1173/2009

Tämän asetuksen tarkoituksena on estää salmonellatartuntojen leviäminen ihmisiin broilereiden, kalkkunoiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden välityksellä sekä pitää salmonellatartuntojen esiintyvyys broileri- ja kalkkunaparvissa alle yhdessä prosentissa vuosittain.

Asetuksessa säädetään salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 5 artiklan edellyttämästä Suomen kansallisesta valvontaohjelmasta eliitti-, isovanhempais- vanhempais- ja tuotantopolven broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvonnalle.

Tätä asetusta sovelletaan broileri- ja kalkkunaemokasvattamoissa ja -emokanaloissa, broileri- ja kalkkunahautomoissa sekä tuotantopolven broileri- ja kalkkunakasvattamoissa.

Alkutuotannon toimijan velvollisuudesta pitää kirjaa salmonellavalvontaohjelmaan sisältyvistä näytteenotoista ja tutkimustuloksista sekä ilmoittaa salmonellavalvontaohjelmaa koskevia tietoja teurastamoon, pienteurastamoon ja munapakkaamoon säädetään alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2006) .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Kunnaneläinlääkäri valvoo salmonellavalvontaohjelman noudattamista toimialueellansa sijaitsevissa pitopaikoissa.

Kunnaneläinlääkärin on käytävä pitopaikoissa vähintään tässä asetuksessa säädetyin väliajoin. Valvontakäynnillä hänen on huolehdittava virallisesta näytteenotosta, tarkastettava pitopaikassa kerätyt tiedot tuotannosta, lintujen terveydentilasta, näytteenotoista ja laboratoriotutkimusten tuloksista sekä pitopaikan tuotantohygieeniset olosuhteet. Kunnaneläinlääkärin on laadittava valvontakäynnistä kirjallinen tarkastuskertomus, jossa kuvataan valvontakäynnillä tarkastetut asiat, tuotantohygieniasta tehdyt huomiot, tuotantohygienian mahdolliset puutteet sekä annetut neuvot ja kehotukset. Pitopaikan omistajalle tai haltijalle on annettava jäljennös tarkastuskertomuksesta.

Jos kunnaneläinlääkäri havaitsee puutteita pitopaikan tuotantohygieenisissä olosuhteissa tai valvontaohjelman noudattamisessa, hänen on välittömästi annettava neuvoja puutteiden poistamiseksi. Jos valvontaohjelman noudattamisessa havaitaan olennaisia puutteita, eikä niitä ole kunnaneläinlääkärin kehotuksesta huolimatta korjattu seuraavan lintuerän vastaanottamiseen mennessä, kunnaneläinlääkäri voi ottaa kaikki valvontaohjelmaan kuuluvat näytteet virallisena näytteenottona enintään vuoden ajan.

Läänineläinlääkäri valvoo valvontaohjelman noudattamista toimialueellaan.

Rokotteita ei saa käyttää lintujen salmonellatartunnan ennaltaehkäisyyn.

Mikrobilääkkeitä ei saa käyttää salmonellatartunnan ennaltaehkäisyyn, hävittämiseen tai hoitamiseen. Jos parvessa on käytetty mikrobilääkettä muihin tarkoituksiin, salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet voidaan ottaa vasta lääkkeen varoajan päättymisen jälkeen.

Tässä asetuksessa tarkoitetusta näytteenotosta ja näytteiden toimittamisesta tutkittavaksi laboratorioon vastaa pitopaikan omistaja tai haltija, jollei asiasta toisin säädetä.

Laboratorioon toimitettavien näytteiden mukana on oltava seuraavat tiedot:

Tässä asetuksessa tarkoitetut näytteet tutkitaan salmonellabakteerien varalta Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä laboratoriossa. Tutkimusmenetelmänä on rehunäytteitä lukuun ottamatta käytettävä ISO 6579:2002/muutos 1:2007 -menetelmää.

Tutkimuksen suorittaneen laboratorion on välittömästi toimitettava kaikki eristämänsä salmonellakannat ja niihin liittyvät näytteenottotiedot Elintarviketurvallisuusvirastoon tuloksen varmistamista ja tyypitystä varten.

Untuvikkoparvesta otetaan näytteitä välittömästi parven saavuttua emokasvattamoon. Näytteet otetaan untuvikkojen kuljetuslaatikoiden pohjapapereista tai muusta alusmateriaalista liitteen I kohdan 1 mukaisesti. Jos alusmateriaalia ei käytetä, otetaan pintapuhtausnäytteet kuljetuslaatikoista liitteen I kohdan 1 mukaisesti.

Kustakin kasvatusparvesta otetaan näytteitä lintujen ollessa neljän viikon iässä ja kaksi viikkoa ennen lintujen siirtoa emokanalaan tai ennen munintakauden alkamista. Näytteinä otetaan kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti. Parvea ei saa siirtää emokanalaan tai siitosmunia toimittaa hautomoon ennen tutkimustulosten valmistumista tai jos tutkimustulos on positiivinen.

Kunnaneläinlääkäri tekee kerran vuodessa valvontakäynnin emokasvattamoon, jolloin 2 momentissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona kaikista sopivan ikäisistä emokasvatusparvista.

Kustakin emokanalan parvesta otetaan näytteitä kahden viikon välein. Näytteinä otetaan yksi pari tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti sekä sivelypölynäyte liitteen I kohdan 4 mukaisesti.

Jos linnut teurastetaan, viimeinen näytteenotto emokanalassa ajoitetaan siten, että tutkimustulos on teurastamon tai pienteurastamon tarkastuseläinlääkärin tiedossa ennen lintujen toimittamista teuraaksi.

Kunnaneläinlääkäri tekee kerran vuodessa valvontakäynnin kalkkunaemokanalaan, kun ainakin yhden parven lintujen ikä on 30–45 viikkoa. Tällöin 1 momentissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona kaikista emoparvista.

Kunnaneläinlääkäri tekee broileriemokanalaan valvontakäyntejä siten, että jokaiseen emoparveen kohdistuu virallinen näytteenotto kaksi kertaa munintavaiheen aikana.

Hautomossa otetaan näytteitä tuotantoympäristöstä kunnaneläinlääkärin hyväksymän kirjallisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Näytteet otetaan liitteen I kohdan 5 mukaisesti.

Kunnaneläinlääkäri tekee vähintään kerran vuodessa valvontakäynnin hautomoon, jolloin 1 momentissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona.

Broilerikasvattamossa, josta toimitetaan lintuja teurastamoon tai pienteurastamoon, otetaan jokaisesta parvesta näytteitä parven teurastusta edeltävien kolmen viikon aikana. Jos parvi teurastetaan useammassa erässä ja jos teurastusten välinen aika on kolmea viikkoa pidempi, näytteenotto uusitaan aina ennen uutta teurastusta. Näytteinä otetaan kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti. Näytteenotto ajoitetaan siten, että tutkimustulos on teurastamon tai pienteurastamon tarkastuseläinlääkärin tiedossa ennen parven toimittamista teuraaksi.

Broilerikasvattamossa, josta myydään tai luovutetaan siipikarjanlihaa vain suoraan kuluttajalle, otetaan näytteitä kaksi kertaa vuodessa. Näytteinä otetaan joko kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti tai ulostenäytteitä liitteen I kohdan 3 mukaisesti.

Kunnaneläinlääkäri tekee valvontakäynnin 1 momentissa tarkoitettuun kasvattamoon kerran vuodessa ja 2 momentissa tarkoitettuun kasvattamoon kerran kahdessa vuodessa. Tällöin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona kaikista sopivan ikäisistä parvista. Viralliseen näytteenottoon sisältyy yksi pari tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti sekä sivelypölynäyte liitteen I kohdan 4 mukaisesti.

Kalkkunakasvattamossa, josta toimitetaan lintuja teurastamoon tai pienteurastamoon, otetaan jokaisesta parvesta näytteitä parven teurastusta edeltävien kolmen viikon aikana. Jos parvi teurastetaan useammassa erässä ja jos teurastusten välinen aika on kolmea viikkoa pidempi, näytteenotto uusitaan aina ennen uutta teurastusta. Näytteinä otetaan kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti. Näytteenotto ajoitetaan siten, että tutkimustulos on teurastamon tai pienteurastamon tarkastuseläinlääkärin tiedossa ennen parven toimittamista teuraaksi.

Kalkkunakasvattamossa, jossa samasta parvesta toimitetaan toistuvasti pieniä määriä lintuja pienteurastamoon, voidaan 1 momentissa säädetystä poiketen ottaa parvesta näytteitä kuuden viikon välein. Näytteinä otetaan kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti.

Kalkkunakasvattamossa, josta myydään tai luovutetaan siipikarjanlihaa vain suoraan kuluttajalle, otetaan näytteitä kaksi kertaa vuodessa. Näytteinä otetaan joko kaksi paria tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti tai ulostenäytteitä liitteen I kohdan 3 mukaisesti.

Kunnaneläinlääkäri tekee valvontakäynnin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun kasvattamoon kerran vuodessa ja 3 momentissa tarkoitettuun kasvattamoon kerran kahdessa vuodessa. Tällöin 1, 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona kaikista sopivan ikäisistä parvista. Viralliseen näytteenottoon sisältyy yksi pari tossunäytteitä liitteen I kohdan 2 mukaisesti sekä sivelypölynäyte liitteen I kohdan 4 mukaisesti.

Jos pitopaikan yhdessä tai useammassa parvessa on todettu salmonellabakteeri, kunnaneläinlääkäri ottaa näytteitä pitopaikan kaikista muista parvista niin pian kuin mahdollista. Näytteitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa, jos parvi on samaa epidemiologista yksikköä ja siihen kohdistuu samat toimenpiteet kuin parveen, josta alun perin todettiin salmonellabakteeri. Näytteenotto suoritetaan samalla tavalla kuin kyseessä olevan pitopaikan virallinen perusnäytteenotto. Muiden parvien näytteenottovaatimus ei kuitenkaan koske broilerikasvattamoita.

Edellä 1 momentissa mainitun lisäksi kalkkunakasvattamossa kunnaneläinlääkäri ottaa näytteet kasvattamon kaikista seuraavan tuotantokierron parvista. Näytteenotto suoritetaan samalla tavalla kuin kalkkunakasvattamon virallinen perusnäytteenotto.

Jos hautomossa 11 § mukaisesti otettujen tuotantoympäristönäytteiden tutkimuksessa on varmistettu salmonellabakteeri, kunnaneläinlääkäri ottaa liitteen 1 kohdan 5 mukaisesti näytteitä hautomon tuotantoympäristöstä tartunnan levinneisyyden kartoittamiseksi.

Jos emokanalassa, josta toimitetaan siitosmunia hautomoon, on varmistettu salmonellatartunta, kunnaneläinlääkäri ottaa liitteen 1 kohdan 5 mukaisesti näytteitä hautomon tuotantoympäristöstä tartunnan esiintymisen selvittämiseksi. Kunnaneläinlääkäri ottaa samoin näytteittä, jos emokasvattamossa tai kasvattamossa, johon hautomosta on toimitettu untuvikkoja, on todettu salmonellatartunta, ellei hautomon mahdollisuutta toimia tartunnanlähteenä voida muutoin sulkea varmuudella pois.

Jos hautomon tuotantoympäristöstä 11 §:n mukaisesti otetun näytteen tutkimuksessa on todettu salmonellabakteeri, kunnaneläinlääkäri ottaa tarvittaessa näytteitä emokanaloista, joista on toimitettu siitosmunia hautomoon, ja emokasvattamoista tai kasvattamoista, joihin on toimitettu untuvikkoja hautomosta. Näytteenottotarvetta arvioitaessa huomioidaan salmonellalöydöksen sijaintipaikka hautomossa sekä hautomon näytteenottotiheys. Näytteenotto suoritetaan samalla tavalla kuin kyseessä olevan pitopaikan virallinen perusnäytteenotto.

Jos pitopaikkaan toimitetun rehun perustellusti epäillään sisältävän salmonellaa johtuen rehusta jossain tuotanto- tai jakeluvaiheessa todetusta salmonellabakteerista, on pitopaikan rehuvarastoista ja rehunjakelulaitteistosta otettava rehuympäristönäytteitä liitteen I kohdan 7 mukaisesti. Elintarviketurvallisuusvirasto vastaa näytteenoton järjestämisestä.

Lisäksi kunnaneläinlääkäri ottaa virallista perusnäytteenottoa vastaavat näytteet pitopaikan kaikista parvista. Jos rehuympäristönäytteissä todetaan salmonellabakteeri, mutta parvissa ei, on parvien näytteenotto uusittava sen jälkeen, kun saastuneen rehun käyttö linnuille on lopetettu.

Jos salmonellatartunta todetaan muussa pitopaikan eläimessä kuin broilerissa tai kalkkunassa, pitopaikassa otetussa tuotantoympäristönäytteessä taikka henkilössä, joka asuu tilalla vakituisesti tai osallistuu pitopaikan eläinten hoitoon, on kunnaneläinlääkärin suoritettava virallinen näytteenotto pitopaikassa. Näytteenotto suoritetaan vastaavalla tavalla kuin pitopaikan virallinen perusnäytteenotto.

Jos kunnaneläinlääkäri epäilee pitopaikan linnuissa salmonellatartuntaa kliinisten oireiden tai muun kuin edellä mainittujen syiden takia, on hänen suoritettava virallinen näytteenotto pitopaikassa. Näytteenotto suoritetaan vastaavalla tavalla kuin pitopaikan virallinen perusnäytteenotto.

Jos pitopaikan linnuissa epäillään Salmonella Gallinarium tai Salmonella Pullorum -tartuntaa, on näytteenotossa ja näytteiden tutkimisessa käytettävä 7 §:ssä säädetystä poiketen näiden bakteereiden tutkimiseen soveltuvia menetelmiä.

Jos pitopaikassa otetun näytteen tutkimuksessa on varmistettu salmonellabakteeri, mutta kunnaneläinlääkäri epäilee Elintarviketurvallisuusviraston tai muun laboratorion ilmoittaman laboratoriokontaminaatioepäilyn tai muun vastaavan syyn takia, että tulos on virheellinen, hän suorittaa pitopaikassa uusintanäytteenoton liitteen I kohdan 8 mukaisesti.

Jos pitopaikasta salmonellan varalta otetun näytteen tutkimustulos on kielteinen, mutta kunnaneläinlääkäri epäilee, että tulos on virheellinen, hän suorittaa pitopaikassa uusintanäytteenoton liitteen I kohdan 8 mukaisesti.

Kunnaneläinlääkäri ottaa 1 ja 2 momentissa mainittujen näytteiden lisäksi näytteeksi vähintään viisi satunnaisesti valittua lintua. Linnut toimitetaan tutkittavaksi mikrobilääkejäämien varalta Elintarviketurvallisuusvirastoon tai Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymään laboratorioon, jonka pätevyysalueeseen kyseiset tutkimukset kuuluvat. Näytteitä ei kuitenkaan tarvitse tutkia, jos 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa näytteissä on todettu salmonella.

Jos laboratoriotutkimuksessa on todettu salmonellabakteeri emokanalasta, emokasvattamosta tai kasvattamosta lintujen pitotiloista, rehuvarastosta tai rehunjakelulaitteesta otetussa näytteessä, kunnaneläinlääkärin on annettava salmonellapositiiviseksi todetulle pitopaikalle päätös rajoittavista määräyksistä. Kunnaneläinlääkärin on annettava päätös rajoittavista määräyksistä jo ennen pitopaikan näytteiden laboratoriotutkimuksia, jos on perusteltu syy epäillä salmonellatartuntaa pitopaikassa.

Rajoittavilla määräyksillä kielletään lintujen vastaanotto pitopaikkaan, siirtäminen pitopaikan eri rakennusten välillä ja siirtäminen pitopaikasta lukuun ottamatta luovuttamista teurastettavaksi lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (38/EEO/2006) mukaisesti tai hävitettäväksi tai käsiteltäväksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta, jäljempänä sivutuoteasetus, mukaisesti. Lisäksi kielletään munien luovuttaminen haudottavaksi ja käytettäviksi muutoin kuin munatuotteita valmistavassa laitoksessa pastöroitaviin munatuotteisiin tai hävitettäväksi tai käsiteltäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti. Päätöksessä annetaan myös määräykset muista salmonellan hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.

Jos kunnaneläinlääkäri tarkastuksen jälkeen toteaa, että pitopaikan eri parvia ja osia voidaan pitää erillisinä epidemiologisina yksikköinä, voidaan päätös rajoittavista määräyksistä antaa koskemaan vain sitä parvea ja osaa, jossa salmonellatartunta on todettu. Parvia voidaan pitää erillisinä epidemiologisina yksikköinä, jos eri parvien hoitamisessa käytetään eri suojajalkineita ja -vaatteita, ja jos eri parvien välillä ei ole suoraa yhteyttä rehunjakolaitteiden tai muiden laitteiden ja välineiden välityksellä. Lisäksi jos salmonellatartunta on rehuvälitteinen, on parvien rehun tultava eri siiloista tai varastoista. Kunnaneläinlääkärin on kuitenkin otettava näytteet pitopaikan kaikista muista parvista 14 § mukaisesti. Jos parvissa todetaan salmonellaa, on rajoittavat määräykset ulotettava koskemaan myös niitä.

Kunnaneläinlääkäri peruuttaa perustellun epäilyn takia annetun päätöksen rajoittavista määräyksistä, jos pitopaikassa suoritetussa näytteenotossa ei ole todettu salmonellabakteeria. Jos salmonellabakteeri on todettu vain rehu- tai rehuympäristönäytteissä, kunnaneläinlääkäri peruuttaa rajoittavat määräykset, kun parvien näytteenotto on uusittu 17 §:n 2 momentin mukaisesti. Muutoin kunnaneläinlääkäri peruuttaa salmonellabakteerin toteamisen takia annetun päätöksen rajoittavista määräyksistä, jos Elintarviketurvallisuusviraston 8 §:n mukaisessa varmistustutkimuksessa ei todeta salmonellabakteeria tai jos 19 §:ssä tarkoitetun uusintanäytteen salmonella- ja mikrobilääkejäämätutkimustulos on kielteinen tai kun seuraavat toimenpiteet on suoritettu:

Määräysten peruuttamisen yhteydessä kunnaneläinlääkäri tarkistaa pitopaikan tuotantotapojen hygieenisyyden ja tautisuojauksen toimivuuden sekä antaa tarvittaessa neuvoja korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Hautomossa, jossa salmonellabakteereita on todettu, on suoritettava perusteellinen puhdistus ja desinfiointi kunnaneläinlääkärin hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin tartunnan hävittämiseksi. Pesun ja desinfektion jälkeen hautomossa on otettava liitteen I kohdan 6 mukaisesti pintapuhtausnäytteet virallisena näytteenottona.

Jos salmonellatartunnan saaneen emoparven munimia siitosmunia tai niistä kuoriutuneita untuvikkoja on hautomossa, on ne poistettava hautomosta ja hävitettävä tai käsiteltävä sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti.

Lisäksi kunnaneläinlääkäri tarkistaa hautomon tuotantotapojen hygieenisyyden ja tautisuojauksen toimivuuden sekä tarvittaessa antaa neuvoja korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Jos pitopaikassa on todettu salmonellatartunta, läänineläinlääkäri tekee selvityksen salmonellatartunnan mahdollisesta lähteestä ja sen mahdollisesta leviämisestä alkuperäisestä lähteestä ja pitopaikasta, jossa tartunta on todettu. Epidemiologisen selvityksen perusteella on tarvittaessa toteutettava pitopaikoissa myös muita kuin 14–18 §:ssä mainittuja lisänäytteenottoja.

Jos pitopaikassa on todettu salmonellatartunta, on siipikarjan rehusta otettava näytteitä salmonellatutkimukseen tartunnanlähteen selvittämiseksi, jollei rehujen osuutta tartunnan lähteenä voida varmuudella sulkea pois tai jollei rehua ole jo muutoin todettu tartunnanlähteeksi. Kunnaneläinlääkärin on tällöin ilmoitettava salmonellatartunnasta Elintarviketurvallisuusvirastolle, joka vastaa rehujen näytteenoton järjestämisestä. Rehunäytteet otetaan siilosta, säkistä tai muusta rehujen varastointipaikasta.

Jos 1 momentissa tarkoitetuissa näytteissä todetaan salmonellaa, läänineläinlääkäri selvittää yhteistyössä Elintarviketurvallisuusviraston kanssa salmonellabakteerien mahdollisen lähteen.

Emokasvattamoissa, emokanaloissa ja kasvattamoissa on pidettävä eri kasvatusvaiheessa olevista parvista ja niiden lintumääristä luetteloa, josta selviää niiden saapumispäivä pitopaikkaan ja alkuperäpitopaikka, vastaanotettujen lintujen lukumäärä, ikä tai kuoriutumispäivä ja lintujen teurastus- tai lopetuspäivä. Parven saapumisesta pitopaikkaan on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille kahden viikon kuluessa saapumisesta. Saapumisajankohdista pitopaikkaan voidaan vaihtoehtoisesti myös toimittaa kunnaneläinlääkärille etukäteen suunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten. Lisäksi pitopaikan on pyydettäessä toimitettava yhteenveto edellisen vuoden parvimääristä Elintarviketurvallisuusvirastolle.

Hautomossa siitosmunista on pidettävä luetteloa, josta selviää, mistä emoparvesta siitosmunat ovat peräisin, mihin kasvattamoon siitosmunista kuoriutuneet untuvikot on toimitettu ja untuvikkojen luovutusajankohta. Hautomosta luovutettujen untuvikkojen mukana on kasvattamoon lähetettävä tieto, josta voidaan selvittää, minkä emoparven munista untuvikot ovat kuoriutuneet.

Edellä 1–2 momentissa säädetyt luettelot on säilytettävä pitopaikassa vähintään kaksi vuotta. Luettelot ja muut tässä asetuksessa tarkoitettua valvontaa varten tarvittavat tiedot on esitettävä kunnaneläinlääkärille valvontakäynnin yhteydessä ja pyydettäessä läänineläinlääkärille.

Kunnaneläinlääkäri pitää luetteloa pitopaikoista tulleista ilmoituksista, valvontakäynneistä, virallisista näytteenotoista, tuotantohygieniaa koskevista tarkastuksista, annetuista ohjeista ja kehotuksista sekä rajoittavien määräysten antamisesta ja peruuttamisesta. Nämä tiedot ilmoitetaan läänineläinlääkärille vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1346/1995) 8 §:ssä tarkoitetun kuukausi-ilmoituksen yhteydessä.

Tutkimuksia suorittavan laboratorion on pidettävä luetteloa tässä asetuksessa säädettyjen näytteiden tutkimisesta ja tutkimustuloksista.

Laboratorion on ilmoitettava kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen näytteiden tutkimustuloksista pitopaikan omistajalle tai haltijalle sekä todetusta salmonellalöydöksestä välittömästi pitopaikan omistajalle tai haltijalle ja pitopaikkaa valvovalle kunnaneläinlääkärille. Laboratorion on kuukausittain toimitettava tiedot kaikista tässä asetuksessa säädetyistä näytteistä ja tutkimustuloksista Elintarviketurvallisuusvirastolle. Lisäksi laboratorion on vuosittain toimitettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä Elintarviketurvallisuusvirastolle yhteenveto, johon sisältyy tiedot tutkittujen pitopaikkojen ja parvien lukumäärästä ryhmiteltynä eläinlajin, polven ja tuotantovaiheen mukaisesti.

Elintarviketurvallisuusvirasto ilmoittaa salmonellalöydöksen varmistamisesta välittömästi pitopaikan sijaintialueen läänineläinlääkärille, pitopaikkaa valvovalle kunnaneläinlääkärille, näytteen lähettäneelle laboratoriolle ja pitopaikan omistajalle tai haltijalle.

Elintarviketurvallisuusvirasto toimittaa salmonellavalvontaohjelmaa koskevat tiedot vuosittain tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/99/EY 9 artiklassa tarkoitettuun raporttiin.

Tässä asetuksessa tarkoitetuista perusnäytteenotoista ja näytteiden tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista vastaa pitopaikan omistaja tai haltija.

Lisänäytteenottoon sisältyvien näytteiden näytteenotto- ja tutkimuskustannukset maksetaan valtion varoista lukuun ottamatta 17 ja 21 §:n mukaisia rehuympäristönäytteitä.

Tartunnan hävittämiseksi tarvittavien desinfektio- ja puhdistustoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa pitopaikan omistaja tai haltija.