1664/2009

Tässä laissa säädetään rautateillä liikkuvan kaluston kuljettajien ja muiden rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimivien ikää, ammattitaitoa, terveydentilaa ja muuta sopivuutta koskevista vaatimuksista, kelpoisuuden saamisesta sekä kelpoisuutta koskevien tietojen rekisteröimisestä.

Lisäksi tässä laissa säädetään koulutusta liikenneturvallisuudesta rautateillä antavista oppilaitoksista.

Tätä lakia sovelletaan rataverkolla liikenneturvallisuustehtävissä toimiviin ja tehtäviin hakeutuviin sekä turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä tai turvamiehenä toimiviin.

Lakia ei sovelleta:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnassaan siitä, että sen palveluksessa tai toiminnassa mukana olevat:

Tässä laissa tarkoitettuja rautateiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tehtäväkokonaisuuksia ovat:

Henkilöllä on oltava 1 momentissa mainittuun tehtäväkokonaisuuteen kuuluvaa liikenneturvallisuustehtävää hoitaessaan suoritettuna hyväksytysti 26 §:ssä tarkoitettu opintosuoritus.

Opintosuorituksen tulee olla suoritettu oppilaitoksessa, jonka Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt antamaan tehtävään tarvittavan koulutuksen.

Liikenneturvallisuustehtävässä toimivalta vaaditaan, että hän:

Liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty lupakirja ja lisätodistus.

Muussa liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla kuin liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty kelpoisuuskirja.

Liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla on oltava tehtävän vaativuustasoa vastaava kielitaito. Liikenteen hoidossa käytettävän kielen riittävästä taidosta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Suomen ja Ruotsin välisessä rautatieyhdysliikenteessä Suomen valtion raja-alueella ja rautatieraja-asemilla liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan Ruotsiin sijoittuneen rautatieliikenteen harjoittajan liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön Ruotsissa myönnetty kelpoisuus on voimassa sellaisenaan Suomessa. (21.12.2012/860)

Osoituksena siitä, että liikkuvan kaluston kuljettaja täyttää 6 §:ssä määritellyt yleiset kelpoisuusvaatimukset, hänelle myönnetään lupakirja.

Lupakirjaa on pidettävä mukana kuljetettaessa liikkuvaa kalustoa.

Lupakirjan hakijalle ja haltijalle tehtävästä terveystarkastuksesta ja psykologisesta henkilöarvioinnista sekä niihin liittyvistä sopivuus- ja soveltuvuuslausunnoista säädetään muualla tässä laissa.

Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen antamisesta, ellei 9 §:stä muuta johdu.

Myös muussa Euroopan talousalueen valtiossa myönnetty lupakirja on voimassa Suomessa.

Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjan, jos

Lupakirjaa hakevan on oltava suorittanut perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen tai sitä vastaavan oppimäärän sekä veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen.

Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava lupakirjan myöntämistä koskeva hakemus kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut sille kaikki hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta kokeesta voidaan antaa määräyksiä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä.

Lupakirjan myöntämisestä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lupakirjan päivittämisestä, uusimisesta, muuttamisesta ja raukeamisesta sekä lupakirjan kielestä, muodosta ja sisällöstä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Kadonneiksi, varastetuiksi tai tuhoutuneiksi ilmoitettujen lupakirjojen kaksoiskappaleiden myöntämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen myöntämisestä tai enintään siihen saakka, kun lupakirjan haltija täyttää 68 vuotta, jos sen haltija osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen pätevyytensä mukaisia 5 §:ssä tarkoitettuja tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään 100 tuntia kunakin kalenterivuonna. (21.12.2012/860)

Lupakirjan haltijan on käytävä 20 §:n 4 momentin mukaisissa määräaikaistarkastuksissa, jotta lupakirja pysyy voimassa.

Lupakirjan voimassa pitämiseksi valtion rataverkolla toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti kerran vuodessa.

Lupakirjan voimassa pitämiseksi yksityisraiteella toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti joka toinen vuosi.

Kertauskoulutuksen keston on oltava suhteessa tehtävän vaativuustasoon.

Kertauskoulutusta saa antaa 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu oppilaitos ja Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään hyväksymä rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen perehtynyt.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy kertauskoulutusohjelman siten kuin 25 §:ssä säädetään.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä kertauskoulutuksen sisällöstä ja kestosta. (21.12.2012/860)

Jos liikkuvan kaluston kuljettamiseen koulutuksen saaneen lupakirja ei ole voimassa 9 §:ssä säädetyn vuoksi, hänen on suoritettava hyväksytysti kertauskoulutuksen lisäksi käytännön osaamista osoittava koe liikkuvan kaluston kuljettajan kelpoisuuden uudistamiseksi.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilman aiheetonta viivytystä peruutettava lupakirja, jos lupakirjan haltija ei enää täytä kelpoisuusvaatimuksia. Lupakirja voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi.

Liikenteen turvallisuusviraston on peruutettava myöntämänsä lupakirja, jos liikkuvan kaluston kuljettaja toistuvasti rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin vakavasti vaarantaa toiminnallaan rautatieturvallisuutta ja lupakirjan haltija ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava päätöksestä viipymättä luvan haltijalle ja sille toiminnanharjoittajalle, jonka palveluksessa luvan haltija on tai jonka toiminnassa hän on mukana.

