62/2004

Tässä laissa säädetään seutuvaltuustokokeilusta, joka voidaan toteuttaa seutuyhteistyökokeilusta annetun lain (560/2002) 2 §:ssä mainituilla kokeiluseuduilla. Kokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia seudullisesta kansanvaltaisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista julkisten palvelujen järjestämiseen, rahoitukseen, saatavuuteen ja laatuun sekä kunnallishallintoon.

Kokeilun tavoitteena on etsiä keinoja, joilla turvataan julkisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja niiden rahoitus sekä lisätään asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kuntien yhteistyössä hoitamiin tehtäviin.

Seutuvaltuuston valitsevat kokeiluseudun kuntien asukkaat kunnallisvaalien yhteydessä neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten kuin tässä laissa säädetään.

Seutuvaltuustossa on vähintään yksi edustaja seudun jokaisesta kunnasta. Seutuvaltuustossa on vähintään 27 ja enintään 85 jäsentä kokeiluseudun kuntien sopimuksen mukaisesti, jollei 14 §:stä muuta johdu.

Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä ajasta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Seutuvaltuusto päättää seutuhallinnon toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, hallintosäännöstä ja muista johtosäännöistä sekä vuotuisesta talousarviosta ja määrärahojen käytöstä.

Kokeiluseudun kuntien on seutuhallinnosta ja seutuvaltuustosta päätettäessä sovittava ainakin:

Kokeiluseudun kunnat eivät voi sopia asioista, joista kuntalaissa (365/1995) säädetään kuntayhtymiä sitovasti.

Seutuhallintoa koskevan sopimuksen hyväksyvät kokeiluseudun kuntien valtuustot, ja sopimuksen vahvistaa valtioneuvosto yleisistunnossaan. Sopimus tulee voimaan valtioneuvoston vahvistettua sopimuksen. Kokeiluseudun kunnan valtuusto voi irtisanoa seutuhallinnosta tehdyn sopimuksen viimeistään vuotta ennen seutuvaltuuston toimikauden päättymistä. Irtisanominen tulee voimaan seutuvaltuuston toimikauden päättyessä.

Valtioneuvosto voi vahvistaa 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen, jos seutuhallinnolle annettavat tehtävät ovat merkitykseltään laajakantoisia sekä keskeisiä seudun ja sen kuntien palvelujen järjestämisen, talouden tai kehittämisen kannalta. Sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on lisäksi, että seutuhallinnolle annettavat tehtävät muodostavat merkitykseltään riittävän kokonaisuuden seutuvaltuustolle.

Kokeiluseutujen kuntien on sovittava seutuhallinnon tehtäviin kunnilta tulevan rahoituksen pääosan määräytymisperusteeksi tietty summa asukasta kohden tai tietty osuus kunnan tuloista. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille seudun kunnille. Seutuhallinnon aloittaessa toimintansa voidaan sopia korkeintaan kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka kuluessa kuntien rahoitusosuuksien perusteet yhtenäistetään.

Seutuhallinnon toimiessa jäsenkuntiensa sijasta koulutuksen järjestäjänä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionrahoituksen perusteena käytetään kullekin jäsenkunnalle erikseen laskettavia yksikköhintoja samoin kuin jos jäsenkunnat itse toimisivat koulutuksen järjestäjinä.

Seutuhallinnolle ja sen jäsenkunnille voidaan myöntää valtionosuutta ja -avustusta kokeiluseudulle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävien edellyttämiin kehittämis- ja perustamishankkeisiin samoin kuin siitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Seutuvaltuuston päätöksenteon valmistelemista ja toimeenpanemista varten seutuvaltuusto asettaa seutuhallituksen ja kuntalain 71 §:ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan kokeiluseudun hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.

Seutuhallinnossa voi olla muita toimielimiä siten kuin seutuvaltuusto johtosäännössään määrää.

Seutuvaltuuston vaalit ( seutuvaalit ) toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.

Vaalipiirinä on kokeiluseutu. Kussakin kokeiluseudun kunnassa asetetaan omat ehdokkaat. Kustakin kunnasta valitaan 14 §:ssä tarkoitetun laskutoimituksen osoittama määrä valtuutettuja. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen seutuvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.

Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu tehtävästään tai hän on kuollut, seutuvaltuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetun.

Seutuvaaleissa kaikissa kokeiluseudun kunnissa asetetut ehdokkaat ovat yhdellä ehdokaslistojen yhdistelmällä, jonka laatimisesta oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset.

Äänioikeudesta seutuvaaleissa on voimassa, mitä äänioikeudesta kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon on henkilö:

Ehdokkaaksi seutuvaltuustoon valitsemista varten voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa valtuutetun tehtävän vastaanottamiseen.

Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon ei ole:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitava on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos tehtävä päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Seutuvaalit toimitetaan noudattaen soveltuvin osin vaalilain (714/1998) säännöksiä. Ennakkoäänestysoikeudesta seutuvaaleissa on kuitenkin voimassa, mitä 12 §:ssä säädetään.

Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta seutuvaaleissa kokeiluseudun kunnassa olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ja laitoksessa.

Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa sen mukaisesti kuin vaalilain 55 §:ssä säädetään, äänestää ennakolta kotonaan kokeiluseudun siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Ehdokasasettelussa ja ehdokashakemuksessa noudatetaan soveltuvin osin vaalilain 146–156 §:ää ottaen huomioon, mitä tässä pykälässä säädetään.

Jos puolueet muodostavat vaaliliiton yhdessä kunnassa, sama vaaliliitto on muodostettava kaikissa kokeiluseudun kunnissa.

Jos vähintään kaksi ehdokkaita asettavaa yhteislistaa on keskenään sopinut muodostavansa seutuyhteislistan, kunkin yhteislistan vaaliasiamiehen on annettava ilmoitus siitä kunnan keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti vaalilain 156 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa. Kullakin seutuyhteislistan muodostavalla yhteislistalla tulee olla sama nimitys.

Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa enintään kunnasta valittavien seutuvaltuutettujen kaksinkertainen määrä ehdokkaita. Jos kunnasta kuitenkin valitaan vähemmän kuin viisi seutuvaltuutettua, ehdokkaiden enimmäismäärä on kymmenen.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehet kunnallisvaaleissa voivat toimia vaaliasiamiehinä myös seutuvaltuuston vaaleissa.

Seutuvaltuutettujen paikat jaetaan kokeiluseudun kuntien kesken väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun viimeisen päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Kunkin kunnan asukasluku jaetaan kokeiluseudun asukasluvulla, ja saatu luku kerrotaan seutuvaltuuston jäsenmäärällä. Kuhunkin kuntaan tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä seutuvaltuutettuja. Jos kaikki paikat eivät näin tule jaetuiksi, loput jaetaan kuntien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Jokaiseen kuntaan tulee vähintään yksi seutuvaltuustopaikka. Jos 1 momentissa tarkoitetun laskutoimituksen seurauksena jokin kokeiluseudun kunnista jää ilman seutuvaltuustopaikkaa, 2 §:n 2 momentin mukaista seutuvaltuuston paikkamäärää lisätään siten, että kukin ilman edustajaa jäänyt kunta saa yhden paikan.

Oikeusministeriö määrää jaon seutuvaltuustopaikkojen kesken hyvissä ajoin ennen vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän jälkeen kello 12.00 aloitettavassa kokouksessaan ne äänimäärät, jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto tai yhteislista ovat yhteensä saaneet kunnassa, ja ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle.

Seutuvaalien keskusvaalilautakuntana toimii kokeiluseudun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulta väestömäärältään suurimman kunnan keskusvaalilautakunta.

Saatuaan kokeiluseudun kuntien keskusvaalilautakunnilta 15 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen seutuvaalien keskusvaalilautakunta laskee yhteen kunkin puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan ja seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamat äänimäärät. Tämän jälkeen kullekin puolueelle, vaaliliitolle, seutuyhteislistalle ja seutuyhteislistaan kuulumattomalle yhteislistalle annetaan seutuvertausluvut siten, että kukin puolue, vaaliliitto ja yhteislista saa ensimmäiseksi vertausluvukseen kokeiluseudulla saamansa kokonaisäänimäärän, toiseksi vertausluvukseen puolet siitä, kolmanneksi vertausluvukseen kolmanneksen, neljänneksi vertausluvukseen neljänneksen ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaan seutuvertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä. Seuraavaksi kaikki seutuvertausluvut asetetaan niiden suuruuden mukaiseen järjestykseen ja niistä valitaan sarjan alusta seutuvaltuuston paikkamäärää vastaava määrä. Näin saadut seutuvertausluvut osoittavat, kuinka monta valtuutetun paikkaa kukin puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista, seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista tai yhteislistaan kuulumaton valitsijayhdistys saa seutuvaltuustossa.

