116/2002

Tämän lain tarkoituksena on järjestää ulkomaalaislain (301/2004) 121 ja 122 §:n nojalla säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelu erityisesti tähän tarkoitukseen varatussa säilöönottoyksikössä.

Säilöönottoyksikön toiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) säädetään.

Poliisin tai rajavartiolaitoksen pidätystiloihin sijoitettuun ulkomaalaiseen sovelletaan ensisijaisesti tätä lakia. Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia (841/2006) sovelletaan kuitenkin siltä osin kuin se on välttämätöntä ottaen huomioon poliisin tai rajavartiolaitoksen pidätystilojen järjestys ja turvallisuus.

Säilöönottoyksikkö voidaan perustaa valtion tai kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen yhteyteen tai se voi olla valtion tai kunnan ylläpitämä itsenäinen yksikkö. Kunnan ylläpitämä säilöönottoyksikkö voidaan perustaa tekemällä siitä Maahanmuuttoviraston ja asianomaisen kunnan kesken sopimus. Kunnan on huolehdittava itse säilöönottoyksikön toiminnasta. Säilöönottoyksikön perustamisesta ja ylläpitämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista.

Säilöönottoyksikkö käsittää säilöön otettujen ulkomaalaisten säilyttämistä varten tarpeelliset tilat sekä niihin liittyvät ulkoilu- ja piha-alueet.

Säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.

Säilöönottoyksikössä on järjestyssääntö, jolla voidaan antaa lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä tarkempia määräyksiä säilöönottoyksikön alueella liikkumisesta, vierailuista, puhelimen sekä muiden viestintä- ja tallennelaitteiden hallussapidosta ja käytöstä, toimintakyvyn tukemisesta, majoituksesta ja huolenpidosta sekä omaisuuden hallussapidosta.

Säilöönottoyksikön järjestyssäännön vahvistaa Maahanmuuttovirasto.

Säilöön otetun ulkomaalaisen on noudatettava säilöönottoyksikön järjestyssääntöä ja säilöönottoyksikön henkilöstön toimivaltansa rajoissa antamia kehotuksia ja käskyjä. Säilöön otettu ulkomaalainen ei saa käytöksellään aiheuttaa vaaraa tai häiriötä säilöönottoyksikön henkilöstölle, muille säilöön otetuille ulkomaalaisille tai muille henkilöille.

Säilöön otettua ulkomaalaista on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja hänen ihmisarvoaan kunnioittaen. Hänen oikeuksiaan ei saa tämän lain säännösten nojalla rajoittaa enempää kuin säilössäpidon tarkoitus ja varmuus sekä turvallisuuden ja järjestyksen säilyttäminen välttämättä edellyttävät.

Säilöönottoyksikön virkamiehen tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää säilöönottoyksikön järjestystä ja turvallisuutta.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle on viipymättä tiedotettava hänen säilöönottojärjestelyistään, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä säilöönottoyksikön järjestyssäännöstä. Nämä tiedot on mahdollisuuksien mukaan annettava kirjallisina asianomaisen henkilön äidinkielellä tai kielellä, jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Tarvittaessa tiedot voidaan antaa myös suullisesti.

Säilöön otettu ulkomaalainen vahvistaa allekirjoituksellaan, että hän on saanut 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Jos säilöön otettu ulkomaalainen ei suostu vahvistamaan tietojen saamista allekirjoituksellaan, kahden säilöönottoyksikön virkamiehen on todistettava tietojen antaminen.

Kun on havaittavissa, että säilössä oleva mahdollisesti haluaa tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, hänelle on annettava tietoa mahdollisuudesta tehdä tällainen hakemus. Säilöönottoyksikössä on järjestettävä tulkkaus, jos se on tarpeen turvapaikkamenettelyyn pääsemisen helpottamiseksi.

Säilöön otetulla ulkomaalaisella on oikeus ottaa vastaan vieraita ja pitää yhteyttä Suomessa olevaan vastaanottajaan, lähiomaiseensa tai muuhun läheiseensä, kotimaataan edustavaan diplomaattiseen edustustoon tai konsuliedustustoon, säilöönottoyksikön toimintaa valvovaan viranomaiseen, yhdenvertaisuusvaltuutettuun, yleiseen oikeusavustajaan, asiamiehenään toimivaan asianajajaan tai oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen tutkinnon suorittaneeseen henkilöön, ihmisoikeuksien valvontaelimiin ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virastoon tai viraston edustajaan sekä yleishyödylliseen yhdistykseen, joka antaa ammattimaisesti oikeudellista apua ja neuvontaa kansainvälistä suojelua hakeville, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille.

