Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

587/2003

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Laki Rahoitustarkastuksesta

Ei voimassa
Tämä laki on kumottu L:lla Finanssivalvonnasta 19.12.2008/878 .

"Ratalaki"

Asiasanat
Rahoitustarkastus
Säädöksen tyyppi
Laki
Hallinnonala
Valtiovarainministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2003/587/ajantasa/2007-10-26/fin

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Rahoitustarkastuksen asema

Rahoitustarkastus toimii Suomen Pankin yhteydessä.

Rahoitustarkastuksen hallintoon sovelletaan tämän lain lisäksi lakia Suomen Pankista (214/1998) ja muita Suomen Pankkia koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä. Rahoitustarkastuksen toimintaan sovelletaan hallintomenettelylakia (598/1982) .

Rahoitustarkastusta koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle.

2 §Tavoite

Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyminen rahoitusmarkkinoiden toimintaan.

3 §Tehtävä

Rahoitustarkastus valvoo sen valvottaviksi säädettyjen ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa niin kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään. Rahoitustarkastus ohjaa lisäksi rahoitusmarkkinoilla toimivia noudattamaan toiminnassaan hyviä menettelytapoja sekä edistää tietämystä rahoitusmarkkinoista.

Vakuutus- ja eläkelaitosten ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta säädetään erikseen.

Rahoitustarkastus toimii rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 56 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan tarkoittamana yhteysviranomaisena. (26.10.2007/933)

4 §Toiminta

Tehtävänsä toteuttamiseksi Rahoitustarkastus:

1)

myöntää toimilupia valvottaviksi säädetyille ja vahvistaa niiden sääntöjä sekä päättää toimilupien peruuttamisesta;

2)

valvoo, että Rahoitustarkastuksen valvottaviksi säädetyt noudattavat rahoitusmarkkinoita koskevia säännöksiä ja niiden nojalla annettuja määräyksiä sekä sääntöjään ja toimilupansa ehtoja;

3)

valvoo rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua ja niillä tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä selvitys- ja säilytystoimintaa koskevien säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten noudattamista;

3 a)

valvoo kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuja tilinpäätöksiä niin kuin jäljempänä tässä laissa tarkemmin säädetään;

(30.12.2004/1311)

4)

antaa lain soveltamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä niin kuin laissa erikseen säädetään;

5)

ohjaa ja valvoo säästöpankkitarkastuksen toimintaa;

6)

seuraa ja arvioi valvottaviksi säädettyjen taloudellista asemaa, johtamis-, valvonta- ja riskienhallintajärjestelmiä, toimintaedellytyksiä sekä toimintaympäristön muutoksia;

6 a)

seuraa ja arvioi luottolaitosten tarjoamien pankkipalvelujen saatavuutta ja niiden hinnoittelua;

(3.12.2004/1041)

7)

tekee aloitteita rahoitusmarkkinoilla tarvittavasta lainsäädännöstä ja muista tarvittavista toimenpiteistä sekä osallistuu lainsäädännön valmisteluun;

8)

edistää hyvien menettelytapojen noudattamista valvottaviksi säädettyjen ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien toiminnassa;

9)

edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevan tietoaineiston saatavuutta;

10)

osallistuu viranomaisten kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;

11)

osallistuu rahoitusjärjestelmän lainvastaisen hyväksikäytön estämiseen;

12)

suorittaa sille laissa säädetyt muut tehtävät.

5 §Valvottavat

Valvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

1)

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua luottolaitosta;

(9.2.2007/130)

2)

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua vakuusrahastoa ja talletussuojarahastoa;

3)

ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (1608/1993) tarkoitettua ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen sivukonttoria ja edustustoa;

(26.10.2007/933)

4)

sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettua rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä;

5)

sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (922/2007) tarkoitettua sijoituspalveluyritystä;

(26.10.2007/933)

6)

sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettua sijoittajien korvausrahastoa;

7)

ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetussa laissa (580/1996) tarkoitettua ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen sivuliikettä ja edustustoa;

8)

arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitettua arvopaperipörssiä;

9)

kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa (772/1988) tarkoitettua optioyhteisöä;

10)

arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua selvitysyhteisöä ja selvitysosapuolta;

11)

arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991) tarkoitettua arvopaperikeskusta ja kirjausrahastoa sekä arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua selvitysrahastoa;

12)

arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettua tilinhoitajayhteisöä sekä tilinhoitajayhteisön oikeudet saaneen muun ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevaa toimipaikkaa;

13)

panttilainauslaitoksista annetussa laissa (1353/1992) tarkoitettua panttilainauslaitosta;

14)

osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1504/2001) tarkoitettua osuuspankkien yhteenliittymää ja keskusyhteisöä;

15)

luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisöä;

16)

yhteisöä, jonka määräysvallassa arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla arvopaperipörssi, optioyhteisö, selvitysyhteisö tai arvopaperikeskus on;

17)

rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (44/2002) tarkoitettua ryhmittymän omistusyhteisöä, jos Rahoitustarkastus toimii mainitussa laissa tarkoitettuna ryhmittymän koordinoivana valvontaviranomaisena;

(2.4.2004/227)

18)

ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa annetussa laissa (225/2004) tarkoitettua ulkomaisen rahastoyhtiön sivuliikettä ja edustustoa.

(2.4.2004/227)

6 § (26.10.2007/933)Muu rahoitusmarkkinoilla toimiva

Muulla rahoitusmarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:

1)

arvopaperimarkkinalain 3 luvussa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin ja mainitun lain 3 a luvussa tarkoitetun monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan ja julkisen kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin liikkeeseenlaskijaa sekä muuta, joka on velvollinen julkistamaan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetun esitteen tai joka tarjoaa arvopapereita mainitun 2 luvun 2 §:n mukaisesti;

2)

muuta kirjanpitovelvollista, joka laatii tilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen, jos sen arvopapereita on 1 kohdassa tarkoitettua julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai jos sen arvopapereita koskeva arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettu esite on jätetty Rahoitustarkastuksen hyväksyttäväksi;

3)

arvopaperimarkkinalain 3 luvun 25 §:ssä tarkoitettua muuta arvopaperipörssissä toimivaa ja arvopaperimarkkinalain 3 a luvun 4 §:ssä tarkoitettua monenkeskisen kaupankäynnin muuta kaupankäyntiosapuolta sekä kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua ulkomaista optioyhteisöä ja 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta optioyhteisössä toimivaa;

4)

arvopaperimarkkinalain 5 luvun 4 ja 5 a §:ssä ja sijoitusrahastolain 99 §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollista;

5)

arvopaperimarkkinalain 3 a luvun 14 §:ssä ja 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ostotarjouksen tekijää sekä 6 luvun 10 §:ssä tarkoitettua tarjousvelvollista ja viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitettua muuta henkilöä, yhteisöä ja säätiötä;

6)

arvopaperimarkkinalain 6 luvussa tarkoitetun julkisen ostotarjouksen kohdeyhtiötä, jonka yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa ja jonka arvopaperi on julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena muualla kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa;

7)

sitä, joka arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 ja 10 §:n nojalla on velvollinen julkistamaan osakkeiden tai osuuksien hankinnan tai luovutuksen;

8)

sitä, joka arvopaperimarkkinalain 3 luvun 6 §:n tai 4 a luvun 3 a §:n, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 2 luvun 3 a §:n, sijoitusrahastolain 16 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 18 §:n, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 41 §:n tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 8 §:n nojalla on velvollinen tekemään Rahoitustarkastukselle ilmoituksen osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ja luovutuksesta.

2 lukuHallinto

7 §Toimielimet

Rahoitustarkastuksen toimintaa ohjaa johtokunta.

Pankkivaltuustolla on Rahoitustarkastuksessa hallintoon ja toiminnan valvontaan kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

8 §Pankkivaltuusto

Pankkivaltuuston tehtävänä on:

1)

valvoa Rahoitustarkastuksen toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta;

2)

nimittää johtokunnan jäsenet ja varajäsenet;

3)

määrätä yksi valtiovarainministeriön tai Suomen Pankin ehdotuksen perusteella nimitetyistä johtokunnan jäsenistä johtokunnan puheenjohtajaksi ja yksi näistä jäsenistä varapuheenjohtajaksi sekä johtokunnan esityksestä johtajan sijainen;

4)

päättää johtajan palkkauksen, virkavapauden ja vuosiloman määräytymisen perusteista sekä muista tämän virkasuhteeseen liittyvistä asioista;

5)

päättää varoituksen antamisesta johtajalle;

6)

vahvistaa johtokunnan esityksestä Rahoitustarkastukselle työjärjestys;

7)

valvoa johtokunnan jäsenille ja varajäsenille 34 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamista.

