299/2008

Tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) , jäljempänä rakennetukilaki , 2 luvussa tarkoitettuun nuoren viljelijän aloitustukeen ja maatilan investointitukeen.

Asetusta ei sovelleta porotalouteen myönnettäviin tukiin.

3 momentti on kumottu A:lla 23.10.2008/648 .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Henkilöllä katsotaan olevan määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhteisön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön omistamien osakkeiden ja osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Jos henkilöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, henkilön määräysvalta voi perustua myös ensiksi mainitun yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien tuottamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilla yhtiömiehillä yhdessä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

Riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista vähintään toisen asteen ammatillista luonnonvara-alan koulutusta tai sitä vastaavaa muuta koulutusta.

Investointitukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen koulutus. Jos tuotantosuunta ei tuettavan toimenpiteen vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta. Aloitustukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus, johon on sisältynyt vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopisteen verran taloudellista koulutusta.

Mitä edellä säädetään maatalousyrittäjästä, koskee myös henkilöä, jolla on määräysvalta yhteisössä. Jos tukea tilanpidon aloittamiseen hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ja vähintään puolella hakijoista on 2 momentissa tarkoitettu vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus.

Koulutusvaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla.

Maatalouden yrittäjätulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatalouden muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkakuluja.

Omaisuudesta tehtäviä poistoja laskettaessa on perusteena käytettävä olemassa olevien rakennusten ja perusparannusten jälleenhankinta-arvosta vuotuiset poistot vähentämällä saatavia nykyarvoja sekä muiden omaisuusosien arvioituja käypiä arvoja. Rakennuksen nykyarvoa laskettaessa voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon myös rakennuksen ajanmukaisuus ja soveltuvuus nykyiseen käyttöönsä. Laskettaessa uuden rakennuksen poistoja, perusteena on käytettävä kustannusarviota.

Vuosittainen poisto lasketaan prosenttiosuutena kunkin omaisuusosan poistamatta olevasta nykyarvosta. Rakennuksen poistoprosentti on 5 prosenttia, koneiden ja laitteiden vähintään 12 prosenttia sekä perusparannusten 3 prosenttia.

Hakijalle rakennetukilain tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön perusteella myönnettyä avustusta ei oteta huomioon tuottona maatalouden yrittäjätuloa laskettaessa. Ratkaistaessa nuoren viljelijän aloitustukea tai investointitukea koskevaa hakemusta haettu avustus otetaan kuitenkin tuottona huomioon. Investointituesta avustuksena haettu osuus on sisällytettävä tuottoihin jaksotettuna tuettavan kohteen poistoprosentteja vastaavasti. Avustuksena myönnettäväksi haettu aloitustuki on sisällytettävä tuottoihin niinä vuosina, joina avustuserät maksetaan. Avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea, rakennetukilain mukaista avustusta tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaista avustusta ei oteta huomioon maatalouden omaisuuden hankintamenon vähennyksenä. (23.10.2008/648)

Myönnettäessä tukea salaojitukseen, sadonkorjuukoneen hankintaan yhteiskäyttöön, turkistarhaukseen, mehiläistalouteen, ympäristön suojelua tai eläinten hyvinvointia tai tuotantohygieniaa edistävään investointiin, työympäristön parantamiseen, lämpökeskukseen, maatalouskoneiden varastoon taikka rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan maatalouden yrittäjätulon sijasta on laskettava maatalouden kassajäämä vähentämällä maatalouden kassatuloista maatalouden kassamenot sekä velkojen korot ja lyhennykset. Maatalouden kassajäämää laskettaessa ei maatalouden kassatuloissa oteta huomioon avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea eikä kassamenoissa investointimenoja. Kassamenoihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkamenoja. (18.11.2010/979)

Mitä edellä 5 momentissa säädetään, ei sovelleta lämpökeskukseen, joka toteutetaan osana muuta rakennusinvestointia. (23.10.2008/648)

Hakijan saaman maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 prosenttia hakijan kaikkien niiden tulojen yhteismäärästä, jotka muodostuvat yrittäjätuloista, palkkatuloista ja muista hakijan säännöllisesti saamista tuloista.

Myönnettäessä tukea investointiin edellytyksenä on, että elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakijan vuotuiset tulot täyttävät yrittäjätulon osuutta koskevan edellytyksen tuen myöntämisvuotta seuraavana viidentenä, ja myönnettäessä aloitustukea tuen myöntämisvuotta seuraavana kolmantena kalenterivuonna.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuun investointiin maatalouden kassajäämä katsotaan 1 momentissa tarkoitetuksi yrittäjätuloksi. Tällöin 1 momentissa tarkoitetun yrittäjätulon osuutta hakijan tuloista koskevan edellytyksen on täytyttävä tukea myönnettäessä. Kassajäämään perustuvan yrittäjätulon osuus 1 momentissa tarkoitetuista tulojen yhteismäärästä voi perustua verotustietoihin.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetun yrittäjätuloa koskevan edellytyksen tulee täyttyä myös ilman aloitustuen avustusosaa. (12.3.2009/121)

Maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa maatilan talouskeskus tai pääosa tuotantorakennuksista on. Jos tilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa pääosa maatilan pelloista on.

Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon tuen kohteena olevan yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, hakijan maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Tukea ei myönnetä yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetussa komission tiedonannossa (2004/C 244/02) tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa olevalle maatalousyritykselle.

Myönnettäessä investointitukea tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea tilanpidon aloittamiseen vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 euroa. Jos tuki myönnetään kuitenkin 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuun investointiin, yrittäjätuloksi katsottavan maatalouden kassajäämän on oltava vähintään 17 000 euroa. (13.8.2009/646)

Myönnettäessä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea tilanpidon aloittamiseen, maatilalta saatavissa yrittäjätuloissa voidaan maatalouden yrittäjätulon lisäksi ottaa huomioon tilalla tai tilan maatalouden tuotantovälineillä hakijan harjoittamasta muusta yritystoiminnasta sekä metsätaloudesta saatavat yrittäjätulot. Tällöin maataloudesta, muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta saatavan vuotuisen yrittäjätulon on oltava vähintään 15 000 euroa, josta vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 10 000 euroa. (13.8.2009/646)

Jos maatilataloudellinen kokonaisuus muodostuu 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tilan osasta, tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädettyjä yrittäjätulon vähimmäismääriä sovelletaan myös tilan osasta saatavaan tuloon. Hevosten kasvattamisesta saatava yrittäjätulo otetaan huomioon maatalouden yrittäjätulossa ja hevostalouden palvelutoiminnasta saatavat yrittäjätulot muun yritystoiminnan yrittäjätulossa. Metsätaloudesta saatavat tuotot on jaettava tasaisesti kullekin elinkeinosuunnitelman laskentakauden vuodelle.

Mitä yrittäjätulon osuudesta hakijan tuloista 6 §:n 2–4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun yrittäjätulon vähimmäismäärään. (18.11.2010/979)

Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla maatalouden yrittäjätulo palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Palkkavaatimus lasketaan kertomalla yrittäjäperheen suorittama maataloustyötuntimäärä tuntipalkkavaatimuksella, joka on 14,00 euroa työtuntia kohden. (18.11.2010/979)

Oman pääoman korkovaatimus lasketaan 5 prosentin korkona tilikauden keskimääräiselle omalle pääomalle. Oma pääoma lasketaan vähentämällä maatalouden omaisuuden arvosta maatalouteen kohdistuvan vieraan pääoman määrä.

Elinkeinosuunnitelmassa on oltava vähintään:

Edellä 1 momentin 5–7 kohdassa tarkoitettujen laskelmien tarkastelukauden tulee koskea hakemusvuotta edeltävää vuotta ja hakemusvuotta sekä vähintään kuutta hakemusvuotta seuraavaa tilikautta tai, jos tilanpito aloitetaan tuen myöntämisen jälkeen, vähintään aloittamisvuotta ja viittä sitä seuraavaa tilikautta. Laskelmissa ja selvityksissä otetaan huomioon vain omaisuuserät, joilla on laskelmaan vaikuttavaa oleellista merkitystä. Laskelmien ja selvitysten on perustuttava hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen ottaen huomioon ennakoitavissa olevat muutokset tuotannossa, tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa sekä maatalouden tuissa. Laskelman laatijan on esitettävä käytettyjen ennusteiden perusteet ja lähdeaineisto. Maksuvalmiussuunnitelmassa avustuksena myönnettävä aloitus- ja investointituki on tuloutettava niinä vuosina, joina avustukset maksetaan. (23.10.2008/648)

Elinkeinosuunnitelmassa on lisäksi oltava toiminnan riskien arviointi, jos uudisrakennus- tai laajennusinvestointien kustannukset ylittävät 100 000 euroa. Jos yrittäjätulon vähimmäismäärään sovelletaan 9 §:n 2 momenttia, laskelmien on sisällettävä yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin investointeihin elinkeinosuunnitelmaan on sisällytettävä ainoastaan 1 momentin 1, 2 a–2 e, 3 ja 4 kohdassa edellytetyt tiedot. Lisäksi elinkeinosuunnitelmaan on liitettävä maatalouden maksuvalmiussuunnitelma, josta ilmenee 5 §:n 5 momentissa tarkoitettu maatalouden kassajäämä. Maksuvalmiussuunnitelma on laadittava hakemusvuotta edeltävältä vuodelta, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta vuodelta tai, jos tilanpito on aloitettu tai aloitetaan vasta hakemusvuonna, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta kahdelta vuodelta. Tällöin maksuvalmiussuunnitelmaan sisältyvien laskelmien perusteet on erikseen selvitettävä. (23.10.2008/648)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varmistuttava tukea myöntäessään siitä, että maatilalla noudatetaan asianomaista tuotannonalaa koskevia ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevaan Euroopan unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia pakollisia vaatimuksia. (18.11.2010/979)

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai maatilakäynnin perusteella.