Tapaaminen järjestetään säilöönottoyksikön osoittamassa tilassa. Tapaamisen valvonnasta ja rajoittamisesta säädetään 15 §:ssä.

Kansallisilla ja kansainvälisillä järjestöillä on oikeus säilöönottoyksikön suostumuksella vierailla säilöönottoyksikössä. Vierailujen järjestämisessä noudatetaan lakia ja säilöönottoyksikön järjestyssääntöä.

Ulkomaalaislain mukaisen maasta poistamisen täytäntöönpanon valvonnan toteuttamiseksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja hänen määräämällään yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston virkamiehellä on oikeus vierailla säilöönottoyksikössä ja keskustella luottamuksellisesti säilöön otettujen ulkomaalaisten kanssa. (30.12.2014/1343)

Säilöön otetulla ulkomaalaisella on oikeus käyttää puhelinta sekä hallitsemiaan sähköisiä viestintä- ja tallennelaitteita.

Edellytyksenä puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käytölle on, että se ei aiheuta vaaraa tai toimintaedellytyksiin, järjestykseen tai turvallisuuteen vaikuttavaa häiriötä säilöönottoyksikön toiminnalle taikka vaaranna säilöön otettujen ulkomaalaisten tai muiden henkilöiden turvallisuutta.

Säilöönottoyksikön puhelimen käytöstä voidaan periä enintään aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle on hänen maksukyvystään riippumatta varattava tilaisuus ottaa puhelimitse tai muuta sähköistä viestintälaitetta käyttäen yhteyttä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tahoihin. Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että säilöön otettu ulkomaalainen ilmoittaa, kehen hänellä on tarkoitus olla yhteydessä.

Puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käytön rajoituksista säädetään 17 §:ssä.

Ulkomaalainen voidaan säilyttää erillään muista säilöön otetuista ulkomaalaisista, jos:

Säilöönottoyksikön johtajan täytyy arvioida uudelleen 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu erillään säilyttämisen tarve niin usein kuin siihen on syytä, kuitenkin vähintään joka kolmas päivä.

Säilöön otettu 18 vuotta täyttänyt ulkomaalainen voidaan säilöönottoyksikön johtajan pyynnöstä sijoittaa poikkeuksellisesti poliisin pidätystiloihin, jos 8 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vaaraa ei voida torjua erillään säilyttämisellä.

Säilöön otettu 18 vuotta täyttänyt ulkomaalainen voidaan säilöönottoyksikön johtajan pyynnöstä sijoittaa poikkeuksellisesti poliisin pidätystiloihin jo ennen säilöönottoyksikköön saapumista, jos on perusteltua syytä arvioida ulkomaalaisen aiheuttavan vaaraa omalle tai muiden hengelle taikka terveydelle tai vakavaa vaaraa säilöönottoyksikön järjestykselle tai turvallisuudelle.

Säilöön otetun ulkomaalaisen sijoittamista poliisin pidätystiloihin ei saa jatkaa kauempaa kuin se on välttämätöntä. Säilöönottoyksikön johtajan tulee arvioida poliisin pidätystiloihin sijoittamisen tarpeellisuutta siten kuin 8 §:n 2 momentissa säädetään. Jos säilöön otettu ulkomaalainen on sijoitettu säilöönottoyksikön johtajan pyynnöstä poliisin pidätystiloihin jo ennen säilöönottoyksikköön saapumista, on säilöön otetun ulkomaalaisen aiheuttaman turvallisuusuhan arviointi suoritettava mahdollisimman pikaisesti.

Päätöksen säilöön otetun ulkomaalaisen 8 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta erillään säilyttämisestä tekee säilöönottoyksikön johtaja. Päätöksestä on ilmoitettava käräjäoikeudelle noudattaen, mitä säilöönotosta ilmoittamisesta säädetään ulkomaalaislain 124 §:n 1 momentissa. Erillään säilyttämisen jatkuessa ilmoitus tehdään vähintään kahden viikon välein.

Päätöksen 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta erillään säilyttämisestä ja 9 §:ssä tarkoitetusta säilöön otetun ulkomaalaisen sijoittamisesta poliisin pidätystiloihin tekee poliisin päällystöön kuuluva poliisimies. Päätöksestä on ilmoitettava käräjäoikeudelle siten kuin 1 momentissa säädetään.

Erillään säilyttämistä tai poliisin pidätystiloihin sijoittamista koskevan asian käsittelyyn käräjäoikeudessa sovelletaan muutoin, mitä ulkomaalaislaissa säädetään säilöönoton ja sen jatkamista koskevan asian käsittelystä.

Jos erillään säilyttäminen tai poliisin tiloihin sijoittaminen tehdään sen vuoksi, että henkilö aiheuttaa vaaraa omalle hengelleen tai terveydelleen, on asiasta ensin neuvoteltava lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle järjestetään majoitus, täysi ylläpito, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turva säilöönottoyksikössä.

Alaikäisten tai kidutuksen, raiskauksen, muun ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan uhrien tai muutoin heikommassa asemassa olevien huolenpidon järjestämisessä otetaan huomioon heidän elämäntilanteestaan johtuvat erityiset tarpeensa sekä varmistetaan heidän tilanteensa säännöllinen seuranta ja riittävät tukitoimet.

Perheenjäsenille tarjotaan mahdollisuus majoittua yhdessä ja heille järjestetään erilliset, riittävän yksityisyyden takaavat majoitustilat. Eri sukupuolen edustajat tulee majoittaa erillään, jollei kyse ole perheenjäsenistä, jotka haluavat majoittua yhdessä. Ilman huoltajaa oleva alaikäinen tulee majoittaa erillään täysi-ikäisistä säilöön otetuista.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle järjestetään mahdollisuus ostaa jokapäiväisessä elämässä tarvittavia hyödykkeitä, jotka eivät kuulu 1 momentin soveltamisalaan ja joita ei siten anneta maksutta.

Säilöön otettu ulkomaalainen saa säilöönottoyksikössä pitää hallussaan kohtuullisen määrän henkilökohtaista omaisuutta, jota ei ole kielletty 22 b §:n 1 momentissa, ottaen huomioon säilöönottoyksikön majoitustilat ja toiminnan luonne.

Tapaamisen yhteydessä säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan antaa lupa ottaa vastaan kohtuullinen määrä sellaisia esineitä tai aineita, joiden hallussapitoa ei ole kielletty 22 b §:n 1 momentissa. Vierailevan henkilön tuomat esineet ja aineet on tarkastettava ennen niiden luovuttamista säilöön otetulle ulkomaalaiselle.

Edellä 8 §:n nojalla säilöönottoyksikössä erillään säilytettävän ulkomaalaisen oikeutta pitää eristystiloissa hallussaan muutoin tässä laissa sallittua henkilökohtaista omaisuutta voidaan rajoittaa, jos omaisuuden hallussapito voi aiheuttaa vaaraa säilöön otetun ulkomaalaisen omalle tai muiden henkilöiden turvallisuudelle taikka vakavaa vaaraa säilöönottoyksikön järjestykselle tai turvallisuudelle.

Säilöönottoyksikköön vastaanotetusta säilöön otetun ulkomaalaisen omaisuudesta on laadittava omaisuusluettelo. Omaisuusluetteloon ei merkitä vähäarvoista omaisuutta, jollei säilöön otettu ulkomaalainen sitä erikseen pyydä.

Säilöön otetun ulkomaalaisen ja läsnä olevan todistajan on allekirjoitettava omaisuusluettelo. Jos säilöön otettu ulkomaalainen kieltäytyy allekirjoittamasta luetteloa, kahden säilöönottoyksikön virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.

Säilöön otetun ulkomaalaisen haltuun annetusta omaisuusluetteloon merkitystä omaisuudesta on tehtävä merkintä omaisuusluetteloon. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle on hänen pyynnöstään annettava jäljennös omaisuusluettelosta.

Säilöönottoyksikön on varastoitava 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen määrän ylittävä omaisuus säilössäpidon ajaksi, jos se säilöönottoyksikön säilytystilat huomioon ottaen on mahdollista. Varastoidut tavarat on palautettava säilöön otetulle ulkomaalaiselle hänen poistuessaan säilöönottoyksiköstä.

Jos omaisuutta ei voida varastoida, se palautetaan tai lähetetään säilöön otetun ulkomaalaisen kustannuksella hänen osoittamaansa paikkaan. Pilaantuva tavara voidaan hävittää todistajan läsnä ollessa. Alkoholijuoman ja muun alkoholipitoisen aineen hävittämisestä säädetään alkoholilain (1102/2017) 86 §:ssä . Huumausaineen toimittamisesta hävitettäväksi säädetään huumausainelain (373/2008) 28 §:ssä . (28.12.2017/1122)

Jos säilöön otettu ulkomaalainen säilöönottoyksiköstä poistuessaan jättää omaisuuttaan yksikköön, se voidaan toimittaa säilöön otetun kustannuksella hänen osoittamaansa paikkaan. Säilöön otetun ulkomaalaisen säilöönottoyksikköön hylkäämää tai jälkeensä jättämää, muuta kuin vähäarvoista omaisuutta on säilytettävä yksikössä kolme kuukautta, minkä jälkeen se siirtyy säilöönottoyksikön omistukseen.

Ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Käyttörahasta säädetään tarkemmin sisäministeriön asetuksella.

Ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa noudattaen, mitä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa säädetään.

Käyttörahan ja vastaanottorahan myöntää se vastaanottokeskus, jonka yhteydessä säilöönottoyksikkö toimii.

Säilöön otetulla ulkomaalaisella on oikeus saada välttämättömiä terveydenhuoltopalveluja.

Säilöön otetun ulkomaalaisen lääkityksestä, lääkkeiden hallussapidosta, hoidosta, tutkimuksesta ja muista terveydenhuoltopalveluista päättää säilöönottoyksikön järjestämä lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Jos säilöön otettua ulkomaalaista ei voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia säilöönottoyksikössä, hänet on lähetettävä riittävän valvonnan alaisena säilöönottoyksikön ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen.

Säilöön otetun ulkomaalaisen valvonnasta hoidon tai tutkimuksen aikana vastaa sen paikkakunnan poliisi, missä hoito tai tutkimus tapahtuu. Säilöönottoyksikön virassa oleva henkilö vastaa kuitenkin valvonnasta siihen saakka, kunnes poliisi voi ottaa valvonnan tehtäväkseen.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin soveltuvaa elämänhallintaa tukevaa toimintaa sekä mahdollisuus tiedotusvälineiden seuraamiseen ja kirjastopalvelujen käyttöön. Säilöön otetulle lapselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin soveltuvaa ja hänen ikäänsä nähden sopivaa vapaa-ajantoimintaa.

Ulkopuolisille henkilöille ja yhteisöille voidaan antaa lupa virkistys- ja opintotoiminnan järjestämiseen säilöönottoyksikössä.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle on järjestettävä tilaisuus ulkoilla vähintään yksi tunti päivässä.

Säilöönottoyksikössä on varattava hiljentymiseen soveltuva tila.

Säilöönottoyksikköön pääsyn edellytykseksi voidaan asettaa turvatarkastuksen suorittaminen ja henkilöllisyyden todistaminen. Säilöön otetun ulkomaalaisen luona vierailevan muun kuin yksityishenkilön kieltäytyminen turvatarkastuksesta voi johtaa tapaamisen järjestämiseen valvottuna tai erityisen valvotuissa olosuhteissa, jolloin tapaamisessa saa olla läsnä yksikön ohjaus- tai valvontatehtäviä hoitava tai niissä avustava henkilö. Erityisen valvotuissa olosuhteissa järjestettävässä tapaamisessa säilöön otettu ulkomaalainen ja vieraileva henkilö eivät saa olla fyysisessä kosketuksessa.

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua yhteydenpitoa saa valvoa tai rajoittaa tämän pykälän 3 ja 4 momentin nojalla ainoastaan, jos henkilö vierailee säilöön otetun ulkomaalaisen luona yksityishenkilönä.

Vieraiden pääsyn edellytykseksi säilöönottoyksikköön voidaan asettaa päällysvaatteiden ja mukana tuotujen tavaroiden jättäminen tapaamisen ajaksi säilöönottoyksikössä säilytettäviksi säilöönottoyksikön määräämällä tavalla.

Tapaaminen voidaan evätä, jos:

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tapaaminen voidaan kuitenkin säilöönottoyksikön johtajan päätöksellä järjestää valvottuna tai erityisen valvotuissa olosuhteissa, jos tapaamisen järjestäminen katsotaan kohtuulliseksi.

Jos on perusteltua syytä epäillä, että säilöön otetulle ulkomaalaiselle saapunut kirje-, posti- tai muu lähetys sisältää 22 b §:n 1 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen, sen saajaa voidaan pyytää avaamaan se henkilökunnan läsnä ollessa. Jollei asianomainen suostu avaamaan kirje-, posti- tai muuta lähetystä, se voidaan tarkastaa läpivalaisemalla tai avaamalla. Lähetystä ei saa kuitenkaan lukea. Tarkastus ja avaaminen on tehtävä todistajan läsnä ollessa.

Puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen käytöstä aiheutuu kohtuutonta haittaa säilöönottoyksikön toiminnalle tai muulle viranomaistoiminnalle.

Puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käyttö voidaan kieltää, jos sen perustellusta syystä arvioidaan vaarantavan ulkomaalaisen maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten taikka henkilöllisyyden selvittämisen tai jos voidaan perustellusta syystä olettaa, että puhelimen käyttö myötävaikuttaa rikoksen tekemiseen.

Valokuvaaminen sekä liikkuvan kuvan ja äänen tallentaminen säilöönottoyksikössä on kielletty. Säilöönottoyksikön johtaja voi kuitenkin antaa luvan valokuvaamiseen tai liikkuvan kuvan ja äänen tallentamiseen. Valokuvaamiseen taikka liikkuvan kuvan tai äänen tallentamiseen soveltuvan laitteen hallussapito voidaan kieltää tai sen käyttöä voidaan rajoittaa, jos valokuvaamista taikka liikkuvan kuvan tai äänen tallentamista koskevaa kieltoa on laitetta käyttäen rikottu tai jos on perusteltua syytä olettaa, että laitetta voidaan käyttää pakenemisen tai säilöönottoyksikköön tunkeutumisen valmisteluun taikka sen käytöllä on toisten asiakkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta vahingollisia vaikutuksia, joita ei ole käyttöä koskevalla ohjauksella voitu ratkaista. Asiakkaan suostumuksella on hänen käyttöönsä annettava kielletyn laitteen tilalle veloituksetta laite, josta kiellon aiheuttaneet ominaisuudet puuttuvat.

Ulkomaalaisen oikeutta olla yhteydessä säilöönottoyksikön ulkopuolelle televiestintää, muuta sähköistä viestintää tai muuta tämän kaltaista teknistä yhteyttä käyttämällä voidaan rajoittaa 17 §:ssä säädetyillä perusteilla ottamalla matkapuhelin tai muu viestintälaite pois ulkomaalaiselta kiellon ajaksi.

Ulkomaalaiselle voidaan antaa lupa poistua säilöönottoyksiköstä vakavasti sairaana olevan lähiomaisen tai muun läheisen henkilön tapaamista tai hautaamista varten tai muusta vastaavasta erittäin tärkeästä syystä. Valvonnasta poistumisluvan aikana vastaa poliisi.

Säilöön otettuja ulkomaalaisia ja säilöönottoyksikön tiloja on valvottava siten kuin säilössäpidon tarkoitus, säilöönottoyksikön järjestys, säilössäpidon varmuus tai poistumisen estäminen sekä ulkomaalaisten ja muiden henkilöiden turvallisuus edellyttävät.

Yksikön ohjaus- tai valvontatehtäviä hoitava henkilö saa valvoa majoitustiloja käymällä niissä. Jos ulkomaalaisten tai muiden henkilöiden turvallisuuden takaaminen tai säilöönottoyksikön järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä välttämättä edellyttää, yksikön ohjaus- tai valvontatehtäviä hoitava henkilö saa tarkastaa majoitustiloissa olevat esineet ja aineet siten kuin 21 §:n 2 momentissa säädetään.

Valvonta on järjestettävä niin, ettei se loukkaa säilöön otetun ulkomaalaisen tai muiden henkilöiden yksityiselämän suojaa eikä siitä aiheudu heille tarpeetonta haittaa.

Säilöönottoyksikön valvonnasta vastaavat yksikön johtaja sekä ohjaus- tai valvontatehtäviä hoitavat henkilöt.

Säilöönottoyksikön tiloja voidaan valvoa teknisillä laitteilla. Yksikön majoitus- ja saniteettitiloja sekä vierashuoneita ei kuitenkaan saa valvoa kuvaa tai ääntä tallentaen.

Teknistä valvontaa käytetään säilössäpidon tarkoituksen, säilöönottoyksikön järjestyksen, säilössäpidon varmuuden sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten ja muiden henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Teknisestä valvonnasta on viipymättä ilmoitettava valvonnan kohteena olevalle henkilölle.

Teknisen valvonnan yhteydessä kertynyttä kuvaa, ääntä ja muuta tietoa voidaan tallentaa säilöön otettujen ulkomaalaisten asianmukaisen kohtelun turvaamiseksi.

Tallennetta saadaan käyttää säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelun asianmukaisuuden selvittämiseksi, yleisen valvomisen tarpeita varten sekä säilöönottoyksikössä tehdyksi epäillyn rikoksen selvittämiseksi.

Teknisestä valvonnasta syntyvät tallenteet tulee hävittää sen jälkeen, kun niiden käyttötarvetta ei enää ole ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua tallenteella esiintyvän ulkomaalaisen poistuttua säilöönottoyksiköstä.

Säilöönottoyksikössä voidaan tehdä turvatarkastuksia turvallisuudesta huolehtimiseksi, järjestyksen turvaamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi sekä muutoin, jos on perusteltua syytä epäillä, että säilöön otetulla ulkomaalaisella on hallussaan 22 b §:n 1 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.

Turvatarkastuksessa voidaan tarkastaa metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen, käsin vaatteiden päältä koskettaen tai tunnustellen sekä mukana oleva omaisuus myös muulla tavoin seuloen säilöönottoyksikköön saapuva tai siellä oleskeleva säilöön otettu ulkomaalainen ja hänen mukanaan olevat esineet ja aineet sen selvittämiseksi, ettei hänellä ole mukanaan 22 b §:n 1 momentissa tarkoitettua kiellettyä esinettä tai ainetta. Suoritettaessa turvatarkastus käsin vaatteiden päältä koskettaen tai tunnustellen, tarkastuksen suorittavan henkilön on oltava samaa sukupuolta kuin tarkastettava henkilö.

Säilöön otetun ulkomaalaisen lisäksi voidaan muu säilöönottoyksikköön saapuva tai siellä oleskeleva henkilö tarkastaa siten kuin säilöön otetun ulkomaalaisen tarkastamisesta säädetään 2 momentissa. Jos henkilö kieltäytyy turvatarkastuksesta, noudatetaan, mitä 15 §:ssä säädetään.

Turvatarkastus on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.

Jos säilöön otettua ulkomaalaista epäillään 22 b §:n 1 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen hallussapidosta, hänelle voidaan suorittaa henkilöntarkastus.

Henkilöntarkastus käsittää sen tutkimisen, mitä henkilöllä on vaatteissaan tai muutoin yllään.

Henkilöntarkastus on suoritettava hienotunteisesti ja todistajan läsnä ollessa. Henkilöntarkastusta ei saa suorittaa eikä henkilöntarkastusta suoritettaessa saa olla läsnä eri sukupuolta oleva henkilö, jollei hän ole lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Säilöönottoyksikössä voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on tarpeen säilöön otettujen ulkomaalaisten tai muiden henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi taikka säilöönottoyksikön järjestystä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. Erityistarkastuksen voi suorittaa säilöönottoyksikön henkilöstö tai säilöönottoyksikön johtajan pyynnöstä poliisi, Tulli tai rajavartiolaitos yhdessä säilöönottoyksikön henkilöstön kanssa.

Tarkastaa voidaan säilöönottoyksikön tilat ja niissä oleva irtaimisto sekä esineet ja aineet. Kun säilöönottoyksikössä suoritetaan erityistarkastus, turva- tai henkilöntarkastus voidaan suorittaa kaikille tarkastettavassa tilassa oleville henkilöille. Tarkastettavat voidaan eristää tarkastuksen ajaksi huoneisiinsa.

Erityistarkastuksessa voidaan käyttää myös koulutettua koiraa.

Säilöönottoyksikössä ei saa pitää hallussa esinettä tai ainetta:

Jos säilöönottoyksikön henkilöstö ei voi kohtuudella selvittää sitä, onko jonkin esineen sisällä tai sisältyykö johonkin aineeseen kiellettyjä esineitä tai aineita, esine tai aine voidaan turvatarkastuksen yhteydessä ottaa pois. Tällaista esinettä tai ainetta ei myöskään tarvitse ottaa vastaan säilöön otetulle ulkomaalaiselle toimitettavaksi.

Muutoin sallitun esineen tarkastaminen sen mahdollisesti sisältämän kielletyn esineen tai aineen varalta voidaan antaa ulkopuolisen suoritettavaksi säilöön otetun ulkomaalaisen kustannuksella, jos tämä ei edellytä säilöönottoyksikön henkilöstöltä kohtuutonta vaivaa.

Edellä 22 b §:n 1 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet on otettava tarkastettavalta pois. Ne on varastoitava säilössäpidon ajaksi ja palautettava säilöön otetulle ulkomaalaiselle vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei omaisuuden palauttamisesta, luovuttamisesta tai hävittämisestä muualla laissa toisin säädetä.

Jollei esinettä tai ainetta voida tuolloin vaaratta palauttaa, se on luovutettava poliisille joko säilöön otetulle ulkomaalaiselle palauttamista tai poliisilain (872/2011) 2 luvun 15 §:ssä säädettyjä toimenpiteitä varten.

Säilöönottoyksikössä vierailevalta henkilöltä pois otettu esine tai aine palautetaan henkilölle hänen poistuessaan säilöönottoyksiköstä, jollei omaisuuden palauttamisesta, luovuttamisesta tai hävittämisestä muualla laissa toisin säädetä.

Säilöönottoyksikössä pidetään pöytäkirjaa:

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä tehtävän pöytäkirjan allekirjoittaa tarkastuksen tekijä ja todistajana läsnä ollut henkilö. Esineiden ja aineiden poisottamista koskevaan pöytäkirjaan on pyydettävä myös asianomaisen säilöön otetun ulkomaalaisen allekirjoitus.

Tarkemmat säännökset pöytäkirjaamisesta annetaan sisäministeriön asetuksella.

Säilöönottoyksikön johtaja tai hänen määräyksestään ohjaus- ja valvontatehtävissä toimiva virkamies tai viranhaltija päättää:

Jos asia on kiireellinen, saa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tehdä muukin säilöönottoyksikön virkamies tai viranhaltija.

Edellä 15 §:n 1 momentissa ja mainitun pykälän 4 momentin 3 ja 4 kohdassa sekä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä ja 19 §:ssä tarkoitetusta poistumisluvasta päättää päällystöön kuuluva poliisimies.

Säilöönottoyksikön johtajan taikka muun 1 tai 2 momentissa tarkoitetun virkamiehen tai viranhaltijan on pantava täytäntöön 3 momentissa tarkoitettu päätös.

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla käräjäoikeuteen.

Kun tässä laissa tarkoitetusta asiasta tehdään päätös, asianosaiselle on samalla annettava kirjallinen valitusosoitus. Valitusosoituksessa on mainittava tuomioistuin, jolle valitus asiassa voidaan tehdä, valituksen tekemistä koskeva määräaika sekä selostettava muutoin, mitä valitusta tehtäessä on noudatettava.

Muutosta ei kuitenkaan saa hakea valittamalla tämän lain nojalla annetusta päätöksestä, joka koskee:

Muutoksenhausta vastaanottorahaa tai toimeentulotukea koskevaan päätökseen säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa.

Toimivaltainen tuomioistuin on sen paikkakunnan käräjäoikeus, jonka tuomiopiirin alueella säilöön otettua ulkomaalaista säilytetään.

Muutoksenhakua koskevaa asiaa käsiteltäessä käräjäoikeus on päätösvaltainen myös silloin, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnosta säädetään.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973) 5 §:ssä tarkoitettua selvitystä taloudellisista oloista ei tarvitse esittää, jollei käräjäoikeus toisin määrää.

Valitus on tehtävä kirjallisesti viikon kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätös tai asiakirja valitusosoituksineen on annettu säilöön otetulle ulkomaalaiselle tiedoksi. Valituskirjelmä toimitetaan säilöönottoyksikön johtajalle.

Johtajan on toimitettava valituskirjelmä välittömästi käräjäoikeuden kansliaan sekä liitettävä siihen jäljennökset kertyneestä asiakirja-aineistosta ja oma selvityksensä. Jos valituksen alaisen päätöksen on tehnyt poliisi, johtajan on pyydettävä poliisia toimittamaan valituskirjelmään päätöstään koskeva asiakirja-aineisto ja oma selvityksensä siten, että valituskirjelmä voidaan välittömästi toimittaa tuomioistuimen kansliaan.

Asiakirjoja käräjäoikeudelle toimitettaessa on ilmoitettava, milloin valituskirjelmä on saapunut johtajalle. Tuomioistuimen on viivytyksettä annettava valittajalle ja päätöksen tekijälle tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä valittajan poissaolon seurauksista.

Jos säilöön otettu ulkomaalainen on toimittanut valituskirjelmän määräajassa suoraan toimivaltaiseen tuomioistuimeen, hän ei menetä puhevaltaansa.

Valitus ei keskeytä päätöksen tai ratkaisun täytäntöönpanoa, jollei tuomioistuin toisin määrää.

Säilöönottoyksikön johtajan tulee huolehtia siitä, että säilöön otetulla ulkomaalaisella on mahdollisuus laatia valituskirjelmä ja että hänellä on käytännön mahdollisuus osallistua valituksen käsittelyyn tuomioistuimessa.

Ulkomaalaisella on oikeus käyttää avustajaa ja tulkkia tämän lain mukaisissa asioissa.

Poliisi vastaa säilöön otetun ulkomaalaisen kuljettamisesta käräjäoikeuden istuntoon.

Valituksen tekijällä on oikeus olla läsnä käräjäoikeudessa. Valitus voidaan käsitellä valituksen tekijän poissaolosta huolimatta, jollei käräjäoikeus pidä hänen henkilökohtaista kuulemistaan tarpeellisena.

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tai ratkaisun tekijän tai häntä edustavan virkamiehen tai viranhaltijan on oltava läsnä käräjäoikeudessa valitusta käsiteltäessä.

Käräjäoikeuden on otettava muutoksenhaun alainen asia käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua siitä, kun valitus on saapunut käräjäoikeuteen. Määräaikaa laskettaessa ei sovelleta, mitä säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 5 §:ssä säädetään. (12.8.2016/651)

Käräjäoikeuden päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 3 luvun mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot 3 luvun mukaisia palveluja tuottavalta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Edellä 3 luvun mukaisia palveluja tuottavalla julkisella tai yksityisellä palvelujen tuottajalla, jonka asiakas säilöön otettu ulkomaalainen on, on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä Maahanmuuttovirastolta ja säilöönottoyksiköltä palvelujen tuottamisen kannalta välttämättömät tiedot.

Ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyllä edustajalla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot Maahanmuuttovirastolta ja säilöönottoyksiköltä sekä tämän lain 3 luvun mukaisia palveluja tuottavalta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Salassapitovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) .

Säilöönottoyksikön johtajalla ja säilöönottoyksikön virkasuhteisella henkilöstöllä on säilöönottoyksikössä tehtäväänsä suorittaessaan tai 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua valvontatehtävää hoitaessaan oikeus käyttää voimakeinoja:

Voimankäyttövälineiden käyttö on kielletty 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa. Säilöönottoyksikön virkasuhteisella, voimankäyttövälineiden käyttöön koulutuksen saaneella henkilöllä on oikeus 1 momentin 3–7 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa käyttää sellaisia voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut välinekohtaisen koulutuksen. Tällaisia voimankäyttövälineitä ovat kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka. Voimankäyttövälineiden käyttö edellyttää koulutusta. Voimankäyttövälineiden käyttöä koskevan koulutuksen toteuttamisesta säädetään tarkemmin sisäministeriön asetuksella.

Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia. Voimakeinojen käyttöä harkittaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut seikat, joilla on merkitystä tilanteen kokonaisarvioinnin kannalta. Voimankäyttövälineiden käyttöön saa turvautua vain viimesijaisena keinona.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Säilöönottoyksikön johtajan ja ohjaus- ja valvontatehtäviä hoitavan henkilöstön on oltava virkasuhteista. Säilöönottoyksikön johtajalta edellytetään tehtävään soveltuvaa tutkintoa, hyvää perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja tehtävän edellyttämää vieraan kielen taitoa. Säilöönottoyksikön johtajana voi toimia myös sen vastaanottokeskuksen johtaja, jonka yhteydessä säilöönottoyksikkö toimii. Ohjaus- ja valvontatehtäviin vaaditaan alalle sopivaksi katsottavaa koulutusta ja työkokemusta sekä kohtuullinen englannin kielen tai muun vieraan kielen taito.

Säilöönottoyksikön johtaja voi siirtää tässä laissa hänelle säädettyä toimivaltaa määräämälleen säilöönottoyksikön muulle esimiesasemassa olevalle virkamiehelle.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.

Säilöönottoyksikköön siirretään sen aloittaessa toimintansa poliisin säilytystiloissa tai rangaistuslaitoksissa olevia ulkomaalaisia säilöönoton jatkamiseksi. Siirtäminen ei edellytä käräjäoikeuden päätöstä. Siirrosta ei saa hakea muutosta valittamalla.