934/2010

Tämän lain tarkoituksena on edistää koko henkilöstöä koskevien palkitsemisjärjestelmien käyttöä sekä siten parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Lain tarkoituksena on myös parantaa työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellisia osallistumismahdollisuuksia.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tätä lakia sovelletaan yrityksen, valtion viraston, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän henkilöstön perustamaan Suomessa toimivaan henkilöstörahastoon ja:

Yrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, säätiötä tai luonnollista henkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi.

Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä ja yrityksestä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan sekä valtion virastoon ja laitokseen, kuntaan ja kuntayhtymään, hyvinvointialueeseen ja hyvinvointiyhtymään, Kansaneläkelaitokseen sekä yliopistoon, jollei toisin säädetä.

Yhteinen henkilöstörahasto voidaan perustaa:

Yhteiseen henkilöstörahastoon voi kuulua myös samaan konserniin kuuluvan ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstö ja ulkomaisen tytäryrityksen henkilöstö, jos sen emoyritys on suomalainen.

Tässä laissa tarkoitettu henkilöstörahasto voidaan perustaa vain, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään viisi ja yrityksen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa vähintään 100  000 euroa.

Henkilöstörahasto voidaan perustaa, vaikka 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty, jos yritys tai sen tulosyksikkö on perustettu edeltävän vuoden aikana ja olosuhteisiin nähden voidaan pitää ilmeisenä, että mainitun momentin mukaiset vaatimukset tulevat täyttymään henkilöstörahaston kolmen ensimmäisen täyden tilikauden aikana.

Henkilöstörahastoon kuuluu yrityksen koko henkilöstö, jollei 16 §:stä muuta johdu.

Henkilöstörahaston jäsen voi olla myös 54 §:ssä tarkoitettu samaan konserniin kuuluvan yrityksen työntekijä.

Henkilöstörahasto tulee oikeuskelpoiseksi rekisteröimisellä. Rahasto on erillinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Henkilöstörahasto saa harjoittaa vain tässä laissa tarkoitettua toimintaa.

Henkilöstörahaston jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti rahaston velvoitteista eikä jäsenyyteen saa liittää henkilökohtaisia velvoitteita.

Henkilöstörahaston perustamisessa noudatetaan jäljempänä tässä luvussa säädettyjä menettelytapoja:

Henkilöstörahastoa suunniteltaessa yrityksen ja sen henkilöstön on käsiteltävä henkilöstörahaston perustamista sekä henkilöstörahastoeriä kerryttävää tulos- tai voittopalkkiojärjestelmää ja sen määräytymisperusteita yhteistoimintalain 2 luvussa tarkoitetussa vuoropuhelussa tai yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa taikka työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa säädetyllä tavalla.

Jos 1 momentissa tarkoitetut lait eivät tule sovellettaviksi, mainitussa momentissa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä muulla yrityksen ja sen henkilöstön sopimalla tavalla. Jos henkilöstörahaston jäseniksi on tulossa ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia työntekijöitä, yrityksen on noudatettava vastaavia asianomaisessa maassa käytössä olevia menettelytapoja tai henkilöstön vaikutusmahdollisuudet on muutoin turvattava.

Tässä pykälässä tarkoitettuja menettelytapoja on noudatettava myös henkilöstörahastoerän määräytymisperustetta muutettaessa.

Yritys päättää henkilöstörahastoeriä kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta sekä henkilöstörahastoerän lisäosasta.

Henkilöstörahastoeriä kerryttävää tulos- tai voittopalkkiojärjestelmää on sovellettava viimeistään yrityksen toisena tilikautena henkilöstörahaston perustamisesta lukien.

Henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista yrityksen on päätettävä viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta henkilöstörahastoerä suoritetaan. Erityisestä syystä yritys voi pidentää tätä aikaa enintään kolmella kuukaudella. Määräaikoja ei kuitenkaan sovelleta yrityksen tehdessä päätöstä henkilöstörahastoerän lisäosasta, sen perusteista tai kohdentumisesta.

Henkilöstöryhmien edustajat laativat ehdotuksen henkilöstörahaston perustamisesta ja säännöistä sekä kutsuvat koolle henkilöstörahaston perustamiskokouksen kirjallisella kokouskutsulla tai muulla todistettavalla tavalla. Ehdotuksen laatijoiden on toimitettava kokouskutsu tuleville jäsenille tai heidän valitsemilleen edustajille vähintään viikko ennen kokousta. Jos henkilöstöllä tai henkilöstöryhmällä ei ole edustajaa, henkilöstö tai henkilöstöryhmä voivat yhdessä tehdä ehdotuksen ja kutsua koolle perustamiskokouksen.

Ennen henkilöstörahaston perustamista koskevaa päätöstä kokouksessa on hyväksyttävä henkilöstörahastolle säännöt.