Jos puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut seutuvaltuustoon vain yhden valtuutetun, valtuutetun paikka täytetään siinä kunnassa, jossa puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan asettamat ehdokkaat ovat saaneet eniten ääniä. Jos puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut vähintään kaksi valtuutetun paikkaa, ne jaetaan kuntien kesken samassa suhteessa kuin puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan saamat äänet jakautuvat kuntien kesken. Tätä varten puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kunnassa saama äänimäärä jaetaan sen kokeiluseudulla saamalla äänimäärällä ja tämä luku kerrotaan puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamien valtuutettujen paikkojen lukumäärällä. Kustakin kunnasta tulee valituksi näin saadun luvun osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaita. Jos puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan kaikki paikat eivät näin tule täytetyiksi, loput jaetaan kuntien kesken luvun osoittamien desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Kussakin kunnassa 1 momentissa säädetyin tavoin määräytyneet valtuustopaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Jos sen jälkeen, kun valtuustopaikat on täytetty 17 §:n mukaisesti kunnittain, jostakin kunnasta tulisi valittavaksi valtuutettuja enemmän kuin 14 §:n 3 momentissa tarkoitetussa oikeusministeriön päätöksessä on määrätty, kunnasta siirtyy eroa vastaava määrä valtuustopaikkoja sellaiseen kuntaan, jonka valtuustopaikkojen lukumäärä olisi vastaavasti jäänyt vajaaksi. Puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ainoaa valtuustopaikkaa ei voida siirtää toiseen kuntaan.

Seutuvaalien keskusvaalilautakunta siirtää tarvittaessa kunnasta, jossa 1 momentin mukaisesti on ylimääräisiä paikkoja, arvalla määrättyyn kuntaan paikan, johon oikeuttava henkilökohtainen äänimäärä on pienin.

Seutuvaltuutetulle määrätään varavaltuutettu siten, että varavaltuutetuksi tulee samasta kunnasta ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta, vaaliliitosta tai yhteislistasta, johon valittu kuului.

Jollei seutuvaltuutetulle muuten saada varavaltuutettua, varavaltuutetuksi määrätään se kunnasta valitsematta jäänyt ehdokas, joka 17 §:n mukaan tulisi seuraavana valituksi.

Jos varavaltuutettu tulee valtuutetuksi tai muuten poistuu, seutuvaalien keskusvaalilautakunnan tulee määrätä seutuvaltuutetulle uusi varavaltuutettu noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Seutuvaalien keskusvaalilautakunta vahvistaa, julkaisee ja tiedottaa seutuvaalien tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Päätökseen, jolla seutuvaalien tulos on vahvistettu, haetaan muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa säädetään muutoksenhausta kunnallisvaaleista.

Vaalien määräämisessä uusittaviksi ja vaalien tuloksen oikaisemisessa sovelletaan, mitä vaalilain 103 §:ssä säädetään.

Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, seutuvaaleissa noudatetaan vaalilain säännöksiä. Seutuvaaleissa noudatetaan lisäksi kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä, sekä kuntalain 37 ja 38 §:n säännöksiä.

Seutuvaaleissa noudatetaan, mitä ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetussa laissa (414/2000) säädetään vaalirahoituksen ilmoittamisesta kunnallisvaaleissa. Ilmoitus tehdään seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle.

Oikeusministeriö antaa määräyksen seutuvaalien toimittamisesta viimeistään vaalivuoden maaliskuun loppuun mennessä ja antaa vaalien toimittamiseen tarvittavat tarkemmat määräykset asetuksella.

Seutuhallinnosta, asukkaiden osallistumisoikeudesta, luottamushenkilöistä, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntien yhteistoiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymästä. Seutuvaltuustoon sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuustosta ja seutuhallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta.

Seutuhallinnolle siirretyistä tehtävistä sekä niitä hoitavista virkamiehistä ja työntekijöistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään siirrettyjä tehtäviä koskevassa lainsäädännössä.

Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä kuntalain 11 luvussa säädetään oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kokeiluseudun kunta ja sen jäsen.

Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen päätökseen, jonka se on tehnyt sille siirretyssä tehtävässä, on voimassa, mitä muutoksenhausta siirrettyä tehtävää koskevassa lainsäädännössä säädetään.

Uutta seutuhallintoa varten on asetettava järjestelytoimikunta viimeistään neljä kuukautta ennen seutuvaaleja.

Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärästä ja asettamisesta päättää lääninhallitus. Kokeiluseudun kuntien kunnanhallitusten on tehtävä lääninhallitukselle ehdotus jäseniksi ja varajäseniksi. Lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään noudatettava kunnanhallitusten ehdotuksia, jos ne eivät ole ristiriidassa keskenään ja toimikunnan kokoonpanosta tulee lain mukainen. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Järjestelytoimikunta huolehtii seutuhallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja seutuhallitus aloittaa toimikautensa.

Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.

Ensimmäisten uusien seutuvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen uuden seutuvaltuuston on viipymättä 4 §:n 1 momentin estämättä valittava seutuhallitus ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen seutuhallinnon järjestämiseksi.

Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava seutuvaltuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.

Seutuhallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tehtäväänsä. Muut luottamushenkilöt samoin kuin virkamiehet ryhtyvät hoitamaan tehtäväänsä vasta seudun hallinnon perussopimuksen tullessa voimaan, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tehtäväänsä jo aikaisemmin.

Tämä laki tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2004, ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun.