109/2003

Yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsän käytöstä ja hallinnosta säädetään tässä laissa. Metsätalousmaaksi luettavan alueen hoitamiseen ja käyttämiseen sovelletaan tämän lain lisäksi metsälakia (1093/1996) . Muuta lakia sovelletaan siltä osin kuin siitä erikseen säädetään.

Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon merkitään osakkaat, heidän omistamansa osakaskiinteistöt ja yhteismetsäosuudet.

Milloin osakaskiinteistöllä on useita omistajia, pidetään näitä yhdessä tämän lain tarkoittamana osakkaana. Osakaskiinteistön yhteisomistajaan sovelletaan osakasta koskevia säännöksiä vain, jos niin erikseen säädetään. (28.12.2007/1497)

Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Kiinteistöjen omistajat voivat perustaa yhteismetsän tekemällä sitä koskevan sopimuksen. Sopimus on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava. Perustamissopimus voidaan tehdä ennen yhteismetsän muodostamistoimitusta tai tällaisen toimituksen yhteydessä.

Perustamissopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi, minkä lisäksi siinä on mainittava:

Jos kiinteistö lohkotaan tai halotaan omistajan hakemuksesta, hän voi pyytää kiinteistön alueen tai sen osan muodostamista yhteismetsäksi toimituksessa muodostettaville kiinteistöille. Pyynnöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 momentissa säädetään yhteismetsän perustamista koskevasta sopimuksesta.

Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 luvussa .

Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä.

Osakaskunnan toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö.

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttävät osakaskunnan kokous, hoitokunta ja toimitsija sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja sen nojalla ohjesäännössä määrätään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, osakkaat voivat yksimielisesti päättää osakaskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta.

Osakaskunta päättää kokouksessaan asioista, jotka koskevat:

Edellä 1 momentin 11–15 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä ja 1 momentin 15 a ja 16 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. (28.12.2007/1497)

Osakaskunnan on pidettävä vähintään yksi varsinainen kokous vuodessa. Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista määrätään tarkemmin ohjesäännössä.

Osakkaalla on oikeus saada osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluva asia osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hoitokunnalta 30 päivää ennen osakaskunnan kokousta, jollei ohjesäännössä määrätä lyhyemmästä määräajasta.

Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osakkaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakkaiden koko äänimäärästä, osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä varten sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen on annettava 30 päivän kuluessa vaatimuksen tekemisestä.

Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan äänestykseen osaa ottava ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin kymmenesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. Kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisesti muodostetun yhteismetsän ohjesäännössä voidaan määrätä kokouksessa käytettävästä enimmäisäänimäärästä kuitenkin niin, ettei kukaan äänestykseen osaa ottava saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin puolella kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja kokouksen äänestysluetteloa hyväksyttäessä jokaisella kokoukseen osaa ottavalla on yksi ääni.

Osakaskunnan kokouksen puheenjohtajan tultua valituksi on kokouksessa laadittava luettelo, johon merkitään osakasluetteloon perustuen läsnä olevat osakkaat sekä heidän omistamansa kiinteistöt, niiden osuuksien suuruudet ja osuuksien mukaiset äänimäärät ( äänestysluettelo ). Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut, on voidakseen käyttää äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa esitettävä selvitys osakkuudestaan ja osuutensa suuruudesta äänestysluetteloon merkitsemistä varten. Äänestysluettelo tulee hyväksytyksi, jos enemmistö äänestykseen osaa ottaneista sitä kannattaa.

Osakas ja osakaskiinteistön yhteisomistaja saa käyttää oikeuttaan osakaskunnan kokouksessa asiamiehen välityksellä. Jollei ohjesäännössä toisin määrätä, osakaskunnan kokoukseen osaa ottava voi omistamansa tai osaksi omistamansa osakaskiinteistön lisäksi edustaa kokouksessa valtakirjalla enintään kahta osakaskiinteistön omistajaa.

Jos useat omistavat kiinteistön, johon kuuluu osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomistaja käyttää yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta. Jos saapuvilla on usea yhteisomistaja ja he eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.

Kokouksessa osakas, osakaskiinteistön yhteisomistaja tai osakkaan taikka osakaskiinteistön yhteisomistajan asiamies ei saa osallistua sellaisen asian ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakaskunnan edun kanssa.

Kokouksen päätökseksi katsotaan 8 §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten laskettuina menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi muussa kuin vaaliasiassa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Jollei puheenjohtaja ole osakas tai jos kysymyksessä on vaali, asian ratkaisee arpa.

Ohjesäännössä voidaan antaa tarkempia määräyksiä päätöksentekomenettelystä.

Kokouksessa ei saa päättää muista asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mukaan on käsiteltävä kokouksessa ja jotka mainitaan erikseen kokouskutsussa.

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

Jollei se, jonka tehtävänä lain tai ohjesäännön mukaan on kutsun antaminen, kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, osakkaalla tai hoitokunnan jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella.

Jos kokouksessa on tarkoitus käsitellä edellä 8 §:n 1 momentin 11–16 kohdassa tarkoitettua asiaa, on kokouskutsussa selostettava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.

Ohjesäännössä on mainittava:

Ohjesääntö ei saa loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Ohjesäännössä voidaan määrätä, että tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa luovuttaa, jollei luovutuksen kohteena ole koko osakaskiinteistölle kuuluva yhteismetsäosuus taikka jollei luovutuksen saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas.

Jollei ohjesäännössä toisin määrätä, 1 momentin nojalla määrättyä luovutusrajoitusta sovelletaan myös luovuttajan luovutuksen yhteydessä itselleen pidättämään yhteismetsäosuuteen sekä yhteismetsäosuuden saantoon, joka perustuu:

Yhteismetsäosuutta koskeva luovutus ja muu saanto, joka on 1 tai 2 momentin nojalla annetun ohjesäännön määräyksen vastainen, on mitätön.

Halkomista tai muuta kiinteistönmuodostamislain mukaista kiinteistötoimitusta ei saa tehdä siten, että toimituksen johdosta osakaskiinteistön yhteismetsäosuus jakaantuu niin, että toimituksessa muodostuu kiinteistö, jonka yhteismetsäosuus on 1 momentin nojalla ohjesäännössä määrättyä osuuslukua pienempi, jollei 2 momentin nojalla annetusta ohjesäännön määräyksestä muuta johdu.

Jos yhteismetsäosuuden saajana on toinen yhteismetsän osakas ja saannon kohteena on 1 momentissa tarkoitettua osuutta pienempi yhteismetsäosuus, on tällainen osuus siirrettävä kiinteistönmuodostamislain 131 §:n mukaisesti saajan ennestään omistamaan osakaskiinteistöön, jolleivät kiinteistöihin kohdistuvat kiinnitykset ole siirtämisen esteenä.

Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Kun ohjesääntöön otetaan etuostolauseke, on ohjesäännössä määrättävä:

Jos ohjesäännössä määrätään osakaskunnan etuosto-oikeudesta, on ostajan ilmoitettava yhteismetsäosuuden luovutuksesta hoitokunnalle. Ostaja saa kauppakirjan mukaisen oikeuden vasta sen jälkeen, kun aika etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen on umpeutunut tai ostajalle on sitä ennen ilmoitettu, ettei etuosto-oikeutta käytetä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräaika alkaa kulua siitä, kun osakaskunta on saanut tiedon kaupasta.

Osakaskunnalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua etuosto-oikeutta, jos ostajana on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön yhteisomistaja, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/1965) 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta myöskään silloin, kun sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (28.12.2007/1497)

Osakaskunnan ohjesääntö ja ohjesäännön muutos on viivytyksettä saatettava 47 §:ssä tarkoitetun metsäkeskuksen vahvistettavaksi. Metsäkeskuksen on vahvistettava ohjesääntö, jollei se ole lainvastainen tai loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Tarkemmat säännökset ensimmäisen ohjesäännön laatimisesta sekä siitä, miten yhteismetsän hallintoa on hoidettava ennen kuin ohjesäännön mukainen hoitokunta on valittu, annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnan käytännön toiminnasta.

Hoitokunnan tulee:

Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään kolme ja enintään viisitoista jäsentä. Kullakin hoitokunnan jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Osakaskunnan kokous voi vapauttaa hoitokunnan jäsenen tai varajäsenen toimestaan kesken toimikauden ja valita tilalle uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen eroaa taikka pysyvästi estyy hoitamasta tehtäväänsä, valitaan hänen tilalleen uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yhdessä jonkun hoitokunnan jäsenen kanssa. Hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoitokunnan jäsenelle, toimitsijalle tai osakaskunnan toimihenkilölle yhdessä tai erikseen oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen. Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta yksi toimitsija, osakaskunnan nimen kirjoittaa toimitsija.

Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoitokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii.

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

Osakaskunnan ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi yksi tai useampi toimitsija.

Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija, toimitsijasta on voimassa, mitä hoitokunnasta säädetään. Toimitsijalla tulee tällöin olla varamies. Jos osakaskunnalla on useampi toimitsija, heidän välisestään työnjaosta ja nimenkirjoitusoikeudesta on määrättävä ohjesäännössä.

Mitä 22 §:n 2 momentissa säädetään hoitokunnan jäsenestä, sovelletaan vastaavasti toimitsijaan ja tämän varamieheen.

Haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekulle hoitokunnan jäsenelle tai toimitsijalle taikka sellaiselle osakaskunnan toimihenkilölle, jolla on osakaskunnan nimenkirjoitusoikeus.

Hoitokunnan jäsen ja toimitsija on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa.

Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) ja tämän lain mukaisesti.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen sitä varsinaista osakaskunnan kokousta, jossa tilinpäätös on vahvistettava.

Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää sen jälkeen, kun tilintarkastajien kirjallinen lausunto on esitetty osakaskunnan kokoukselle.

Osakaskunnan kokouksen käsittelemä tilinpäätös ja mahdollinen tilintarkastuskertomus on lähetettävä viipymättä tiedoksi 47 §:ssä tarkoitetulle Suomen metsäkeskuksen alueyksikölle. (22.12.2011/1420)

Osakaskunnan tilintarkastajan valintaan ja tilintarkastuksen toimittamiseen sovelletaan, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään. Osakaskunnan tilintarkastajan valitsee osakaskunnan kokous. (18.9.2015/1205)

Osakaskunnassa voidaan jättää tilintarkastaja valitsematta ja tilintarkastus toimittamatta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tuloslaskelman ja konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ei ole ylittänyt 200 000:ta euroa.

Jos osakaskunnalla ei ole 2 momentin mukaan velvollisuutta valita tilintarkastajaa, ohjesäännössä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.

Jos osakaskunnalle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. (18.9.2015/1205)

Vähintään yhden osakaskunnan kokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja, jos päättyneellä tilikaudella osakaskunnan tuloslaskelman tai konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto tai liikevaihtoa vastaava tuotto ylittää 10 000 000 euroa.

Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Ennen kuin osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitelman, yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää ottaen huomioon, mitä 2 momentissa säädetään metsäsuunnitelman laadinnalle asetuista vaatimuksista.

Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kestävän metsätalouden harjoittamisen asettamat vaatimukset.

Metsäsuunnitelma on lähetettävä asianomaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. Jos osakaskunta ei huolehdi metsäsuunnitelman laatimisesta, on metsäkeskuksen huolehdittava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.

Yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta ja metsäsuunnitelmassa edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot on suoritettava tai niiden suorittamista varten varattava varat ennen ylijäämän jakamista osakkaille tai käyttämistä muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen. Osa ylijäämästä voidaan varata nimettyjä vastaisia tarpeita varten. Nämä varat on sijoitettava tuloa tuottavalla, turvallisella tavalla. (28.12.2007/1497)

Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan.

Hoitokunta voi päätöksellään maksaa ylijäämän ennakkoa, kun osakaskunnalla on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan.