9 §Johtokunta

Rahoitustarkastuksen johtokuntaan kuuluu kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä. Jäsenet ja varajäsenet nimitetään siten, että kaksi jäsentä ja yksi varajäsen nimitetään valtiovarainministeriön ehdotuksen perusteella, yksi jäsen ja yksi varajäsen Suomen Pankin ehdotuksen perusteella sekä yksi jäsen ja yksi varajäsen sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksen perusteella. Lisäksi johtokuntaan kuuluu Rahoitustarkastuksen johtaja ja Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja. Johtokunnan jäsenellä ja varajäsenellä on oltava hyvä perehtyneisyys rahoitusmarkkinoiden toimintaan.

Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta.

Johtokunta on päätösvaltainen neljän jäsenen tai varajäsenen ollessa läsnä. Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

10 §Johtokunnan tehtävät

Johtokunnalla on seuraavat rahoitusmarkkinoiden valvontaa koskevat tehtävät:

1)

asettaa erityiset tavoitteet Rahoitustarkastuksen toiminnalle ja päättää sen toimintalinjoista sekä ohjata ja valvoa näiden tavoitteiden toteutumista ja toimintalinjojen noudattamista;

2)

päättää säännösten nojalla annettavien määräysten antamisesta;

3)

päättää Rahoitustarkastuksen kansainvälisessä yhteistyössä noudatettavista periaatteista;

4)

huolehtia rahoitusmarkkinoita valvovien viranomaisten yhteistyön kehittämisestä ja vahvistaa Vakuutusvalvontaviraston kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet;

5)

tuomita maksettavaksi Rahoitustarkastuksen asettama uhkasakko.

Johtokunnalla on seuraavat Rahoitustarkastuksen hallintoa koskevat tehtävät:

1)

päättää Rahoitustarkastuksen valvontamaksuista ja toimenpidemaksuista sekä käsitellä 36 b §:ssä säädetty suunnitelma;

(30.12.2004/1295)

2)

käsitellä Rahoitustarkastuksen vuotuinen talousarvio;

3)

esittää pankkivaltuuston vahvistettavaksi Rahoitustarkastuksen työjärjestys;

4)

nimittää ja irtisanoa johtajaa lukuun ottamatta Rahoitustarkastuksen ylimmät virkamiehet;

5)

päättää nimittämänsä virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestä ja varoituksen antamisesta;

6)

ratkaista sellaiset Rahoitustarkastuksen sisäistä hallintoa koskevat asiat, jotka työjärjestyksessä sen ratkaistaviksi määrätään;

7)

toimittaa vuotuinen kertomus Rahoitustarkastuksen toiminnasta pankkivaltuustolle;

8)

antaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, pankkivaltuustolle kertomus Rahoitustarkastuksen toiminnalle asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, johtokunta ratkaisee ne laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat, jotka johtaja saattaa sen käsiteltäväksi. Johtokunta voi lisäksi ottaa ratkaistavakseen asian, joka lain tai Rahoitustarkastuksen työjärjestyksen mukaan kuuluu johtajan tai muun virkamiehen ratkaistavaksi, jos asia voi merkittävästi vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauteen tai muuten merkittävästi rahoitusmarkkinoiden kehitykseen.

Johtokunnalle 1 momentin 2 kohdan mukaan kuuluvaa päätösvaltaa voidaan työjärjestyksessä siirtää johtajalle merkitykseltään vähäisten asioiden osalta.

11 §Johtaja

Rahoitustarkastuksen päällikkönä on johtaja.

Johtajan nimittää ja erottaa tasavallan presidentti. Pankkivaltuusto tekee valtioneuvostolle esityksen viran täyttämisestä.

Kelpoisuusehtona johtajan virkaan on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys rahoitusmarkkinoihin ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa toimii pankkivaltuuston tähän tehtävään määräämä Rahoitustarkastuksen virkamies.

12 §Johtajan tehtävät

Johtajan tehtävänä on:

1)

johtaa Rahoitustarkastuksen toimintaa ja tehdä muut kuin johtokunnalle kuuluvat Rahoitustarkastuksen päätökset;

2)

vastata siitä, että Rahoitustarkastukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti;

3)

vastata johtokunnassa käsiteltävien asioiden asianmukaisesta valmistelusta;

4)

pitää johtokunta tietoisena Rahoitustarkastuksen toiminnan kautta tietoon tulleista rahoitusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista seikoista sekä vastata muista johtokunnalle annettavista selvityksistä;

5)

nimittää ja irtisanoa muut kuin ylimmät Rahoitustarkastuksen virkamiehet;

6)

päättää nimittämänsä virkamiehen osalta virantoimituksesta pidättämisestä ja varoituksen antamisesta.

Johtajan päätökset on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä johtokunnassa, jos ne koskevat:

1)

toimiluvan myöntämistä valvottavalle, toimilupaehtojen muuttamista, toimiluvan peruuttamista ja osuuspankkien yhteenliittymän purkamista samoin kuin valvottavan toiminnan rajoittamista tai, jos asiasta päättäminen kuuluu muulle viranomaiselle, toimiluvan peruuttamista tai toiminnan rajoittamista koskevaa esitystä;

2)

valvottavien sääntöjen vahvistamista, lukuun ottamatta niihin tehtäviä vähäisiä muutoksia;

3)

rikemaksun tai seuraamusmaksun määräämistä sekä julkisen huomautuksen tai varoituksen antamista;

4)

valvottavan velvoittamista ryhtymään toimenpiteisiin tekemänsä päätöksen täytäntöönpanon, toteuttamansa toimenpiteen tai menettelyn peruuttamiseksi taikka oikaisun aikaansaamiseksi;

5)

valvottavan varojen jakamisen rajoittamista;

6)

luottolaitostoiminnasta annetun lain 40 §:n 3 momentissa ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 12 b §:n 3 momentissa tarkoitettua kieltoa;

7)

rahoitusmarkkinoiden yleistä kehitystä koskevien merkittävien kannanottojen antamista julkisuuteen.

(9.2.2007/130)

Jos 2 momentissa tarkoitettu päätös on tehtävä kiireellisesti, johtaja voi ratkaista asian. Johtajan päätös on tällöin saatettava jälkikäteen johtokunnan käsiteltäväksi.

Johtajan tehtävistä voidaan antaa tarkempia määräyksiä työjärjestyksessä. Johtajalle 1 momentin mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa voidaan työjärjestyksessä antaa myös Rahoitustarkastuksen muulle virkamiehelle.

13 §Työjärjestys

Rahoitustarkastuksessa noudatettavasta asioiden käsittelystä, päätöksenteosta ja virkamiesten tehtävistä sekä Rahoitustarkastuksen muusta sisäisestä hallinnosta annetaan tarkempia määräyksiä työjärjestyksessä.

3 lukuValvontavaltuudet

14 §Koollekutsumis- ja läsnäolo-oikeus

Rahoitustarkastuksen edustajalla on oikeus olla läsnä valvottavan päätös- ja hallintovaltaa käyttävien elinten kokouksissa sekä oikeus kutsua ne koolle tarvittaessa. Rahoitustarkastuksen edustajalla on oikeus käyttää kokouksissa puhevaltaa ja saada pöytäkirjaan merkityksi ne huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun rahasto-osuuden omistajien ja edustajiston kokoukseen.

15 § (23.6.2005/449)Tarkastus- ja tietojensaantioikeudet

Rahoitustarkastuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tarkastettavakseen valvottavan toimipaikassa tehtävänsä suorittamisen kannalta tarpeelliset valvottavaa ja sen asiakasta koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä saada niistä tarpeelliset jäljennökset. Rahoitustarkastuksella on myös oikeus saada tarkastettavakseen valvottavan tietojärjestelmät sekä kassa- ja muut rahoitusvarat. Rahoitustarkastuksella on lisäksi oikeus saada tarkastettavakseen muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön toimipaikassa tehtävänsä suorittamisen kannalta tarpeelliset yhteisöä tai säätiötä koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä saada niistä tarpeelliset jäljennökset.

