812/2010

Tässä asetuksessa säädetään tuotantoeläiminä viljeltävien kalojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Luonnonravintolammikoissa viljeltäviin kaloihin ei kuitenkaan sovelleta asetuksen 3 §:ää, 4 §:n 1, 2 ja 5 momenttia, 5 §:n 2 ja 3 momenttia, 6 §:ää, 7 §:n 2 ja 3 momenttia eikä 8 §:ää.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, viljeltävien kalojen pidosta säädetään eläinsuojeluasetuksessa (396/1996) .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Ilmasto- ja ympäristöolosuhteet on otettava huomioon arvioitaessa pitopaikan soveltuvuutta kalojen kasvatukseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kalojen hyvinvoinnin turvaamiseen pitopaikassa, joka sijaitsee avoimessa vesiympäristössä. Pitopaikan on oltava sellainen, että kalojen karkaaminen on mahdollisimman vähäistä ja luonnonvaraisista kaloista tai petoeläimistä aiheutuva vaara on mahdollisimman pieni.

Kalojen pitopaikassa ei saa olla teräviä kulmia tai ulokkeita eikä materiaaleja, jotka voivat vahingoittaa kaloja. Pitopaikan on oltava sellainen, että kalojen tarkkailu ja hoito voidaan järjestää asianmukaisella tavalla. Kuolleet tai kuolemaisillaan olevat kalat ja jätteet on voitava poistaa pitopaikasta asianmukaisesti. Pitopaikka on voitava tyhjentää, puhdistaa ja desinfioida asianmukaisesti.

Jos kalojen hyvinvointi ja terveys ovat riippuvaisia automaattisesta tai muusta mekaanisesta laitteesta, laitteen toimivuus on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Laitteessa on oltava hälytysjärjestelmä toimintahäiriöiden varalle. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. Tarvittaessa laitteella on oltava varajärjestelmä, joka toimii laitteen sijasta toimintahäiriön aikana. Automaattisessa tai mekaanisessa laitteessa havaittu toimintahäiriö on korjattava viipymättä. Tarvittaessa kalojen hyvinvointi on pyrittävä turvaamaan muulla tavoin, kunnes toimintahäiriö on saatu korjattua.

Kiertovesijärjestelmässä on oltava happipitoisuuden mittaukseen perustuva hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen happipitoisuuden laskiessa liian alhaiseksi.

Kalojen lajitteluun, pyydystämiseen, siirtämiseen ja muuhun käsittelyyn käytettävien laitteiden on oltava sellaisia, että ne eivät vahingoita kaloja. Havaksen silmäkoon on oltava kalojen kokoon nähden sopiva.

Laitteita ja välineitä on käytettävä siten, että kaloille aiheutetaan mahdollisimman vähän rasitusta ja vaurioita. Laitteet on tarkastettava ja huollettava riittävän usein.

Kalojen ruokintalaitteiden on oltava sellaisia, että ne eivät tarpeettomasti heikennä veden laatua. Ruokintalaitteiden jakaman rehun määrää on seurattava.

Pitopaikan veden laatu on tarkastettava riittävän usein. Vedestä on sen laadun arvioimiseksi mitattava vähintään happipitoisuus, lämpötila ja happamuus. Veden laadun äkillisiä vaihteluita on vältettävä. Veden happamuuden on oltava mahdollisimman vakaa.

Veden happipitoisuuden on oltava kalalajille ja kalan kehitysvaiheelle sopiva. Happipitoisuutta on seurattava erityisesti lämpimällä säällä tai jos kalatiheys on suuri.

Veden virtausta ja veden vaihtumista säätelemällä on varmistettava, että kalojen eritteiden ja aineenvaihduntatuotteiden määrät vedessä eivät nouse haitallisen korkeiksi.

Kalojen pitopaikka ja hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä, ellei se ole mahdotonta vaikeiden sääolojen, jääpeitteen tai käytettävän kasvatusmenetelmän vuoksi. Tarkastusta tehtäessä on vältettävä kalojen tarpeetonta häiritsemistä. Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen epänormaaliin käyttäytymiseen, vaurioihin, sairauden oireisiin ja kalojen lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Tarvittaessa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Kalojen kasvatustiheys ei saa olla niin suuri, että se vaarantaa kalojen hyvinvoinnin ja terveyden. Kasvatustiheyttä arvioitaessa on otettava huomioon kalalaji, ympäristöolosuhteet sekä käytettävät kasvatus- ja ruokintamenetelmät.