Päätökset rahaston säännöistä ja sen perustamisesta voidaan hyväksyä, jos niitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Perustamiskokouksessa henkilöstörahastolle on valittava hallitus ja tilintarkastaja.

Henkilöstörahaston säännöissä on vähintään mainittava:

Ilmoitus henkilöstörahaston rekisteröimiseksi ( perusilmoitus ) on tehtävä kirjallisesti yhteistoiminta-asiamiehelle.

Perusilmoituksesta ja sen liitteistä on käytävä ilmi:

Henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtajan on allekirjoitettava perusilmoitus ja vakuutettava, että siinä mainitut tiedot ovat oikeat.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä perusilmoituksen sisällöstä.

Yhteistoiminta-asiamiehen on saatuaan perusilmoituksen rekisteröitävä henkilöstörahasto, jos rekisteröimiselle ei ole lakiin perustuvaa estettä.

Kun henkilöstörahasto on rekisteröity, liitetään sen nimeen rekisteröintiä osoittava lyhenne "hr". Henkilöstörahaston nimeen sovelletaan muutoin, mitä toiminimilaissa (128/1979) säädetään toiminimestä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä henkilöstörahastorekisterin pitämisestä ja sisällöstä.

Vastuu henkilöstörahaston puolesta ennen sen rekisteröintiä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta siirtyy henkilöstörahastolle sen jälkeen, kun se on rekisteröity.

Henkilöstörahaston jäseniä ovat yrityksen työntekijät. Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että jäsenenä voi olla myös sellainen yrityksen toimitusjohtaja, joka ei ole työsuhteessa yritykseen.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan myös määrätä, että säännöissä tarkemmin määritellyt yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä.

Henkilöstörahastoa perustettaessa säännöissä määriteltyjen henkilöiden jäsenyys alkaa sen perustamisesta.

Henkilöstörahaston perustamisen jälkeen yrityksen palvelukseen tulevien henkilöiden jäsenyys alkaa työsuhteen alkamisesta, jollei säännöissä muuta määrätä. Jäsenyyden on kuitenkin alettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Jäsenyys henkilöstörahastossa päättyy, kun jäsenen työsuhde on päättynyt ja henkilöstörahasto-osuudet on maksettu hänelle kokonaan.

Henkilöstörahastossa päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet rahaston kokouksessa, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jollei rahaston säännöissä määrätä, että jäsenen äänimäärä riippuu hänen rahasto-osuudestaan.

Henkilöstörahaston kokouksessa on päätettävä:

Henkilöstörahaston kokous on kutsuttava koolle siten kuin 11 §:n 1 momentissa säädetään ja rahaston säännöissä määrätään. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä ne 3 momentissa mainitut asiat, joita kokouksessa on tarkoitus käsitellä.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan säännöissä mainituin edellytyksin osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa rahaston kokouksessa noudatettaviin menettelytapoihin verrattavalla tavalla. Tällöin kokouskutsussa on mainittava tässä momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.

Henkilöstörahaston jäsenellä on oikeus saada rahaston kokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia rahaston kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Henkilöstörahaston on pidettävä ylimääräinen kokous, jos:

Henkilöstörahaston hallituksen on saatuaan 1 momentin 3 tai 5 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen kutsuttava viipymättä kokous koolle.

Henkilöstörahaston kokouksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä toisin määrätä:

Sääntöjen muuttamista tai rahaston purkamista koskevassa asiassa henkilöstörahaston päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Henkilöstörahaston kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava sekä vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava tai kokouksen itsensä hyväksyttävä.

Henkilöstörahaston jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada pöytäkirjat nähtäväkseen ja maksutta jäljennös tai ote niistä.

Säännöissä on määrättävä, miten vaalit toimitetaan, noudatetaanko suhteellista vaalitapaa vai enemmistövaalitapaa ja miten vaalin tulos määräytyy.

Kaikille vaalissa äänioikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia varten.

Jos henkilöstörahaston säännöissä määrätään, että päätösvaltaa rahastossa käyttävät jäsenten keskuudestaan valitsemat valtuutetut, rahaston säännöissä on määrättävä myös valtuutettujen tehtävistä.

Säännöissä voidaan määrätä, että valtuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava rahaston jäsenten tai heidän edustamiensa henkilöstöryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla. Tällöin on myös määrättävä, että valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten tai heidän edustamiensa henkilöstöryhmien asettamista ehdokkaista. Jos jokin henkilöstöryhmä ei aseta ehdokkaita, valtuutetut voidaan valita muiden asettamista ehdokkaista.

Jos äänioikeutetut yhdessä edustavat vähintään kymmentä prosenttia jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, tällä tavalla muodostetulle työntekijäryhmälle on turvattava aina oikeus asettaa ehdokkaita. Valtuutettujen kokoukseen ja sen päätöksiin sovelletaan muutoin, mitä tässä laissa säädetään henkilöstörahaston kokouksesta ja päätöksistä.

