Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta
Ei voimassa- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Voimassaolon päättymispäivä
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2010/1300/ajantasa/2014-12-30/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:
1 §Soveltamisala
Tällä asetuksella säädetään valtion talousarvion momentin 32.20.43 perusteella yritysten yhteishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
2 § (30.12.2014/1396)Valtionapuviranomainen
Valtionapuviranomainen tämän asetuksen mukaisia näyttelyhankkeita tai vientiverkostohankkeita ja kumppanuusohjelmia avustettaessa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näyttelyhankkeiden, vientiverkosto-hankkeiden ja kumppanuusohjelmien valtionavustusten maksatusta, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevissa asioissa valtionapuviranomainen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeino-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Muita hankkeita avustettaessa valtionapuviranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö. Jos haetun valtionavustuksen määrä on enemmän kuin 500 000 euroa on valtionapuviranomainen työ- ja elinkeinoministeriö.
3 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
yhteishankkeella yritysten yhdessä toteuttamaa hanketta, joka voi sisältää yksittäisen tapahtuman tai ajallisesti laajemman tapahtumakokonaisuuden ja johon osallistuu vähintään neljä yritystä, jollei hankkeen luonteesta muuta johdu;
vientiverkostohankkeella, vientirenkaalla ja kumppanuusohjelmalla pitkäkestoista yritysryhmän yhteishanketta, jonka tarkoituksena on pääasiassa kansainvälistymisen edistäminen ja viennin aloittaminen tai lisääminen tietylle markkina-alueelle;
kaupallis-teollisella viestinnällä ja markkinoinnilla sekä strategisilla kärkihankkeilla sellaisia hankkeita, joissa edistetään suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta yleisesti ja joihin ei välttämättä osallistu yrityksiä;
kansainvälisillä maailmannäyttelyosallistumisilla Suomen osallistumisia Kansainvälisen maailmannäyttelyjärjestön BIE:n tunnustamiin tai rekisteröimiin maailmannäyttelyihin.
4 §Avustettavat hankkeet
Valtionavustusta voidaan myöntää suomalaisten teollisten ja palveluyritysten yhteishankkeisiin, jotka parantavat vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä, edistävät uuden vientitoiminnan käynnistämistä tai uuden markkina-alueen avaamista, lisäävät vientiä yritysten vanhoille markkina-alueille, monipuolistavat viennin rakennetta, edistävät yritysten ja uusien innovaatioiden pääsyä markkinoille tai muuten edistävät yritysten kansainvälistymistä sekä kansainvälistä kilpailukykyä.
Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että yhteishankkeeseen osallistuvien yritysten tuotteiden ja palveluiden kotimaisuus- ja jalostusaste on riittävä tai että hankkeen toteuttamiseen muuten on riittävä suomalainen intressi.
Valtionavustusta voidaan myöntää myös kaupallis-teollisille viestintä- ja markkinointihankkeille sekä strategisille kärkihankkeille, laajoille matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeille, laajoille yritysten toteuttamille kulttuurivientiä edistäville hankkeille ja erityisistä syistä muille suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vientiä edistäville hankkeille.
Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle pääasiallisesti enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
5 §Valtionavustuksen saaja
Valtionavustus voidaan myöntää yhteisölle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja joka yhteishankkeissa kanavoi valtionavustuksen hankkeeseen osallistuville yrityksille. Ulkomailla rekisteröidyille yhteisöille valtionavustusta yhteishankkeisiin voidaan myöntää vain, jos valtionavustus kanavoituu suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhteisöille, joilla on toteennäytettyä kokemusta yritysten kansainvälistymishankkeiden toteuttamisesta.
6 §Valtionavustuksen käyttökohteet
Valtionavustuksen käyttökohteina voivat olla:
viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät tapahtumat kuten kansainväliset näyttelyt ulkomailla sekä yritysryhmien ulkomaille suuntautuvat markkinaselvitys- ja tiedonhankintamatkat;
yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen liittyvä koulutus ja konsultointi;
yritysten yhteiset ulkomaille suunnatut tiedotus- ja viestintäkampanjat sekä yhteisesti toteutetut lehtimies-, ostaja-, asiantuntija- ja vaikuttajaryhmien vierailut Suomeen;
vientiverkostohankkeet, vientirenkaat ja kumppanuusohjelmat;
ulkopuolisten ja hakijasta riippumattomien tahojen tekemät markkinaselvitykset;
kaupallis-teolliset viestintä- ja markkinointihankkeet sekä eri toimialojen strategiset kärkihankkeet;
osallistumiset kansainvälisiin maailmannäyttelyihin.
7 §Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät kustannukset. Välttämättömiä kustannuksia eivät ole osallistuvien yritysten oman toiminnan kustannukset, vapaaehtoiset henkilösivukustannukset eivätkä sellaiset vähämerkityksiset kustannukset, joilla ei ole olennaista vaikutusta hankkeen toteuttamiseen.
8 §Valtionavustuksen määrä
Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yhteishankkeissa valtionavustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille enintään 50 prosenttia ja muille yrityksille enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Vientiverkostohankkeissa, vientirenkaissa ja kumppanuusohjelmissa valtionavustus voi olla pienille yrityksille enintään 65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Pieni ja keskisuuri yritys määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY.
Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista lehtimiesvierailuihin ja tiedonhankintamatkoihin sekä valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kustannukset ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyöty kohdistuu laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Edustus-, vastaanotto- ja tarjoilukustannuksiin valtionavustusta voidaan myöntää hakemuksesta ja vain erityisistä syistä ja enintään 25 prosenttia.
Jos valtionavustusta hakevan yhteisön toiminnan menoihin ei myönnetä muuta julkista tukea, voidaan valtionavustusta lisäksi myöntää enintään 10 prosenttia myönnetyn valtionavustuksen määrästä hankkeen yleishallintokustannuksiin.
9 §Eräät yksittäiset kustannuserät
Yhteishankkeisiin voi sisältyä yksittäisiä kustannuseriä, joissa valtionavustus voi ylittää 7 §:ssä mainitut prosenttiosuudet, jos se on valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä ja perusteltua.
10 §Yhteishankkeessa saatavat tulot
Yhteishankkeessa saatavat tulot otetaan huomioon vähennyksinä ennen avustuksen lopullisen määrän vahvistamista. Yhteishankkeen hallinnoijan hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä perimät kohtuulliset järjestely- tai vastaavat muut palkkiot eivät ole tässä tarkoitettuja yhteishankkeen tuloja.
11 §Valtionavustuksen hakeminen
Valtionavustusta haetaan valtionapuviranomaiselta hyvissä ajoin ennen hankkeen aloittamista tai sen käynnistymistä. Hakemuksessa on esitettävä:
tiedot hakijasta;
selvitys kyseessä olevan toimialan tai yritysryhmän viennin taikka laajoissa hankkeissa kansainvälisen liiketoiminnan kehitysnäkymistä;
yhteishankkeen tavoitteet ja kuvaus;
tiedot yhteishankkeeseen osallistuvista yrityksistä, jos yritysten nimeäminen hankkeen luonteen vuoksi on hakemusvaiheessa mahdollista;
tapahtumakohtainen kustannusarvio jokaisesta hakemukseen liittyvästä yksittäisestä hankkeesta ja pitkäkestoisissa hankkeissa toimintasuunnitelma;
selvitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista.
Hakemukseen on liitettävä hakijan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus, kaupparekisteriote sekä pyydettäessä selvitys hakija ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja hakijan verovelkatodistus.
Tarvittaessa hakemuksessa on lisäksi esitettävä selvitys avustuksen kilpailuvaikutuksista.
Valtionavustuksen käyttöajan pidentämistä ja muita avustuksen käyttöön liittyviä sisällöllisiä muutoksia on haettava päätöksessä määrätyn selvityksen antamisen määräajassa.
12 §Pitkäkestoiset hankkeet
Pitkäkestoisissa yhteishankkeissa, joihin sisältyy useita yksittäisiä tapahtumia, valtionapuviranomaiselle on toimitettava tapahtumakohtainen kustannusarvio ja luettelo tapahtumaan osallistuvista yrityksistä ennen kunkin yksittäisen tapahtuman alkamista.
13 §Valtionavustuksen maksaminen
Valtionavustuksen lopullinen määrä vahvistetaan ja valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle toteutuneiden, maksettujen ja hyväksyttyjen kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle 14 §:n mukainen selvitys.
Pitkäkestoisissa tai laajoissa yhteishankkeissa voidaan perustelluista syistä tai, jos hankkeen toteuttaminen muuten vaarantuisi, maksaa valtionavustusta hakemuksesta ennakkoon 50 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta hankkeen alkaessa ja 30 prosenttia hankkeen puolessa välissä. Jos ennakon maksamisen perusteena on huomattaviin ennakkomaksuihin tai muihin vastaaviin eriin sitoutuminen, ennakon määrä voi hankkeen alkaessa olla suurempi, kuitenkin enintään 80 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta.
14 § (30.12.2014/1396)Selvitys valtionavustuksen käytöstä
Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle selvitys valtionavustuksen käytöstä kuuden kuukauden kuluessa avustuspäätöksen mukaisesta käyttöajan päättymisestä.
Selvitys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää näyttelyhankkeita, vientiverkostohankkeita ja kumppanuusohjelmia koskevan avustuksen toteutumisesta annetaan kehittämis- ja hallintokeskukselle.
Selvityksen tulee sisältää:
selvitys hankkeen toteutumisesta verrattuna suunniteltuun hankkeeseen;
selvitys hankkeen toteutuneista menoista ja tuloista; pitkäkestoisissa hankkeissa tulot ja menot on yksilöitävä kunkin yksittäisen tapahtuman osalta erikseen;
tilintarkastajan lausunto, jollei päätöksessä toisin määrätä;
arvio hankkeen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Valtionavustuksen saaja on pyynnöstä velvollinen toimittamaan valtionapuviranomaiselle myös muita hankkeen toteutumiseen, seurantaan ja valtionavustuksen käyttöön liittyviä tietoja.
15 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.
Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa myönnettyihin avustuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
30.12.2014/1396:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.