Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta
Ajantasainen"Ympäristövastuulaki"
- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Ympäristövahinko
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Ympäristöministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2009/383/ajantasa/2023-03-23/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan seuraavien ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen:
ympäristönsuojelulain (527/2014) 137 §:n 2 momentissa tarkoitettu pohjaveden merkittävä pilaantuminen tai 176 §:ssä tarkoitettu vesistön merkittävä pilaantuminen; ja
vesilain (587/2011) 14 luvun 6 §:ssä tarkoitettu vesistön tai pohjaveden huomattavan haitallinen muutos.
Tätä lakia ei sovelleta, jos vahinko on aiheutunut:
poikkeuksellisesta luonnonilmiöstä;
toimenpiteestä, jonka yksinomaisena tarkoituksena on suojata luonnonmullistuksilta;
toimenpiteestä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maanpuolustus tai kansainvälinen turvallisuus;
L:lla 1404/2019 muutettu 4 kohta tulee voimaan asetuksella säädettävä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:
tapahtumasta, johon sovelletaan merilain (674/1994) 10 ja 10 a luku a;
toiminnasta, josta säädetään ydinvastuulaissa (484/1972) .
2 § (23.3.2023/544)Viittaus muuhun lainsäädäntöön
Korjaamisesta säädetään luonnonsuojelulaissa, ympäristönsuojelulaissa, vesilaissa ja geenitekniikkalaissa (377/1995) .
Velvollisuudesta ehkäistä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahingon aiheutuminen sekä velvollisuudesta rajoittaa aiheutuneita vahinkoja säädetään tämän pykälän 1 momentissa mainituissa laeissa sekä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (541/2023) .
3 § (27.6.2014/558)Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
vahingolla suoraan tai välillisesti tapahtuvaa mitattavissa olevaa luonnonvarojen haitallista muutosta tai luonnonvarapalvelun huonontumista;
luonnonvaralla :
luonnonsuojelulain 3 §:n 7 kohdassa tarkoitettuja luontotyyppejä ja eliölajien elinympäristöjä samoin kuin lajeja sekä niiden esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;
vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vesistöä ja 7 kohdassa tarkoitettua pohjavettä;
Suomen aluevesien rajoista annetussa laissa (463/1956) tarkoitettua aluevettä;
Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettua talousvyöhykettä;
luonnonvarapalvelulla luonnonvaran hyödyllistä vaikutusta toiselle luonnonvaralle tai ihmisille;
perustilalla luonnonvarojen ja luonnonvarapalveluiden vahinkoa edeltänyttä tilaa.
2 lukuVahingon korjaaminen
4 § (27.6.2014/558)Korjaavista toimenpiteistä päättävä viranomainen
Tässä luvussa tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä päättävästä viranomaisesta, jäljempänä viranomainen , säädetään 2 §:n 1 momentissa mainituissa laeissa.
5 §Korjaavat toimenpiteet
Luonnonvarat ja luonnonvarapalvelut on palautettava perustilaan poistamalla vahingosta aiheutunut haitallinen muutos ( ensisijainen korjaaminen ).
Jos perustilaa ei voida täysimääräisesti palauttaa, vahingon luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle aiheuttama heikennys on korvattava vahingoittuneella alueella tai muualla tehtävillä toimenpiteillä ( täydentävä korjaaminen ).
Vahingoittuneella alueella tai muualla tehtävillä toimenpiteillä on korvattava luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle aiheutuvat väliaikaiset menetykset siihen saakka, kunnes ensisijainen ja täydentävä korjaaminen on vaikuttanut täysimääräisesti ( korvaava korjaaminen ).
6 §Korjaavien toimenpiteiden valinta
Viranomaisen on toimenpiteitä harkitessaan otettava huomioon:
vahingon luonne, laajuus ja vakavuus;
luonnollisen palautumisen mahdollisuus;
ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit;
vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset;
muut alueella mahdollisesti tapahtuneet vahingot.
Toimenpiteiden valinnassa otetaan huomioon vahingon aiheuttaneen toiminnanharjoittajan ehdotus sekä 2 §:n 1 momentissa mainittujen lakien nojalla vireillepanoon oikeutettujen huomautukset.
7 §Korjaavat toimenpiteet vahingoittuneen alueen ulkopuolella
Viranomainen voi antaa vahingon aiheuttaneelle toiminnanharjoittajalle oikeuden suorittaa 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet vahingoittuneen alueen ulkopuolella. Korjaavista toimenpiteistä ei saa aiheutua vältettävissä olevaa haittaa. Viranomaisen on ennen toimenpiteistä päättämistä varattava kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle tilaisuus tulla kuulluksi.
Jos korjaavien toimenpiteiden suorittamisesta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä täysi korvaus. Antaessaan 1 momentissa tarkoitetun oikeuden viranomaisen on samalla määrättävä toimenpiteistä aiheutuvat haitat korvattaviksi. Jos korvauksesta ei ole voitu sopia, korvauksen suuruutta määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetään.
Jos korvaukseen oikeutettu ei saa perittyä korvausta vahingon aiheuttaneelta toiminnanharjoittajalta, korvauksen suorittamisesta vastaa valtio.
8 §Korjaamisen lopettaminen
Viranomainen voi 2 §:n 1 momentissa mainitussa laissa säädetyssä, korjaavien toimenpiteiden määräämistä koskevassa menettelyssä päättää, että korjaaminen lopetetaan, jos:
toteutetut korjaavat toimenpiteet turvaavat sen, ettei vaaraa ihmisen terveydelle ja luonnonvaralle enää ole; ja
korjaamisen jatkamisen kustannukset olisivat suhteettomia sillä ympäristölle saavutettaviin hyötyihin verrattuna.
9 §Viranomaisen oikeus ryhtyä toimenpiteisiin
Alueellinen ympäristökeskus voi valtion kustannuksella tehdä tai teettää välttämättömät vahingon ehkäisemistä tai rajoittamista koskevat toimenpiteet taikka korjaavat toimenpiteet vahingoittuneella alueella, jos:
asia on kiireellinen eikä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laissa säädettyä menettelyä voida odottaa vahingon olennaisesti laajentumatta; tai
vahingon aiheuttanutta toiminnanharjoittajaa ei vaikeudetta saada selville.
Alueellisen ympäristökeskuksen on 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen jälkeen tai kun 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu toiminnanharjoittaja on saatu selville, viipymättä pantava vireille menettely korjaavista toimenpiteistä määräämiseksi siten kuin 2 §:n 1 momentissa mainitussa laissa säädetään.
3 lukuKustannusvastuu
10 §Kustannusvastuu
Vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat:
5 §:ssä tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä; ja
viranomaiselle vahingon ja sen välittömän uhan arvioimisesta, korjaavista toimenpiteistä päättämisestä ja valvonnasta.
Jos vahinko on aiheutunut useammasta kuin yhdestä toiminnasta, vastuu 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista on jaettava toiminnanharjoittajien kesken sen mukaan, mikä on heidän aiheuttamansa osuus koko vahingosta. Jos tätä osuutta ei voida arvioida, vastuu jaetaan pääluvun mukaan.
11 §Kustannusvastuun rajoitukset
Toiminnanharjoittaja ei vastaa 10 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista, jos toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että vahinko:
on kolmannen osapuolen aiheuttama ja se on aiheutunut toiminnanharjoittajan asianmukaisista turvatoimenpiteistä huolimatta;
johtuu viranomaisen antaman määräyksen tai ohjeen noudattamisesta, jollei kyse ole toiminnanharjoittajan omasta toiminnasta aiheutuneen päästön tai muun tapauksen johdosta annetusta määräyksestä tai ohjeesta.
12 §Kustannusten kohtuullistaminen
Toiminnanharjoittaja, joka osoittaa menetelleensä huolellisesti, ei vastaa 10 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista täysimääräisesti.
Kustannusten kohtuullistaminen edellyttää, että:
vahinko johtuu päästöstä tai tapahtumasta, joka vastaa toiminnalle myönnetyn luvan ehtoja tai viranomaisen muuta päätöstä; ja
vahingon aiheuttaneessa toiminnassa on noudatettu toimintaa koskevan lainsäädännön velvoitteita.
13 §Kustannusvastuusta päättäminen
Kustannusvastuun jakautumista, rajoittamista ja kustannusten kohtuullistamista koskeva asia päätetään korjaaviin toimenpiteisiin määräämistä koskevassa, 2 §:n 1 momentissa mainitussa laissa säädetyssä menettelyssä.
14 §Valtiolle aiheutuneiden kustannusten takaisinperintä
Valtion 7 §:n 3 momentin nojalla maksama korvaus peritään toiminnanharjoittajalta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.
Valtiolle 9 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset on perittävä vahingon aiheuttaneelta toiminnanharjoittajalta viiden vuoden kuluessa kyseisten toimenpiteiden saattamisesta päätökseen tai viiden vuoden kuluessa siitä, kun vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja on saatu selville. Jos takaisinperimisestä aiheutuvat kulut ovat suuremmat kuin takaisinperittävä määrä, voidaan kustannukset jättää perimättä. Päätöstä takaisinperinnästä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.
15 §Valtion osallistuminen korjaaviin toimenpiteisiin
Jos toiminnanharjoittaja ei 11 §:stä johtuvasta syystä vastaa kustannuksista tai vahingon aiheuttaneen toiminnanharjoittajan kustannusvastuuta on 12 §:n nojalla kohtuullistettu, alueellinen ympäristökeskus voi ympäristötyönä tehdä tai teettää korjaavat toimet.
4 lukuErinäiset säännökset
16 §Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:
5 §:ssä tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä;
6 §:ssä tarkoitetussa korjaavien toimenpiteiden valinnassa huomioon otettavista seikoista;
10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaiselle aiheutuneiden kustannusten määrittämisessä huomioon otettavista seikoista.
17 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta korjaaviin toimenpiteisiin määräämistä koskevasta viranomaisen päätöksestä säädetään 2 §:n 1 momentissa mainituissa laeissa.
18 §Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.
Ennen tämän lain voimaantuloa päättyneestä toiminnasta johtuneen vahingon korjaamiseen ei sovelleta tätä lakia, vaikka vahinko olisi ilmennyt vasta lain voimaantulon jälkeen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
YmVM 3/2009
EV 48/2009
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 35/2004/EY (32004L0035); EYVL N:o L143, 30.4.2004, s. 56
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
27.5.2011/601:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
HE 277/2009 , YmVM 22/2010, EV 355/2010
27.6.2014/558:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.
HE 214/2013 , YmVM 3/2014, EV 67/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY (32004L0035) ; EUVL L143, 30.4.2004, s. 56
19.12.2019/1404:
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
HE 50/2019 , LiVM 8/2019, EV 32/2019
5.1.2023/19:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
HE 76/2022 , YmVM 17/2022, EV 227/2022
23.3.2023/544:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2023.
HE 220/2021 , HE 231/2022 , LiVM 26/2022, EV 287/2022