Tuettavia toimenpiteitä valittaessa hakemuksesta tai rakennetukilain 31 §:n mukaisesta maatilakäynnistä esille tulevista seikoista on otettava huomioon vähintään:

Jos hakemus koskee nuoren viljelijän aloitustukea, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja. Jos hakemus koskee 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuja investointeja, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, kassajäämän suuruutta sekä tuettavan investoinnin vaikutusta kassajäämän muutokseen. (23.10.2008/648)

Toimenpiteitä valittaessa 1 momentin 1 kohdassa säädetyillä seikoilla on suurin merkitys. Jos investointi koskee erityisesti maatilan työympäristöä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, eläinten hyvinvointia tai maatilan vesihuoltoa, valintaan vaikuttavat eniten 1 momentin 3 kohdassa säädetyt seikat.

Siinä tapauksessa, että hakuaikana vireille tulleisiin hakemuksiin osoitetut varat eivät riitä tuen myöntämiseen kaikkiin tuen myöntämisen edellytykset täyttäviin, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevassa komission päätöksessä K (2008) 696 tarkoitettuihin investointeihin, tuen myöntämistä koskeva hakemus on käsiteltävä käyttäen niitä varoja, jotka on osoitettu samaan tarkoitukseen seuraavana hakuaikana. Hakemus on ratkaistava kuitenkin viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavana vuonna.

Jos 1 momentissa tarkoitettua hakemusta ei ratkaista sen hakuajan varoista, jona hakemus tuli vireille, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta ja saattaa hakemukseen sisältyvät laskelmat vastaamaan niitä laskentaperusteita ja yksikkökustannuksia, joita muut hakijat ovat käyttäneet hakiessaan tukea kyseisen hakuajan hakemuksiin osoitetuista varoista.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja investointeja ja nuoren viljelijän aloitustukea koskeviin hakemuksiin käytetään niitä varoja, jotka on osoitettu asianomaisena hakuaikana vireille tulleisiin hakemuksiin.

Aloitustukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka on maatalousyrittäjänä ryhtynyt tai ryhtyy omaan lukuunsa harjoittamaan maataloutta. Aloitustukea voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle, joka hankkii määräysvallan yhteisöstä ja ryhtyy yhteisön osakkaana tai jäsenenä harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Myönnettäessä tukea yhteisesti useammalle kuin yhdelle 1 momentissa tarkoitetulle maatalousyrittäjälle, kunkin hakijan osuutta vastaavan osan maatilasta tulee yksinään täyttää 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädetty yrittäjätulovaatimus. Myönnettäessä tukea yhteisesti puolisoille riittää, että puolisoiden yrittäjätulo yhdessä täyttää 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn yrittäjätulovaatimuksen. (3.3.2011/184)

Tukea ei myönnetä luonnolliselle henkilölle, jos hänelle on elinkeinonharjoittajana tai yhteisön osakkuuden taikka jäsenyyden perusteella jo aikaisemmin myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea. Tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu.

Aloitustukea voidaan myöntää yhteisölle, joka on ryhtynyt tai ryhtyy harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Tukea ei myönnetä oikeushenkilölle, jonka:

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos:

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella saanut hallintaansa maatilan tai maatilan osan, jolla 12 §:n mukaisessa elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakija on saavuttanut tai voi saavuttaa vähintään 10 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon. (13.8.2009/646)

Aloittamisajankohta ratkaistaan sen hetken perusteella, jona hakija on allekirjoittanut luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen ja saanut sillä hallintaansa:

Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman ja hakija on saanut hallintaansa 2 momentissa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden. (3.3.2011/184)

Jos hallinta siirtyy myöhemmin kuin luovutuskirjan allekirjoituspäivänä taikka hetkenä, jona perinnönjako, ositus tai testamentti saa lainvoiman, aloittamisen katsotaan tapahtuneen hallinnan siirron ajankohtana. (3.3.2011/184)

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle voidaan myöntää aloitustukea avustuksena enintään 35 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa sekä lisäkorkotukea enintään 15 000 euroa.

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle voidaan myöntää aloitustukea avustuksena enintään 5 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa.

Nuoren viljelijän tukeen sisältyvällä korkotuella tuetun lainan enimmäismäärä voi olla enintään 80 prosenttia 20 §:ssä tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Korkotukilainaa maatilan tai maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää kuitenkin yhteensä enintään 150 000 euroa.

Korkotukea voidaan myöntää seuraaviin tilanpidon aloittamisessa tarpeellisiin kustannuksiin:

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maa- tai metsätalouteen käytettynä sekä maatilan asuinrakennus. Korkotukea myönnetään ainoastaan vastikkeeseen, joka maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa myyjälle tai myyjän määräämälle rahana, tai jolla korkotukilainaa nostettaessa maksetaan kokonaan luovutuskirjassa poismaksettavaksi sovittu tai ostajan vastattavaksi ottama laina.

Korkotukea ei myönnetä sellaiseen osaan hankinnan kustannuksista, johon kohdistuu tilanpidon aloittamisen yhteydessä siirrettävään tuettuun lainaan liittyvä korkotuki tai -etuus, jota ei ole käytetty loppuun. (3.3.2011/184)

Myönnettäessä tukea tilanpidon aloittamiseen sovelletaan, mitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä ohjelmakaudeksi 2007–2013 tehdyssä komission päätöksessä K(2007) 3779 säädetään. Myönnettäessä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua aloitustukea vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B- tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovelletaan lisäksi, mitä Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevassa komission päätöksessä K (2008) 696 säädetään.

Investointitukea voidaan myöntää vain sellaisen tuotantotoiminnassa tarpeellisen rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, jossa hanke toteutetaan investointikohde huomioon ottaen energiaa ja muita luonnonvaroja tarkoituksenmukaisella tavalla säästäen ja joka käyttöön otettuna ei tarpeettomasti lisää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi toteutetaan investoinnin tarkoitukseen nähden taloudellisella tavalla ottaen huomioon investoinnin käyttö siinä tarkoituksessa, johon tukea haetaan. Taloudellisuutta arvioitaessa on toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi otettava huomioon myös investoinnin laatu ja käyttöaika sekä investoinnista aiheutuvat muut kustannukset. Hyväksyttäviin investointikustannuksiin ei kuitenkaan lueta sellaisia hankkeen toteuttamisen laadusta aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät ole tavanomaisia eivätkä välttämättömiä tuen kohteena olevassa tuotantotoiminnassa, taikka jotka aiheutuvat luvista, liittymämaksuista tai vastaavista kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään vain sellaisia kokonaiskustannuksia, joissa otetaan huomioon hakijan mahdollisuus käyttää investoinnin toteuttamisessa omia tuotantopanoksia tai, jos investoinnin toteuttaa kokonaan muu kuin hakija, toteuttajan kohtuulliset tuotot.

Tukea voidaan myöntää uuden eläintiloja sisältävän rakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan laajentamiseen vain, jos investoinnin toteuduttua rakennuksessa on sen laajuuteen ja siinä harjoitettuun tuotantoon nähden asianmukainen varavoimajärjestelmä.

Hyväksyttävät enimmäiskustannukset voivat olla erilaiset maan eri osissa, jos rakentamisen kustannukset eroavat investoinnin kustannuksiin vaikuttavalla tavalla.

Myönnettäessä tukea rakentamista koskevaan investointiin hyväksyttävien enimmäiskustannusten on perustuttava saman ajankohdan kustannustasoon. Jos tukea haettaessa hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat perustuneet eri yksikkökustannuksiin kuin niihin, mitkä ovat voimassa tukea myönnettäessä, tuen hakijalle on varattava tilaisuus oikaista kustannusarvio uusien yksikkökustannusten mukaisiksi.

Myönnettäessä tukea investointiin, joka koskee lypsy-, nauta-, sika-, kana- tai siipikarjataloutta taikka kasvihuoneviljelyä palvelevan tuotantorakennuksen uudisrakentamista tai laajentamista, maatilan tuotantomahdollisuuksien on investoinnin toteuduttua vastattava vähintään tämän asetuksen liitteen mukaista asianomaista tuotannonalaa koskevaa vähimmäisyksikkökokoa.

Jos tilalla harjoitetaan kahteen tai sitä useampaan tuotannonalaan kuuluvaa tuotantoa, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yhden tuotannonalan tuotanto vastaa liitteessä edellytettyä vähimmäisyksikkökokoa.

Arvioitaessa investoinnin hyväksyttävyyttä ja investoinnin kustannusten määrää samaan investointiin katsotaan kuuluviksi ne toimenpiteet, jotka yhdessä muodostavat tuotantotoiminnassa tarpeellisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tuotannollisesti olennaisesti yhteen kuuluvat toimenpiteet luetaan saman investoinnin osiksi huolimatta siitä, että toimenpiteet toteutetaan eri aikoina. Jos samaan investointiin sisältyy vähäisiä osia, joilla on eri käyttötarkoitus, tukitaso määräytyy investoinnin pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella.

Investointiin, joka pelkästään korvaa olemassa olevan rakennuksen tai koneen tai sen osia uudella ajanmukaisella rakennuksella tai koneella ei myönnetä tukea, ellei tuotantokapasiteettia samalla lisätä enempää kuin 25 prosentilla tai ellei kyseisen tuotannon tai teknologian luonnetta samalla muuteta kokonaan.