Jos henkilöstörahaston päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se on muutoin lain tai rahaston sääntöjen vastainen, rahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen voi nostaa kanteen rahastoa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä.

Jos henkilöstörahaston hallitus on nostanut kanteen, rahaston kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan rahaston puolesta.

Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.

Päätös, joka vähentää henkilöstörahaston jäsenen jo saavutettua sääntöjen mukaista taloudellista oikeutta taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta, on mitätön.

Henkilöstörahaston jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen taikka se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen rahastoa vastaan sen vahvistamiseksi, että päätös on mitätön.

Kun kanne henkilöstörahastoa vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kieltää rahaston päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa. Kieltopäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.

Henkilöstörahastolla on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kaksi jäsentä. Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenille valitaan varajäsenet. Varajäseneen sovelletaan, mitä hallituksen jäsenestä säädetään.

Hallituksen jäsenen tulee olla henkilöstörahaston jäsen tai yrityksen johtoon kuuluva henkilö. Vajaavaltainen, liiketoimintakieltoon määrätty tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.

Henkilöstörahaston hallitus edustaa rahastoa. Hallituksen on lain sekä rahaston sääntöjen ja kokouksen päätösten mukaan hoidettava huolellisesti rahaston asioita.

Hallituksen on erityisesti huolehdittava henkilöstörahaston hallinnon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että rahaston varat sijoitetaan siten kuin 6 luvussa säädetään. Rahaston omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää hallitus.

Hallituksen on arvonmäärityspäivän jälkeen viipymättä laadittava 42 §:ssä tarkoitetut laskelmat säännöissä määrätyin perustein.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä on oikeus kirjoittaa rahaston nimi taikka että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen tai muulle henkilölle.

Vajaavaltainen, liiketoimintakieltoon määrätty tai konkurssissa oleva ei voi edustaa henkilöstörahastoa eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta rahaston nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa rahaston nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä henkilöstörahastorekisteriin.

Haasteen tai muun tiedoksiannon katsotaan tulleen henkilöstörahaston tietoon, kun se on annettu tiedoksi hallituksen puheenjohtajalle tai henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa rahaston nimi.

Henkilöstörahaston sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä henkilöstörahastorekisteriin ilmoitus ( muutosilmoitus ), johon sääntöjä muutettaessa on liitettävä muutetut säännöt. Ilmoituksen tekemisestä ja tarkastamisesta on voimassa, mitä 13 ja 14 §:ssä säädetään perusilmoituksesta.

Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se on merkitty rekisteriin.

Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on merkitty rekisteriin, muutoksen on katsottava tulleen sivullisen tietoon, paitsi jos käy selville, ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. Ennen muutoksen merkitsemistä rekisteriin siihen ei voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä tieto.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muutosilmoituksen sisällöstä.

Henkilöstörahaston on ilmoitettava yhteistoiminta-asiamiehelle henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista sekä henkilöstörahastoerän lisäosan määräytymisperusteista pian perusteista päättämisen jälkeen.

Jos henkilöstörahaston jäseninä on 54 §:ssä tarkoitettuja jäseniä, rahaston on esitettävä selvitys, että rahastoon siirrettäväksi tarkoitetun henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan määräytymisperusteet ovat 2 §:n 2 ja 3 kohdan mukaiset.

Henkilöstörahaston kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolaissa (1336/1997) . Lisäksi rahaston hallituksen on laadittava kultakin rahaston tilikaudelta toimintakertomus. Jos hallituksen jäsen on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, tätä koskeva lausuma on liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista henkilöstörahaston tilan ja sen toiminnan arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyä. Toimintakertomuksessa on tehtävä ehdotus rahaston ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen tilinpäätöksen käsittelevää henkilöstörahaston kokousta.

Henkilöstörahaston tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015) . Henkilöstörahastolle on kuitenkin aina valittava tilintarkastaja poiketen siitä, mitä tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään. Lisäksi tilintarkastukseen sovelletaan tämän luvun säännöksiä ja 11 §:ää.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma siitä, onko rahaston varat sijoitettu 41 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tilintarkastuskertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajan lausunto siitä, onko henkilöstörahastoerä ja sen lisäosa suoritettu yrityksen päättämän määräytymisperusteen mukaisesti. Jos rahasto on sijoittanut varojaan yritykseen oman pääoman ehdoin eikä näillä varoilla ole markkina-arvon perusteella todettavaa käypää arvoa, kertomukseen on liitettävä yrityksen tilintarkastajan lausunto siitä, ovatko nämä sijoitukset asianmukaisesti arvostetut.

Yrityksen, joka tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella ei ole valinnut tilintarkastajaa, on kuitenkin pyydettävä tilintarkastajalta 3 momentissa tarkoitetut lausunnot ja toimitettava ne maksutta henkilöstörahaston käyttöön.

