestekaasupullot on suojattava katoksella säärasituksia vastaan. Katoksen on oltava sellainen, että palo ei leviä vaaraa aiheuttavalla tavalla katteessa eikä sen alustassa.

Ulkovarastossa tulee olla riittävä alkusammutuskalusto. Yli 50 tonnia nestekaasua sisältävässä pullovarastossa tulee olla käytettävissä kiinteä sammutusvesilähde.

Maanpäällisen kiinteän nestekaasun varastosäiliön tulee sijaita riittävällä suojaetäisyydellä ulkopuolisista kohteista. Varastosäiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon säiliölle tapahtuvan vahingon mahdollisuus sekä ulkopuolisen kohteen tyyppi siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa jää riittävästi aikaa ulkopuolisen kohteen evakuoimiseen.

Kaikkien maanpäällisten kiinteiden nestekaasun varastosäiliöiden etäisyys hoitolaitoksiin tulee olla sellainen, että nestekaasun varastoinnista ei aiheudu vaaraa kyseisiin kohteisiin. Yli 5 tonnia nestekaasua sisältävän säiliövaraston etäisyyden näihin kohteisiin on oltava vähintään 300 metriä.

Nestekaasusäiliön sijoituksessa tulee ottaa huomioon palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavat kohteet, paineellisia laitteistoja sisältävät laitokset, sähkölinjat ja sähköistetyt rautatiet ja muu vastaava ulkopuolinen toiminta siten, ettei siitä aiheudu onnettomuusvaaran lisääntymistä.

Vähimmäisetäisyydet eri kohteisiin ovat seuraavat:

Vähintään 50 tonnia nestekaasua sisältävien maanpäällisten varastojen suojaetäisyydet määrätään erikseen tapauskohtaisesti turvallisuusanalyysin perusteella. Edellä mainittujen vähimmäisetäisyyksien tulee kuitenkin aina täyttyä.

Pallosäiliöiden tulee sijaita toisistaan vähintään suuremman säiliön halkaisijan etäisyydellä. Enintään 5 tonnia nestekaasua sisältäville lieriömäisten säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 3 metriä ja yli 5 tonnia nestekaasua sisältävien vähintään 5 metriä. Etäisyys määräytyy aina suuremman säiliön perusteella. Säiliöryhmässä saa olla enintään 4 säiliötä. Jokaisessa säiliöryhmässä olevan säiliön etäisyyden jokaisessa toisessa säiliöryhmässä olevasta säiliöstä tulee olla vähintään 10 metriä. Varastoalueella oleva pullovarasto katsotaan säiliöryhmäksi.

Nestekaasusäiliön ja happisäiliön etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään 10 metriä. Nestekaasusäiliön ja palavan nesteen säiliön keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä ja lisäksi nestekaasusäiliön etäisyyden palavan nesteen säiliön vallin reunasta tulee olla vähintään 5 metriä. Nestekaasusäiliöiden etäisyyden rakennuksista tulee olla vähintään 5 metriä.

Maanpäällistä kiinteätä nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa rakennusten ahtaasti rajaamalle alueelle eikä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nestekaasu kerääntyisi vaarallisina pitoisuuksina alueelle.

Kiinteätä nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa rakennuksen sisälle.

Kiinteän nestekaasun varastosäiliön alla ja ympärillä oleva maa on tasattava vähintään 3 metrin etäisyydeltä siten, että nestekaasua ei pääse kerääntymään maassa oleviin kuoppiin eikä painaumiin. Säiliön ympäristöstä on poistettava puut ja kasvillisuus vähintään 3 metrin etäisyydeltä.

Säiliön alla ja ympärillä olevan maan tulee olla viettävä siten, että nestekaasu ei valu lähistöllä olevia rakennuksia tai viemärikaivoja kohden. Nestekaasun valumisen suuntaamiseksi voidaan käyttää betoni- tai maavalleja.

Kiinteän, yli 5 tonnia nestekaasua sisältävän säiliön perustuksen on kuuluttava vähintään 24 §:ssä tarkoitetun rakentamismääräyskokoelman mukaiseen paloluokkaan EI 120.

Säiliön perustus on mitoitettava ja rakennettava siten, että säiliö laitteineen ei pääse roudan tai muun syyn vuoksi liikkumaan.

Pallosäiliön tukirakenteiden tulee kuulua vähintään paloluokkaan EI 120 tai ne on suojattava vähintään vastaavan tason mukaisesti.

Säiliön ja siihen liittyvien laitteistojen lämpöliikkeet on otettava huomioon suunnittelussa ja asennuksessa.

Yli 5 tonnia nestekaasua sisältävä säiliö tulee suojata vesisuihkutuksella tai säiliö tulee paloeristää.

Paloeristystä käytettäessä tulee eristyksen suojauksen kestää paloa vähintään 90 minuuttia.

Vesisuihkutusta käytettäessä veden tilavuusvirran tulee olla vähintään 10 litraa neliömetriä kohti minuutissa suihkutettuna tasaisesti säiliön vaipan koko pinnalle. Vesivirran tulee riittää vähintään 90 minuutin ajaksi.

Maanpäällinen kiinteä nestekaasusäiliö tai säiliöryhmä ja siihen kuuluva pumppukeskus on suojattava tai ympäröitävä vähintään 2 metriä korkealla lujarakenteisella verkkoaidalla tai vastaavalla. Jos varastopaikka on jatkuvan valvonnan alainen tai muutoin sivullisten pääsy alueelle on estetty, erillistä aitaamista ei tarvita.

Paineellisten nestekaasusäiliöiden mitoituksesta, valmistuksesta ja rakenteen tarkastuksesta säädetään painelaitelaissa ja sen nojalla.

Säiliön varusteiden paineluokan tulee olla vähintään PN 25. Maanpäällisen nestekaasusäiliön sulkuventtiilien, lukuun ottamatta instrumentointiyhteitä, tulee olla terästä ja palonkestäviä.

Säiliössä tulee olla suurinta sallittua täytösmäärää osoittava mittalaite. Lisäksi säiliö on varustettava nestepinnan korkeuden osoittavalla mittalaitteella ja painemittarilla. Maanpäällinen säiliö on varustettava vesitysyhteellä.

Säiliön yhteet, joiden käyttötarkoituksen mukaan nestekaasu virtaa säiliöön päin, tulee varustaa takaiskuventtiilillä.

Säiliön yhteet, joiden käyttötarkoituksen mukaan nestekaasu virtaa säiliöstä poispäin, tulee varustaa liikavirtausventtiilillä. Varoventtiililyhteeseen ei kuitenkaan saa asentaa liikavirtausventtiiliä eikä ratkaisua, jossa nestekaasusäiliön ja varoventtiilin välissä on sulkuventtiili. Liikavirtausventtiiliä ei tarvitse asentaa yhteisiin, joiden koko on enintään 5 millimetriä tai jos nestekaasu on yhteessä nestemäisenä, enintään 2 millimetriä.

Nestekaasusäiliön varoventtiilien ulospuhalluksen yläpään tulee ulottua vähintään 3 metrin korkeuteen maasta ja 1,5 metrin korkeuteen säiliön yläpinnasta.

Maanalaisen ja maapeitteisen nestekaasun varastosäiliön tulee sijaita riittävällä suojaetäisyydellä ulkopuolisista kohteista. Säiliöiden suojaetäisyydet lasketaan säiliön täyttöliittimestä.

Enintään 5 tonnia nestekaasua sisältävän varastosäiliön etäisyyden toisen rajasta ja rakennuksista on oltava vähintään 5 metriä.

Varastosäiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon säiliölle tapahtuvan vahingon mahdollisuus sekä ulkopuolisen kohteen tyyppi siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa jää riittävästi aikaa ulkopuolisen kohteen evakuoimiseen.

Kaikkien maanalaisten ja maapeitteisten nestekaasun varastosäiliöiden etäisyyden hoitolaitoksiin tulee olla sellainen, että nestekaasun varastoinnista ei aiheudu vaaraa kyseisiin kohteisiin. Yli 5 tonnia nestekaasua sisältävän säiliövaraston ohjeellinen vähimmäisetäisyys näihin kohteisiin on 100 metriä.