Maatilarakennuksen täydellistä peruskorjausta tai vähintään 30 vuoden ikäisen maatilarakennuksen purkamista kokonaan ja korvaamista ajanmukaisella rakennuksella ei katsota korvaavaksi investoinniksi. Peruskorjausta pidetään täydellisenä, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 50 prosenttia uuden rakennuksen arvosta.

Rakentamista koskevaan investointitukihakemukseen on liitettävä suunnitelma, jossa on oltava:

Rakentamista koskevassa investointitukihakemuksessa on lisäksi oltava rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos niitä tarvitaan arvioitaessa rakennuksen toimivuutta ja hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia rakennetukilain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla yksityisellä rahoituksella, johon ei sisälly rakennetukilain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tukea.

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea kansallisista tai Euroopan yhteisön varoista.

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö sekä tuen saajan tekemä työ. Yksityistä rahoitusta on myös korkotukilainan pääoma.

Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö sekä oma työ voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi kustannukseksi vain, jos tuki myönnetään luonnolliselle henkilölle. (18.11.2010/979)

Hyväksyttävän kustannuksen on perustuttava asiantuntijan arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta. Henkilötyön arvo on 10 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan henkilötyön lisäksi 20 euroa tunnilta. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin rakennetukilain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka kohdistuu samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena, verovapautena tai muulla vastaavalla tavalla. (3.3.2011/184)

Tuki tai etuus vähennetään ensin korkotuesta, kuitenkin niin, että korkotuesta 2 000 euroa on jätettävä vähentämättä. Tämän jälkeen tuki tai etuus vähennetään avustuksesta. Jos muut tuet ja etuudet yhteensä ylittävät avustuksena ja korkotukena haetun aloitustuen enimmäismäärän, tukea ei myönnetä.

Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, jollei vähennys kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään. Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan kuitenkin huomioon koko kiinteistön hankintaan kohdistuva varainsiirtoverolain (931/1996) 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vapaus veron suorittamisesta sellaisena kuin se on laissa 611/2010. (9.9.2010/799)

Jos investointia varten on myönnetty korkotukilainaa taikka muuta rahoitusta kuin tässä asetuksessa tarkoitettua julkista rahoitusta, tämän asetuksen nojalla myönnettävä avustus yhdessä muun julkisen rahoituksen ja korkotukilainan kanssa ei saa ylittää investoinnin hyväksyttyjä kokonaiskustannuksia.

Jos investointiin myönnettävän avustuksen ja korkotukilainan määrä yhteensä ylittää investoinnin hyväksyttävät kustannukset ja ylitys johtuu nuorelle viljelijälle myönnettävän tuen korottamisesta, ylittävä osa avustuksesta myönnetään erillisenä lisäavustuksena. Tukea ei kuitenkaan myönnetä lisäavustuksena niihin investoinnin kustannuksiin, joihin voidaan myöntää tukea 75 prosenttia.

Lisäavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja lisäavustuksen maksua hakiessaan edelleen täyttää rakennetukilain 20 §:ssä tarkoitetut ehdot.

Julkinen rahoitus yhteensä ei saa ylittää hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia vähennettynä kustannusarvion mukaisen oman työn ja muiden omien tuotantopanosten osuudella.

Investointituen kohteista, tuen muodosta, tukikelpoisten kustannusten ja tuen enimmäismäärästä sekä mahdollisuudesta hakea investointitukea säädetään valtioneuvoston asetuksella erikseen.

Korkotukena myönnettävän tuen määrä on korkotuen perusteella puolen vuoden korkojaksoilta laskettujen nimellisarvoisten tukierien yhteenlaskettu määrä.

2 momentti on kumottu A:lla 23.10.2008/648 .

Myönnettäessä tuki lainaan liittyvänä tukena tukitaso on korkotukilainan korkotuen kokonaismäärän osuus investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukitasoa laskettaessa puolivuosittain maksettava korkotukilainan korkotuki diskontataan tuen myöntämisvuoden arvoon.

Diskonttauskorkona käytetään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa (08/C 14/02); EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6 tarkoitettua viitekorkoa. (17.7.2008/496)

Tukihakemus liitteineen on toimitettava luottolaitokselle luottolupauksen saamiseksi. Luottolupaus liitetään tukihakemukseen.

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia korkotukilainan ehtojen muuttamisesta ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion korkotukimenot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Edellä sanotun estämättä korkotukilainan ehtoja saa muuttaa sen jälkeen, kun lainaan liittyvä korkotuki on maksettu kokonaan, jos lainan vakuudeksi ei kohdistu valtiontakausta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt.

Valtiontakaus myönnetään vain yhtä suurin vuotuisin lyhennysmaksuin takaisin maksettavalle lainalle.

Jos samaan tarkoitukseen haetaan korkotukilainaa ja valtiontakausta, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuen määrästä, jos myönnettävä tuki muuten ylittäisi valtiontakaukseen sisältyvän tuen, korkotuen ja avustuksen yhteisen enimmäismäärän.