Henkilöstörahaston oma pääoma käsittää jäsenosuuspääoman ja muun rahastopääoman. Rahastolla voi olla myös vierasta pääomaa siten kuin siitä 44 §:ssä säädetään.

Jäsenosuuspääomaan siirretään jäsenten rahasto-osuuksiin liitettävä pääoma ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin. Muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston yhteispääoma ja rahaston lahjoitusvarat.

Henkilöstörahaston vastaanottamat henkilöstörahastoerät liitetään jäsenten rahasto-osuuksiin sen mukaan kuin säännöissä määrätään. Jos yrityksen päättämä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukainen henkilöstörahastoerä tai sen lisäosa muodostuu henkilökohtaisista osuuksista, ne liitetään sellaisinaan kunkin jäsenen rahasto-osuuteen.

Jos yritys suorittaa henkilöstörahastolle tilikauden aikana useamman kerran henkilöstörahastoeriä tai niiden lisäosia eikä säännöissä muuta määrätä, rahaston kunakin tilikautena vastaanottamat erät jäävät henkilöstörahastoeriä ja sen lisäosia kartuttavasta tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä riippuen erilliseksi kokonaisuudeksi tai erillisiksi jäsenkohtaisiksi osuuksiksi 42 §:ssä tarkoitettuun arvonmäärityspäivään saakka. Jos rahastoerä on kokonaisuus, se jaetaan rahaston säännöissä määrätyllä tavalla jäsenten osuuksiin, jotka liitetään kunkin jäsenen rahasto-osuuteen arvonmäärityspäivän jälkeen. Henkilökohtaiset osuudet liitetään sellaisinaan jäsenten rahasto-osuuksiin arvonmäärityspäivän jälkeen.

Muuta kuin henkilöstörahastoeristä ja niiden lisäosista sekä rahaston ylijäämästä ja sijoitusten arvonmuutoksista kertynyttä pääomaa ei saa liittää jäsenten rahasto-osuuksiin.

Jäsenellä on oikeus nostaa osuutensa henkilöstörahastoerästä tai sen lisäosasta käteisenä, jos asiasta on määräys yrityksen käyttöön ottamassa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Käteisenä nostettavan henkilöstörahastoeräosuuden määrä ennen ennakonpidätyksen toimittamista on yhdessä sen perusteella määräytyvien sosiaalivakuutusmaksujen kanssa jäsenen sääntöjen tai henkilökohtaisen osuuden mukaan määräytyvän henkilöstörahastoeräosuuden suuruinen.

Käteisenä nostettavan osuuden työnantaja maksaa suoraan jäsenelle. Jäsenen on ilmoitettava työnantajayritykselle henkilöstörahastoeräosuutensa ja sen lisäosan nostamisesta käteisenä yrityksen ilmoittamaan määräaikaan mennessä, kuitenkin ennen yrityksen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät.

Jäsenelle tulee ennen ilmoitukselle varatun määräajan päättymistä esittää selvitys, miten käteisnosto ja henkilöstörahaston kautta tapahtuva nosto eroavat verotuksellisesti ja palkkaperusteisesti määräytyvien etuuksien osalta toisistaan.

Jos yritys päättää sen käytössä olleen tämän lain mukaisen henkilöstörahastoeriä kerryttävän tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän muuttamisesta käteiseksi palkkiojärjestelmäksi, henkilöstörahaston jäsenellä on oikeus siirtää rahastoon osuutensa siitä henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan osasta, joka määräytyy tämän lain mukaisesti, jos asiasta on määräys yrityksen käyttöön ottamassa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Jäsenen on ilmoitettava siirto-oikeutensa käyttämisestä työnantajayritykselleen tämän ilmoittamaan määräaikaan mennessä, kuitenkin ennen yrityksen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät.

Henkilöstörahastoon siirrettävissä olevan palkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yrityksen on päätettävä 10 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa ja rahaston on ilmoitettava määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yhteistoiminta-asiamiehelle.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että osa rahaston vastaanottamista henkilöstörahastoeristä ja rahaston ylijäämä tai sen osa voidaan siirtää rahaston yhteispääomaan, jota rahasto käyttää jäseniä yhteisesti hyödyttävään tarkoitukseen.

Jos jäsen käyttää hänelle kuuluvaa 37 §:ssä säädettyä oikeutta nostaa osuutensa henkilöstörahastoerään tai sen lisäosaan käteisenä, rahaston säännöissä voidaan rajoittaa tällaisen jäsenen oikeutta käyttää hyväkseen yhteispääomalla hankittuja jäsenetuja.

Henkilöstörahaston muuhun rahastopääomaan siirretään rahaston lahjoituksina ja testamentin perusteella saamat varat, joiden käytössä on noudatettava lahjakirjaan tai testamenttiin sisältyviä määräyksiä.