Jos toisen Euroopan unionin jäsenvaltion, jäljempänä jäsenvaltio, asianomainen toimivaltainen viranomainen on pyytänyt Liikenteen turvallisuusvirastoa peruuttamaan Liikenteen turvallisuusviraston myöntämän lupakirjan tai tekemään lisätarkastuksia, Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava asia neljän viikon kuluessa ja ilmoitettava päätöksestään pyynnön tehneelle toimivaltaiselle viranomaiselle, Euroopan yhteisöjen komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos kuljettaja, jonka lupakirja on myönnetty toisessa jäsenvaltiossa, ei enää täytä kelpoisuusvaatimuksia, Liikenteen turvallisuusviraston on pyydettävä asianomaista toimivaltaista viranomaista peruuttamaan lupakirja tai tekemään lisätarkastuksia. Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava pyynnöstä Euroopan yhteisöjen komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto on pyytänyt 1 momentin mukaisesti asianomaista toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista peruuttamaan lupakirjan tai tekemään lisätarkastuksia mutta tämän tekemä päätös ei täytä asianmukaisia perusteita, Liikenteen turvallisuusviraston on pyydettävä päätöksestä Euroopan yhteisöjen komission lausunto ja siinä pyydettävä komissiota tarvittaessa ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin.

Toiminnanharjoittaja antaa palveluksessaan tai toiminnassaan mukana olevalle liikkuvan kaluston kuljettajalle lisätodistuksen.

Lisätodistus osoittaa, että liikkuvan kaluston kuljettajalla on oikeus kuljettaa lisätodistuksessa määriteltyä kalustoa tietyllä rataverkon osalla. Lisätodistusta on pidettävä mukana kuljetettaessa liikkuvaa kalustoa.

Lisätodistuksen hakijan on suoritettava hyväksytysti koe, jossa testataan lisätodistuksessa määritellyn liikkuvan kaluston kuljettamiseen sekä rataverkon tuntemukseen tarvittavaa ammatillista tietämystä sekä toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmän tuntemusta tarvittavilta osin.

Lisätodistus kuuluu sen myöntäneelle toiminnanharjoittajalle. Se on voimassa toistaiseksi siihen saakka, kun lisätodistuksen haltija täyttää 68 vuotta, jos hänen palvelussuhteensa ei ole päättynyt ja hän on ylläpitänyt pätevyyttään 12 a §:ssä tarkoitetulla tavalla. Toiminnanharjoittajan on annettava kuljettajalle lisätodistuksen oikeaksi todistettu jäljennös. (21.12.2012/860)

Toiminnanharjoittajan on määritettävä osana turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä menettely lisätodistuksia myönnettäessä ja päivitettäessä veturinkuljettajadirektiivin mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan päätökseen, jolla hakemus lisätodistuksen saamiseksi on hylätty tai lisätodistus on peruutettu, voidaan hakea oikaisua Liikenteen turvallisuusvirastolta siten kuin hallintolain (434/2003) 7 a luvussa säädetään. (21.12.2012/860)

Lisätodistuksen myöntämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisätodistuksen päivittämisestä, uusimisesta, muuttamisesta, raukeamisesta sekä lisätodistuksen kielestä, muodosta ja sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Toiminnanharjoittajalla on oltava käytössä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvattava koulutusmenettely, jolla varmistetaan liikkuvan kaluston kuljettajien pätevyyden ylläpitäminen. Lisäksi toiminnanharjoittajan on järjestettävä lisätodistuksen saaneelle kuljettajalle lisätodistuksen voimassa pitämiseksi 12 §:n 3 momentin mukaisia kokeita tai ohjattava kuljettaja tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun muun kokeita järjestävän toimijan koetilaisuuksiin.

Kokeita voi järjestää toiminnanharjoittajan lisäksi 23 §:ssä tarkoitettu oppilaitos ja Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään hyväksymä rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen perehtynyt henkilö. Toiminnanharjoittaja voi tehdä yhteistyötä 23 §:ssä tarkoitetun oppilaitoksen kanssa tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun koulutusmenettelyn järjestämisessä.

Kuljettajan on lisätodistuksen voimassa pitämiseksi suoritettava hyväksytysti 12 §:n 3 momentin mukainen koe:

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta koulutusmenettelystä ja 3 momentissa tarkoitetuista kokeista.

Jos henkilöllä on lupakirja liikkuvan kaluston kuljettamiseen, mutta hänen lisätodistuksensa ei ole voimassa 12 a §:n 3 momentissa säädetyn vuoksi, hänen on suoritettava hyväksytysti 12 a §:ssä tarkoitetut kokeet voidakseen jälleen toimia liikkuvan kaluston kuljettajan tehtävässä.

Toiminnanharjoittajan on ilman aiheetonta viivytystä peruutettava antamansa lisätodistus, jos liikkuvan kaluston kuljettaja ei enää täytä tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Lisätodistus voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava lisätodistuksen peruuttamisesta viipymättä todistuksen saaneelle kuljettajalle ja Liikenteen turvallisuusvirastolle.

Jos liikkuvan kaluston kuljettaja ei enää täytä tehtävän kelpoisuusvaatimuksia eikä toiminnanharjoittaja ole peruuttanut todistusta, Liikenteen turvallisuusviraston on pyydettävä lisätodistuksen antanutta toiminnanharjoittajaa peruuttamaan lisätodistus tai tekemään lisätarkastuksia. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää liikkuvan kaluston kuljettajaa toimimasta Suomen rataverkolla odottaessaan lisätodistuksen antajan vastausta.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää liikkuvan kaluston kuljettajaa toimimasta rataverkolla, jos kuljettaja aiheuttaa vakavan uhkan rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. (21.12.2012/860)

Liikenteen turvallisuusviraston on toimitettava tieto toiminnan kieltämisestä Euroopan yhteisöjen komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille.

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto tai toisen jäsenvaltion asianomainen toimivaltainen viranomainen on pyytänyt lisätodistuksen Suomessa antanutta toiminnanharjoittajaa peruuttamaan lisätodistuksen tai tekemään lisätarkastuksia, toiminnanharjoittajan on ratkaistava asia neljän viikon kuluessa asiaa koskevan pyynnön saatuaan ja ilmoitettava päätöksestään pyynnön tehneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Liikkuvan kaluston kuljettaja ei tarvitse lisätodistusta, joka oikeuttaa ajamaan kyseisellä rataverkon osalla, jos ohjaamossa on kuljettajaa avustamassa toinen liikkuvan kaluston kuljettaja, jolla on lisätodistuksella osoitettu oikeus kuljettaa kalustoa rataverkon osalla:

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta kuljetuksesta etukäteen rataverkon haltijalle.

Kelpoisuuskirja oikeuttaa haltijansa toimimaan muissa liikenneturvallisuustehtävissä kuin liikkuvan kaluston kuljetuksessa siten kuin kelpoisuuskirjassa on tarkemmin määritelty.

Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää kelpoisuuskirjan hakemuksesta, jos:

Kelpoisuuskirja on pidettävä mukana hoidettaessa liikenneturvallisuustehtäviä.

Kelpoisuuskirjan muodosta ja sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kelpoisuuskirjan myöntämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kelpoisuuskirja on voimassa toistaiseksi siihen saakka, kun kelpoisuuskirjan haltija täyttää 68 vuotta, jos sen haltija osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen pätevyytensä mukaisia 5 §:ssä tarkoitettuja tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään 100 tuntia kunakin kalenterivuonna. (21.12.2012/860)

Kelpoisuuskirjan haltijan on käytävä 20 §:n 5 momentin mukaisissa määräaikaistarkastuksissa, jotta kelpoisuuskirja pysyy voimassa.

Kelpoisuuskirjan voimassa pitämiseksi valtion rataverkolla toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti kerran vuodessa.

Kelpoisuuskirjan voimassa pitämiseksi yksityisraiteella toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti joka toinen vuosi.

Kertauskoulutuksen keston on oltava suhteessa tehtävän vaativuustasoon.

Kertauskoulutusta saa antaa 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu oppilaitos ja Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään hyväksymä rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen perehtynyt henkilö.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy kertauskoulutusohjelman siten kuin 25 §:ssä säädetään.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä kertauskoulutuksen sisällöstä ja kestosta.

Jos henkilö on saanut koulutuksen muuhun liikenneturvallisuustehtävään kuin liikkuvan kaluston kuljettamiseen mutta hänen kelpoisuuskirjansa ei ole voimassa 16 §:ssä säädetyn vuoksi, hänen on suoritettava hyväksytysti sekä kertauskoulutus että käytännön osaamista osoittava koe voidakseen jälleen toimia liikenneturvallisuustehtävässä.

Jos henkilö ei ole hoitanut 1 momentissa tarkoitettua tehtävää viiteen vuoteen tai sitä pidempään, hänen on suoritettava 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ja kokeen lisäksi laite- tai kalustokohtainen koulutusohjelma voidakseen aloittaa uudelleen kyseisissä tehtävissä.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä laite- tai kalustokohtaisen koulutusohjelman sisällöstä.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilman aiheetonta viivytystä peruutettava kelpoisuuskirja, jos sen haltija ei enää täytä tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Kelpoisuuskirja voidaan peruuttaa pysyvästi tai määräajaksi.

Liikenteen turvallisuusviraston on peruutettava myöntämänsä kelpoisuuskirja, jos haltija toistuvasti rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin vakavasti vaarantaa toiminnallaan rautatieturvallisuutta ja kelpoisuuskirjan haltija ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava päätöksestä viipymättä kelpoisuuskirjan haltijalle ja sille toiminnanharjoittajalle, jonka palveluksessa tai toiminnassa tämä on mukana.

Liikenneturvallisuustehtävissä ja turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä sekä turvamiehenä saa toimia vain henkilö, jolla on riittävät fyysiset ja henkiset toimintaedellytykset kyseiseen tehtävään. Tämä on osoitettava voimassa olevalla 20 §:n 3 momentissa tarkoitetulla myönteisellä sopivuuslausunnolla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä ei saa toimia henkilö, jonka sairaus, vika, vamma, muu toimintakyvyn heikentyminen tai muu vastaava ominaisuus olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia pysyvästi tai väliaikaisesti kyseisessä tehtävässä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä toimiva henkilö saa käyttää lääkeaineita, jotka voivat vaikuttaa 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseen ainoastaan, jos 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu rautatiealan asiantuntijalääkäri tai 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu työterveyshuollon ammattihenkilö hyväksyy niiden käytön.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevien vaatimusten täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän vaativuustaso.

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset aisteille asetettavista vaatimuksista sekä tehtävien hoitamiseen vaikuttavista sairauksista, vioista, vammoista, muusta toimintakyvyn heikentymisestä tai muusta vastaavasta 1 momentin mukaisen tehtävän hoitamista heikentävästä ominaisuudesta sekä niiden arviointimenettelystä.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että 19 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä aloittava käy työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisessa terveystarkastuksessa ennen kuin hän aloittaa tehtävässään.

Terveystarkastus on tehtävä aina myös, jos on syytä epäillä, että:

Jäljempänä 30 §:ssä tarkoitettu lääkäri antaa terveystarkastuksen perusteella kirjallisen lausunnon henkilön terveydellisestä sopivuudesta 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Lausunto on voimassa seuraavaan tämän pykälän 4 tai 5 momentissa tarkoitettuun määräaikaiseen terveystarkastukseen, toiminnanharjoittajan määräämään terveystarkastukseen tai 30 §:ssä tarkoitetun lääkärin terveystarkastukseen saakka.