Maanalaisen ja maapeitteisen nestekaasuvaraston etäisyyden eri kohteisiin on oltava vähintään taulukon mukaiset. Näitä vähimmäisetäisyyksiä sovelletaan myös maapeitteiseen säiliöön, jonka toinen pääty on avoin ja avoin pääty on suojattu 30 §:n mukaisesti.

Vähintään 200 tonnia nestekaasua sisältävien maanalaisten ja maapeitteisten varastojen suojaetäisyydet määrätään erikseen tapauskohtaisesti turvallisuusanalyysin perusteella. Edellä mainittujen vähimmäisetäisyyksien tulee kuitenkin aina täyttyä.

Maanalaisten säiliöiden ja maapeitteisten säiliöiden etäisyyden muista maanalaisista säiliöistä, putkistoista ja rakenteista on oltava sellainen, että eri rakenteiden käyttö sekä korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia. Sijoituksessa on otettava huomioon mahdolliset vauriot muissa maanalaisissa rakenteissa.

Maanalaiset säiliöt ja maapeitteiset säiliöt on sijoitettava niin, ettei niihin kohdistu ulkopuolelta sellaista mekaanista rasitusta, että ne voisivat vaurioitua. Sijoituksessa on otettava huomioon erityisesti liikenneväylät ja raskaasti liikennöidyt alueet.

Maanalaisen nestekaasusäiliön peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,6 metriä. Maapeitteisen säiliön suojaavan maakerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,6 metriä.

Säiliön vähimmäisetäisyys muihin rakenteisiin on 3 metriä. Säiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon muut rakenteet siten, että mahdollisessa vuototilanteessa nestekaasu ei kulkeudu rakennusten alle tai rakennuksiin.

Nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa rakennusten tai liikenneväylien alle.

Maanalaisten tai maapeitteisten säiliöiden etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään 3 metriä.

Maaperän maanalaisen säiliön ympärillä tulee olla vettä läpäisevä. Säiliön sijoituspaikka on tarvittaessa ojitettava riittävästi veden poistamiseksi. Maanalainen tai maapeitteinen säiliö tulee asentaa niin, että säiliön hoitokuiluun ei pääse kerääntymään vettä. Jos pohjaveden pinnan vaihtelun seurauksena tai ympäröivien maalaatujen takia on odotettavissa säiliön liikkumista, tulee säiliö ankkuroida sopivalla tavalla.

Säiliön ympärillä tulee olla vähintään 0,3 metriä paksu kerros hiekkaa, joka ei sisällä kiviä eikä muita säiliötä vahingoittavia materiaaleja.

Säiliön tulee olla korroosiosuojattu. Säiliön korroosiosuojauksen suojaustaso ja kunto tulee osoittaa luotettavalla tavalla. Maanalaisen säiliön suojauksena voidaan pinnoittamisen lisäksi käyttää katodista suojausta.

Nestekaasusäiliön enimmäistäytösmäärä maanpäällisissä säiliöissä nestekaasuseoksella C on 80 prosenttia sekä seoksilla A ja A0 86 prosenttia. Maanalaisissa säiliöissä enimmäistäytösmäärä seoksella C on 89 prosenttia sekä seoksilla A ja A0 93 prosenttia. Nestekaasuseoksilla tarkoitetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) nojalla annetuissa vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä koskevissa säännöksissä määriteltyjä nestekaasuseoksia.

Muiden nestekaasujen osalta säiliön enimmäistäytösmäärä määräytyy nestekaasun tiheyden, lämpötilan ja säiliön sijoituksen perusteella.

Kun nestekaasua siirretään säiliöautosta kiinteään säiliöön, on toimittava seuraavasti:

Höyrystinkeskus voidaan sijoittaa joko ulos, rakennuksen ulkoseinään tai rakennuksessa olevaan erilliseen huoneeseen. Rakennuksen ulkopuolelle sijoitetun höyrystinkeskuksen paikka tulee valita siten, että siitä ei aiheudu vaaraa ulkopuoliselle toiminnalle ja ulkopuolinen toiminta ei aiheuta vaaraa höyrystinkeskukselle.

Jos höyrystinkeskus sijaitsee ulkona, tulee se sijoittaa erilliseen tilaan, joka on runkorakennetta lukuun ottamatta tehty palamattomista rakennusosista.

Jos höyrystinkeskus sijaitsee rakennuksen ulkoseinällä tai rakennuksessa olevassa erillisessä huoneessa, tulee rakennukseen rajoittuvat osat olla tehtyinä 24 §:ssä tarkoitetun rakentamismääräyskokoelman mukaiseen paloluokkaan EI 30 kuuluvista rakennusosista. Höyrystinkeskuksen oviaukko ei saa olla yhtä metriä lähempänä muuta ovea, ikkunaa tai aukkoa. Höyrystinkeskuksesta tulee avautua ovi suoraan ulos. Höyrystinkeskus ei saa sijaita kellaritilassa.

Höyrystinkeskus on varustettava riittävällä ilmanvaihdolla.

Höyrystinkeskukseen tulevaan nestekaasuputkeen on asennettava pääsulkuventtiili. Pääsulkuventtiilin tulee olla riittävällä etäisyydellä höyrystinkeskuksesta tai suljettavissa kaukokäytöllä.

Höyrystinkeskus tulee merkitä riittävästi. Höyrystinkeskukseen kuuluva pääsulkuventtiili tulee aina merkitä.

Höyrystimen nestekaasun tulo- ja menoputkessa tulee olla sulkuventtiilit, joilla höyrystin voidaan erottaa putkistosta.

Höyrystinkeskuksessa tulee olla turvalaite, joka estää nestemäisen nestekaasun virtaamisen höyrystimen jälkeiseen putkistoon.

Höyrystimessä tulee olla turvalaite, joka pysäyttää lämmityksen ja estää höyrymäisen nestekaasun virtaamisen putkistoon, jos nestekaasun lämpötila kohoaa yli 100 celsiusasteen.

Höyrystimessä tai välittömästi sen jälkeen ennen sulkulaitteita tulee olla jousikuormitettu varoventtiili. Varoventtiilistä ulospurkautuva nestekaasu tulee johtaa ulkoilmaan vähintään 3 metrin korkeuteen.

Maanpäälliset putkistot on sijoitettava niin, että niiden vuotamisesta aiheutuvat vaarat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Maanpäällisten putkistojen sijoituksessa on otettava huomioon vuodoista aiheutuvat henkilö- ja ympäristövaarat sekä putkistoihin ulkopuolelta kohdistuva rasitus. Sijoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon liikenneväylät, sähkölinjat, muut kemikaaleja sisältävät kohteet ja kohteet, joista voi kohdistua tulipalotilanteessa lämpösäteilyvaikutuksia putkistoon.

Putkistot tulee sijoittaa siten, että eri rakenteiden käyttö sekä korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia. Sijoituksessa on lisäksi otettava huomioon putkistoon kohdistuvat ulkopuoliset rasitukset.

Putkistoja ei saa sijoittaa rakennusten perustuksiin eikä seinärakenteiden sisään läpivientejä lukuun ottamatta.

Putkistot on sijoitettava niin, ettei sisältö vuodon sattuessa joudu kosketuksiin kuumien pintojen, sähkölaitteiden tai -johtojen taikka muiden syttymislähteiden kanssa eikä aiheuta muuta vaaraa.

Nestemäisen nestekaasuputken suunnittelupaineen tulee olla vähintään 25 baaria. Höyrymäisen nestekaasuputken suunnittelupaineen tulee olla vähintään 10 baaria. Putkistossa käytettävien laitteiden suunnittelupaineen tulee olla vähintään suurin paine, johon laite käyttöolosuhteissa joutuu.

Putkistossa käytettävien rakenneaineiden tulee olla mekaanisesti riittävän lujia ja kestää niitä paineita ja lämpötiloja, joihin putkisto tavanomaisessa käytössä voi joutua.

Maanpäällisten, ulos sijoitettavien nestekaasuputkistojen suunnittelulämpötila on –40 celsiusastetta.

Maanpäällisten putkien ja putken osien tulee olla metallia. Teräsputkien tulee olla joko hitsattuja tai saumattomia ja paineelliseen käyttöön tarkoitettuja. Teräslaadun tulee olla tiivistettyä.

Kupariputkia saa käyttää vain höyrymäisen nestekaasun maanpäällisiin asennuksiin sekä sisäasennuksiin. Kupariputkien käyttöpaine saa olla enintään 200 millibaaria, kun putken ulkohalkaisija on yli 12 millimetriä.

Nestekaasuputkina saa käyttää saumattomia keskikovasta tai kovasta polyeteenistä valmistettuja putkia ja niiden osia. Muoviputkien ja niiden osien rakenneaineen tulee olla kaasukäyttöön tarkoitettuja. Muoviputkia saa käyttää vain höyrymäisen nestekaasun johtamiseen maanalaisissa asennuksissa, joissa käyttöpaine on enintään 8 baaria.

Varusteissa saa olla rakenneosina, liitoskappaleina ja tiivisteinä myös muita rakenneaineita, edellyttäen, että varuste on tarkoitettu nestekaasulle ja että mainitut osat kuuluvat itse varusteeseen.

Putkisto tulee varustaa käytön, huollon ja käyttöturvallisuuden edellyttämillä sulkuventtiileillä. Putkistossa tulee olla sulkuventtiilejä niin, että nestekaasun tulo voidaan helposti sulkea kuhunkin käyttökohteeseen. Pääsulkuventtiili on merkittävä selvästi venttiilin käyttötarkoitusta osoittavalla kilvellä.

Ennen kutakin käyttölaitetta tulee sijoittaa sulkuventtiili siten, että käyttölaite on mahdollista irrottaa putkistosta ilman putkiston tyhjentämistä kaasusta.

Jos sisätiloissa olevan kaasuputkiston sisältämä kaasumäärä on huomattavan suuri, tulee putkisto varustaa sellaisilla laitteilla, joiden avulla putkisto on helposti tyhjennettävissä turvalliseen paikkaan.

Nestekaasuputkistot tulee varustaa tarvittaessa käyttötarkoitukseen sopivilla laitteilla, joiden avulla nestekaasun painetta vähennetään ja säädetään.

Paineenvähennyslaitteistot on varustettava sellaisilla ohjaus-, säätö- ja varolaitteilla, että kaasun paine ei ylitä kaasuputkiston suurinta sallittua käyttöpainetta. Varolaitteiden ulospuhallusputket on johdettava ulkotilaan vaarattomaan paikkaan.

Jos kaasun tulopaine on yli 100 millibaaria, vaaditaan vähintään yksi varolaite, jonka toiminta on riippumaton paineensäätimen toiminnasta. Jos tulopaine on yli 1,5 baaria, vaaditaan lisäksi apuvaroventtiili.

Sulkuventtiilillä rajoitetut putkiosuudet, joissa nestekaasu on nestemäisenä, on varustettava varoventtiilillä, jonka ulospuhallus on johdettava ulkoilmaan vaarattomaan paikkaan.

Nestekaasuputkien liittäminen toisiinsa sekä putken osiin on tehtävä niin, ettei liitoskohta heikennä putken mekaanista lujuutta eikä korroosiosuojausta. Liitosten, mukaan lukien varusteiden liitokset, on oltava rakenteeltaan tiiviitä.

Nestekaasukäyttöön tarkoitettuja ja soveltuvia erikoisliittimiä voidaan käyttää varusteiden, putken osien ja nestekaasukäyttöön tarkoitettujen erikoisputkien liittämiseen.

Maanalaiset nestekaasuputket on liitettävä hitsaamalla. Hitsaus tulee tehdä asianmukaisella tavalla, ja lopputuloksen tulee vastata yleisesti hyväksyttyä teknistä tasoa.

Maanpäällisten kaasuputkien liitokset on myös tehtävä hitsaten tai, jos kyseessä on kupariputki, kovajuottaen.

Varusteiden liittämiseen voidaan käyttää hitsaus-, kierre- ja laippaliitoksia.

Pysyvissä liitoksissa ja liitosvyöhykkeissä ei saa olla turvallisuutta vaarantavia pintavikoja eikä sisäisiä vikoja.

Pysyvien liitosten rikkomatonta aineenkoetusta tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys.

Pysyvien liitosten rikkomaton aineenkoetus tulee tehdä asiaankuuluvien teknisten eritelmien mukaisesti.

Maanalaiset hiiliteräksiset nestekaasuputkistot on suojattava korroosiolta. Korroosiosuojaus tehdään polyeteenipinnoitteella, jonka paksuus on vähintään 1,8 millimetriä tai suojausteholtaan ja kestävyydeltään vastaavalla pinnoitteella. Pinnoite on tarkastettava ennen putken peittämistä.

Putkisto tulee asentaa siten, ettei routa tai maan painuminen aiheuta haitallisia jännityksiä putkistoon.

Putken läheisyydessä alkutäyttö tulee tehdä hiekalla. Kallioon tai louhikkoon tehdyn kaivannon pohjalla putken alapuolella tulee olla tiivistämisen jälkeen vähintään 0,15 metriä kivetöntä maalajia. Lopputäyttöön, joka ulottuu putken alkutäytön yläpinnasta maan pintaan, ei saa käyttää kiviä eikä lohkareita sisältävää maa-ainesta.

Liikenneväylän alittava putkisto on suojattava niin, ettei sen pinnoite vaurioidu.

Maanalaisissa yhdensuuntaisasennuksissa putken etäisyyden paineettomasta viemäristä, salaojaputkesta ja muusta vastaavasta rakenteesta on oltava vähintään metri. Jos putki asennetaan risteämään edellä tarkoitetun rakenteen kanssa, etäisyyden on oltava vähintään 0,5 metriä.

Kun suurin sallittu käyttöpaine on yli 0,5 baaria, putkistolle tulee tehdä painekoe. Koepaine on vähintään 1,43 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Painekoe tehdään vedellä, ilmalla tai inertillä kaasulla. Jos suurin sallittu käyttöpaine on yli 4 baaria, painekokeen saa tehdä kaasulla vain, jos olosuhteet ja koejärjestelyt ovat sellaiset, että kokeesta ei aiheudu vaaraa tarkastukseen osallistuville eikä ulkopuolisille.

Putkistolle tulee tehdä tiiviyskoe. Tiiviyskoe tehdään nestekaasulla käyttäen putkiston käyttöpainetta. Tiiviyskokeessa tulee olla mukana koko putkisto varusteineen ja laitteineen.

Käyttölaitteessa tulee olla liekinvalvontalaite.

Liekinvalvontalaitetta ei kuitenkaan vaadita, jos kohteen muu jatkuva sytytyslähde tai kaasun syttymisrajan yläpuolella oleva jatkuva prosessilämpötila varmistaa kaasun häiriöttömän palamisen. Liekinvalvontalaitetta ei myöskään vaadita jatkuvassa henkilövalvonnassa käytettävässä avoliekkisessä käyttölaitteessa.

Käyttölaitteen liittäminen putkistoon on tehtävä niin, ettei putkisto aiheuta huomattavia rasituksia, lämpöliikkeitä tai tärinää käyttölaitteelle eikä päinvastoin.

Käyttölaitteelle tulevan putkiston koko on valittava niin suureksi, että sen aiheuttama painehäviö ei vaikuta haitallisessa määrin kaasulaitteen toimintaan.

Jos kaasulaitteen liittämiseen käytetään kaasuletkua, on letkun oltava nestekaasukäyttöön ja kohteen suurimmalle sallitulle käyttöpaineelle tarkoitettu. Kylmissä olosuhteissa on varmistettava, että letku on tarkoitettu käytettäväksi kyseisissä olosuhteissa.

Käyttölaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin tiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon kaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoaineita samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset.

Jos käyttölaite sijoitetaan kellariin, tulee tilan ilmanpoiston olla koneellinen ja tila tulee varustaa kaasuvuodon hälytysjärjestelmällä, joka hälytystilanteessa estää myös kaasun tulon kellariin johtavaan putkistoon ja kytkee ilmanpoiston.

Käyttölaitteet on sijoitettava siten, että niiden läheisyydessä olevat esineet ja pinnat eivät lämpene turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

Jos käyttölaitteen toiminta edellyttää sen sijoitustilan koneellista ilmanvaihtoa, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei koneellinen ilmanvaihto ole toiminnassa.

Käyttölaite tulee liittää savukaasujen poistohormiin tai sen savukaasujen poisto on varmistettava muulla tavoin niin, että palamisessa syntyvien aineiden sallittuja enimmäispitoisuuksia ei oleskeluvyöhykkeellä ylitetä. Jos savukaasujen poistojärjestelmä on varustettu sulkulaitteella tai se on koneellinen, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei savukaasujen poisto ole esteetön tai koneellinen poisto toiminnassa.

Savukaasujen on poistuttava ulos niin, ettei siitä palaudu sisään johdettavan ilmavirran mukana haitallista määrää savukaasuja.

Nestekaasu on hajustettava mahdollisten vuotojen havaitsemisen tehostamiseksi.

Nestekaasuun on sekoitettava selvästi erottuvaa hajusteainetta niin paljon, että nestekaasu voidaan aistia silloin, kun kaasun pitoisuus ilmassa on vähintään 0,4 prosenttia.

Hajustusvaatimus ei kuitenkaan koske kalliosäiliöissä varastoitavaa nestekaasua eikä Suomen alueen kautta kuljetettavaa nestekaasua, jota ei käytetä Suomessa.

Nestekaasupullon pulloventtiili tulee varustaa jousikuormitetulla varoventtiilillä. Varoventtiilin puhallustehon tulee olla riittävä ja avautumispaineen asetusarvon tulee olla vähintään 24 ja enintään 35 baaria. Nestekaasupulloon tulee vesipainekokeen tekemisen yhteydessä vaihtaa uusi venttiili.

Kotitalouskäyttöön tarkoitetun nestekaasupullon venttiilin ulostuloaukko on varustettava aukkoon lujasti ja kaasutiiviisti kiinnittyvällä suojahatulla tai -mutterilla. Jos pulloventtiilissä on kaksi erillistä sulkulaitetta, suojahatun ei kuitenkaan tarvitse olla kaasutiivis. Kaasutiivis suojamutteri voidaan korvata sinetillä, joka estää pulloventtiilin käsipyörän tahattoman aukeamisen.

Moottorikaasupulloissa tulee olla varoventtiili ja punainen kaulus. Moottorikaasupulloissa tulee olla nousuputki.

Nestekaasupullojen tunnusvärin tulee olla yhtenäisen käytännön mukainen.

Tietyömaakoneen nestekaasun käyttölaitteisto tulee suunnitella ja asentaa siten, että estetään kaasuvuodot ja räjähdysvaara. Laitteiston suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon, että säiliöiden, höyrystimien ja putkistojen yhteet ja varusteet eivät ole alttiina mekaanisille kolhaisuille.

Säiliöt tulee suojata siten, että niiden lämpötila ei nouse yli 40 celsiusasteen.

Nestekaasusäiliöltä höyrystimelle johtavaan kaasuputkeen sekä höyrystimeltä käyttölaitteille johtavaan kaasuputkeen on asennettava kauko-ohjattava sulkuventtiili.

Tietyömaakoneessa käytettävien nestekaasuletkujen tulee olla teräskudosvahvisteisia ja letkujen tulee kestää käytössä esiintyviä lämpötiloja.

Tienpinnan kuumentamiseen tarkoitettujen laitteistojen polttimien teho tulee säätää sellaiseksi, etteivät liekit pääse poltinlaatikoiden ulkopuolelle.

Käyttölaitteiston toiminta ja tiiviys tulee koestaa hyväksytyn liikkeen toimesta vuosittain ennen jokaisen työskentelykauden alkua.

Käyttölaitteistolla tulee olla riittävät käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kirjalliset toimintaohjeet kaasuvuoto- ja tulipalotilanteita varten.

Toiminnanharjoittajan tulee antaa käyttäjille riittävää opastusta ja koulutusta laitteiston käytöstä. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä käyttölaitteistolle säännökset ja määräykset sekä laitteiston toiminnan tunteva vastuuhenkilö.

Tietyömaakoneessa tulee olla vähintään kaksi käsisammutinta, joiden palojen luokitusta koskevan standardin SFS-EN 2 mukainen teholuokka on vähintään 27A 144B, sijoitettuina siten, että ne ovat helposti saatavilla.

Tietyömaakoneen kiinteän nestekaasusäiliön täytössä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta. Täyttöä ei saa suorittaa ennen kuin poltinlaitteiston kaikki osat ovat jäähtyneet siten, että niiden lämpötila on alle 200 celsiusastetta.

Käytettäessä nestekaasua polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineena ja otettaessa nestekaasu moottorikaasupulloista, tulee asennuksessa käyttää laitekomponentteja, jotka valmistaja on tarkoittanut tähän käyttöön. Laitteen paineenkestävyyden tulee olla vähintään 25 baaria ja käyttölämpötila-alueen -40 – +40 celsiusastetta. Käytettävien letkujen tulee olla teräskudosvahvisteisia korkeapaineletkuja. Kaikki venttiileillä suljettavat nestemäisen nestekaasujärjestelmän osat on varustettava varoventtiilillä. Varoventtiilin ulospuhallus tulee ohjata turvalliseen paikkaan moottoritilan tai ohjaamon ulkopuolelle.

Käytettäessä kahden pullon rinnankytkentää, tulee vaihtoventtiilinä käyttää sellaista ratkaisua, jossa nestekaasun tuloliitännät eivät ole missään vaihtoventtiilin asennossa yhteydessä keskenään.

Nestekaasun siirrettävä varastosäiliö on aidattava ja suojattava katoksella tai lujarakenteisella verkolla. Varastosäiliö on sijoitettava siten, että varastosäiliölle on vapaa kulku ainakin kahdelta suunnalta. Varastosäiliön lähellä ei saa olla palavaa materiaalia.

Rakennustyömailla nestekaasusäiliö on varustettava kaasuvuodon hälytysjärjestelmällä ja nestekaasusäiliö on sijoitettava nosturin toimintasäteen ulkopuolelle.

Varastosäiliön sekä nestemäisen että höyrymäisen kaasun ulosottoputkissa olevat venttiilit on voitava sulkea aitauksen ulkopuolelta.

Rakennus- ja korjaustöissä sekä tilapäisessä käytössä teollisuuskohteissa saa sisätiloihin sijoitetussa pullopaketissa tai kaasuastiassa olla nestekaasua enintään 300 kilogrammaa. Jos käytetään useampia pullopaketteja tai kaasuastioita, tulee niiden keskinäisen etäisyyden olla vähintään 10 metriä.

Nestekaasupullot ja -astiat on tuettava luotettavasti niitä käytettäessä. Lämmittimiä ei saa sijoittaa välittömästi pullojen ja astioiden läheisyyteen.

Käytettäessä letkua tulee käyttää letkurikkoventtiiliä tai liikavirtausventtiiliä höyrystimen, pullopaketin tai astian jälkeen sekä jakotukin jälkeen jokaisessa linjassa, kun käyttöpaine ylittää 200 millibaaria.

Johdettaessa nestekaasua jakotukeille tulee käyttää nestekaasulle soveltuvaa korkeapaineletkua tai kiinteää putkistoasennusta.

Kun nestekaasua johdetaan letkulla puhalluslampulle tai muulle vastaavalle käsityökalulle ja käyttöpaine on yli 200 millibaaria, tulee pullon puoleinen pää varustaa letkurikkoventtiilillä.

Jos letkujen liittämiseen käytetään pikaliittimiä, tulee niiden rakenteen olla sulkeutuva.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan nestekaasuasetus (711/1993) .

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa toimintansa aloittaneiden käyttölaitosten ja varastojen on täytettävä 15–17, 20 ja 32 §:ssä säädetyt vaatimukset 1 päivään tammikuuta 2014 mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää muiden kuin 1 momentissa mainittujen, tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten toteutuminen käyttölaitoksella tai varastolla, sekä laadittava suunnitelma toteutusaikatauluineen toimenpiteistä tai tavoista vaatimusten toteuttamiseksi tai vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi muilla keinoin. Selvitys ja suunnitelma on laadittava 1 päivään tammikuuta 2016 mennessä. Selvitystä ja suunnitelmaa käsitellään kohteisiin tehtävillä tarkastuksilla tai muilla valvontakäynneillä.