Henkilöstörahaston on sijoitettava varansa:

Varat on sijoitettava siten, että henkilöstörahastolla on jäsenten rahasto-osuuksien nosto-oikeuksiin nähden riittävä maksuvalmius.

Yhteispääomaan ja lahjoitusvaroihin ei sovelleta 1 ja 2 momenttia.

Henkilöstörahasto voi tehdä sopimuksen siitä, että se sijoittaa määräosan varoistaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällainen määräys voi sisältyä myös rahaston sääntöihin.

Henkilöstörahaston varojen ja kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvo on määritettävä rahaston tilinpäätöspäivänä ( arvonmäärityspäivä ).

Varat on arvonmäärityksessä arvostettava käypään arvoonsa.

Henkilöstörahaston jäsenosuuspääoman tuottama yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin, on tilikausittain liitettävä jäsenten osuuksiin heillä tilikauden aikana keskimäärin olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. Rahasto voi säännöissään määrätä, että yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset liitetään jäsenten osuuksiin heillä tilikauden alkaessa olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. Lisäksi rahasto voi säännöissään määrätä, että jäsenen jäsenosuuspääoman tai hänen jäsenosuuspääomansa osan arvonmuutokset liitetään kunkin jäsenen rahasto-osuuksiin sijoituskohteiden toteutuneiden arvonmuutosten mukaisesti. Rahasto voi säännöissään määrätä lisäksi siitä, että jäsenosuuspääoman tuottama yli- tai alijäämä voidaan liittää kunkin jäsenen rahasto-osuuteen niiden arvon mukaisessa suhteessa. Säännöissä voidaan myös määrätä, että ylijäämä tai sen osa maksetaan tilikausittain jäsenille tai liitetään rahaston yhteispääomaan.

Jäsenellä, jolle rahasto-osuus on maksettu työsuhteen päättymisen perusteella, ei ole oikeutta yli- tai alijäämään eikä arvonmuutoksiin rahasto-osuuden maksupäivän ja tilikauden päätöspäivän väliseltä ajalta.

Henkilöstörahaston muu kuin jäsenosuuspääoman tuottama alijäämä on tilikausittain katettava aikaisempien vuosien ylijäämällä, yhteispääomalla tai jäsenosuuspääomalla. Ylijäämän käytöstä päättää rahaston kokous.

Henkilöstörahasto saa ottaa rahaston piiriin kuuluvalta yritykseltä tai toiselta samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä lainaa käytettäväksi yrityksen tai toisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeiden merkintään tai vastaavaan oman pääoman korottamiseen.

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa henkilöstörahasto saa ottaa vain maksuvalmiusvaihteluittensa tasoittamiseksi ja perustamisvaiheen kulujen kattamiseksi.

Rahasto-osuus jakautuu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Sidotusta osasta siirretään arvonmäärityspäivän jälkeen vuosittain pääomaa nostettavissa olevaan osaan. Siirrettävän pääoman osuudesta määrätään henkilöstörahaston säännöissä ja se voi olla enintään 15 prosenttia sidotusta osasta.

Jäsenellä on nostoilmoituksen tehtyään oikeus saada nostettavissa oleva osa rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen, siten kuin henkilöstörahaston säännöissä tarkemmin määrätään. Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen niin halutessa ja säännöissä tarkemmin määrättävällä tavalla nostettavissa oleva osuus voidaan suorittaa työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen osakkeilla, jotka on saatettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperimarkkinalain (746/2012) mukaisesti.

Jokaiselle henkilöstörahaston jäsenelle on annettava viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen kirjallinen selvitys hänen osuuteensa liitetystä henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan osasta sekä niiden perusteista ja hänen osuutensa arvosta ja tämän jakautumisesta sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan.

Henkilöstörahaston hallituksella on oikeus päättää rahasto-osuusselvityksen korvaamisesta jollakin muulla sopivaksi katsomallaan tiedotteella sellaisille jäsenille, joilla ei ole lainkaan rahasto-osuutta tai joiden rahasto-osuusmuutos on vähäinen ja joilla ei ole nostettavissa olevaa rahasto-osuutta.

Selvityksen saatuaan jäsen voi vaatia siihen oikaisua 14 päivän kuluessa henkilöstörahaston hallitukselta, jos hän katsoo selvityksen virheelliseksi. Rahaston hallituksen tulee viipymättä käsitellä oikaisuvaatimus ja antaa päätöksestä tieto jäsenelle.

Riippumatta siitä, mitä säännöissä määrätään rahasto-osuuden nostamisesta, jäsenelle tai hänen oikeudenomistajilleen on suoritettava osuus neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä, kun jäsenen työsuhde on päättynyt.

Jäsenellä on aina halutessaan oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä työsuhteen päättymistä seuraavina enintään neljänä vuosittaisena rahasto-osuuksien maksupäivänä, jos hänen työsuhteensa on päättynyt:

Rahasto-osuuden suorittamisen jälkeen jäsenen osuuteen liitettävän henkilöstörahastoerän osa on vastaavasti suoritettava hänelle tai hänen oikeudenomistajilleen.

Jos työntekijä siirtyy työsuhteen päätyttyä sellaisen työnantajan palvelukseen, jonka yhteydessä toimii henkilöstörahasto, hänen rahasto-osuutensa voidaan työntekijän pyynnöstä suorittamisen sijasta siirtää uuteen henkilöstörahastoon. Siirron edellytyksenä on, että pyyntö siirrosta on tehty ennen työsuhteen päättymistä seuraavaa arvonmäärityspäivää ja molempien henkilöstörahastojen hallitukset hyväksyvät siirron. Rahasto-osuuden siirron on tapahduttava neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä, kun jäsen on esittänyt siirtoa koskevan pyyntönsä.

Henkilöstörahastolla on oikeus suomalaisen emoyrityksen kanssa sopimallaan tavalla toimittaa rahastoon kuuluvan ulkomaisen tytäryrityksen palveluksessa olevien rahaston jäsenten rahasto-osuusselvitykset ja nostettavissa olevat rahasto-osuudet emoyritykselle, jonka tulee huolehtia rahasto-osuusselvitysten toimittamisesta ja rahasto-osuuksien maksamisesta jäsenille.

Sen estämättä, mitä 45 §:ssä säädetään, henkilöstörahaston hallituksella on oikeus, milloin rahaston riittävän maksuvalmiuden ylläpitäminen välttämättä vaatii, lykätä rahasto-osuuksien suorittamista osaksi tai kokonaan enintään kahdella vuodella. Lykkäyksen on kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin ilmoitettuihin osuuksien nostoihin.

Lykkäys ei voi koskea 47 §:n perusteella tapahtuvia osuuksien nostoja.

Jäsenen osuus henkilöstörahastosta on henkilökohtainen eikä sitä voida luovuttaa eikä pantata.

Rahasto-osuudesta vain nostettavissa oleva osa saadaan ulosmitata. Ulosmittaus saadaan toimittaa jo ennen kuin osuus on jäsenen nostettavissa. Henkilöstörahaston on maksettava ulosmitattu määrä ulosottomiehelle siitä riippumatta, onko jäsen ilmoittanut rahastolle nosto-oikeutensa käyttämisestä.

Mitä 2 momentissa säädetään nostettavissa olevan osan ulosmittauksesta, sovelletaan myös 47 §:n mukaan suoritettavan rahasto-osuuden ja 58 §:ssä tarkoitetun jako-osuuden ulosmittaukseen.

Tämän lain nojalla jäsenelle tulevista varoista saadaan ulosmitata yksi kolmasosa. Muilta osin osuuden ulosmittaukseen sovelletaan, mitä ulosottokaaressa (705/2007) säädetään palkan ulosmittauksesta. Rahasto-osuus kuuluu jäsenen konkurssipesään siltä osin kuin se voitaisiin tämän pykälän mukaan ulosmitata.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, kun työntekijän työsuhde siihen yritykseen tai tulosyksikköön, jossa on henkilöstörahasto, päättyy sen johdosta, että yrityksen tai sen tulosyksikön toiminta siirtyy liiketoiminnan luovutuksen, sulautumisen, jakautumisen tai muun vastaavan yritysjärjestelyn johdosta harjoitettavaksi toisessa yrityksessä ( vastaanottava yritys ):

Säännöksiä voidaan soveltaa myös, jos konserniin kuuluva yritys lakkaa olemasta konsernin osa ja konsernissa on useammalle yritykselle yhteinen henkilöstörahasto taikka jos yritys, jossa on henkilöstörahasto, tulee konsernin osaksi.

Jos rahasto-osuudet siirretään vastaanottavan yrityksen olemassa olevaan rahastoon, tämän henkilöstörahaston hallituksen sekä yritykseen siirtyvien henkilöiden edustajien on laadittava ehdotus siirron ehdoista ja siirtyvien henkilöiden oikeuksista rahastossa. Ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä on kannattanut siirtoa. Vastaanottavan yrityksen rahaston kokouksen on myös hyväksyttävä ehdotus siinä järjestyksessä kuin sääntöjen muuttamisesta säädetään tai säännöissä määrätään.

Jos rahastoon tulisi sitä perustettaessa jäseniksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä, rahasto-osuuksien siirtäminen perustettavalle rahastolle edellyttää lisäksi, että siirtoa siitä järjestetyssä äänestyksessä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa siirtyvien henkilöiden antamista äänistä.

Jos rahasto-osuuksien siirto tapahtuu saman konsernin sisällä, siirtyvien henkilöiden keskuudessa ei tarvitse järjestää äänestystä rahasto-osuuksien siirrosta eikä siirtyvillä henkilöillä ole oikeutta nostaa rahasto-osuuttaan. Jos rahasto-osuudet saman konsernin sisällä siirretään vastaanottavan yrityksen olemassa olevaan rahastoon, sulautuvan rahaston kokouksen tulee päättää rahasto-osuuksien siirrosta vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

Kun 52 §:ssä säädetyt päätökset on tehty, henkilöstörahastojen hallitusten on huolehdittava siitä, että vastaanottavalle rahastolle siirretään siirtyvien jäsenten rahasto-osuudet, jolloin vastaavasti on sovellettava, mitä osuuksien suorittamisesta säädetään 47 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä. Samalla on siirrettävä siirtyvien jäsenten osuuksia vastaava osuus muuhun rahastopääomaan kuuluvista varoista, jollei näiden varojen osalta ole rahaston purkautumisen varalta muuta määrätty. Ennen kuin varat saadaan siirtää rahastosta, rahaston velat on maksettava tai niistä on asetettava velkojan hyväksymä vakuus, jollei velkojien kanssa muuta sovita.

Jollei 52 §:n 3 momentista muuta johdu, niille siirtyville henkilöille, jotka ovat äänestyksessä vastustaneet rahasto-osuuksien siirtämistä, on suoritettava heidän rahasto-osuutensa siten kuin 47 §:n 1 momentissa säädetään. Vaatimus suorituksesta on esitettävä rahaston hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun ehdotus rahasto-osuuksien siirtämisestä on hyväksytty.

Jos työntekijä, joka kuuluu konsernin piirissä toimivaan henkilöstörahastoon, siirtyy 51 §:ssä tarkoitetun yritysjärjestelyn johdosta saman konsernin piirissä toimivaan yritykseen tai tulosyksikköön, jossa ei ole rahastoa tai jonne ei perusteta tässä luvussa tarkoitetulla tavalla rahastoa, työntekijä voi säilyttää jäsenyytensä rahastossa. Jäsenyyden säilyttämisen edellytyksenä on, että työntekijä kuuluu edelleen sellaisen henkilöstörahastoeriä kerryttävän tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän piiriin, jota sovelletaan rahaston piiriin kuuluvassa tai kuuluvissa konsernin yrityksissä tai tulosyksiköissä. Jäsenyyden säilyttämisen tarkemmista ehdoista ja menettelytavoista on määrättävä henkilöstörahaston säännöissä.

Jäsenyyden säilyttäneellä työntekijällä on henkilöstörahastossa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla jäsenillä. Rahaston on ilmoitettava jäsenyytensä säilyttäneestä työntekijästä tämän työnantajayritykselle.

Jos yritys suunnittelee henkilöstörahastoeriä kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä luopumista taikka henkilöstörahaston purkamista, asia tulee käsitellä 9 §:n mukaisessa menettelyssä.

Henkilöstörahasto on purettava, jos:

Jollei henkilöstörahaston kokous ole tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta 1 momentin 1–5 kohdassa mainituissa tapauksissa, yhteistoiminta-asiamies voi päättää rahaston purkamisesta.

Kun päätös henkilöstörahaston purkamisesta on tehty, rahaston hallituksen on huolehdittava selvitystoimista, jollei rahaston kokous ole muuta päättänyt tai yhteistoiminta-asiamies katso yhden tai useamman selvitysmiehen määräämistä tarpeelliseksi. Selvitysmiehiin sovelletaan, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä säädetään.

Selvityksessä henkilöstörahaston varat on muutettava rahaksi niin pian kuin se rahaston jäsenten etua loukkaamatta on mahdollista, maksettava rahaston velat sekä meneteltävä muuhun kuin jäsenosuuspääomaan kuuluvien pääomaerien kanssa siten kuin niistä on purkautumisen varalta sovittu. Rahaston tuntemattomille velkojille on pyydettävä julkinen haaste, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Sen jälkeen kun kaikki selvitystoimet on tehty, selvitystoimista huolehtineiden on tehtävä ehdotus henkilöstörahaston varojen jakamiseksi jäsenten kesken, laadittava kertomus selvitystoimista ja kutsuttava rahaston kokous koolle.

Varat voidaan jakaa jäsenille jakoehdotuksen tultua hyväksytyksi kokouksessa. Muita kuin jäsenosuuspääomaa vastaavia varoja koskeva jakoehdotus katsotaan hyväksytyksi vain, jos sitä on kokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa äänestyksessä annetuista äänistä.

Henkilöstörahasto katsotaan purkautuneeksi, kun kaikki rahaston varat on jaettu. Selvitysmiesten tai hallituksen on annettava yhteistoiminta-asiamiehelle ilmoitus purkautumisesta henkilöstörahastorekisteriin merkittäväksi.