Maa- ja metsätalousministeriö voi osakaskunnan hakemuksesta erityisestä syystä myöntää luvan yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi tai jakamiseen kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, kun kysymys on yhteismetsästä, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisesti. (28.12.2007/1497)

Sellaisen yhteismetsän ohjesäännössä, joka muodostetaan kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisesti, voidaan määrätä, että osakaskunnan kokous päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken tai antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saa osuutensa jaolla erotetuksi. (28.12.2007/1497)

Sellaiset yhteismetsät, joiden osakaskunnat ovat sopineet yhteismetsien yhdistämisestä, liitetään yhteen muodostamalla niistä uusi yhteismetsä. Yhdistämistä koskevaan sopimukseen tulee sisältyä ehdotus uudeksi ohjesäännöksi. Yhteismetsien yhdistämisestä säädetään tarkemmin kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.

Kiinteistön alueen tai sen osan liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään tarkemmin kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.

Yhteismetsästä luovutettu alue sekä 33 §:n 1 momentin mukaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään kiinteistöön noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Muodostettava kiinteistö vapautuu yhteismetsän osakaskiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä ja kirjatuista eläkeoikeuksista.

Jos yhteismetsästä luovutetaan alue tai yhteismetsä myydään ja toimenpiteen vuoksi yhden tai useamman osakaskiinteistön arvo merkittävästi alenee, on osakaskunnan talletettava tällaiselle kiinteistölle kuuluva osuus kauppahinnasta korkoineen aluehallintovirastoon, jos kiinteistöön kohdistuu panttisaamisia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmiesten päätettävä, minkä kiinteistöjen osalta kauppahinta on talletettava. Kauppahintaa ei saa jakaa ennen toimitusmiesten ratkaisua.

Panttioikeuden tai kirjatun eläkeoikeuden haltijalla on talletettuun kauppahintaan sama oikeus kuin hänellä on osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön omistaja voi näyttää edellä mainittujen oikeudenhaltijoiden antaneen lupaa talletetun kauppahinnan nostamiseen, on aluehallintoviraston jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta säädetään ulosottokaaressa (705/2007) .

Yhteismetsästä lunastetusta alueesta suoritettuun korvaukseen sovelletaan, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään kauppahinnasta.

Kun yhteismetsän jakamiseen kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi on myönnetty 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on haettava jaon suorittamista Maanmittauslaitokselta. Jakamiseen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään halkomisesta. (13.12.2013/919)

Kun yhteismetsän osakaskunnat ovat hyväksyneet kahden tai useamman yhteismetsän yhdistämistä koskevan sopimuksen, yhdistettävien yhteismetsien osakaskuntien on haettava yhdistämistä Maanmittauslaitokselta. Yhdistämisestä säädetään kiinteistönmuodostamislain 133 §:n 3 momentissa ja 134 §:n 2 ja 3 momentissa. (13.12.2013/919)

Edellä 33 §:n 3 momentissa tarkoitettu yhteismetsän jakaminen osakaskiinteistöjen kesken ja osuuden erottaminen suoritetaan kiinteistötoimituksessa, johon sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään menettelystä yhteisen alueen jaossa. Jos osakkaat sopivat jaosta taikka osuutta vastaavan alueen erottamisesta, jakosuunnitelma laaditaan sopimusta noudattaen, jollei toimituksen lopputulos loukkaa kenenkään oikeutta.

Määräala, jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, muodostetaan kiinteistöksi lohkomalla taikka osakaskunnan pyynnöstä liitetään yhteismetsään noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen. Liitettävällä määräalalla ei saa olla osuutta yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen lukuun ottamatta yhteismetsän osakaskiinteistölle kuuluvaa yhteismetsäosuutta. Mitä edellä säädetään määräalasta, sovelletaan myös osakaskunnan omistamaan kiinteistöön kuuluvan alueen liittämiseen yhteismetsään.

Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lainhuuto, voidaan hakemuksesta yhdistää yhteismetsään, jos kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole oikeutta erityiseen etuuteen tai osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään. Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain 17 luvussa säädetään kiinteistöjen yhdistämisestä. Yhteismetsän ja siihen liitettävän määräalan tai siihen yhdistettävän kiinteistön ei tarvitse sijaita samassa kunnassa.

Kun kiinteistö yhdistetään yhteismetsään, sille kuuluvat rasiteoikeudet lakkaavat lukuun ottamatta yksityistielain (560/2018) mukaista tieoikeutta tai muuta kulkuyhteyttä palvelevaa oikeutta taikka yksityistielain 8 §:ssä tarkoitettua oikeutta, jotka siirtyvät yhteismetsälle. (13.7.2018/567)

Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä, 1 momentissa tarkoitettu alue liitetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin liitettävä alue, ja 2 momentissa tarkoitettu kiinteistö yhdistetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö. Jollei yhteismetsä sijaitse miltään osin samassa kunnassa kuin liitettävä alue tai yhdistettävä kiinteistö, alueesta tai kiinteistöstä muodostetaan liittämisessä tai yhdistämisessä erillinen rekisteriyksikkö, joka kuuluu osana yhteismetsään.

Osakaskiinteistölle kuulunut yhteismetsäosuus, jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, erotetaan osakaskiinteistöstä ja siirretään muihin osakaskiinteistöihin niiden aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa. Toimitukseen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Jos edellä tarkoitettu yhteismetsäosuus on seurannut osakaskunnan hankkimaa määräalaa, osuus siirretään osakaskiinteistöihin kuitenkin 39 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa.

Yhteismetsäosuuden yhteismetsään liittämisen edellytyksenä on, että osakaskunta on saanut osuuteen lainhuudon ja että kiinteistöön, josta osuus otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai että liitettävä osuus vapautetaan vastaamasta kysymyksessä olevan kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta osuus otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. Vapauttamista koskevasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.

Jos 39 §:n 2 momentin mukaan yhteismetsään yhdistettävään kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään, siirtyy tämä osuus samalla, kun kiinteistö yhdistetään yhteismetsään, osakkaiden kiinteistöihin niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhdistämispäätöksessä on tällöin päätettävä osakaskiinteistöjen yhteismetsäosuuksien suuruudesta.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, yhteismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta yhteiseen alueeseen.

Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin sekä kirjattuun eläkeoikeuteen.

Jos kiinteistötoimituksen tai muun kiinteistönmuodostusta koskevan toimenpiteen johdosta aiheutuu yhteismetsän osakaskiinteistöjä tai niiden osuuksia koskevia muutoksia, on kiinteistörekisterin pitäjän ilmoitettava siitä osakaskunnalle osakasluetteloon tehtävää muutosta varten.

Osakkaalla ja osakaskiinteistön yhteisomistajalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei tuomioistuin ennen asian lopullista ratkaisemista kiellä täytäntöönpanoa. (28.12.2007/1497)

Yhteismetsäosuuden ostajalla tai myyjällä, joka katsoo, ettei 18 §:ssä tarkoitettu hoitokunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Osakaskunnan kokouksesta on viimeistään 30 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä laadittava pöytäkirja. Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen osakaskunnan kokouksen pöytäkirja ja oikeus saada pöytäkirjasta otteita. Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada jäljennös osakaskunnan kokouksen pöytäkirjan liitteistä korvattuaan osakaskunnan kulut.

Milloin hoitokunnan päätös välittömästi koskee osakkaan, osakaskiinteistön yhteisomistajan tai muun henkilön oikeutta, tällä on oikeus saada asiaa koskeva ote hoitokunnan kokouksen pöytäkirjasta.

Aika, jonka kuluessa osakaskunnan on haettava lainhuutoa etuostolla hankitulle yhteismetsäosuudelle, luetaan siitä, kun etuosto on lainvoimaisesti loppuun suoritettu.

Osakaskunnan saantokirjaksi katsotaan ostajan kappale kauppakirjaa tai julkisen kaupanvahvistajan oikeaksi todistama jäljennös kauppakirjasta.

Osakaskunnan omistaman kiinteistön ja määräalan hoidosta ja käytöstä on voimassa, mitä yhteismetsän alueesta säädetään.

Tämän lain noudattamista valvoo Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskuksessa toimivaltainen on se alueyksikkö, jonka toimialueella yhteismetsä tai enin osa siitä sijaitsee.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Metsäkeskuksen on pidettävä toimialueellaan olevista yhteismetsistä julkista rekisteriä. Rekisteriin on merkittävä:

Yhteismetsän osakaskunnan on viivytyksettä ilmoitettava metsäkeskukselle rekisteriin merkittäväksi 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittujen henkilöiden muut yhteystiedot.

Rekisteri on osa Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa (419/2011) tarkoitettua metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää. Sen estämättä, mitä mainitun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, jokaisella on oikeus saada 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot osoitteita lukuun ottamatta. Mitä rekisteriin on merkitty, katsotaan tulleen sivullisen tietoon.

Edellä 1 momentissa mainitut tiedot osoitteita lukuun ottamatta voidaan julkaista metsäkeskuksen verkkosivulla tietopalveluna. Tietopalvelusta voidaan hakea tietoja rajattuna hakuna käyttäen hakuperusteena yhteismetsän osakaskunnan nimeä tai muuta yhteismetsän yksilöivää tietoa. Luonnollisen henkilön nimeä, osoitetta tai muuta yhteystietoa ei saa käyttää hakuperusteena.

Edellä 32 §:ssä tarkoitettu osakaskiinteistön yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä jaetaan sille, joka jakopäätöstä tehtäessä omistaa osakaskiinteistön, jollei saannon yhteydessä ole muuta sovittu tai määrätty. Jos osakaskiinteistön omistusoikeus jakopäätöstä tehtäessä on riidanalainen, kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä jaetaan sen jälkeen, kun omistusoikeus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Jos ylijäämän jakamisesta päätettäessä on vireillä 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu riita etuosto-oikeudesta, etuoston kohteena olevaa yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä jaetaan sitten, kun etuosto-oikeudesta on lainvoimaisesti päätetty, jollei tuomioistuin määrää asiasta toisin.

Osakaskunnan velasta voidaan yhteismetsästä metsäkeskuksen osoituksen mukaan ulosmitata ja myydä puita noudattaen, mitä ulosottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

Ulosottomiehen on viivytyksettä ilmoitettava 1 momentissa mainitusta ulosmittauksesta metsäkeskukselle merkinnän tekemistä varten 48 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin. Kun ulosmittaus raukeaa tai muutoin lakkaa olemasta voimassa, on siitäkin tehtävä ilmoitus.

Jos koko yhteismetsän alue lunastetaan tai myydään osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden hyväksi, osakaskunnan kaikki velat erääntyvät maksettaviksi. Osakaskunnan on otettava julkinen haaste velkojille ja osakaskunta on katsottava purkautuneeksi, kun sen velat on maksettu. Jos osakaskunnan varat ovat velkoja suuremmat ja osakaskunnan osakkaiden välisistä oikeussuhteista ei muuta johdu, ylijäämä on jaettava heidän keskensä osakaskiinteistöjen osuuksien mukaan.

Kun yhteismetsän alue 1 momentin mukaisesti on lunastettu tai myyty, hoitokunnan tai toimitsijan taikka, jollei näitä ole, jonkun osakkaista on ilmoitettava osakaskunnan purkautumisesta Maanmittauslaitokselle 60 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunnan velat on maksettu. (13.12.2013/919)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Tällä lailla kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1991 annettu yhteismetsälaki (37/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleessa kiinteistötoimituksessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehty yhteismetsäosuuden hankkimista koskeva lupahakemus, jota ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, raukeaa tämän lain voimaan tullessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa luovutettuun, siirrettyyn tai pidätettyyn yhteismetsäosuuteen sovelletaan 53 §:n 2 momentissa kumotun yhteismetsälain 9 ja 10 §:n estämättä, mitä kiinteistönmuodostamislain 131 §:ssä yhteisalueosuuden siirtämisestä ja tilaksi muodostamisesta säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa muodostetun yhteismetsän osakaskunnan on muutettava ohjesääntö tämän lain mukaiseksi. Se on toimitettava 47 §:ssä tarkoitetun metsäkeskuksen vahvistettavaksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Siltä osin kuin ohjesääntö on ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan tätä lakia.

Mitä 17 §:ssä säädetään yhteismetsäosuuden luovutusrajoituksesta, ei sovelleta luovutusrajoituksesta päätettäessä kiinteistölle kuuluneen yhteismetsäosuuden luovutukseen, jos luovutuksen kohteena on kiinteistön koko yhteismetsäosuus.