Valvottavan ja muun rahoitusmarkkinoilla toimivan sekä näiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivytystä toimitettava Rahoitustarkastukselle sen pyytämät valvonnan ja valvontamaksun määräämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Vastaava velvollisuus on sillä, jolla on arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta valvottavassa tai muussa rahoitusmarkkinoilla toimivassa tai joka on valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan määräysvallassa. Rahoitustarkastus voi antaa määräyksiä valvottavan taloudellista asemaa, omistajia, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, hallinto- ja valvontaelinten jäseniä ja toimihenkilöitä sekä toimipaikkoja koskevien tietojen säännöllisestä toimittamisesta Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada valvottavan ja muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön tilintarkastajalta kaikki tällä olevat näitä koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot sekä saada valvonnan kannalta tarpeelliset jäljennökset tilintarkastajan hallussa olevista valvottavaa tai muuta rahoitusmarkkinoilla toimivaa yhteisöä tai säätiötä koskevista asiakirjoista ja tallenteista. Rahoitustarkastuksella on vastaava oikeus saada tiedot valvottavassa tai muussa rahoitusmarkkinoilla toimivassa arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttävän ja valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajalta. Mitä tässä momentissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös muuhun henkilöön, joka on lain perusteella velvollinen tai antanut suostumuksensa laatimansa lausunnon tai muun asiakirjan liittämiseen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun esitteeseen.

Mitä 1–3 momentissa säädetään valvottavasta, sovelletaan myös suomalaiseen yritykseen, joka kuuluu valvottavan kanssa samaan koti- tai ulkomaiseen konserniin tai konsolidointiryhmään taikka joka on valvottavan osakkuusyritys. Rahoitustarkastuksella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada valvottavalta valvottavan kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvaa ulkomaista yritystä ja valvottavan ulkomaista osakkuusyritystä koskevat 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä tarkastettavakseen valvottavalla olevat tällaisia tietoja sisältävät asiakirjat ja muut tallenteet ja tarpeelliset jäljennökset niistä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään koti- tai ulkomaiseen konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvasta yrityksestä, sovelletaan vastaavasti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvaan kotimaiseen tai ulkomaiseen yritykseen silloin, kun Rahoitustarkastus on mainitussa laissa tarkoitettu koordinoiva valvontaviranomainen tai Rahoitustarkastus muuten suorittaa sille mainitun lain perusteella kuuluvia tehtäviä.

Rahoitustarkastuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tarkastettavakseen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot valvottavan asiamiehenä tai sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 32 §:ssä tarkoitettuna sidonnaisasiamiehenä toimivan yrityksen taikka valvottavan toimeksiannosta tämän kirjanpitoon, tietojärjestelmään tai riskienhallintaan taikka muuhun sisäiseen valvontaan liittyviä tehtäviä hoitavan yrityksen toimipaikassa. (26.10.2007/933)

Rahoitustarkastuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa varten valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja, asiakirjoja ja tallenteita sekä jäljennöksiä asiakirjoista ja tallenteista muulta kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetulta henkilöltä, jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan valvontatoimen kannalta tarpeellista tietoa taikka asiakirjoja tai tallenteita. Rahoitustarkastuksen on palautettava alkuperäiset asiakirjat ja tallenteet. Rahoitustarkastuksella ei kuitenkaan ole oikeutta saada asianajajalta tämän asiakasta koskevia tässä momentissa tarkoitettuja tietoja, asiakirjoja tai tallenteita eikä oikeudenkäyntiavustaja- tai oikeudenkäyntiasiamiestehtävien hoitamisen yhteydessä saatuja tietoja, asiakirjoja tai tallenteita. Oikeudenkäyntiavustaja- ja oikeudenkäyntiasiamiestehtäviksi luetaan varsinaisten oikeudenkäyntiin liittyvien tehtävien lisäksi asiakkaan oikeudellista asemaa esitutkinnassa rikoksen johdosta tai asian muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa sekä oikeudenkäynnin käynnistämistä tai sen välttämistä koskeva oikeudellinen neuvonta.

Rahoitustarkastuksella on oikeus saada sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä tiedot, jotka ovat tarpeen valvottavan omistajan, hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan tai palveluksessa olevan laissa säädetyn luotettavuuden selvittämiseksi. Oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään erikseen.

15 a § (26.10.2007/933)Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä erityinen tietojensaantioikeus

Rahoitustarkastuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada valvottavalta ja muulta rahoitusmarkkinoilla toimivalta sekä näiden hallituksen jäseneltä, toimitusjohtajalta ja palveluksessa olevalta arvopaperimarkkinalain tai sen nojalla annettujen markkinoiden väärinkäyttöä taikka kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamista koskevien säännösten noudattamisen valvomiseksi tarpeelliset julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin, julkisen kaupankäynnin kohteeksi haettuun arvopaperiin ja arvopaperiin, jonka arvo määräytyy edellä mainitun arvopaperin perusteella, sekä tällaisen arvopaperin liikkeeseenlaskijaan ja tällaisella arvopaperilla tehtyihin liiketoimiin ja toimeksiantoihin liittyvät tiedot sekä muut mainittujen säännösten valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja tallenteet sekä jäljennökset asiakirjoista ja tallenteista.

Rahoitustarkastuksella on sama oikeus saada yksilöityä liiketointa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja, asiakirjoja ja tallenteita sekä jäljennöksiä asiakirjoista ja tallenteista valvottavan ja muun rahoitusmarkkinoilla toimivan lukuun tai puolesta toimivalta, julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia, julkisen kaupankäynnin kohteeksi haettua arvopaperia ja arvopaperia, jonka arvo määräytyy edellä mainitun arvopaperin perusteella, koskevaan liiketoimeen tai toimeksiantoon osalliselta sekä muulta henkilöltä, jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan 1 momentissa tarkoitettua tietoa taikka asiakirjoja tai tallenteita. Rahoitustarkastuksen on palautettava alkuperäiset asiakirjat ja tallenteet.

Oikeudellisissa asioissa avustavien osalta 2 momentissa tarkoitettu oikeus ei koske oikeudenkäyntiavustaja- tai oikeudenkäyntiasiamiestehtävien hoitamisen johdosta saatuja tietoja, asiakirjoja ja tallenteita. Oikeudenkäyntiavustaja- ja oikeudenkäyntiasiamiestehtäviksi luetaan varsinaisten oikeudenkäyntiin liittyvien tehtävien lisäksi asiakkaan oikeudellista asemaa esitutkinnassa rikoksen takia tai asian muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa sekä oikeudenkäynnin käynnistämistä tai sen välttämistä koskeva oikeudellinen neuvonta.

15 b § (26.10.2007/933)Kutsuminen kuultavaksi

Rahoitustarkastuksella on oikeus tarvittaessa kutsua 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettu henkilö kuultavaksi.

15 c § (13.5.2005/299)Johdannaissopimuksia koskeva tietojensaantioikeus ja kuuleminen

Mitä 15 a §:ssä säädetään Rahoitustarkastuksen oikeudesta saada arvopaperiin taikka arvopaperia koskevaan liiketoimeen tai toimeksiantoon liittyviä tietoja, asiakirjoja ja tallenteita sekä jäljennöksiä asiakirjoista ja tallenteista, koskee myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaista vakioitua optiota ja termiiniä, vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavaa johdannaissopimusta sekä muuta johdannaissopimusta, johon sovelletaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä.

Mitä 15 b §:ssä säädetään Rahoitustarkastuksen oikeudesta tarvittaessa kutsua henkilö kuultavaksi, koskee myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaista vakioitua optiota ja termiiniä, vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavaa johdannaissopimusta sekä muuta johdannaissopimusta, johon sovelletaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä, koskevien mainitussa pykälässä tarkoitettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi.