Yrityksen on annettava henkilöstörahastolle kaikki ne tiedot, joita se tarvitsee rahaston perustamiseen, jäsenrekisterin ylläpitämiseen, rahasto-osuuksien laskentaan ja maksamiseen sekä rahaston muuhun hallinnointiin. Jos rahaston jäsenenä on 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia henkilöitä, suomalainen emoyritys ja Suomessa rekisteröity sivuliike ovat velvollisia huolehtimaan, että rahasto saa edellä tarkoitetut tiedot. Jos rahastossa on 54 §:ssä tarkoitettuja jäseniä, tietojenantovelvollisuus on heidän työnantaja yrityksillään.

Henkilöstörahaston on annettava yritykselle jäsenen rahasto-osuutta koskevat tarvittavat tiedot, jos jäsen käyttää 37 §:ssä säädettyä oikeutta nostaa rahasto-osuutensa käteisenä.

Jos rahaston jäsen ei pyynnöstä anna henkilöstörahastolle vähäisen rahasto-osuuden maksamiseksi välttämättömiä tietoja, jäsenen saaminen henkilöstörahastolta lakkaa kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenen saatava olisi pitänyt maksaa 47 tai 58 §:n perusteella. Pyyntö tietojen toimittamiseksi on annettava todisteellisesti tiedoksi jäsenelle tai hänen oikeudenomistajalleen. Rahasto-osuutta pidetään vähäisenä, jos se alittaa aluehallintovirastolle tehtävän maksutalletuksen käsittelymaksun määrän.

Rahasto-osuutta, jota koskeva jäsenen oikeus on 1 momentin perusteella lakannut, käsitellään henkilöstörahastossa tilikauden ylijäämänä.

Jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja henkilöstörahaston välistä sopimusta tai muuta asiaa, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa rahaston edun kanssa.

Hallituksen jäsen tai muu henkilö, jolle on uskottu henkilöstörahaston hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa osallistua tilintarkastajan valintaan tai erottamiseen eikä tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuuvapauden myöntämistä koskevan asian käsittelyyn, jos asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos henkilöstörahaston kaikki jäsenet ovat esteellisiä samalla perusteella, eikä päätös loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta.

Henkilöstörahaston toimielimen jäsenen, varajäsenen ja toimihenkilön on pidettävä salassa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan saadut:

Jos viraston tai laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän taikka hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva on henkilöstörahaston toimielimen jäsen tai varajäsen, häneen sovelletaan 1 momentissa säädetystä poiketen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muualla laissa säädetään. (16.2.2023/229)

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.

Henkilöstörahaston hallituksen jäsen ja toimihenkilö ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta ovat aiheuttaneet rahastolle. Sama koskee tätä lakia tai rahaston sääntöjä rikkomalla muulle aiheutettua vahinkoa.

Henkilöstörahaston jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut rahastolle, toiselle jäsenelle tai muulle henkilölle, tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta myötävaikuttamalla tämän lain tai rahaston sääntöjen rikkomiseen.

Vahingonkorvauksen sovitteluun sekä vastuun jakautumiseen, jos vahingonkorvausvelvollisia on useampia, sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Henkilöstörahaston työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen sovelletaan työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momenttia.

Tämän lain noudattamisen valvonnasta säädetään yhteistoiminta-asiamiehestä annetussa laissa (216/2010) .

Henkilöstörahaston on neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimitettava valvontaa varten yhteistoiminta-asiamiehelle jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä, toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista sekä varsinaisen kokouksen pöytäkirjasta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset yhteistoiminta-asiamiehelle rahaston valvontaa varten toimitettujen ja hänen hankkimiensa asiakirjojen arkistoinnista.

Kirjanpitolautakunnan oikeudesta antaa tarkempia ohjeita ja lausuntoja henkilöstörahaston tilinpäätöksestä sekä siitä, miten kirjanpitolakia on sovellettava henkilöstörahaston tilinpäätökseen ja sen laatimiseen, säädetään kirjanpitolain 8 luvun 2 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tällä lailla kumotaan henkilöstörahastolaki (814/1989) , jäljempänä vanha laki , siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Henkilöstörahaston säännöt on muutettava tämän lain mukaisiksi viimeistään lain voimaantuloa seuraavassa säännöissä määrätyssä kolmannessa rahaston kokouksessa.

Jos muussa laissa viitataan vanhaan lakiin, viittauksen katsotaan tarkoittavan viittausta tämän lain vastaaviin säännöksiin.

Jos henkilöstörahaston jäsenenä on vanhan lain 14 a §:n mukaan liittyneitä jäseniä tai sellaisen yrityksen toimitusjohtaja, joka ei ole työsuhteessa yritykseen, heidän jäsenyytensä rahastossa säilyy työsuhteen tai työn päättymiseen asti, jollei rahaston säännöissä muuta määrätä.

Vanhan lain voimassa ollessa rekisteröidyt henkilöstörahastot siirretään niiden rekisterinumerolla tämän lain mukaan perustettuun henkilöstörahastorekisteriin, jolloin tämän lain voimassa ollessa perustetulle rahastolle annetaan kulloinkin vuoroon tuleva juokseva rekisterinumero.