680/2003

Paikalliselle ulosottoviranomaiselle tai ulosoton tietojärjestelmään saapunut ulosottohakemus ohjataan vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle ( vastaava ulosottomies). Jos vastaajan asuin- tai kotipaikka ei ole tiedossa, vastaavana ulosottomiehenä toimii hakemuksen vastaanottaneen ulosottopiirin ulosottomies.

Vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä ulosottomiestä, jonka ulosottopiirissä vastaajalla on osoite Suomessa.

Jos vastaajalla on ulosotossa vireillä muita asioita, aikaisempien asioiden vastaava ulosottomies on myös uuden ulosottoasian vastaava ulosottomies.

Jos toimitukset ulosottoasiassa pidetään kokonaisuudessaan tai pääosin muualla kuin 1 §:ssä tarkoitetussa paikassa ja muita ulosottoasioita ei ole vireillä, vastaavana ulosottomiehenä on toimituspaikan ulosottomies.

Jos vastaajana olevan elinkeinonharjoittajan taikka yhtiön, yhtymän tai muun yhteisön tosiasiallinen toiminta ei ole 1 §:n mukaisesti määräytyvän ulosottomiehen ulosottopiirissä, vastaava ulosottomies on tosiasiallisen toimintapaikan ulosottomies.

Jos sellaisen elinkeinonharjoittajan taikka yhtiön, yhtymän tai muun yhteisön asioille, joissa sama luonnollinen henkilö tosiasiassa käyttää määräysvaltaa yksin tai lähes yksin, voisi määräytyä useampia vastaavia ulosottomiehiä, vastaava ulosottomies määräytyy sen mukaan, missä täytäntöönpano voidaan tarkoituksenmukaisimmin toimittaa tai missä vastaaja voidaan tavoittaa.

Sellainen erityistoimia edellyttävä ulosottoasia, jonka oikeusministeriö on määrännyt tietyn ulosottomiehen hoidettavaksi, ohjataan tällaisia toimia hoitavalle ulosottomiehelle. Tämä ulosottomies toimii kaikkien saman vastaajan asioiden vastaavana ulosottomiehenä.

Jos myöhemmin ilmenee tarkempaa tietoa vastaajan osoitteesta, vastaajan tosiasiallisista asiointimahdollisuuksista taikka 2 tai 3 §:ssä tarkoitetuista perusteista, vastaava ulosottomies vaihdetaan siten kuin ulosottolain (37/1895) 3 luvun 15 §:ssä säädetään.

Ulosottohakemuksen saavuttua paikalliselle ulosottoviranomaiselle selvitetään ulosottorekisterissä olevat vastaajaa koskevat tiedot.

Jos ulosottorekisterissä ei ole vastaajaa koskevia tietoja tai ne eivät ole ajan tasalla, ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen käyttöyhteyden avulla selvitetään väestötietojärjestelmään sekä veroviranomaisten, työvoimaviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmiin merkityt vastaajan olinpaikkaa ja omaisuutta koskevat tiedot.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetussa perusselvityksessä saatujen tietojen perusteella vastaajan olinpaikan ja omaisuuden etsintää jatketaan, jos siihen on olosuhteet huomioon ottaen aihetta. Vastaajan olinpaikan selvittämistä ja omaisuuden etsintää jatketaan osoite- ja puhelintietojen selvittämisellä, yhteydenotolla, tapaamisella, ulosottoselvityksellä sekä muihin kuin 5 §:ssä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin merkittyjen tietojen etsimisellä sekä muilla tiedusteluilla ja selvityksillä.

Vastaajan olinpaikan selvitys ja omaisuuden etsintä lopetetaan, kun on ilmeistä, että vastaajaa tai omaisuutta ei löydetä.

Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata velallisen palkka, eläke, elinkeinotulo, rahamääräinen toimeentuloetuus ja veron ennakon palautus sekä ulosottomiehen tiedossa oleva velallisen muu omaisuus tai saatava, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi.

Ulosottomiehelle saapuvan suppeaa ulosottoa koskevan hakemuksen perusteella 1 momentissa tarkoitettua tuloa ja omaisuutta etsitään ulosottorekisteristä sekä ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen käyttöyhteyden avulla veroviranomaisten, työvoimaviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmistä.

Jos ulosottomies on ulosmitannut muun kuin suppeassa ulosotossa olevan saatavan perimiseksi omaisuutta, joka on myytävä, ja ulosottomies arvioi, että suppeassa ulosotossa perittävänä oleva saatava kertyisi kokonaan myyntihinnasta tai sille kertyisi etuoikeussäännökset huomioon ottaen yli 1 000 euroa, ulosottomiehen tulee tiedustella hakijalta, peruuttaako hän suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen.