16 §Tutkimuksen ilmaisukielto

Rahoitustarkastus voi kieltää sitä, joka on läsnä Rahoitustarkastuksen rikoksen tai rikkomuksen tutkimiseksi toimeenpanemassa tarkastuksessa tai jolta Rahoitustarkastus on pyytänyt tietoja tai selvityksiä rikoksen tai rikkomuksen tutkimiseksi, antamasta tarkastuksesta tai pyytämistään tiedoista ja selvityksistä tietoa sille, johon tutkimus kohdistuu, tai muulle henkilölle. Kielto on annettava kirjallisena. Kiellon edellytyksiin ja voimassaoloon sovelletaan, mitä esitutkintalain (449/1987) 48 §:ssä säädetään. Kielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää tai asiasta muualla laissa toisin säädetä.

Rangaistus 1 momentissa säädetyn kiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

17 §Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus

Valvottavan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Rahoitustarkastukselle valvottavaa koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jonka voidaan katsoa:

1)

olennaisesti rikkovan valvottavaa tai sen toimintaa koskevia säännöksiä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä, joissa säädetään tai määrätään toimilupaa koskevista edellytyksistä tai jotka koskevat toiminnan harjoittamista;

2)

vaarantavan valvottavan toiminnan jatkumisen; tai

3)

johtavan tilintarkastuskertomuksessa muun kuin tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitetun vakiomuotoisen lausunnon tai tilintarkastuslain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetun huomautuksen esittämiseen.

(13.4.2007/480)

Valvottavan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Rahoitustarkastukselle 1 momentissa tarkoitetusta seikasta tai päätöksestä, jonka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä valvottavan kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvassa yhteisössä taikka sellaisessa yhteisössä, jolla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta valvottavaan tai johon valvottavalla on edellä tarkoitettu määräysvalta.

Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

18 §Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen

Rahoitustarkastus voi valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön valvonnan kannalta tarpeellisen asian selvittämiseksi käyttää tilintarkastajaa tai muuta ulkopuolista asiantuntijaa. Tällä on tehtävässään 15 §:n mukaiset oikeudet ja hän toimii virkavastuulla. Asiantuntijalla on oltava tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden riittävä rahoitustoiminnan, kirjanpidon ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Asiantuntijan riippumattomuuteen sovelletaan, mitä 33 §:ssä säädetään.

Rahoitustarkastus voi määrätä asiantuntijan palkkion maksettavaksi valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön varoista, jos asiantuntijan käyttämiselle on erityinen, valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön toiminnasta johtuva syy. Palkkion tulee vastata alan yleistä palkkiotasoa. Rahoitustarkastuksen on maksettava palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta tai muulta rahoitusmarkkinoilla toimivalta yhteisöltä tai säätiöltä.

19 §Toimeenpanokielto

Rahoitustarkastus voi kieltää valvottavan tekemän päätöksen tai valvottavan suunnitteleman toimenpiteen toteutuksen tai muun menettelyn, jos se on ristiriidassa rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten taikka näihin säännöksiin perustuvien valvottavan sääntöjen tai toimiluvan kanssa.

Jos valvottava on pannut 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöön tai toteuttanut 1 momentissa tarkoitetun muun toimenpiteen tai menettelyn, Rahoitustarkastus voi velvoittaa valvottavan ryhtymään toimenpiteisiin päätöksen täytäntöönpanon taikka toimenpiteen tai menettelyn peruuttamiseksi tai oikaisun aikaansaamiseksi. Tämän momentin soveltamisen edellytyksenä on, että päätöksen täytäntöönpano taikka toimenpiteen tai menettelyn toteuttaminen voisi vaarantaa tallettajien tai muiden velkojien aseman tai rahoitusmarkkinoiden vakauden taikka muuten aiheuttaa vakavia häiriöitä rahoitusmarkkinoilla.

Mitä tässä pykälässä säädetään valvottavan tekemästä päätöksestä, sovelletaan vastaavasti sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahasto-osuuden omistajien ja edustajiston kokouksen tekemään päätökseen.

20 §Varojen jakamisen rajoittaminen

Jos Rahoitustarkastus katsoo, ettei valvottava, jolle laissa on asetettu vakavaraisuusvaatimus, tilinpäätöksessään ole tehnyt riittäviä poistoja tai varauksia taikka kirjanpito ei muutoin anna oikeaa ja riittävää kuvaa valvottavan taloudellisesta asemasta, Rahoitustarkastus voi rajoittaa tämän voitonjakokelpoisten varojen käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin valvottavan vakavaraisuuden vahvistamiseen sekä muuta varojen jakamista osakkeen- tai osuudenomistajille edellyttäen, että varojen jakaminen voisi vaarantaa tallettajien tai muiden velkojien aseman tai rahoitusmarkkinoiden vakauden taikka muuten aiheuttaa vakavia häiriöitä rahoitusmarkkinoilla.

21 § (9.2.2007/130)Kirjanpitomääräysten antaminen

Rahoitustarkastus voi antaa valvottavalle ja sen konsolidointiryhmään kuuluvalle luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetulle rahoituslaitokselle valvonnan kannalta tarpeellisia teknisiä määräyksiä liiketapahtumien kirjaamisesta juoksevaan kirjanpitoon sekä taseen ulkopuolisten vastuiden kirjaamisesta poiketen siitä, mitä kirjanpitolain 2 luvun 4–10 §:ssä ja niiden nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.

22 §Asiamiehen asettaminen

Rahoitustarkastus voi asettaa asiamiehen valvomaan valvottavan toimintaa, jos sen asiain hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta, varomattomuutta tai väärinkäytöksiä taikka muu erityinen syy sitä edellyttää. Rahoitustarkastus määrää asiamiehelle valvottavan varoista maksettavan palkkion. Palkkion tulee vastata alan yleistä palkkiotasoa. Rahoitustarkastuksen on maksettava palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta.

Rahoitustarkastus voi määrätä asiamiehen valvomaan valvottavan omaisuuden rahaksi muuttoa, kun valvottava on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin. Rahoitustarkastus määrää asiamiehen palkkion, joka on maksettava valvottavan varoista.

Asiamiehellä on tehtävässään 14 ja 15 §:n mukaiset oikeudet ja hän toimii virkavastuulla. Asiamiehellä on oltava tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden riittävä rahoitustoiminnan ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Asiamiehen riippumattomuuteen sovelletaan, mitä 33 §:ssä säädetään.

23 § (2.4.2004/227)Sijoituspalvelujen tarjoamisen rajoittaminen

Rahoitustarkastus voi enintään kolmeksi kuukaudeksi kieltää sijoituspalveluyritystä, rahastoyhtiötä tai luottolaitosta tarjoamasta sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettuja sijoituspalveluja ja mainitun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja säilytys- ja hoitopalveluja, jos sillä sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai luottolaitoksen taloudellisen tilan perusteella on aihetta epäillä, että sijoituspalveluyritystä, rahastoyhtiötä tai luottolaitosta ilmeisesti uhkaa maksukyvyttömyys ja että sijoittajien korvausrahasto voi ilmeisesti joutua korvaamaan sijoittajien saamiset. (26.10.2007/933)

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön Suomessa olevaa sivuliikettä ja ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevaa sivukonttoria, jos ulkomainen sijoituspalveluyritys, ulkomainen rahastoyhtiö tai ulko-mainen luottolaitos on Suomessa sijoittajien korvausrahaston jäsen.

24 §Uhkasakko

Jos valvottava tai muu rahoitusmarkkinoilla toimiva toiminnassaan laiminlyö noudattaa rahoitusmarkkinoita koskevia säännöksiä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä taikka valvottava laiminlyö noudattaa sääntöjään taikka toimilupansa ehtoja, Rahoitustarkastus voi uhkasakolla velvoittaa valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan täyttämään velvollisuutensa, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.

Rahoitustarkastus voi uhkasakolla velvoittaa valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön tilintarkastajan ja 15 §:n 4 momentissa tarkoitetun yrityksen täyttämään velvollisuutensa, jos nämä laiminlyövät noudattaa, mitä niiden velvollisuudeksi 15 §:ssä säädetään ja laiminlyönti ei ole vähäinen.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Rahoitustarkastus.

