76/2010

Tällä asetuksella annetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009) tarkoitetut tarkemmat säännökset MARPOL-yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden sekä Euroopan unionin säädösten täytäntöön panemiseksi Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisten alusten osalta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella.

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös Suomen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä. Poikkeuksista asetuksen soveltamiseen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä säädetään jäljempänä.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti aluksen koneistotiloista saa päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos seuraavat MARPOL-yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:

Öljysäiliöaluksella edellytyksenä on lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.

Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL-yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdassa säädetyn sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään yleissopimuksen I liitteen 14 säännön 6 kohdan mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa.

Mitä 2 luvun 1 §:ssä säädetään, sovelletaan myös kiinteään tai kelluvaan porauslauttaan ja muuhun alustaan.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen lastien siirtoon tai polttoaineen toimitukseen nimetyllä alueella osallistuvan aluksen liikenteenharjoittajan, omistajan, asiamiehen tai päällikön on järjestettävä paikalle apualus, jolla on käytettävissään riittävä torjuntakalusto. Polttoaineen toimituksen yhteydessä riittäväksi apualukseksi voidaan katsoa aluksen varustukseen kuuluva apualus, kuten työvene. Apualuksen ja torjuntakaluston on oltava koko siirron tai toimituksen ajan jatkuvassa valmiudessa välitöntä käyttöä varten.

Torjuntakaluston on sovelluttava kulloinkin siirrettävälle haitalliselle tai vaaralliselle lastille tai toimitettavalle polttoaineelle, ja sillä on kyettävä varmistamaan, ettei veteen mahdollisesti vuotava polttoaine tai muu haitallinen tai vaarallinen nestemäinen aine pääse leviämään. Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 3 §:ssä tarkoitetun STS-siirron yhteydessä molemmat alukset tulee kuitenkin ympäröidä öljyntorjuntapuomilla.

Haitallisen tai vaarallisen lastin siirron yhteydessä kalustolla on voitava torjua sen suuruinen siirrettävän lastin veteen menevä päästö, joka siirtosuunnitelman tai menettelytapaohjeen mukaan siirrettäisiin tai toimitettaisiin alusten välisellä siirtokalustolla maksimisiirtonopeudella viiden minuutin aikana. Lisäksi alusten välisen lastinsiirron torjuntakalustoon kuuluvan aluksen tankkeihin on pystyttävä keräämään siirrettävää haitallista tai vaarallista nestemäistä ainetta vedestä ja aluksella on oltava torjuntakyky vähintään yhden metrin aallokossa.

Torjuntakalustoa operoivalla henkilöstöllä on oltava kyseisen torjuntatehtävän edellyttämä koulutus. Vähintään yhdellä torjuntakalustoa operoivalla henkilöllä on oltava Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) OPRC-mallikurssin 1 taso suoritettuna.

Siirtoon tai toimitukseen osallistuvat osapuolet sopivat, kumpi vastaa torjuntakaluston järjestämisestä. Torjuntakaluston järjestämisestä vastaa kuitenkin siirron tai toimituksen vastaanottavan aluksen liikenteenharjoittaja tai omistaja, jos osapuolet eivät ole sopineet vastuunjaosta.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua STS-siirtoa koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun muuta kuin mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua STS-siirtoa sekä polttoaineen toimitusta koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

Haitalliset nestemäiset aineet jaetaan ympäristövaarallisuutensa perusteella neljään luokkaan noudattaen, mitä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 6 säännössä määrätään.

Luokkaan X luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat suuren vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.

Luokkaan Y luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat haittaa viihtyisyydelle tai vesistön laillisille käyttömuodoille.

Luokkaan Z luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vähäisen vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.

Luokkaan OS luokitellaan aineet, joista on niitä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 6 säännön mukaisesti arvioitaessa havaittu, että ne eivät kuulu luokkiin X, Y tai Z.

Säiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.

Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.

Säiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa tarkoitettua korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa tarkoitettua jähmettyvää ainetta, on esipestävä mainitun liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.

Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.

Luokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 8 kohdassa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.

Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun kemikaalisäiliöaluksen, joka kuljettaa luokkiin X, Y tai Z kuuluvia aineita, ja öljysäiliöaluksen tai muun säiliöaluksen, joka voi kuljettaa MARPOL-yleissopimuksen II liitteen mukaisesti haitallisia nestemäisiä aineita, on täytettävä ne vaatimukset, jotka kemikaalisäiliöalukselle asetetaan MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 11 ja 12 säännössä:

Sellaisen lastin jäännösten poistamiseen säiliöstä, joiden höyrynpaine ylittää 5 kilopascalia 20 celsiusasteen lämpötilassa, voidaan käyttää MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 3 kohdan ja II liitteen 7 lisäyksen mukaisia tuuletusmenetelmiä. Tällaisessa tapauksessa säiliöön myöhemmin laskettavaan veteen ei sovelleta MARPOL-yleissopimuksen II liitteen haitallisen nestemäisen aineen tyhjennystä koskevia vaatimuksia.

Käymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.

Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.2(VI) esitetyt vaatimukset, jos laitteisto on asennettu alukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2010. Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.159(55) esitetyt vaatimukset.

Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien ja olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien vain sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.227(64) ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa annetut käsiteltyä käymäläjätevettä koskevat päästömääräykset myös typpeä ja fosforia koskevien päästömääräysten osalta.

Huviveneen käymäläjätevesisäiliön tyhjennysputkessa on oltava normilaippa tai liitin, jos huviveneestä tyhjennetään käymäläjärjestelmästä käymäläjätevettä vastaanottolaitteistoon.

Huviveneessä voi vaihtoehtoisesti käyttää kemiallista käymälää, kuivakäymälää tai muuta käymälää.

Muiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 6 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty MARPOL-yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Tiettyjen kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 6 säännön mukaisesti.

Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.

Muiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 4 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty muualla kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 4 säännön mukaisesti.

Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.

Kiinteältä tai kelluvalta alustalta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat alustojen vieressä tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä, ei saa poistaa kiinteitä jätteitä veteen. Ruokajätteiden poistaminen veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 5 säännön mukaisesti.

Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisia aluksen dieselmoottoria sekä pakokaasujen puhdistuslaitteita ja puhdistusmenetelmiä koskevia vaatimuksia ei sovelleta aluksen hätädieselmoottoreihin, pelastusveneisiin asennettuihin dieselmoottoreihin taikka muuhun laitteeseen tai varusteeseen, jota käytetään yksinomaan hätätilanteessa.

Suomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia. Rajoitus koskee myös aluksella kuljetettavaa polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella.

Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Aluksella kuljetettavan polttoaineen, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella, rikkipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,50 painoprosenttia.

Euroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää muissa kuin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla olevissa satamissa ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan. (20.2.2020/85)

Edellä 1 momentissa säädettyä polttoaineen rikkipitoisuutta koskevaa vaatimusta ei sovelleta:

Mitä 2 ja 4 §:ssä säädetään, ei sovelleta:

Suomessa markkinoille luovutettavan ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

Aluksella voidaan 2 ja 4 §:n vaatimukset täyttävän polttoaineen sijaan käyttää päästönvähentämismenetelmää, jonka avulla aluksen rikin oksidipäästöt saadaan kokonaisuudessaan ja jatkuvasti laskemaan vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2 ja 4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta.

Arvioitaessa, onko päästönvähentämismenetelmä riittävän tehokas, käytetään tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/802 liitteessä I tarkoitettuja päästöarvoja. Päästönvähentämisteknologian on lisäksi oltava mainitun direktiivin liitteessä II tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä määriteltyjen kriteerien mukainen.

Päästönvähentämismenetelmien koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenne- ja viestintävirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.

Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2 ja 4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Määritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä voimassaolevaa standardien ISO 8754 ja PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää.

Sen määrittämiseksi, onko aluksille toimitetun ja aluksilla käytetyn meriliikenteessä käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen ja Euroopan unionin säädösten mukainen, käytetään MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä olevan VI lisäyksen mukaista polttoainenäytteiden todennusmenetelmää.

Aluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä polttoainenäyte MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.

Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoaine on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella, kunnes polttoainetta on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.

Tulli tarkastaa ottamiensa näytteiden perusteella, että meriliikenteen raskaan ja kevyen polttoaineen rikkipitoisuus on tämän asetuksen säännösten mukainen. Näytteidenotto on aloitettava sinä päivänä, jona vastaava polttoaineen enimmäisrikkipitoisuutta koskeva raja-arvo tulee voimaan.

Varastoilta ja jakeluasemilta näytteitä on otettava säännöllisesti riittävän usein ja riittävissä määrin sekä siten, että ne ovat edustavia tutkittavan polttoaineen osalta. Näytteet on tutkittava ilman aiheetonta viivytystä.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden saatavuudesta ja laadusta on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.

Satamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on pysyvä vastaanottolaite tai siten, että satamaan tarvittaessa tilataan jätteiden vastaanottopalvelu.

Sataman jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot:

Jos jätehuoltosuunnitelma tehdään usean sataman yhteisenä, 1 momentin 1–5, 7 ja 10 kohdassa tarkoitetut tiedot tulee ilmoittaa kunkin sataman osalta erikseen.

Sataman jätehuoltosuunnitelmaan voi lisäksi sisällyttää seuraavat tiedot:

Huvivenesataman pitäjän on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kopio 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetusta mahdollisesta sopimuksesta sataman jätehuoltosuunnitelman liitteenä.

Aluksen konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä jätteitä ei tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin, jos jätteitä on vain vähäinen määrä. Vähäinen määrä on vähemmän kuin 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 kuutiometriä sen mukaan, kumpi on suurempi. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 kuutiometriä, voidaan tankit tyhjentää vasta kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 10 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maksujen vaihtelu jätteen vaarallisuuden mukaan voi riippua jätteen vaaraominaisuuksista ja jätteen käsittelystä syntyvistä kustannuksista. Vaarallisen jätteen määrä ei kuitenkaan vaikuta jätteen jättämisestä perittäviin maksuihin.

Merenkulun ympäristönsuojelulain 10 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisena lähimerenkulkuun perustuvana alennusperusteena on, että alus osoittaa jättäneensä maksun kohteena olevan jätelajin mukaiset jätteensä mihin tahansa satamaan enintään 48 tuntia aiemmin.

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 3 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 5 ja 6 § .

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.