Jos samaan tarkoitukseen haetaan valtiontakausta ja avustusta, 1 momentissa tarkoitettua vähennystä vastaava vähennys tehdään avustuksen määrästä.

Jos samaan tarkoitukseen valtiontakauksen lisäksi haetaan sekä korkotukilainaa että avustusta, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuesta siten, että takaukseen sisältyvä tuki voi vähentää korkotuen määrän enintään puoleen siitä määrästä, joka muuten voitaisiin korkotukena tarkoitukseen myöntää, ja loppuosa takaukseen sisältyvän tuen määrästä vähennetään avustuksesta.

Mitä 1–4 momentissa säädetään, on otettava valtiotakausta koskevan päätöksen ehdoksi sen mukaan, mitä tukea haetaan.

Valtiontakaus myönnetään ensisijaisesti toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan maatilan tuotantotoimintaa.

Valtiontakaus voidaan myöntää vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhtä maatilaa kohden saa olla valtiontakauksia voimassa enintään 2 500 000 euroa. Jos maatilalla toimii valtiontakausta hakevan yrityksen lisäksi muu yritys, niiden yhteenlaskettu takausten määrä ei saa ylittää edellä mainittua määrää. Jos samalla yrityksellä on useita maatiloja tai maatilan osia, yrityksellä voi olla yhteensä valtiontakauksia voimassa kuitenkin enintään edellä mainittu määrä.

Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan investointiin on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saa ylittää 70 prosenttia investoinnin kokonaisrahoituksesta. Jos tuettavan investoinnin hyväksytty kustannusarvio tai tarjous ylittää tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän, valtiontakaus voidaan myöntää hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset ylittävää lainan osaa varten vain, jos takaukseen sisältyvä tuki yhdessä avustuksen ja samaan tarkoitukseen myönnettyyn lainaan liittyvän tuen kanssa ei ylitä hyväksyttyihin tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin perustuvaa tuen enimmäismäärää.

Pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnettävästä tuesta säädetään lisäksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001.

Jos valtiontakaus myönnetään sellaiseen lypsy- tai nautakarjatalouden investointiin, johon on myönnetty tai myönnetään avustusta Euroopan yhteisön osaksi rahoittamana, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on 0,45 prosenttia takauksen määrästä. Jos takauksen määrä vastaa koko lainan määrää, tuen määrä on kuitenkin 1,0 prosenttia takauksen määrästä.

Muuhun tarkoitukseen myönnettyyn valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on vähintään 0,15 prosenttia mutta enintään 5,0 prosenttia koko takauksen määrästä.

Valtiontakaukseen sisältyvän 32 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tuen määrä saadaan laskemalla takausjärjestelmän riskipääoman koron, hallinnollisten kustannusten ja takaukseen sisältyvän riskin määrä nykyarvoisina koko laina-ajalta ja vähentämällä niiden summasta takauksesta perittävien vuotuisten nykyarvoon diskontattujen takausmaksujen summa.

Takausjärjestelmän edellyttämäksi riskipääoman määräksi katsotaan kahdeksan prosenttia takausten jäljellä olevasta määrästä. Riskipääomalle lasketaan vuotuinen korko neljän prosentin mukaan valtiontakauksen jäljellä olevasta määrästä.

Valtiontakausten hallintokustannusten osuudessa otetaan huomioon edellisen vuoden tietoihin perustuvat takausjärjestelmän toimeenpanon edellyttämät henkilö-, toimitila- ja muut toimeenpanokustannukset siltä osin, kuin ne johtuvat valtiontakausjärjestelmän toimeenpanosta myönnettäessä 32 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. Hallintokustannusten osuudessa takausjärjestelmän toimeenpanon kustannukset arvioidaan siten, että kustannuksista katsotaan 90 prosenttia ajoittuvan takauksen myöntövuodelle ja 10 prosenttia takauksen myöntövuotta seuraavalle takauksen kohteena olevan lainan laina-ajalle.

Tuen määrää laskettaessa vuotuiseksi myönnettävien valtiontakausten keskimääräiseksi takausmääräksi katsotaan edeltävänä vuonna myönnettyjen takausten keskimääräinen määrä kerrottuna luvulla, joka saadaan jakamalla mainittuna vuonna myönnettyjen takausten keskimääräinen määrä tätä vuotta edeltävänä vuonna myönnettyjen valtiontakausten keskimääräisellä määrällä. Myönnettävien takausten kokonaismäärä saadaan kertomalla näin saatu luku asianomaisena vuonna myönnettäväksi arvioitujen takausten määrällä. Myönnettävien valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräiseksi laina-ajaksi katsotaan edellisenä vuonna myönnettyjen valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräinen laina-aika kerrottuna luvulla, joka saadaan jakamalla kyseinen laina-aika tätä edeltävänä vuonna myönnettyjen valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräisellä laina-ajalla.

Valtion riskin määrää laskettaessa katsotaan riskin toteutuvan vuosittain 7,5 prosentissa myönnettävien valtiontakausten lukumäärästä. Riskin osuudeksi 32 a §:n 2 momentissa tarkoitetuttujen 4 momentin mukaisesti laskettujen takausten kokonaismäärästä katsotaan 7,5 prosentin osuus jaettuna kahdella.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa vuosittain etukäteen asianomaisena vuonna myönnettäviä valtiontakauksia varten valtiontakaukseen sisältyvän tuen määräksi katsottavan osuuden valtiontakauksen määrästä.

Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Yhteisömuotoisessa yrityksessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää myös henkilötakausta yhteisön osakkailta ja jäseniltä.

Tuettavan toiminnan tulee olla toiminnallisesti vakaata eikä siinä päätöstä tehtäessä käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioiden saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä.

Valtiontakausta ei myönnetä, jos hakijan maksukyky riippuu jatkuvista suotuisista olosuhteista. (6.4.2011/300)

Investoinnin tuki perustuu yksikkökustannuksiin, jos asianomaista kohdetta koskevista yksikkökustannuksista on säädetty.

Hankinta on kilpailutettava siten kuin 7 a luvussa säädetään, jos:

Muista kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista arvoltaan yli 10 000 euron hankinnoista on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla hankinnan tarkoitukseen ja tavoitteisiin nähden riittävä määrä tarjouksia.

Jos hyväksytyn kustannusarvion mukaiset kustannukset ovat pienemmät kuin 1-3 momentissa tarkoitetut kustannukset, tuki myönnetään kustannusarvion mukaisten kustannusten perusteella.

Jos yksikkökustannuksista ei ole säädetty tai tarjouksia ei ole pyydetty 3 momentissa tarkoitetuista hankinnoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa, laskea poikkeuksellisin menetelmin eikä keinotekoisesti yhdistellä kilpailuttamisen tai tarjousten pyytämisen välttämiseksi.

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

Edellä 2–4 kohdassa tarkoitettu rajoitus ei koske nuoren viljelijän aloitustukeen myönnettyä korkotukea ja korkotukena myönnettyä lisätukea.

3 momentti on kumottu A:lla 13.8.2009/646 .

Hankintamenettelynä voidaan käyttää:

Hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa menettelyä.

Suorahankinnan voi valita seuraavissa tilanteissa:

Avoimella menettelyllä toteutettavasta hankinnasta on ilmoitettava julkisesti tekemällä maatalouden hankintailmoitus suomen tai ruotsin kielellä internetosoitteessa www.hankintailmoitukset.fi . Hankinnan tekijä voi mainitussa internetosoitteessa julkaistavan ilmoituksen lisäksi julkaista hankintailmoituksen myös muussa tarkoituksenmukaisessa tiedotusvälineessä. Jos hankinta tehdään suorahankintana, velvollisuutta ilmoittamiseen ei ole.

Maatalouden hankintailmoituksen julkaisee ensisijaisesti hankinnan tekijä. Jos hankinnan tekijä ei ole tuen myöntämispäätöksen tekemisen ajankohtaan mennessä julkaissut maatalouden hankintailmoitusta, sen tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hankinnan tekijän julkaisemassa maatalouden hankintailmoituksessa on oltava ainakin:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisemassa maatalouden hankintailmoituksessa on oltava:

Tarjouspyynnön on oltava niin selkeä, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ja siihen perustuvat tarjoukset on tehtävä kirjallisesti.

Tarjouspyynnössä tai tuen hakijan tekemässä maatalouden hankintailmoituksessa on oltava ainakin:

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan maatalouden hankintailmoitusta.

Tarjouspyyntö on maatalouden hankintailmoituksesta ilmenevänä ajankohtana toimitettava viipymättä sitä pyytäneille toimittajille tai saatettava toimittajien saataville sähköisiä menettelytapoja käyttäen.

Tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee sulkea pois tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankinnan tekijän kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankinnan tekijän on tehtävä tarjoajien asemaa ja hankintaa koskeva kirjallinen ratkaisu, joka on perusteltava. Ratkaisusta tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksytyn tai hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tarjouksen hylkäämistä koskevasta ratkaisusta on käytävä ilmi rakennetukilain 40 a §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus ja määräaika ilmoituksen tekemiselle.

Ratkaisu on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ratkaisu annetaan tiedoksi käyttäen ilmoitettua sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi viestin lähettämispäivänä, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä seikasta, jonka vuoksi viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Ratkaisu voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä, jolloin tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hankinnan tekijän tulee säilyttää:

Investointitukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi, jos hankintahinta maksetaan useana eränä.

Tilanpito on aloitettava ja hakijan on ryhdyttävä harjoittamaan tuotantotoimintaa viimeistään vuoden kuluessa tuen myöntämisestä.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuen maksamista hakea ohjelmasta myönnettyjen tukien maksamiselle säädetyssä määräajassa.

Kiinteistönhankinnan toteutusaika on asetettava siten, että toimenpide on suoritettava vuoden kuluessa tukipäätöksestä. (12.3.2009/121)

Nuoren viljelijän aloitustukea on haettava viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Aloitustukea saa hakea jatkuvasti , vuonna 2014 kuitenkin viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014. (17.7.2014/593)

Investointituen hakemisesta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. (23.10.2008/648)

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toimi on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Menon tulee olla tuen saajan maksama.

Jos korkotukilaina on myönnetty kiinteän omaisuuden hankintaan, nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvän lainan saa kuitenkin nostaa, jos luovutuskirjaan perustuva vastike maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa. Muun maan hankintaan myönnetyn lainan saa nostaa, jos koko rahana maksettava kauppahinta on maksettu viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa ja koko laina käytetty vastikkeen tukikelpoisten erien maksamiseen. (23.10.2008/648)

Omaa puutavaraa tai maa-aineksia käytettäessä on esitettävä asiantuntijan selvitys käytetyn puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on olemassa yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu yrityksen kirjanpitoon tai muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta muistiinpanoihin.

Aloitustuen avustusosuus maksetaan kahtena samansuuruisena eränä maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä ( maksupäivä ).

Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä ensiksi seuraavana maksupäivänä. Jos tilanpito aloitetaan tuen myöntämisen jälkeen, ensimmäinen avustuserä maksetaan tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavana maksupäivänä. Jos tilanpito aloitetaan ennen tuen myöntämistä ja myöntämistä ensiksi seuraavaan maksupäivään on alle kaksi kuukautta, ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä toiseksi seuraavana maksupäivänä.

Toinen avustuserä maksetaan rakennetukilain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen täyttämistä koskevan selvityksen toimittamista ensiksi seuraavana maksupäivänä aikaisintaan vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

Rakennetukilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen maksupäivää.

Avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on rakennetukilain 19 §:n 2 momentin nojalla pidennetty, ensimmäisen erän maksamista on haettava päätöksessä mainittuna aikana.

Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun. Maksettavaksi haetun avustuksen ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksena myönnetyn tuen määrästä.

Lainan saa maksaa lainan saajalle, jos lainoitettu kauppahinta on maksettu ennen lainan nostamista. Jos lainoitetusta kauppahinnasta on maksettu vain osa, lainan saa maksaa lainan saajalle siltä osin kuin lainoitetusta kauppahinnasta maksettu osa ylittää lainoitetun kauppahinnan ja lainan erotusta vastaavan määrän.

Jos hankkeeseen on myönnetty yksinomaan korkotukilainaa tai avustuksen lisäksi korkotukilainaa, on lainan nostolupaa haettava vastaavassa määräajassa, johon sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään avustuksen maksamisesta. Jos korkotukea on myönnetty tilanpidon aloittamiseen rakennetukilain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen perusteella, on lainan nostolupaa haettava 2 kuukauden kuluessa sitoumuksen täyttämiseen säädetyn määräajan päättymisestä.

Investoinnin lisäavustus maksetaan kerralla vuoden kuluttua avustuksen viimeisen erän maksamista ensiksi seuraavana helmi- tai syyskuun viimeisenä päivänä. Lisäavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja viimeistään kuukautta ennen lisäavustuksen maksupäivää toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttävän selvityksen 25 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Luotonantajaksi tai keskusrahalaitokseksi voidaan hyväksyä ainoastaan Rahoitustarkastuksen valvoma yhteisö, jonka tilinpito- ja tietojärjestelmät täyttävät 49 §:ssä säädetyt edellytykset siltä osin kuin kysymys on rakennetukilain nojalla myönnettävien lainavarojen ja lainoihin perustuvien maksujen välittämisestä tai varojen ja tuen käyttöä koskevien tietojen siirtämisestä valtion ja luottolaitoksen välillä.

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain jälkikäteen maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Rakennetukilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu luotonantaja voi hakea Maaseutuvirastolta puolivuosittain takausluoton hoitamisesta korvauksena 0,2 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

Investointitukena myönnettävän korkotukilainan ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia korkotuella tuetun lainan kokonaismäärästä.

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun toimenpiteen toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten toimenpide on toteutettu.

Tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen investointien ja muiden maatilan kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta, jos niillä on vaikutusta tuen myöntämisen edellytyksiin. Jos investoinnit tai kehittämistoimenpiteet eivät ole toteutuneet elinkeinosuunnitelmassa esitetyllä tavalla, hakijan on esitettävä selvitys syistä, jotka tähän ovat vaikuttaneet. (18.11.2010/979)

Korkotukilainaan liittyvän tuen seuraamiseksi luotonantajan on toimitettava Maaseutuvirastolle korkotukilainasta ainakin seuraavat tiedot: