1171/2009

Tässä laissa säädetään toiminnaltaan terveiden ja vakavaraisten luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettujen talletuspankkien tai niiden mainitussa laissa tarkoitettujen omistusyhteisöjen taikka osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1504/2001) tarkoitetun osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön ensisijaisten omien varojen vahvistamiseksi tehtävistä valtion pääomasijoituksista.

Valtio voi tehdä tässä laissa tarkoitetun pääomasijoituksen talletuspankkiin, jolle on myönnetty toimilupa Suomessa, merkitsemällä pankin liikkeeseen laskeman luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun pääomalainan. Valtio voi tehdä tässä laissa tarkoitetun pääomasijoituksen myös talletuspankin omistusyhteisöön, jonka kotipaikka on Suomessa, tai osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöön, merkitsemällä omistusyhteisön tai keskusyhteisön liikkeeseen laskeman edellä tarkoitetun pääomalainan. Pääomalainalla tarkoitetaan jäljempänä tässä laissa valtion tämän lain mukaisesti antamaa pääomalainaa.

Valtio voi merkitä pääomalainan vain, jos lainan liikkeeseenlaskijan omat varat pääomalainan merkitsemisajankohtaa edeltävän viimeisen tiedossa olevan vuosineljänneksen lopussa ovat olleet vähintään luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentin mukaisesti laskettujen riskien kattamiseksi vaadittavien omien varojen vähimmäismäärän suuruiset, sekä, jos liikkeeseenlaskijaan sovelletaan mainitun lain 76 §:ssä tarkoitettua konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta, sen konsolidoidut omat varat ovat vähintään mainitun lain 76 §:ssä säädetyn konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärän suuruiset.

Pääomalainaa ei kuitenkaan saa merkitä, jos liikkeeseenlaskijan omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen määrä on 2 momentissa tarkoitetun vuosineljänneksen jälkeen Finanssivalvonnan arvion mukaan vähentynyt alle laissa säädetyn vähimmäismäärän.

Valtiolla on oikeus merkitä pääomalainoja enintään neljän miljardin euron määrään asti taikka valtion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen tai valtuuksien puitteissa.

Valtio saa merkitä vain sellaisen pääomalainan, jonka määrä vastaa enintään 25 prosenttia luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentissa tarkoitetusta omien varojen vaatimuksesta tai, jos liikkeeseenlaskijaan sovelletaan mainitun lain 76 §:ssä tarkoitettua konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta, konsolidoitujen omien varojen vaatimuksesta.

Valtio merkitsee pääomalainan sen nimellisarvosta. Valtio voi merkitä vain euromääräisen pääomalainan.

Sen lisäksi, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 3 momentissa säädetään, pääomalainan ehtojen on täytettävä tässä laissa ja 13 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Pääomalainan pääoman ja koron saa maksaa sen liikkeeseenlaskijan konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan pääoma ja korko on kuitenkin maksettava ennen muita kuin tässä laissa tarkoitettuja pääomalainoja. Mitä edellisessä virkkeessä säädetään, ei rajoita ennen 20 päivää helmikuuta 2009 liikkeeseen lasketun muun kuin tässä laissa tarkoitetun pääomalainan velkojan oikeutta.

Pääomalainan liikkeeseenlaskija saa lunastaa pääomalainan pääoman takaisin aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua sen liikkeeseenlaskusta ja vain, jos liikkeeseenlaskija pääomalainan pääoman takaisinlunastuksen jälkeenkin täyttää luottolaitostoiminnasta annetussa laissa sen omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärälle säädetyt vaatimukset ja Finanssivalvonta antaa suostumuksen takaisinlunastukselle.

Valtiolla ei ole oikeutta vaatia pääomalainan pääoman takaisinlunastamista.

Pääomalainalle maksetaan vuotuista korkoa. Pääomalainan ehtojen mukaan koron määräytymisperusteena on valtion liikkeeseen laskemien voimassaoloajaltaan viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen koron perusteella määräytyvä viitekorko lisättynä kuuden prosenttiyksikön lisällä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään viitekoron määräytymisperusteet.

Korko maksetaan vain, jos talletuspankin ja sen konsernin viimeksi vahvistetun konsernitilinpäätöksen osoittamat voitonjakokelpoiset varat ennen koron vähentämistä riittävät koron maksuun.

Valtiolla on oikeus nimittää liikkeeseenlaskijan hallitukseen kaksi lisäjäsentä, jos liikkeeseenlaskija ei ole maksanut pääomalainalle kertynyttä koko korkoa yhdeltä vuodelta. Valtion nimittämillä hallituksen lisäjäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla hallituksen jäsenillä.

Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa sitouduttava siihen, että siihen asti, kun se on lunastanut pääomalainan pääoman kokonaan takaisin, liikkeeseenlaskija jakaa varojaan osakkeenomistajille tai jäsenilleen tai näiden oikeudenomistajille taikka voitto-osuutena sijoitusosuuden tai kantarahasto-osuuden omistajille taikka säästöpankkilain (1502/2001) 41 §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen taikka, jollei ennen 20 päivää helmikuuta 2009 liikkeeseen lasketun muun kuin tässä laissa tarkoitetun pääomalainan ehdoista muuta johdu, tällaisten pääomalainojen haltijoille korkona tai muuna tuottona enintään määrän, joka vastaa liikkeeseenlaskijan asianomaisen tilikauden vahvistetun tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikauden voittoa tai ylijäämää vähennettynä valtion merkitsemälle pääomalainalle 7 §:n 1 momentin perusteella maksettavan koron määrällä.

Jos liikkeeseenlaskija ei jakokelpoisten varojen riittämättömyyden takia voi maksaa valtiolle pääomalainan korkojakson mukaista korkoa kokonaisuudessaan, liikkeeseenlaskija ei saa kyseistä korkojaksoa koskevan vahvistetun tilinpäätöksen eikä konsernitilinpäätöksen perusteella jakaa varojaan osakkeenomistajille tai jäsenille ja näiden oikeudenomistajille taikka voitto-osuutta sijoitusosuuden tai kantarahasto-osuuden omistajille taikka säästöpankkilain 41 §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske osuus- ja lisäosuusmaksun palautusta osuuskunnan jäsenyyden päättymisen takia.

Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa sitouduttava siihen, ettei se hanki vastiketta vastaan omia osakkeitaan tai kantarahasto-osuuksiaan taikka palauta lisäosuus- tai sijoitusosuusmaksuja ennen kuin se on lunastanut pääomalainan pääoman kokonaan takaisin.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske lisäosuusmaksun palautusta osuuskunnan jäsenyyden päättymisen takia.

Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa sitouduttava siihen, että siihen asti, kun se on lunastanut pääomalainan pääoman kokonaisuudessaan takaisin, liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan luovutus, sulautuminen toiseen luottolaitokseen, jakautuminen, yritysmuodon muuttaminen tai toiminnan muu näihin rinnastettava uudelleen järjestäminen toteutetaan vain valtion suostumuksella.

Valtiolla ei ole oikeutta siirtää pääomalainaa toiselle ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta. Pääomalainan liikkeeseenlaskija ei saa siirtää pääomalainasta aiheutuvia velvollisuuksiaan toiselle ilman valtion suostumusta.

Pääomalainaa ei saa käyttää liikkeeseenlaskijan tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen liiketoiminnan tai palveluiden markkinoinnissa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään pääomalainan ehdoille asetettavista muista ehdoista sekä pääomalainan merkitsemiseen ja hoitamiseen liittyvistä toimista.

Valtioneuvoston yleisistunto päättää tässä laissa tarkoitetun pääomalainan merkitsemisestä. Valtiovarainministeriön on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä asiassa lausunto Finanssivalvonnalta. Valtioneuvoston yleisistunto voi määrätä valtiovarainministeriön tai Valtiokonttorin suorittamaan pääomalainan merkitsemiseen ja hoitamiseen liittyvät tehtävät.

Valtiovarainministeriö nimeää 7 §:n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet liikkeeseenlaskijan hallitukseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetyistä asioista voidaan antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita myös valtiovarainministeriön päätöksellä.

Finanssivalvonta valvoo, että talletuspankit noudattavat tässä laissa ja sen nojalla säädettyjä pääomalainojen ehtoja.

Valtiovarainministeriöllä ja Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada pääomalainan liikkeeseenlaskijalta ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvalta yritykseltä valtion pääomasijoitukseen liittyvien tehtäviensä suorittamisen kannalta välttämättömät tiedot.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämän lain nojalla voidaan merkitä pääomalainoja enintään 31 päivään lokakuuta 2010 asti. (7.5.2010/330)