625/2002

Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin energiatuen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Tuen myöntämisestä päättää kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää tukea investointihankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 2 000 000 euroa ja selvityshankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 200 000 euroa. Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat taikka jos hanke liittyy uuden energiateknologian käyttöönottoon, tuesta päättää kauppa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi erityisistä syistä pidättää itselleen päätösvallan tämän momentin mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka:

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta.

Selvityshankkeella tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys, kunta tai muu yhteisö, tuki voidaan myöntää ja maksaa yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen.

Myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista, hankekohtaisen harkinnan perusteella, voi olla enintään:

Edellä 1 momentin 1 kohdan mukaisissa hankkeissa voidaan tukeen myöntää 10 prosentin korotus kunnille, kuntayhtymille ja maakuntien liitoille, milloin hankkeen kohde liittyy kunnan tehtävien hoitoon.

Edellä 1 momentin 2–6 kohdan mukaisten hankkeiden osarahoituksena voidaan käyttää Euroopan aluekehitysrahaston varoja. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin menettelyjen osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä asiasta säädetään rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) ja rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa asetuksessa (1354/1999) .

Sellaiselle 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulle yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka toimii koordinaattorina tuettavassa hankkeessa, voidaan korvata kokonaan sille koordinaatiosta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että koko hankkeen osalta noudatetaan tukipäätöksessä mainittuja enimmäismääriä. Koordinaattorina toimivan on tehtävä valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa mainittu sopimus hankkeen toteuttavan tahon kanssa.

Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisiin tukiin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EY) n:o 69/2001.

Tukihakemus toimitetaan siihen työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi- tai selvityshanke toteutetaan, ja muissa tapauksissa hakijan kotipaikan mukaan. Investointitukea on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Aloittamisella tarkoitetaan lopullisen investointipäätöksen tekemistä. Selvitystukea on haettava ennen selvityshankkeen aloittamista. Hakemus tulee tehdä työvoima- ja elinkeinokeskuksista sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä saatavalla lomakkeella.

Hakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä soveltuvin osin ainakin seuraavat tiedot:

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

Palkkakustannusten määrä lasketaan avustuksensaajan työajanseurannan perusteella laskettujen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista.

Lämmönjakeluverkoston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain uutta teknologiaa sisältävissä verkostohankkeissa.

Tukea voidaan myöntää käyttöomaisuuden hankintaa vastaavasta vuokraamisesta aiheutuvista enintään viiden vuoden ajalta kertyvistä menoista. Leasing-sopimuksessa tai vastaavassa vuokrasopimuksessa laskentaperusteena käytetään sopimuksen koko vuokrakaudelle laskettua keskimääräistä kuukausivuokraa. Menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot. Tuen saajan maksama käsiraha hyväksytään menoksi edellä mainitulla tavalla lasketun vuokran lisäksi.

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, liittymismaksut sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät tai palautuksena saatavat verot.

Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

Palkkakustannusten määrä lasketaan avustuksensaajan työajanseurannan perusteella laskettujen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista.

Laite- ja tarvikekustannuksista voidaan hyväksyä vain hankkeelle kohdistuvat kustannukset todellisten nettohankintahintojen mukaan. Hankkeeseen käytetyt määrät ja niiden hinnat on voitava todentaa laskuista ja varastokirjanpidosta. Jos pelkästään hankkeen toteuttamiseen käytetyillä koneilla, laitteilla ja ohjelmistoilla ei ole jäännösarvoa, hyväksytään ne todellisten nettohankintakustannusten mukaan. Muussa tapauksessa hyväksytään vain kohtuullisiksi katsottavat käyttökustannukset, vuokra tai leasing-maksut.

Matkakustannukset hyväksytään enintään kulloinkin voimassa olevien verohallituksen hyväksymien verottomien korvausten mukaisina. Ulkomaanmatkat sekä osallistumismatkat konferensseihin, seminaareihin ja kansainvälistymistä edistäviin tapahtumiin tulee sisällyttää hakemuksen kustannusarvioon.

Muina välittöminä kustannuksina hyväksytään hankkeen edellyttämät vieraat palvelut, kuten konsultti- ja asiantuntijapalvelut, tietohallintopalvelut, konevuokrat, laitevakuutukset, käännös- ja tulkkauskustannukset sekä tulosten julkistamiseen liittyvät kustannukset.

Yleiskustannusten määräksi hyväksytään enintään 10 prosenttia palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä.

Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole edustusmenot, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, pankki- ja rahoituskustannukset, toimistolaitteiden, autojen ja muiden vastaavien kestokulutushyödykkeiden hankintakustannukset sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät tai palautuksena saatavat verot.

Tuki maksetaan hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan myöntöpäätöksessä. Viimeinen maksatuserä on vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Hankkeessa, jossa on leasing-kustannuksia tai vastaavia kustannuksia, yksittäisten maksatuserien tukiprosentti voi vaihdella tuen 4 §:n mukaisen enimmäisprosentin puitteissa.

Tuen maksatusta haetaan lomakkeella. Hakemus viimeisen tukierän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa tuen myöntäjälle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on toteutettu. Lopputilitys tehdään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Investointihankkeissa tulee jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä esittää tuen saajan edustajan tai valvojan lausunto siitä, että hanke on siinä vaiheessa, mikä on tuen myöntöpäätöksessä määrätty maksatuksen edellytykseksi. Tuen saajan tulee esittää myös selvitys hankkeen siihen mennessä toteutuneista kustannuksista. Tuen ensimmäisen erän maksatushakemuksessa tulee lisäksi esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta sekä selvitys tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta vahingon varalta.

Selvityshankkeissa tuen saaja on velvollinen lopputilityksen yhteydessä antamaan loppuraportin hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.

Lopputilityksestä tulee hyväksytyn tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) antaa lausunto, jollei tuen myöntäjä toisin tukipäätöksessään määrää. Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, lausunnon antavat sen tilintarkastajat.

Toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten jäädessä alle tuen myöntöpäätöksessä mainitun määrän, on lopullisen tuen suuruus tukiprosentin ilmoittama määrä toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttyään lopputilityksen tuen myöntäjä maksaa viimeisen maksuerän ja vahvistaa samalla valtiontuen lopullisen määrän.

Erityisistä syistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi yksittäistapauksissa poiketa edellä esitetyistä maksatusta, tilitysten tarkastamista ja hyväksymistä koskevista ehdoista. Poikkeukset on mainittava tuen myöntöpäätöksessä.

Jollei tuen myöntäjä erityisestä syystä toisin päätä, tulee investointituen kohteena ollutta omaisuutta käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle tai siirtää toisen omistukseen tai hallintaan.

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttörajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua.

Sen lisäksi mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään, tuen saaja on velvollinen noudattamaan tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja muita tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa työvoima- ja elinkeinokeskuksille tarkempia ohjeita tuen myöntämisestä ja maksamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista 21 päivänä tammikuuta 1999 annettu valtioneuvoston päätös (29/1999) , energiatuen myöntämisen ehdoista 23 päivänä helmikuuta 1999 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (210/1999) sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten oikeudesta antaa energiatukea koskevia sitoumuksia 11 päivänä maaliskuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (177/1998) . Kumottuja säädöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen niiden nojalla myönnettyihin tukiin.