Liikkuvan kaluston kuljettajalle on tehtävä terveystarkastus sinä vuonna, jona hän täyttää 25 vuotta ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein 55 ikävuoteen asti ja sen jälkeen joka vuosi.

Turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä ja turvamiehinä toimiville sekä muissa liikenneturvallisuustehtävissä toimiville kuin liikkuvan kaluston kuljettajille on tehtävä terveystarkastus sinä vuonna, jona henkilö täyttää 25 vuotta. Tämän jälkeen määräaikainen terveystarkastus on tehtävä vähintään viiden vuoden välein, kunnes he täyttävät 40 vuotta. Tämän jälkeen terveystarkastus on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein 61 ikävuoteen asti ja sen jälkeen joka vuosi.

Säännökset terveystarkastuksesta ja sen sisällöstä annetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä.

Liikenneturvallisuustehtävää saa hoitaa vain henkilö, jolla on tehtävän turvallisessa hoitamisessa vaadittavat psykologiset valmiudet ja soveltuvuus tehtävän hoitamiseen. Henkilön on oltava psykologisilta ominaisuuksiltaan, käyttäytymiseltään ja persoonallisuudeltaan soveltuva hoitamaansa liikenneturvallisuustehtävään. Henkilö, jolla on todettu toiminnallisessa soveltuvuudessa tai muissa psykologisissa ominaisuuksissa sellaisia ammattiin liittyviä psykologisia puutteita, jotka saattavat haitata tehtävän turvallista hoitamista, ei saa hoitaa liikenneturvallisuustehtävää.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu psykologi tekee liikenneturvallisuustehtävässä aloittavalle psykologisen henkilöarvioinnin sen varmistamiseksi, että tällä on riittävät psykologiset valmiudet ja soveltuvuus tehtävään. Arviointia ei kuitenkaan tehdä ratatyön liikenneturvallisuudesta vastaavalle.

Psykologinen henkilöarviointi on tehtävä aina myös, jos 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon ammattihenkilön arvion perusteella on syytä epäillä, että liikenneturvallisuus vaarantuu, koska liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla ei enää ole psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi.

Psykologi antaa psykologisen henkilöarvioinnin perusteella kirjallisen lausunnon henkilön psykologisesta soveltuvuudesta liikenneturvallisuustehtävään.

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset liikenneturvallisuustehtävää hoitavalta vaadittavista psykologisista ominaisuuksista ja soveltuvuudesta sekä psykologisen henkilöarvioinnin tekemisestä. Lisäksi virasto antaa määräykset henkilöarvioinnin uusimisesta tarvittaessa.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava psykologin perehdyttämisestä liikenneturvallisuustehtäviin, näiden tehtävien työympäristöön sekä siinä oleviin liikenneturvallisuusriskeihin.

Edellä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää ei saa hoitaa myöskään se, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai joka on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä.

Edellä 1 momentissa mainittua tehtävää ei saa hoitaa myöskään henkilö, joka sairauden tai väsymyksen johdosta taikka muusta vastaavasta syystä ei voi hoitaa tehtävää liikenneturvallisuutta vaarantamatta.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi 25 §:n 1 momentissa tarkoitettua koulutusta järjestävät oppilaitokset. Hyväksymisen edellytyksenä on, että oppilaitoksen henkilöstöllä on koulutustehtävässä tarvittava rautatiejärjestelmän hyvä ammatillinen osaaminen. Oppilaitos voidaan hyväksyä antamaan yhden tai useamman koulutusohjelman mukaista koulutusta. Jos oppilaitos kuuluu toiminnanharjoittajan organisaatioon, toiminnanharjoittaja vastaa, että oppilaitos täyttää laissa säädetyt vaatimukset.

Jos oppilaitoksen antaman koulutuksen laajuus muuttuu oleellisesti, sen on pyydettävä Liikenteen turvallisuusvirastolta uutta hyväksyntää. Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarkistaa oppilaitoksen hyväksynnän, jos liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien kelpoisuusvaatimuksia tai oppilaitoksen hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia muutetaan olennaisesti.

Oppilaitoksen on annettava koulutusohjelman mukaista koulutusta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla kaikille liikenneturvallisuustehtäviä hoitaville ja näihin tehtäviin hakeutuville. Jos oppilaitos kuuluu toiminnanharjoittajan organisaatioon, sen tarjoamaan koulutukseen on päästävä samoin edellytyksin siitä riippumatta, kouluttaako oppilaitos toiminnanharjoittajan omaa henkilöstöä vai muita koulutusta tarvitsevia henkilöitä. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että sillä on käytettävissään koulutuksen järjestämistä varten tarvittava opetushenkilöstö ja muut toimintaedellytykset.

Hyväksyttyjen oppilaitosten luetteloinnista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat säännökset oppilaitokselle asetettavista vaatimuksista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Sen lisäksi, mitä 23 §:n 1 momentissa säädetään, oppilaitoksen hyväksymisen edellytyksenä on, että sillä on toiminnan laajuuteen nähden riittävä opetushenkilöstö sekä asianmukaiset opetusvälineet ja toimitilat sekä opetuksesta vastaava henkilö, joka vastaa, ohjaa, valvoo ja kehittää koulutusta ja toimii muutoinkin tosiasiallisesti tehtävässä. (21.12.2012/860)

Kouluttajalla ja opetuksesta vastaavalla henkilöllä on oltava tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot sekä riittävä alan tuntemus.

Oppilaitos vastaa siitä, että opetushenkilöstöllä on koulutustoiminnan edellyttämä opetusalan sekä toimialan ja sitä koskevan lainsäädännön tuntemus.

Kouluttajien ja opetuksesta vastaavan kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy oppilaitoksen hakemuksesta liikenneturvallisuustehtävien tehtäväkohtaiset koulutusohjelmat. Koulutusohjelmaan on sisällytettävä opetusta ainakin rautatiejärjestelmän perustiedoista, tehtävissä sovellettavista säännöksistä ja määräyksistä sekä työnopastusta koulutusohjelman mukaisissa tehtävissä. Oppilaitos vastaa, että koulutus annetaan koulutusohjelman mukaisesti ja että se on asianmukaista.

Työnopastuksesta voi kuljettajakoulutusta järjestettäessä huolehtia myös rautatieliikenteen harjoittaja, jos oppilaitoksella ei ole tarvittavia toimintaedellytyksiä antaa työnopastusta liikkuvan kaluston kuljettamiseen. Oppilaitos kuitenkin vastaa työnopastuksen sisällöstä ja siitä, että työnopastus järjestetään koulutusohjelman mukaisesti.

Havaittuaan puutteellisuuksia hyväksymässään koulutusohjelmassa Liikenteen turvallisuusviraston on varattava oppilaitokselle tilaisuus korjata puutteellisuus kohtuullisessa määräajassa, joka ei saa olla kahta kuukautta lyhyempi. Jos puutteellisuus on olennainen, eikä sitä ole määräajassa korjattu, virasto voi peruuttaa koulutusohjelman hyväksynnän.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä koulutusohjelmien sisällöstä ja koulutusmenetelmistä.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä rautatieyrityksen tarjoamaan työnopastusta liikkuvan kaluston kuljettamiseen sellaisille yhtiöille tai muille yhteisöille, joiden tarkoituksena on aloittaa rautatieliikenteen harjoittaminen, jos työnopastukselle ei ole muutoin toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Velvollisuus tarjota työnopastusta voidaan määrätä, jos rautatieyritys harjoittaa vastaavanlaista liikennöintiä kuin työnopastusta pyytävä yhtiö tai muu yhteisö aikoo harjoittaa.

Määrätessään rautatieyrityksen tarjoamaan työnopastusta viraston on otettava huomioon, että rautatieyrityksellä on riittävät toimintaedellytykset tehtävää varten ja ettei työnopastus kohtuuttomasti rajoita rautatieyrityksen omaa työnopastusta.

Työnopastusta tarjoava rautatieyritys päättää työnopastuksen käytännön järjestelyistä yhdessä oppilaitoksen kanssa. Sille on suoritettava työnopastuksesta kohtuullinen korvaus ottaen huomioon opastuksesta aiheutuneet kustannukset ja kohtuullinen tuotto. Korvauksesta vastaa työnopastusta pyytävä yhtiö tai yhteisö. Korvauksen on oltava tasapuolinen kaikille tässä momentissa tarkoitetuille työnopastusta saaville yhtiöille ja muille yhteisöille. Työnopastusta tarjoava rautatieyritys voi vaatia palvelua pyytävältä yhtiöltä tai yhteisöltä ennakkomaksun työnopastuksesta tai vakuuden maksun suorittamisesta.

Koulutusohjelman mukainen hyväksytty opintosuoritus antaa tehtäväkohtaisen pätevyyden koulutusohjelmassa määriteltyyn tehtävään.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjaan ja lisätodistukseen oikeuttavan tutkinnon vastaanottajat. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on perehtynyt erityisesti vastaanottamansa tutkinnon aihepiiriin ja hänellä on riittävää käytännön kokemusta siitä.

Tutkintojen vastaanottajat hyväksytään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkinnon vastaanottajan on toteutettava tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla liikkuvan kaluston kuljettajan koulutukseen liittyvät lupakirjaan ja lisätodistukseen oikeuttavat tutkinnot. Tutkinnon vastaanottajan on hyväksymisen yhteydessä annettava tätä koskeva vakuutus.

Tutkinnon vastaanottajilta edellytettävistä tiedoista, taidoista, alan tuntemuksesta ja pätevyyden ylläpitämisestä sekä tutkinnon vastaanottajien luetteloinnista ja vastaanotto-oikeuden voimassaolosta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta kertauskoulutuksen antamista varten kouluttajan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on perehtynyt erityisesti rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen ja hänellä on riittävää käytännön kokemusta siitä.

Kertauskouluttajalta edellytettävistä tiedoista, taidoista ja alan tuntemuksesta sekä pätevyyden ylläpitämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (21.12.2012/860)

Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa toistaiseksi tai määräajaksi oppilaitoksen hyväksynnän kokonaan tai osittain, jos se ei enää täytä hyväksynnän saamisen edellytyksiä taikka oppilaitos ei ole hankkinut koulutusohjelmilleen 25 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyväksyntää tai se muutoin toimii vakavasti vastoin sille hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja tai säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia ja oppilaitos ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään. Oppilaitosta on kuultava ennen peruuttamista.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa toistaiseksi tai määräajaksi kertauskouluttajan hyväksynnän, jos kertauskouluttaja ei enää täytä hyväksynnän saamisen edellytyksiä taikka toimii vakavasti vastoin hänelle hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja tai säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia ja kertauskouluttaja ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään. Ennen hyväksynnän peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on kuultava kouluttajaa.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa toistaiseksi tai määräajaksi 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkintojen vastaanottajan hyväksynnän, jos tutkinnon vastaanottaja ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä taikka toimii vakavasti vastoin hänelle asetettuja ehtoja tai säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia eikä tutkinnon vastaanottaja ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään. Ennen hyväksynnän peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on kuultava tutkinnon vastaanottajaa. (21.12.2012/860)

4 momentti on kumottu L:lla 21.12.2012/860 .

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi asiantuntijalääkärin 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavien terveydentilan ja liikennekelpoisuuden arviointia varten. Lääkäriltä vaaditaan, että:

(21.12.2012/860)

Liikenteen turvallisuusviraston antama hyväksyntä pysyy voimassa edellyttäen, että asiantuntijalääkäri säännöllisesti osallistuu täydennyskoulutukseen.

Asiantuntijalääkäriltä vaadittavasta pätevyydestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asiantuntijalääkärin täydennyskoulutuksen kestosta ja sisällöstä sekä siitä, kuinka usein hänen on osallistuttava täydennyskoulutukseen, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi työterveyshuoltolaissa tarkoitetun työterveyshuollon ammattihenkilön tämän lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavien henkilöiden terveystarkastusten tekemistä varten. Ammattihenkilöltä vaaditaan, että:

Liikenteen turvallisuusviraston hyväksyntä pysyy voimassa edellyttäen, että työterveyshuollon ammattihenkilö osallistuu säännöllisesti täydennyskoulutukseen.

Työterveyshuollon ammattihenkilöltä vaadittavasta pätevyydestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Työterveyshuollon ammattihenkilön täydennyskoulutuksen kestosta ja sisällöstä sekä siitä, kuinka usein hänen on osallistuttava täydennyskoulutukseen, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi rautatieliikenteen asiantuntijapsykologin, jolla on oikeus tehdä liikenneturvallisuustehtävissä toimivien psykologinen henkilöarviointi. (21.12.2012/860)

Rautatieliikenteen asiantuntijapsykologilta vaaditaan, että:

(21.12.2012/860)

Liikenteen turvallisuusviraston antama hyväksyntä pysyy voimassa edellyttäen, että rautatieliikenteen asiantuntijapsykologi säännöllisesti osallistuu täydennyskoulutukseen.

Asiantuntijapsykologilta vaadittavasta pätevyydestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asiantuntijapsykologin täydennyskoulutuksen kestosta ja sisällöstä sekä siitä, kuinka usein hänen on osallistuttava täydennyskoulutukseen, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa toistaiseksi tai määräajaksi 30–32 §:ssä tarkoitetun asiantuntijan hyväksynnän, jos asiantuntija ei enää täytä hyväksynnän saamisen edellytyksiä taikka ei ole osallistunut Liikenteen turvallisuusviraston järjestämään täydennyskoulutukseen tai toimii muutoin vakavasti vastoin hänelle hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja tai säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia ja asiantuntija ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut menettelyään.

Ennen hyväksynnän peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on kuultava asiantuntijaa.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitavalle erivapauden toistaiseksi tai määräajaksi tehtäväkohtaisista pätevyysvaatimuksista ja terveydentilaa koskevista vaatimuksista.

Erivapaus ei saa vaarantaa rautatieliikenteen turvallisuutta. Päätöksessä voidaan asettaa ehtoja ja rajoituksia turvallisuuden varmistamiseksi.

Erivapaus terveydentilaa koskevista vaatimuksista lakkaa, jos:

(21.12.2012/860)

Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitavalle terveydentilavaatimuksista myönnetyn erivapauden, jos henkilön terveydentilassa tai erivapauden myöntämiseen vaikuttaneissa muissa henkilön olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka voi vaarantaa rautatieliikenteen turvallisuuden. Erivapaus voidaan peruuttaa pysyvästi tai määräajaksi.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava päätöksestä viipymättä asianomaiselle ja sille toiminnanharjoittajalle, jonka palveluksessa tai toiminnassa tämä on mukana.

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää kelpoisuusrekisteriä rautatieliikenteen valvomiseksi, lupa- ja kelpoisuuskirjatietojen hallinnoimiseksi, lupaa koskevan päätöksen tekemiseksi ja sen valvontaa varten, rautatieliikenteen turvaamiseksi, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ja muiden Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.

Kelpoisuusrekisteri on henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu henkilörekisteri.

Kelpoisuusrekisteriä voidaan pitää sähköisesti.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, kelpoisuusrekisteriin kuuluvien tietojen salassapitoon ja niiden luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia.

Kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa tietoja:

Kelpoisuusrekisteriin merkitään tarpeelliset tiedot liikenneturvallisuustehtävissä toimiville myönnetyistä lupakirjoista ja lisätodistuksista sekä kelpoisuuskirjoista. Kelpoisuusrekisteriin merkitään tarpeelliset tiedot myös 34 §:n mukaisista erivapauksista sekä rautatiealan asiantuntijalääkärin 20 §:n 3 momentin ja rautatieliikenteen asiantuntijapsykologin 21 §:n 4 momentin nojalla antamista lausunnoista. Kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa 38 §:ssä tarkoitetusta henkilöstä nimen, henkilötunnuksen sekä muut yksilöintitiedot ja yhteystiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset veturinkuljettajadirektiivissä ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY nojalla annetuissa yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä tarkemmin määritellyt tiedot sekä muut rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa myös tarpeelliset 41 §:n 2 momentissa tarkoitetut lupakirjan ja kelpoisuuskirjan valmistamiseen ja toimittamiseen liittyvät tiedot.

Lupaa koskevaa päätöksentekoa ja valvontaa varten rekisteriin saa lisäksi tallentaa seuraavat arkaluonteiset tiedot:

Kelpoisuusrekisteriin tallennettavista tässä pykälässä tarkoitetuista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos rekisteriin merkityissä tiedoissa tapahtuu muutos, luvanhaltijan on ilmoitettava siitä Liikenteen turvallisuusvirastolle 14 päivän kuluessa. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset muutosten ilmoittamisesta.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on lupakirjan tai kelpoisuuskirjan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada rikosrekisteristä, sakkorekisteristä, oikeushallinnon tietojärjestelmistä syyteharkinnassa olevista rikosasioista sekä esitutkintaviranomaisilta luvan hakijaa tai haltijaa koskeva tieto 54 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta ja rikoslain 23 luvun 1–8 ja 10 §:ssä tarkoitetuista rikoksista sekä niitä koskevasta käynnissä olevasta esitutkinnasta, syyteharkinnasta tai oikeudenkäynnistä samoin kuin mainituista teoista tuomituista rangaistuksista ja muista seuraamuksista.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada myös lupakirjan ja kelpoisuuskirjan valmistajalta rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia asiakirjan valmistamiseen ja toimittamiseen liittyviä tietoja.

Oppilaitoksen, kertauskouluttajan, liikkuvan kaluston kuljettajan tutkinnon vastaanottajan, 30 §:ssä tarkoitetun asiantuntijalääkärin ja 32 §:ssä tarkoitetun psykologin on salassapitosäännösten estämättä annettava kelpoisuusrekisteriä varten Liikenteen turvallisuusvirastolle tarpeelliset tiedot, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti koulutuksen tai kokeen tai kun hänelle on tehty psykologinen henkilöarviointi, määräaikainen terveystarkastus tai muu hänen terveydentilastaan johtuva terveystarkastus. Tässä momentissa tarkoitetut tiedot voi antaa myös toiminnanharjoittaja.

Toiminnanharjoittajan on salassapitosäännösten estämättä annettava kelpoisuusrekisteriä varten palveluksessaan ja toiminnassaan mukana olevien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien tunnistetiedot ja niissä tapahtuneet muutokset sekä tarpeelliset tiedot antamistaan lisätodistuksista.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Tiedot poistetaan kelpoisuusrekisteristä seuraavasti:

Liikkuvan kaluston kuljettajan rekisteritiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, kun kuljettajan lupakirjan voimassaolo on päättynyt. Jos edellä tarkoitetun määräajan kuluessa aloitetaan kuljettajaa koskeva rautatielain (304/2011) 80 §:ssä tarkoitettu tutkinta, tietoja ei saa poistaa ennen kuin tutkinta on päättynyt. Mitä tässä momentissa säädetään liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjasta, sovelletaan muissa liikenneturvallisuustehtävissä toimiville myönnettävän kelpoisuuskirjan rekisteritietojen poistamiseen rekisteristä. (21.12.2012/860)

Muutoin tietojen rekisteristä poistamisessa tulee noudattaa, mitä henkilötietolaissa ja muualla laissa säädetään.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada kelpoisuusrekisterin ylläpitoa ja sen tietojen oikeellisuuden varmistamista varten tarpeelliset tiedot väestötietojärjestelmästä.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Kelpoisuusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä luovuttaa suomalaisille toimivaltaisille viranomaisille ja muun jäsenvaltion rautatie- ja onnettomuustutkintaviranomaiselle sekä Euroopan rautatievirastolle, jos se on välttämätöntä laissa tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen taikka Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen tehtävien tai velvoitteiden hoitamiseksi. Sama oikeus tietojen saamiseen on toiminnanharjoittajalla silloin, kun tiedot koskevat toiminnanharjoittajan palveluksessa tai toiminnassa mukana olevaa. Rekisteröidyille tietoja luovutetaan siten kuin henkilötietolaissa säädetään.

Kelpoisuusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa myös lupakirjan ja kelpoisuuskirjan valmistajalle, jos se on asiakirjan valmistamisen tai toimittamisen vuoksi välttämätöntä.

Tietoa tämän pykälän mukaisesti pyytävän on pyydettävä tieto kirjallisesti tai sähköisesti ja perusteltava pyyntönsä. Liikenteen turvallisuusviraston on luovutettava pyydetyt tiedot viipymättä. Viraston ja tietojen vastaanottajan on tietojen luovuttamisen yhteydessä huolehdittava asianmukaisesta tietojen suojauksesta.

Lisätodistuksen antajan on pidettävä liikkuvan kaluston kuljettajien kelpoisuutta koskevista tiedoista lisätodistusrekisteriä. Lisätodistusrekisteri on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilörekisteri.

Rekisteriin tallennetaan henkilön nimi, yhteystiedot, henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot sekä veturinkuljettajadirektiivissä edellytetyt tiedot.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi rekisteriin saa tallentaa muut rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot.

Lisätodistusrekisteriä voidaan pitää myös sähköisesti.

Lisätodistusrekisteriin tallennettavista edellä tässä pykälässä tarkoitetuista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Oppilaitoksen, kertauskouluttajan ja liikkuvan kaluston kuljettajan tutkinnon vastaanottajan on salassapitosäännösten estämättä annettava lisätodistusrekisteriä varten tarpeelliset tiedot liikkuvan kaluston kuljettajan suorittamasta koulutuksesta ja kokeesta. (21.12.2012/860)

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Rekisterinpitäjä saa käyttää lisätodistusrekisterin tietoja lisätodistusten antamiseen ja peruuttamiseen sekä kelpoisuuksien valvontaan ja muuhun kelpoisuusasioiden käsittelyyn.

Liikkuvan kaluston kuljettajan rekisteritiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hänen tässä laissa tarkoitettu kelpoisuutensa on päättynyt. Jos määräajan kuluessa aloitetaan kuljettajaa koskeva rautatielain 80 §:ssä tarkoitettu tutkinta, tietoja ei saa poistaa ennen kuin tutkinta on päättynyt. (21.12.2012/860)

Lisätodistusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä luovuttaa toimivaltaisille suomalaisille viranomaisille ja muun jäsenvaltion rautatie- ja onnettomuustutkintaviranomaiselle, jos se on tarpeellista rajat ylittävän toiminnan johdosta. Tietojen luovutuksen on oltava välttämätöntä luovutuksen saajalle laissa tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen taikka Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen tehtävien tai velvoitteiden hoitamiseksi. Rekisteröidyille tietoja luovutetaan siten kuin henkilötietolaissa säädetään.

Tietoa pyytävän on pyydettävä tieto kirjallisesti tai sähköisesti ja perusteltava pyyntönsä. Rekisterinpitäjän on luovutettava pyydetyt tiedot viipymättä. Rekisterinpitäjän ja tietojen vastaanottajan on tietojen luovuttamisen yhteydessä huolehdittava asianmukaisesta tietojen suojauksesta.

Jos lisätodistusten rekisterinpitäjä asetetaan konkurssiin, sen toimintaa jatkava uusi toiminnanharjoittaja vastaa lisätodistusrekisterin sisältämien tietojen säilyttämisestä.

Jos kukaan ei jatka konkurssiin menneen rekisterinpitäjän toimintaa, lisätodistusrekisterin tietojen säilyttämisestä vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto.

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo liikenneturvallisuustehtävien kelpoisuusvaatimusten noudattamista.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus tämän lain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisten tehtävien hoitamiseksi ja tämän lain täytäntöönpanoon liittyvien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien noudattamisen valvomiseksi:

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo myös oppilaitosten, kertauskouluttajien, tutkinnon vastaanottajien, asiantuntijalääkäreiden, psykologien sekä työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimintaa niiden hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää luetteloa hyväksymistään oppilaitoksista, kertauskouluttajista, tutkinnon vastaanottajista sekä 30–32 §:ssä tarkoitetuista asiantuntijoista. Viraston on julkaistava luettelot ja pidettävä ne ajan tasalla. (21.12.2012/860)

Toiminnanharjoittajan, oppilaitoksen, kertauskouluttajan, tutkinnon vastaanottajan sekä liikenneturvallisuustehtävää hoitavan henkilön, työterveyshuollon ammattihenkilön, psykologin ja rautatiealan asiantuntijalääkärin on salassapitosäännösten estämättä annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle sen tässä pykälässä säädetyn valvontatehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi suorittaa valvontatehtäväänsä ennakkoilmoituksen perusteella tai ennalta ilmoittamatta. Virasto voi käyttää valvonnassa apunaan asiantuntijaa, jos se on valvonnan toimittamiseksi tarpeellista. Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) . Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä . (30.12.2013/1177)

Epäillessään, että 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitava ei täytä terveydelle asetettuja vaatimuksia, 31 §:ssä tarkoitetun työterveyshuollon ammattihenkilön on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta 30 §:ssä tarkoitetulle asiantuntijalääkärille. Jos työterveyshuollon ammattihenkilö epäilee, että liikenneturvallisuustehtävää hoitavalla ei enää ole 21 §:n 1 momentin mukaisia psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi, ammattihenkilön on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta 32 §:ssä tarkoitetulle asiantuntijapsykologille. Työterveyshuollon ammattihenkilön on annettava henkilön suostumuksella asiantuntijalääkärille tämän terveydentilaa sekä vastaavasti asiantuntijapsykologille psykologista soveltuvuutta koskevat kaikki asian arvioimista varten tarpeelliset tiedot.

Todetessaan, että 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitava ei täytä terveydentilavaatimuksia, asiantuntijalääkärin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava siitä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Jos asiantuntijapsykologi toteaa, että liikenneturvallisuustehtävää hoitavalla ei enää ole 21 §:n 1 momentin mukaisia psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava siitä virastolle. Ilmoituksessa ei saa olla muita tietoja.

Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä ilmoituksen kohteena olevalle on kerrottava velvollisuudesta tehdä ilmoitus sekä terveydentilan ja psykologisten valmiuksien vaikutuksesta hänen toimintakykyynsä.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa toiminnanharjoittajalle tai muulle tässä laissa tarkoitetulle toimijalle huomautuksen tai varoituksen, jos tämä toimii tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti.

Varoitus voidaan antaa, jos huomautusta ei asiasta ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen voida pitää riittävänä.

Huomautus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Varoitus annetaan kirjallisesti.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä toiminnanharjoittajan tai muun tässä laissa tarkoitetun toimijan korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä sekä asettaa sille velvoitteen toimia tämän lain tai sen nojalla säädetyn mukaisesti taikka kieltää toimenpiteen, jos asianomainen toimii huomautuksesta tai varoituksesta huolimatta tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti. Virasto voi asettaa uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan antamansa määräyksen tai asettamansa kiellon tehosteeksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Jos 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää suorittava henkilö hoitaa tehtäväänsä, vaikka hänen verensä alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai hän on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, huumaavan aineen käyttämisestä rautatieliikenteessä sakkoon.

Kokeen vastaanotto-, arviointi- ja valvontatehtäviä hoitavaan sekä rautateiden ammattipätevyyttä osoittavien todistusten myöntämisessä toimivaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle viipymättä palveluksessaan tai toiminnassaan mukana olevan liikenneturvallisuustehtävää hoitavan palvelussuhteen tai toiminnan päättymisestä. Tässä momentissa tarkoitetut tiedot voidaan antaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti.

Liikenteen turvallisuusviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan tai muuhun tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen lupakirjan peruuttamista, lisätodistuksen peruuttamista, kelpoisuuskirjan peruuttamista, 13 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua liikkuvan kaluston kuljettajan toimintakieltoa, 29 §:ssä tarkoitettua hyväksynnän peruuttamista ja terveydentilaa koskevan erivapauden peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Liikenteen turvallisuusviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.