24 a § (30.12.2004/1311)Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittujen tilinpäätösten valvonta

Rahoitustarkastus valvoo sellaisten kirjanpitovelvollisten tilinpäätöksiä, jotka ovat kirjanpitolain tai muun lain nojalla velvollisia noudattamaan tilinpäätöksessään kirjanpitolain 7 a luvussa tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-kirjanpitovelvollinen). Mitä tässä pykälässä säädetään IFRS-kirjanpitovelvollisesta, sovelletaan myös 6 §:n 1 a kohdassa tarkoitettuun kirjanpitovelvolliseen. Mitä tässä pykälässä säädetään tilinpäätöksestä, sovelletaan vastaavasti toimintakertomukseen, tilinpäätöstiedotteeseen, osavuosikatsaukseen ja vuosikatsaukseen.

Jos IFRS-kirjanpitovelvollinen on Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan laatinut tilinpäätöksensä virheellisesti, Rahoitustarkastus voi kehottaa IFRS-kirjanpitovelvollista oikaisemaan virheen ( oikaisukehotus ). Oikaisukehotuksesta on käytävä ilmi, että IFRS-kirjanpitovelvollinen voi pyytää asiasta kirjanpitolautakunnan lausunnon niin kuin 3 momentissa säädetään. Rahoitustarkastuksen on ennen oikaisukehotuksen antamista Vakuutusvalvontaviraston valvottavalle tai sellaiselle vakuutusomistusyhteisölle tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetulle ryhmittymän omistusyhteisölle, joka on Vakuutusvalvontaviraston valvottavan emoyritys, pyydettävä asiasta Vakuutusvalvontaviraston lausunto. Jos tässä momentissa tarkoitettu oikaisukehotus koskee yksinomaan vakuutustoimintaan sovellettavan kansainvälisen tilinpäätösstandardin tai muun standardin yksinomaan vakuutustoimintaan sovellettavan osan soveltamista, oikaisukehotusta ei saa antaa ilman Vakuutusvalvontaviraston puoltavaa lausuntoa.

Jos IFRS-kirjanpitovelvollinen katsoo, että se ei ole menetellyt oikaisukehotuksen kohteena olevassa asiassa siihen sovellettavien säännösten vastaisesti, IFRS-kirjanpitovelvollinen voi kuukauden kuluessa oikaisukehotuksen tiedoksisaannista pyytää asiasta kirjanpitolautakunnan lausunnon.

Rahoitustarkastus voi panna oikaisukehotuksen täytäntöön velvoittamalla IFRS-kirjanpitovelvollisen noudattamaan oikaisukehotusta 24 §:ssä tarkoitetun uhkasakon uhalla. Rahoitustarkastus ei saa tehdä edellä tässä momentissa tarkoitettua päätöstä ennen 3 momentissa tarkoitetun lausunnon antamista tai, jos kirjanpitovelvollinen ei pyydä lausuntoa, ennen 3 momentissa säädetyn määräajan päättymistä. Päätös voidaan kuitenkin tehdä edellä sanotun estämättä, jos lausuntoa ei ole annettu neljän kuukauden kuluessa oikaisukehotuksen tiedoksiantamisesta IFRS-kirjanpitovelvolliselle.

Rahoitustarkastus voi antaa tämän pykälän soveltamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä IFRS-kirjanpitovelvolliselle tilinpäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen säännöllisestä toimittamisesta Rahoitustarkastukselle.

Mitä 15 §:ssä säädetään Rahoitustarkastuksen muuta rahoitusmarkkinoilla toimivaa kuin valvottavaa koskevasta tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta, sovelletaan myös IFRS-kirjanpitovelvollisen tytäryritykseen. Mitä 15 §:n 5 momentissa säädetään, sovelletaan myös yritykseen, joka IFRS-kirjanpitovelvollisen tai sen tytäryrityksen toimeksiannosta hoitaa niiden kirjanpitoon liittyviä tehtäviä.

4 lukuHallinnolliset seuraamukset

24 b § (13.5.2005/299)Rikemaksu

Rahoitustarkastus voi määrätä valtiolle maksettavan rikemaksun sille, joka

1)

laiminlyö arvopaperimarkkinalain 4 luvun 18 §:ssä säädetyn raportointivelvollisuuden;

2)

laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 5 luvun 4, 5 a, 6–11 §:ssä taikka sijoitusrahastolain 99 tai 100 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tai velvollisuuden pitää rekisteriä;

3)

rikkoo sijoitusrahastolain 11 luvussa säädettyjä tai sijoitusrahaston säännöissä määrättyjä varojen sijoittamista koskevia rajoituksia; taikka

4)

laiminlyö arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:ssä tarkoitetun vuosikoosteen julkistamisen.

(26.10.2007/933)

Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 50 euroa ja enintään 1 000 euroa.

Rikemaksua ei voida määrätä, jos ilmoitusvelvollinen tai rekisterinpitoon velvollinen on välittömästi virheen havaittuaan oma-aloitteisesti ryhtynyt asiassa korjaaviin toimenpiteisiin.

Se, jolle rikemaksu on määrätty, voi valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Rikemaksua koskevaa Rahoitustarkastuksen päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

25 § (26.10.2007/933)Julkinen huomautus

Rahoitustarkastus voi antaa valvottavalle ja muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle yhteisölle tai säätiölle julkisen huomautuksen, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten vastaisesti. Valvottavalle huomautus voidaan antaa, jos valvottava tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee toimilupansa ehtojen vastaisesti eikä asia kokonaisuutena harkiten anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.

Julkinen huomautus voidaan antaa 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös 6 §:ssä tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle.

Julkinen huomautus voidaan antaa myös muulle henkilölle, joka laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain tai sen nojalla annettuja säännöksiä:

1)

markkinoiden väärinkäytöstä;

2)

julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena olevan taikka tällaisen kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;

3)

monenkeskisen kaupankäynnin kohteena meklarilistalla olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;

4)

arvopaperin tarjoamiseen tai 2 kohdassa tarkoitetun kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta; taikka

5)

julkisesta ostotarjouksesta tai tarjousvelvollisuudesta.

Julkinen huomautus voidaan antaa myös 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka laiminlyö tai rikkoo arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta annettuja Euroopan yhteisöjen komission asetuksia.

Luonnolliselle henkilölle julkinen huomautus voidaan antaa, jos tämä menettelee häntä henkilökohtaisesti velvoittavien säännösten tai määräysten vastaisesti.

Julkista huomautusta ei voida antaa, jos sen kohde on välittömästi virheen havaittuaan oma-aloitteisesti ryhtynyt asiassa korjaaviin toimenpiteisiin.

Julkisesta huomautuksesta tiedotettaessa on käytävä ilmi, onko huomautuksen antamista koskeva päätös lainvoimainen. Jos muutoksenhakuviranomainen kumoaa päätöksen, Rahoitustarkastuksen on tiedotettava muutoksenhakuviranomaisen päätöksestä vastaavalla tavalla kuin se on tiedottanut julkisen huomautuksen antamisesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei vaikuta Rahoitustarkastuksen velvollisuuteen tuottaa ja jakaa tietoa toiminnastaan siten kuin siitä erikseen säädetään.

Se, jolle julkinen huomautus on annettu, voi valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

26 §Julkinen varoitus

Rahoitustarkastus voi antaa 25 §:ssä mainitulle julkisen varoituksen, jos mainitussa pykälässä tarkoitettu menettely tai laiminlyönti on jatkuvaa tai toistuvaa taikka muuten niin moitittavaa, ettei julkista huomautusta ole pidettävä riittävänä. Julkiseen varoitukseen sovelletaan muuten, mitä 25 §:ssä säädetään julkisesta huomautuksesta.

26 a § (13.5.2005/299)Seuraamusmaksu

Valvottava ja muu rahoitusmarkkinoilla toimiva oikeushenkilö, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1)

laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa tai arvopaperimarkkinalain 8 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 b §:ää, 2 tai 6 luvun säännöksiä tai niiden nojalla annettuja säännöksiä arvopaperien markkinoinnista, liikkeeseenlaskusta, tarjoamisesta tai tiedonantovelvollisuudesta, taikka julkisista ostotarjouksista tai tarjousvelvollisuudesta,

2)

laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain 5 luvun 2 tai 12 §:n säännöksiä taikka 15 §:n nojalla annettuja säännöksiä,

3)

laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla Euroopan yhteisöjen komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta antamia asetuksia,

voidaan määrätä maksamaan julkisen varoituksen ohella seuraamusmaksu, jos menettely tai laiminlyönti on jatkuvaa, toistuvaa tai suunnitelmallista taikka muuten niin moitittavaa, ettei varoitusta yksin ole pidettävä riittävänä, eikä teko tai laiminlyönti kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.

