1369/2009

Sen lisäksi, mitä oikeudesta osallistua tutkintoon säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain (467/1999) 9 §:ssä , henkilö hyväksytään JHTT-tutkintoon, jäljempänä tutkinto , jos hänellä on tämän asetuksen 2 luvun mukaiset opinnot sekä 3 luvussa tarkoitettu käytännön kokemus. Oikeus osallistua tutkintoon on myös sillä, joka täyttää 12 §:ssä tarkoitetut vaatimukset poikkeuksellisesta tutkintoon hyväksymisestä.

Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetussa yliopistossa tai ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisessa ammattikorkeakoulussa opinnot laskentatoimessa, oikeustieteissä ja muissa oppiaineissa siten kuin 3–5 §:ssä säädetään.

Poikkeuksista opintoja koskeviin vaatimuksiin säädetään 6 ja 7 §:ssä.

Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 52 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot.

Opintoihin tulee sisältyä ainakin seuraavat aihealueet:

Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 30 opintopisteen tai 20 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot. Opintoihin tulee sisältyä:

Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on yhteensä vähintään 22 opintopisteen tai 15 opintoviikon laajuiset opinnot seuraavissa oppiaineissa:

Tässä luvussa tarkoitettujen opintojen sijasta hakijan hyväksi voidaan lukea muita vastaavia opintoja korkeakoulussa Suomessa tai muussa maassa, jos ne laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat 3–5 §:ssä tarkoitettuja opintoja.

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta, jäljempänä JHTT-lautakunta , päättää JHTT-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevan opintojen hyväksi lukemisesta.

Julkishallinnon ja – talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 3 momentin perusteella tutkinto-oikeuden saava henkilö voi korvata osan 3–5 §:ssä tarkoitetuista opinnoista lisätehtävillä.

Lisätehtävillä voi korvata enintään yhdeksän opintopistettä tai kuusi opintoviikkoa tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja, yhdeksän opintopistettä tai kuusi opintoviikkoa oikeustieteen opintoja ja kuusi opinto-pistettä tai neljä opintoviikkoa muita opintoja.

JHTT-lautakunta päättää hakijalta vaadittavien lisätehtävien sisällöstä ja laajuudesta. Lisätehtävien sisällön ja laajuuden tulee vastata niillä korvattavien opintojen sisältöä ja laajuutta.

Hakijan tulee esittää korkeakoulun antama todistus hakijan suorittamien opintojen sisällöstä, laajuudesta ja ajankohdasta sekä siitä, että hakijan opinnot vastaavat tämän asetuksen mukaisia opintovaatimuksia.

JHTT-lautakunta voi erityisestä syystä hyväksyä hakijan tutkintoon, vaikka hakijalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua todistusta, jos hakijan antaman selvityksen perusteella suoritetut opinnot laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat tämän asetuksen mukaisia opintovaatimuksia.

JHTT-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalla on oltava julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan vähintään kolmen vuoden kokemus julkishallinnon ja -talouden tehtävistä sekä vähintään kolmen vuoden kokemus tilintarkastustehtävistä tai Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustehtävistä.

Henkilöllä, joka on toiminut julkishallinnon ja -talouden tehtävissä tämän asetuksen 10 §:n mukaisesti ja tilintarkastustehtävissä 11 §:n mukaisesti, on oikeus osallistua tutkintoon.

Hakijalla on oikeus osallistua tutkintoon myös julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla perusteilla, jos hän täyttää 12 §:ssä tarkoitetut poikkeuksellista tutkintoon hyväksymistä koskevat vaatimukset.

Hakija on saanut riittävän kokemuksen julkishallinnon ja -talouden tehtävistä, jos hän on toiminut vähintään kolme vuotta:

Jos 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kokemus on saatu muun julkisoikeudellisen yhteisön tai säätiön kuin Euroopan unionin, valtion, kunnan, seurakunnan, kuntayhtymän tai seurakuntayhtymän palveluksessa, kokemukseksi luetaan enintään puolet vaadittavasta kolmen vuoden kokemuksesta.

Yli puolet 1 momentissa tarkoitetusta kokemuksesta on oltava viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Luonteeltaan julkisoikeudellisella yhteisöllä tai säätiöllä tarkoitetaan 1 momentin 1 kohdassa muun muassa sellaista muuta yhteisöä tai säätiötä, jolle on lain nojalla annettu julkinen hallintotehtävä.

Myös osa-aikainen kokemus luetaan hakijan hyväksi, jos se vastaa kestoltaan vähintään kolmen vuoden päätoimista työskentelyä tässä pykälässä tarkoitetuissa tehtävissä.

Hakija on saanut riittävän tilintarkastuskokemuksen, jos hän on toiminut vähintään kolme vuotta:

Jollei 1 momentissa tarkoitettu kokemus ole päätoimisista tehtävistä, hakija on saanut riittävän tilintarkastuskokemuksen myös toimimalla vähintään kolme vuotta sivutoimisesti julkisyhteisön tai muun yhteisön tilintarkastajana siten, että tilintarkastuskokemus on monipuolista sekä määrältään ja laadultaan riittävän vaativaa.

Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta työkokemuksesta, joka on hankittu lakisääteisestä tilintarkastuksesta, tulee olla vähintään kaksi kolmasosaa suoritettuna JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastajan ohjauksessa.

Yli puolet tässä pykälässä tarkoitetusta kolmen vuoden tilintarkastuskokemuksesta tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustehtävissä saadusta kokemuksesta on oltava viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Tutkintoon hyväksytään hakija, jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus vaativissa tehtävissä julkishallinnon laskentatoimessa, rahoituksessa ja oikeudellisissa kysymyksissä. Lisäksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden kokemus tilintarkastuksesta 11 §:n 1, 2 ja 4 momentin mukaisesti tai vähintään kolmen vuoden kokemus Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustehtävissä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vaativana tehtävänä pidetään päätoimista toimintaa esimiehenä tai asiantuntijana yhteisön tai säätiön itsenäisissä ja vastuullisissa tehtävissä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kokemuksena pidetään myös toimimista KHT- tai HTM-tilintarkastajana.

Tutkintoon hyväksytään hakija, joka on viidentoista vuoden ajan toiminut päätoimisesti ammattimaisesti:

Tutkinto sisältää seuraavat osa-alueet:

Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osa-alueen hyväksyttyä suoritusta. Tutkintoon osallistuvan KHT- tai HTM-tilintarkastajan tarvitsee kuitenkin suorittaa hyväksytysti vain 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetut osa-alueet.

Tutkinto-oikeus on voimassa myöntämisvuoden lisäksi neljän seuraavan kalenterivuoden ajan.

JHTT-lautakunta päättää tutkinnon sisällöstä ja laajuudesta. Tutkintotehtävät laaditaan tilintarkastuksen näkökulmasta.

Tutkinnon tehtävien tulee liittyä hakijan valmiuksiin hoitaa itsenäisesti julkishallinnon kohteiden tilintarkastustehtäviä.

Tutkinto järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä.

JHTT-lautakunnan toimivallasta päättää tutkinnon ajankohdasta, paikasta ja muusta järjestämisestä säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 13 §:ssä.

Tässä asetuksessa tarkoitettuina opintoina otetaan tutkintoon hyväksyttäessä huomioon hakijan tutkintovuonna 1 päivään heinäkuuta mennessä suorittamat opinnot.

Edellä 10–12 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissä saaduksi kokemukseksi luetaan hakijan tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä saama käytännön kokemus.

Edellä 10 §:n 3 momentissa ja 11 §:n 4 momentissa tarkoitetut ajat lasketaan tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta taaksepäin.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta vuonna 2010.

Tällä asetuksella kumotaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta ja tutkintoon vaadittavista opinnoista 15 päivänä joulukuuta 2005 annettu valtiovarainministeriön asetus (1051/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä JHTT-tutkintoon vaadittavasta käytännön kokemuksesta 4 päivänä marraskuuta 2005 annettu valtiovarainministeriön asetus (862/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos hakijan tutkintosuoritusta ei ole tämän asetuksen voimaantullessa kokonaisuudessaan hyväksytty, sovelletaan tutkinto-oikeuden voimassaoloon tämän asetuksen 13 §:n 3 momenttia.