Stressin, aggressiivisen käyttäytymisen ja kannibalismin esiintyminen on pyrittävä estämään. Tarvittaessa kalat on kasvatettava kokonsa mukaan lajitelluissa ryhmissä.

Kalat on pyrittävä totuttamaan uusiin olosuhteisiin vähitellen, jos pitopaikan veden laatu muuttuu merkittävästi.

Kalojen pitopaikka on puhdistettava säännöllisesti. Tarvittaessa pitopaikka on pidettävä kaloista tyhjänä vähintään muutaman päivän ajan pitopaikkaan kertyneiden haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä kalojen sairastumisen ja tautien leviämisen ehkäisemiseksi.

Kuolleet ja kuolemaisillaan olevat kalat on poistettava pitopaikasta mahdollisimman nopeasti siten, että vältetään jäljelle jäävien kalojen rasittamista.

Kaloille on annettava riittävästi ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaa rehua. Äkillisiä rehun laadun, rehun määrän tai ruokintamenetelmän muutoksia on vältettävä, ellei muutos ole tarpeen kalojen hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.

Kaloja ruokittaessa on estettävä kalojen liiallinen kilpailu rehusta. Kalojen ja erityisesti kalanpoikasten ruokinnan onnistumista on seurattava.

Kaloja voidaan tarvittaessa paastottaa ennen hoitotoimenpiteitä, kuljetusta tai teurastusta. Paaston on oltava mahdollisimman lyhyt.

Kalojen käsittelyä on vältettävä. Jos käsittely on välttämätöntä, kaloja on käsiteltävä siten, että ne rasittuvat mahdollisimman vähän. Käsittelyajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Tarvittaessa kalat voidaan rauhoittaa tai nukuttaa käsittelyä varten.

Kalaa on käsiteltäessä kannateltava riittävästi, eikä sitä saa nostaa yksittäisistä ruumiinosista kuten kiduskansista. Kalaa on käsiteltäessä pyrittävä pitämään vedessä.

Eläviä kaloja ei saa pakata jäihin.

Jos kala joudutaan ottamaan käsittelyä varten pois vedestä, kalan kanssa kosketuksiin joutuvat laitteet ja välineet on kostutettava.

Jos kalatiheyttä joudutaan nostamaan kalojen käsittelyä varten, veden laadun, erityisesti sen happipitoisuuden, on pysyttävä asianmukaisena. Käsittelyä varten nostetun kalatiheyden on oltava mahdollisimman lyhytaikainen. Jos kalat vaikuttavat rasittuneilta, niiden olosuhteita on parannettava välittömästi esimerkiksi laskemalla kalatiheyttä tai nostamalla veden happipitoisuutta.

Jos pitopaikan vettä pumpataan kalojen kiinniottamiseksi, keräämiseksi tai siirtämiseksi, se on tehtävä siten, että vaara kalojen vaurioitumiseen on mahdollisimman vähäinen.

Mädin ja maidin tuottamiseen käytettävät kalat on tarvittaessa rauhoitettava tai nukutettava tarkastusta ja lypsyä varten. Kalat on aina nukutettava, jos niitä lypsetään paineilmaa apuna käyttäen.

Kalat on lopetettava asianmukaisesti ennen sukurauhasten poistoa.

Kalojen hyvinvointi ja terveys on tarkastettava ennen siirtoa. Sairaita tai huonokuntoisia kaloja ei saa siirtää, ellei se ole tarpeen kalojen asianmukaisen hoidon järjestämiseksi. Siirron aikana kuolleet kalat on poistettava mahdollisimman nopeasti.

Kaloja siirrettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota veden laatuun kuten happipitoisuuteen, hiilidioksidipitoisuuteen sekä veden lämpötilaan ja happamuuteen.

Kuljetuskalusto on puhdistettava ja tarvittaessa desinfioitava asianmukaisesti sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010.