(8.6.2006/444)

Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös muulle henkilölle, joka laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla 1 momentissa tarkoitettuja arvopaperimarkkinalain tai sen nojalla annettuja säännöksiä:

1)

sisäpiirintiedon käytöstä tai kurssin vääristämisestä;

2)

julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena olevan taikka tällaisen kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;

3)

monenkeskisen kaupankäynnin kohteena meklarilistalla olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;

4)

arvopaperin tarjoamiseen tai 2 kohdassa tarkoitetun kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta; taikka

5)

julkisesta ostotarjouksesta tai tarjousvelvollisuudesta.

(26.10.2007/933)

Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka laiminlyö tai rikkoo arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta annettuja Euroopan yhteisöjen komission asetuksia. (26.10.2007/933)

Seuraamusmaksua ei voi määrätä, jos asia on vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa rikosasiana.

Seuraamusmaksua määrättäessä on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus, menettelyllä tavoiteltu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 200 000 euroa, kuitenkin enintään 10 prosenttia oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 100 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Seuraamusmaksun määrää Rahoitustarkastuksen esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

26 b § (13.5.2005/299)Asian vireillepano ja valmistelu

Rikemaksua, julkista huomautusta, julkista varoitusta ja seuraamusmaksua koskeva asia tulee vireille markkinaoikeudessa Rahoitustarkastuksen esityksestä tai sen valituksella, jolle seuraamus on määrätty. Esitys tai valitus on tehtävä kirjallisesti.

Esityksen tai valituksen saavuttua markkinaoikeuteen asia on ennen käsittelyä valmisteltava markkinaoikeuden ylituomarin tai markkinaoikeustuomarin johdolla niin, että se voidaan viipymättä ratkaista. Valmistelu ei ole tarpeen, jos esitys tai valitus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana.

Asiaa valmisteltaessa on asiaan osallisille varattava tilaisuus suullisesti tai kirjallisesti vastata esitykseen tai valitukseen. Markkinaoikeus huolehtii Rahoitustarkastuksen kuulemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Valmistelu voidaan päättää, vaikka asiaan osallinen ei ole antanut pyydettyä vastausta esityksen tai valituksen johdosta.

26 c § (13.5.2005/299)Asian selvittäminen

Markkinaoikeus voi velvoittaa asianomaisen saapumaan istuntoon sekä esittämään liikekirjeenvaihtonsa, kirjanpitonsa, pöytäkirjansa ja muut asiaa selventävät asiakirjat. Asiakirjojen esittämisvelvollisuus ei koske teknisluonteisia ammattisalaisuuksia. Jos velvollisuutta esittää asiakirjat ei täytetä tai asianosainen jää ilman laillista estettä saapumatta istuntoon, asianosainen voidaan sakon uhalla velvoittaa esittämään asiakirjat tai saapumaan istuntoon.

26 d § (13.5.2005/299)Seuraamuksen määrääminen

Esitystä käsiteltäessä Rahoitustarkastuksen tulee näyttää toteen seuraamuksen määräämiseksi tarpeelliset seikat.

Markkinaoikeus voi katsoessaan muun seuraamuksen liian ankaraksi määrätä julkisen varoituksen sijasta julkisen huomautuksen tai jättää seuraamuksen määräämättä.

26 e § (13.5.2005/299)Asian käsittely ja muutoksenhaku

Asian käsittelyyn ja selvittämiseen markkinaoikeudessa sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia. Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen.

Markkinaoikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Myös Rahoitustarkastuksella on oikeus hakea markkinaoikeuden päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu painava syy.

5 lukuValvontayhteistyö ulkomaan valvontaviranomaisen kanssa

27 § (26.10.2007/933)Valvontayhteistyö

Rahoitustarkastuksen on toimittava yhteistyössä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavan valvontaviranomaisen kanssa.

28 § (26.10.2007/933)Isäntävaltion lainsäädännön noudattamisen valvonta

Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen ilmoitettua, että suomalainen valvottava palveluja tarjotessaan tai muu rahoitusmarkkinoilla toimiva ei noudata voimassa olevia säännöksiä, Rahoitustarkastuksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että säännösten vastainen toiminta lopetetaan. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava kyseisen valtion valvontaviranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt.

29 § (26.10.2007/933)Suomeen sijoittautuneen ulkomaisen valvottavan tarkastaminen

Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomainen voi suorittaa tai suorituttaa kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneen valvottavansa tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan valvonnan kannalta tarpeellisen tarkastuksen ilmoitettuaan asiasta ensin Rahoitustarkastukselle.

Ulkomaisen valtion valvontaviranomaisen pyynnöstä Rahoitustarkastus voi toimivaltansa puitteissa tehdä tarkastuksen kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneessa ulkomaisessa valvottavassa ja muussa rahoitusmarkkinoilla toimivassa taikka muulla tavoin valvoa ja tarkastaa tällaista valvottavaa ja muuta rahoitusmarkkinoilla toimivaa.

30 § (26.10.2007/933)Ulkomaiseen valvottavaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaiselle, jos kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneen tai muutoin palveluja tarjoavan ulkomaisen valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan toiminta on säännösten tai määräysten vastaista eikä se ole ryhtynyt Rahoitustarkastuksen vaatimiin toimenpiteisiin säännösten tai määräysten vastaisen toiminnan lopettamiseksi.

30 a § (26.10.2007/933)Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä erityinen yhteistyö

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava tietoonsa tullut markkinoiden väärinkäyttöä koskeva seikka ja epäilys sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaiselle, jonka alueella kyseistä toimintaa harjoitetaan tai jossa rahoitusvälineet, joihin toiminta vaikuttaa, ovat julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena tai on haettu tällaisen kaupankäynnin kohteeksi.

Rahoitustarkastuksen on suoritettava toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen pyynnöstä markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä tutkimus. Pyynnön esittäneen viranomaisen henkilöstöön kuuluva saa osallistua tutkimukseen.

31 § (30.7.2004/706)Tarkastus- ja tietojensaantioikeus ulkomaiseen konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvassa suomalaisessa yrityksessä

Rahoitustarkastuksella on oikeus suorittaa tarkastus Suomessa olevassa yrityksessä, joka kuuluu ulkomaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmään, ja tällaisen yrityksen emoyrityksen Suomessa olevassa tytäryrityksessä, jos kyseisen valtion rahoitustoimintaa valvovalla viranomaisella on toimivalta tarkastaa tällaista yritystä ja valvontaviranomainen pyytää tarkastusta konsolidoidun valvonnan suorittamiseksi. Rahoitustarkastuksen oikeuteen saada tietoja tässä momentissa tarkoitetulta yritykseltä sovelletaan, mitä 15 §:ssä säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään konsolidointiryhmästä, sovelletaan vastaavasti rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, johon kuuluu vähintään yksi sellainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai rahastoyhtiö, jolla on kotipaikka toisessa valtiossa.

Jos toisen valtion rahoitustoimintaa valvovalla valvontaviranomaisella on tarvetta tarkastaa Suomessa 1 momentissa tarkoitettua yritystä koskevia konsolidoidun valvonnan tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnan kannalta olennaisia tietoja, sen on pyydettävä Rahoitustarkastukselta tarkastuksen suorittamista. Rahoitustarkastuksen on täytettävä pyyntö joko suorittamalla tarkastus itse tai antamalla pyynnön esittäneen valvontaviranomaisen osallistua Rahoitustarkastuksen suorittamaan tarkastukseen.

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle, jollei Rahoitustarkastus mainitun viranomaisen kanssa muuta sovi, oma-aloitteisesti mainitussa momentissa tarkoitettuun konsolidointiryhmään tai ryhmittymään kuuluvien valvottaviensa vakavaraisuutta, suuria asiakasriskejä ja muita riskikeskittymiä sekä tällaisten valvottavien sisäistä valvontaa ja riskienhallintamenetelmiä koskevat tiedot samoin kuin valvontatoiminnassaan saamansa 1 momentissa tarkoitetun konsolidointiryhmän tai ryhmittymän rakennetta, taloudellista asemaa, omistusta, johtoa ja organisaatiota, toimintastrategiaa, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä tiedonkeruujärjestelmää ja sen luotettavuutta koskevat olennaiset tiedot, luottolaitostoiminnasta annetun lain 51 §:ssä tarkoitetut keskinäisiä liiketoimia koskevat tiedot sekä valvottaviaan koskevat merkittävät päätökset sekä valvottavilleen määräämänsä merkittävät seuraamukset. Rahoitustarkastuksen on lisäksi ulkomaan viranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle muut konsolidointiryhmän tai ryhmittymän valvonnan kannalta tarpeelliset, hallussaan olevat tiedot. (9.2.2007/130)

Rahoitustarkastuksen on sen lisäksi, mitä sen tiedonantovelvollisuudesta muualla laissa säädetään, viivytyksettä annettava 1 momentissa tarkoitetuille ulkomaan viranomaisille sekä niiden kotivaltion rahoitusmarkkinoiden toiminnasta vastaaville muille viranomaisille hallussaan olevat tiedot asioista, jotka saattavat vaarantaa näissä valtioissa rahoitusmarkkinoiden vakaan toiminnan tai aiheuttaa merkittäviä häiriöitä niiden rahoitusmarkkinoiden toiminnassa. (9.2.2007/130)

Jos Rahoitustarkastus tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi tietoja Rahoitustarkastuksen valvottavaa vastaavasta ulkomaisesta yrityksestä, jonka kotipaikka on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, Rahoitustarkastuksen on pyydettävä tällaisia tietoja ensisijaisesti tällaisen yrityksen valvonnasta vastaavalta viranomaiselta. Jos Rahoitustarkastus tarvitsee tällaisia tietoja yrityksestä, joka kuuluu Rahoitustarkastuksen valvottavaa vastaavan ulkomaisen yrityksen konsolidointiryhmään, Rahoitustarkastuksen on pyydettävä tietoja ensisijaisesti tällaisen yrityksen konsolidoidusta valvonnasta vastaavalta viranomaiselta. (9.2.2007/130)

Rahoitustarkastuksen on osaltaan myötävaikutettava siihen, että 1 momentissa tarkoitettujen konsolidointiryhmien valvontaa koskevat periaatteet vahvistetaan kirjallisessa valvontasopimuksessa, jonka kaikki konsolidointiryhmään kuuluvien valvottavien valvonnasta vastaavat viranomaiset allekirjoittavat. (9.2.2007/130)

31 a § (26.10.2007/933)Valvontayhteistyöstä kieltäytyminen

Rahoitustarkastus voi kieltäytyä valvontayhteistyöstä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen kanssa vain, jos:

1)

yhteistyö vaarantaisi Suomen itsemääräämisoikeutta, turvallisuutta tai yleistä järjestystä;

2)

yhteistyöpyyntö koskee henkilöä, jota koskeva yhteistyöpyynnön tarkoittamaa asiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä Suomessa;

3)

Suomessa on annettu lainvoimainen päätös, joka koskee yhteistyöpyynnön kohteena olevaa henkilöä ja tekoa.

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava kieltäytymisestä ja sen perusteista pyynnön esittäneelle viranomaiselle.

6 lukuRahoitustarkastuksen virkamiehiä koskevat säännökset

32 §Sovellettavat säännökset

Rahoitustarkastuksen virkamiehistä, viroista ja virkasuhteista on voimassa, mitä tässä laissa ja soveltuvin osin Suomen Pankin virkamiehistä annetussa laissa (1166/1998) säädetään.

33 §Riippumattomuus

Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenen, varajäsenen ja virkamiehen on tehtävässään oltava valvottavasta ja muusta rahoitusmarkkinoilla toimivasta yhteisöstä tai säätiöstä riippumaton eikä hän saa kuulua valvottavan eikä muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön hallintoneuvostoon, hallitukseen, edustajistoon, isäntiin tai tilintarkastajiin eikä olla valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön palveluksessa. Pykälässä tarkoitettujen henkilöiden esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintomenettelylaissa säädetään.

34 § (21.12.2004/1232)Ilmoitusvelvollisuus

Johtajan sekä johtokunnan päätöksellä virkaan nimitettävän virkamiehen on ennen virkaan nimittämistä annettava selvitys:

1)

elinkeinotoiminnastaan;

2)

omistuksistaan yrityksissä ja merkittävästä muusta varallisuudestaan;

3)

veloistaan, takauksistaan ja muista vastuusitoumuksistaan;

4)

Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista sivutoimistaan;

5)

muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen virkaan nimitettävään henkilöön, jolla virkatehtävissään on muutoin kuin satunnaisesti pääsy rahoitusmarkkinoita taikka yksityisten yhteisöjen tai henkilöiden taloudellista asemaa tai liikesalaisuutta koskeviin, salassa pidettäviin tietoihin. Pankkivaltuusto määrää johtokunnan esityksestä, mitkä ovat tässä tarkoitettuja virkoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitysvelvollisuus koskee myös henkilöä, joka nimitetään virkasuhteeseen hoitamaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun virkaan kuuluvia tehtäviä.

Virkamiehen on viivytyksettä ilmoitettava selvityksen sisältämissä tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista, korjattava niissä havaitsemansa puutteet sekä tarvittaessa täydennettävä antamaansa selvitystä. Hänen on tarvittaessa myös muutoin Rahoitustarkastuksen pyynnöstä annettava tietoja 1 momentissa tarkoitetuista seikoista.

Pankkivaltuusto antaa määräykset selvityksen antamisen tavasta.

Valvottavalta saamastaan luotosta taikka valvottavan hänen puolestaan myöntämästä takauksesta tai muusta vastuusitoumuksesta on Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenen, varajäsenen ja Rahoitustarkastuksen virkamiehen ilmoitettava Rahoitustarkastuksen johtokunnan pitämään luetteloon.

Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenellä, varajäsenellä ja virkamiehellä on julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien arvopapereiden sekä tällaisiin arvopapereihin oikeuttavien arvopaperien omistuksen osalta arvopaperimarkkinalain 5 luvun säännöksiä vastaava ilmoitusvelvollisuus Rahoitustarkastuksen johtokunnan pitämään luetteloon.

Selvityksen sisältämät tiedot 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuista seikoista ovat salassa pidettäviä. Jokaisella on kuitenkin oikeus saada tietoja 7 momentissa tarkoitetusta luettelosta.

35 §Tehtävästä pidättäminen

Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen on syytteessä virkarikoksesta tai tutkimuksen alaisena virkarikoksesta, pankkivaltuusto voi määrätä hänet syytteen tai tutkimuksen ajaksi pidätettäväksi tehtävästään ja menettämään palkkioetunsa.

7 lukuErinäiset säännökset

36 §Oikeus ja velvollisuus antaa tietoja

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä Rahoitustarkastuksella on oikeus antaa tietoja Vakuutusvalvontavirastolle, Valtion vakuusrahastolle ja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle tai niiden toimivuudesta vastaavalle viranomaiselle niiden tehtävien hoitamista varten sekä esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Lisäksi Rahoitustarkastuksella on oikeus antaa valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön selvitystila- tai konkurssimenettelyyn osallisena olevien toimielinten valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle tietoja, jotka liittyvät valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön selvitystila- tai konkurssimenettelyyn, ja valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön tilintarkastajan valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle tietoja, jotka liittyvät valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan yhteisön tai säätiön tilintarkastajan valvontaan. Rahoitustarkastuksella on lisäksi oikeus kirjanpitolain 8 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun lausuntomenettelyn yhteydessä antaa 24 a §:ssä säädetyn valvontatehtävän kannalta tarpeellisia tietoja kirjanpitolautakunnalle sekä oikeus antaa tarpeellisia tietoja arvopaperimarkkinalain 6 luvun 17 §:ssä tarkoitetulle Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnalle. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös tietojen antamiseen sellaiselle ulkomaan viranomaiselle tai yhteisölle, joka kotimaassaan lain nojalla hoitaa vastaavaa tehtävää kuin Rahoitustarkastus, sekä muulle tässä momentissa tarkoitettua viranomaista vastaavalle ulkomaan viranomaiselle tai yhteisölle edellyttäen, että niitä koskee vastaava salassapitovelvollisuus kuin Rahoitustarkastusta. (8.6.2006/444)

Rahoitustarkastuksella on oikeus ilmoittaa valvottaville, jos samalla velallisella havaitaan olevan niiltä huomattavia sitoumuksia tai velvoitteita taikka jos on syytä epäillä jonkun niiden asiakkaan toiminnan aiheuttavan niille vahinkoa. Lisäksi Rahoitustarkastuksella on oikeus antaa valvottavaa koskevia tietoja arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle ja selvitysyhteisölle ja kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetulle optioyhteisölle ja arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa tarkoitetulle arvopaperikeskukselle sekä muuta rahoitusmarkkinoilla toimivaa koskevia tietoja julkisen kaupankäynnin järjestäjälle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä niille säädetyn valvontatehtävän tai niiden harjoittaman selvitystoiminnan luotettavuuden turvaamiseksi.

Rahoitustarkastus ei saa luovuttaa toisen valtion valvontaviranomaiselta taikka toisessa valtiossa suoritetussa tarkastuksessa saatuja salassa pidettäviä tietoja edelleen, ellei tiedon antanut valvontaviranomainen taikka sen ulkomaan muu asianomainen valvontaviranomainen, jossa tarkastus on suoritettu, ole antanut siihen nimenomaista suostumusta. Näitä tietoja voidaan käyttää ainoastaan tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseen tai niihin tarkoituksiin, joita varten suostumus on annettu.

Rahoitustarkastuksen on viipymättä annettava valtiovarainministeriölle ja Suomen Pankille hallussaan olevat tiedot asioista, jotka Rahoitustarkastuksen arvion mukaan saattavat vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa.

36 a § (30.12.2004/1295)Toimenpidemaksu ja valvontamaksu

Rahoitustarkastuksen toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään toimenpidemaksuja ja valvontamaksuja.

Rahoitustarkastuksen antamasta luvasta ja muusta suoritteesta perittävästä toimenpidemaksusta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Suoritteiden maksullisuudesta ja maksun suuruudesta määrää Rahoitustarkastus.

Rahoitustarkastus voi periä valtion maksuperustelain mukaisen toimenpidemaksun 29 §:ssä tarkoitetulta ulkomaiselta valvontaviranomaiselta, jos Rahoitustarkastus tekee ulkomaisen valvontaviranomaisen pyynnöstä valvonta- tai tarkastustoimenpiteen, joka kohdistuu 5 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun sivukonttoriin taikka 5 §:n 7 tai 18 kohdassa tarkoitettuun sivuliikkeeseen. Rahoitustarkastus voi periä edellä tarkoitetun toimenpidemaksun myös suoraan sivukonttorilta tai sivuliikkeeltä, jos ulkomainen valvontaviranomainen on määrännyt sivukonttorin tai sivuliikkeen suorittamaan kyseisen maksun Rahoitustarkastukselle tai jos maksun periminen on muutoin mahdollista toisen ETA-valtion lainsäädännön mukaan.

Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta säädetään erikseen.

36 b § (30.12.2004/1295)Rahoitusalijäämän johdosta laadittava suunnitelma

Jos valvontamaksuina ja toimenpidemaksuina perittävät varat yhdessä Rahoitustarkastuksen muiden tuottojen kanssa eivät riitä kattamaan Rahoitustarkastuksen kustannuksia, Rahoitustarkastuksen on viipymättä laadittava suunnitelma alijäämän johdosta tarvittavista toimenpiteistä.

37 §Muutoksenhaku

Rahoitustarkastuksen päätöksestä saa valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään valituksen tekemisestä valtioneuvoston ja ministeriön päätökseen, jollei muualla laissa toisin säädetä. Rahoitustarkastuksen päätöksestä, joka voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, ei saa valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. (13.5.2005/299)

Rahoitustarkastuksen antama päätös, josta on valitettu, voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää tai asiasta muualla laissa toisin säädetä.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta Rahoitustarkastuksen päätökseen, joka koskee toimiluvan peruuttamista tai sääntöjen vahvistamisen peruuttamista.

37 a § (13.5.2005/299)Seuraamusmaksun palauttaminen

Jos rikoslain 51 luvun 1–5 §:n perusteella tuomitaan rangaistus samasta teosta, jonka perusteella on määrätty 26 a §:n mukainen seuraamusmaksu, valtiokonttori palauttaa hakemuksesta jo maksetun seuraamusmaksun.

8 lukuVoimaantulo

38 §Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003 ja sillä kumotaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annettu rahoitustarkastuslaki (503/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Rahoitustarkastuslailla kumotun pankkitarkastusvirastosta annetun lain (1273/1990) 26 §:n säännöstä Suomen Pankin vastuusta pankkitarkastusviraston sopimusvelvoitteista noudatetaan edelleen tämän lain voimaantulon jälkeen.

Kumottavan lain nojalla nimitetyn Rahoitustarkastuksen johtokunnan toimikausi päättyy tämän lain voimaan tullessa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän lain 9 §:ssä tarkoitetun johtokunnan jäsenten ja varajäsenten nimittämiseksi sekä 13 §:ssä tarkoitetun työjärjestyksen vahvistamiseksi.

Muussa laissa olevan viittauksen tällä lailla kumottavaan rahoitustarkastuslakiin katsotaan merkitsevän viittausta tähän lakiin.

HE 175/2002

TaVM 27/2002

EV 277/2002

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

2.4.2004/227:

Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä huhtikuuta 2004.

HE 110/2003 , PeVL 16/2003, TaVM 2/2004, EV 12/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/107/EY (32001L01107); EYVL N:o L 041, 13.2.2002 s. 20-34, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/108/EY (32001L01108); EYVL N:o L 041, 13.2.2002 s. 35-42

30.7.2004/706:

Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä elokuuta 2004.

HE 69/2004 , TaVM 12/2004, EV 103/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY (32002L0087); EYVL N:o L 035, 11.2.2003, s. 1-27

3.12.2004/1041:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

LA 3/2004, TaVM 18/2004, EK 19/2004

21.12.2004/1232:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun virkamiehen tulee antaa mainitun pykälän 1 momentin mukainen selvitys kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pankkivaltuusto on lain voimaan tultua ensimmäisen kerran määrännyt, mitkä virat kuuluvat selvitysvelvollisuuden piiriin.

HE 208/2004 , HaVM 19/2004, EV 177/2004

30.12.2004/1295:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 199/2004 , TaVM 26/2004, EV 186/2004

30.12.2004/1311:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 209/2004 , TaVM 30/2004, EV 229/2004

13.5.2005/299:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Rikemaksu ja seuraamusmaksu voidaan määrätä vain teosta tai laiminlyönnistä, joka on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen.

Julkista huomautusta ja varoitusta koskevaan päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 137/2004 , TaVM 4/2005, EV 28/2005

23.6.2005/449:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

HE 38/2005 , TaVM 9/2005, EV 71/2005

8.6.2006/444:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.

Rikemaksu voidaan määrätä 24 b §:n 1 momentin 4 kohdan vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä vain, jos teko tai laiminlyönti on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen. Seuraamusmaksu voidaan määrätä 26 a §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä vain, jos teko tai laiminlyönti on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyistä teoista tai laiminlyönneistä määrättäviin 24 b §:n mukaisiin rikemaksuihin ja 26 a §:n mukaisiin seuraamusmaksuihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.

HE 6/2006 , TaVM 6/2006, EV 52/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY (32004L0025); N:o EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12

9.2.2007/130:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2007.

HE 21/2006 , TaVM 25/2006, EV 252/2006

30.3.2007/353:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

HE 102/2006 , TaVM 31/2006, EV 277/2006

13.4.2007/480:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

HE 194/2006 , TaVM 33/2006, EV 293/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/51/EY (32003L0051); EYVL N:o L 178, 17.7.2003, s. 16

26.10.2007/933:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2007.

HE 43/2007 , TaVM 4/2007, EV 39/2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (32004L0039); EYVL N:o L 145, 30.4.2004, s. 1, Komission direktiivi 2006/73/EY (32006L0073); EYVL N:o L 241, 2.9.2006, s. 26

Sivun alkuun