Velalliselle annettavaan ulosmittauksen ennakkoilmoitukseen merkitään:

Kun rahasaatavan ulosottoasia on ollut 1 päivänä maaliskuuta perinnässä yli vuoden, siitä annetaan velalliselle vuosittain määräaikaisilmoitus mainitun päivän tilanteen mukaan. Määräaikaisilmoitukseen merkitään kaikista velallisen tuolloin vireillä olevista rahasaatavan ulosottoasioista:

Hakijalle määräaikaisilmoitus annetaan vain hänen hakemastaan ulosottoasiasta.

Määräaikaisilmoitusta ei anneta, jos asianosainen on ilmoittanut, ettei hän halua määräaikaisilmoitusta.

Jos elatusavun perintä tapahtuu siten kuin elatusturvalain (671/1998) 15 §:ssä säädetään, velalliselle annettavaan määräaikaisilmoitukseen merkitään kunnan toimielimelle tilitetty rahamäärä ilman tietoja hakijan saatavan rahamäärästä ja perimättä olevasta rahamäärästä.

Ulosottolain 4 luvun 17 §:ssä tarkoitettu ulosmittauksen edellytyksenä oleva vähimmäiskertymä on 40 euroa.

Ulosottolain 4 luvun 21 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu erottamisedun suojaama kohtuullinen rahamäärä on 3 000 euroa tai erityisestä syystä enintään 5 000 euroa.

Saatavan ja muun oikeuden ulosmittauksesta annettavaan maksukieltoon tulee merkitä seuraavat tiedot:

Maksukiellon sisällöstä palkan ja muun siihen rinnastetun toistuvaistulon ulosmittauksessa säädetään ulosottolain 4 luvun 56 §:n 1 momentissa.

Ulosottolain 4 luvun 33 §:ssä tarkoitettu rekisteri-ilmoitus ulosmittauksesta tehdään rekisterinpitäjälle kirjallisesti taikka sähköisesti tämän ilmoittamalla tavalla, jos ulosottomies voi varmistaa viestin perillemenon.

Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

Ulosottolain 4 luvun 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta palkasta jätetään ulosmittaamatta:

Ulosottolain 5 luvun 42 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuulutus asianosaiskeskustelusta julkaistaan kuulutusrekisterissä. Kuulutuksessa ilmoitettavat tiedot lähetetään Oikeusrekisterikeskukselle viimeistään viisi viikkoa ennen asianosaiskeskustelua. Tiedot lähetetään sähköisesti Oikeusrekisterikeskuksen ilmoittamalla tavalla.

Ulosottolain 6 luvun 17 §:ssä tarkoitettu kuulutusta edellyttävä varojen määrä on 20 000 euroa. Kuulutuksessa tulee mainita velallisen nimi, kertynyt rahamäärä ja se, että omaisuuteen on vahvistettu yrityskiinnitys.

Saataville kohdennetut varat tilitetään hakijalle viikoittain, jollei tilittämiselle ole estettä. Tilitetyistä varoista annetaan hakijalle saatavakohtainen erittely.

Varat siirretään ulosottomiehen virkavarojen tililtä tilisiirtona hakijan ilmoittamalle tilille. Jollei hakija ole ilmoittanut tiliä, varat tilitetään hakijan ilmoittamaan tilitysosoitteeseen, jos tilityksestä saadaan tosite ulosottomiehen maksuliikkeen kirjanpitoon. Jos hakijan tilitysosoitetta ei tiedetä, varat säilytetään ja tilitetään siten kuin ulosottolain 6 luvun 22 ja 23 §:ssä säädetään.

Ulosottolain 3 luvun 100 §:ssä tarkoitettuna pienenä jäännössaatavana pidetään enintään 10 euron suuruista saatavaa.

Ulosottolain 6 luvun 20 §:ssä tarkoitettuna vähäisenä liikasuorituksena pidetään enintään 10 euron suuruista suoritusta.

Ulosottolain 6 luvun 22 §:ssä tarkoitettuina vähäisinä varoina pidetään enintään 10 euron määräisiä varoja.

Ulosottolain 6 luvun 23 §:ssä tarkoitettuna huomattavana määränä pidetään yli 10 000 euron määrää.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun ulosottoasetuksen (37/1896) 37 §:n 1 momentti ja 39 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1074/2001.

Ensimmäinen 10 §:ssä tarkoitettu määräaikaisilmoitus annetaan vuoden 2005 maaliskuun ensimmäisen päivän tilanteen mukaan.

Asetusta sovelletaan noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottolain muuttamisesta annetun lain (679/2003) siirtymäsäännöksissä säädetään.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.