Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

1145/2001

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Meripelastuslaki

Ajantasainen
Säädöskäännökset
Asiasanat
Meripelastus, Vesiliikenne
Säädöksen tyyppi
Laki
Hallinnonala
Sisäministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2001/1145/ajantasa/2022-07-08/fin

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan Suomen meripelastustoimen vastuualueella vaarassa olevien ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, heille annettavaan ensihoitoon sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamiseen ( meripelastustoimi ). Tässä laissa säädetään lisäksi merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaisista, puhelinvälitteisten lääkäripalveluiden tuottamisesta aluksille, merenkulun avustuspalvelusta, eräiden hätämerkinantovälineiden käyttämisen luvanvaraisuudesta sekä merialueella tapahtuvasta ensihoitopalvelusta. (29.12.2009/1660)

Tätä lakia ei sovelleta ihmishengen pelastamiseen satamassa maihin kiinnitettynä olevalla aluksella.

Aluksen ja siinä olevan lastin pelastamisesta sekä alusöljy- ja aluskemikaalivahingon torjunnasta säädetään erikseen.

2 § (29.12.2009/1660)Käsitteet ja määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1)

vaaratilanteella :

a)

tilannetta, jolloin vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä taikka jolloin muuten on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi;

b)

tilannetta, jolloin voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai jolloin avuntarpeen selvittämiseksi suoritetut tiedustelut ovat olleet tuloksettomia;

c)

tilannetta, jolloin on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa;

2)

etsintä- ja pelastusyksiköllä (Search and rescue unit, SRU) alusta tai ilma-alusta, jossa on meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtävän hoitamista varten koulutettu miehistö ja joka on tehtävän hoitamiseen varustettu;

3)

meripelastustoimen vastuualueella (Search and rescue region, SRR) merialuetta, joka käsittää Suomen aluevedet, niillä olevan saariston sekä aluevesiin välittömästi liittyvän kansainvälisen merialueen osan, josta on naapurivaltioiden kanssa erikseen sovittu;

4)

meripelastuslohkolla (Search and rescue sub-region, SRS) meripelastustoimen vastuualueen osa-aluetta, joka yleensä käsittää asianomaisen merivartioston toimialueen ja lisäksi muun sen läheisyydessä olevan osan meripelastustoimen vastuualueesta sen mukaan kuin asiasta on tarkemmin sovittu tai määrätty sekä jolla asianomainen merivartiosto vastaa meripelastustoimesta;

5)

meripelastuskeskuksella (Maritime rescue co-ordination centre, MRCC) erikseen määrättyä merivartioston johtokeskusta, joka on Suomen meripelastustoimen vastuualueen valtakunnallinen johtokeskus ja Suomen meripelastustoimen kansainvälinen yhteyspiste sekä joka huolehtii johtamis- ja viestitysvalmiuden jatkuvasta ylläpitämisestä ja etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisesta meripelastuslohkonsa alueella;

6)

meripelastuslohkokeskuksella (Maritime rescue sub-centre, MRSC) erikseen määrättyä merivartioston johto- tai muuta keskusta, joka itsenäisesti tai meripelastuskeskukselle alistettuna huolehtii johtamis- ja viestitysvalmiuden jatkuvasta ylläpitämisestä sekä etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisesta meripelastuslohkonsa alueella tai muulla erikseen määrätyllä alueella;

7)

meripelastuksen johtokeskuksella meripelastuskeskusta ja meripelastuslohkokeskusta;

8)

meripelastustoimen johtajalla (Search and rescue co-ordinator, SC) meripelastuslohkon meripelastustoimen järjestelyistä vastaavaa merivartioston komentajaa;

9)

meripelastusjohtajalla (Search and rescue mission co-ordinator, SMC) meripelastuksen johtokeskuksessa toimivaa rajavartiomiestä, jonka tehtävänä on johtaa etsintä- ja pelastustoimintaa;

10)

onnettomuuspaikan johtajalla (On-scene co-ordinator, OSC) henkilöä, jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan alaisuudessa johtaa ja sovittaa yhteen etsintä- ja pelastustoimintaa onnettomuusalueella;

11)

lentotoiminnan koordinaattorilla (Aircraft co-ordinator, ACO) henkilöä, jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan alaisuudessa johtaa ja sovittaa yhteen etsintä- ja pelastustoiminnan lentotoimintaa onnettomuusalueella;

12)

monialaonnettomuudella onnettomuutta tai vaaratilannetta, jossa vaara uhkaa ihmishengen ohella ympäristöä, alusta, sen lastia tai muuta omaisuutta;

13)

ensihoitopalvelulla kokonaisuutta, johon sisältyy äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön;

(19.9.2014/752)

14)

turvallisuusradioviestinnällä radioviestintää, jota harjoitetaan ihmishengen tai omaisuuden turvaamiseksi ja pelastamiseksi;

15)

merenkulun avustuspalvelulla (Maritime assistance service, MAS) välityspalvelua, joka tukee meripelastustoimen varautumissuunnittelua ja ennakoivaa toimintaa merenkulun vaara- ja onnettomuustilanteita varten sekä tarjoaa aluksille kansallisen yhteyspisteen avustustarpeille ja ilmoituksille;

16)

puhelinvälitteisillä lääkäripalveluilla (Telemedical assistance service, TMAS) satelliitin ja matkapuhelinverkon välityksellä merellä oleville aluksille annettavia kiireellisiä lääkintäpalveluja erikoislääkäripalvelut mukaan lukien;

17)

COSPAS-SARSAT-järjestelmällä kansainvälistä etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmää, jonka avulla välitetään satelliitin kautta merenkulun, ilmailun tai henkilökohtaisten hätälähettimien hätäviestejä;

(19.9.2014/752)

18)

pelastustoimen erikoiskoulutetulla meritoimintaryhmällä (Maritime Incidence Response Group, MIRG) pelastuslaitosten henkilöstöstä koostuvaa ja meripelastustoimen erityistilanteisiin koulutettua ja varustettua erikoisryhmää.

(19.9.2014/752)

3 § (29.12.2009/1660)Johtava meripelastusviranomainen

Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Tässä tarkoituksessa se:

1)

huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnasta samoin kuin meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisesta;

2)

johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa;

3)

vastaa vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamisesta sekä puhelinvälitteisten lääkäripalveluiden välittämisestä aluksille;

4)

osallistuu vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn;

5)

vastaa merenkulun avustuspalvelusta;

6)

vastaa COSPAS-SARSAT-järjestelmällä välitettyjen merenkulun, ilmailun tai henkilökohtaisten hätälähettimien hätäviestien vastaanottamisesta ja välittämisestä kansalliselle vastuutaholle sekä COSPAS-SARSAT-järjestelmään liittyvien asioiden kansallisesta yhteensovittamisesta;

7)

antaa meripelastustoimeen liittyvää johtamiskoulutusta sekä tarvittaessa muutakin meripelastustoimeen liittyvää koulutusta ja valistusta.

4 § (23.11.2018/993)Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat

Hätäkeskuslaitos, Ilmatieteen laitos, pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu hyvinvointialueen pelastusviranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, poliisi, Puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysviranomaiset, Tulli ja ympäristöviranomaiset ( muu meripelastusviranomainen ) ovat Rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. (8.7.2022/618)

Muiden meripelastusviranomaisten tehtävät meripelastustoimessa ovat seuraavat:

1)

Hätäkeskuslaitos osallistuu etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan;

2)

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa alusturvallisuudesta ja sen kehittämisestä sekä antaa Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta;

3)

Ilmatieteen laitos antaa Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta sekä tuottaa Rajavartiolaitokselle meripelastustoimen tarvitsemat sää- ja meripalvelut;

4)

Väylävirasto vastaa väyläverkosta ja sen kehittämisestä sekä alusliikennepalvelulaissa (623/2005) tarkoitetun alusliikennepalvelun järjestämisestä, toimittaa Rajavartiolaitokselle ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä ja toimeenpanee Rajavartiolaitoksen tekemiä alusliikennettä koskevia päätöksiä alusliikennepalvelun tarjoajan avustamana sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi sille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa;

5)

hyvinvointialueen pelastustoimi, poliisi ja Tulli osallistuvat etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi niille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa; hyvinvointialueen pelastustoimi osallistuu pelastustoimen erikoiskoulutetun meritoimintaryhmän toimintaan, jos tästä on hyvinvointialueen pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen kesken erikseen sovittu;

6)

Puolustusvoimat valvoo merialuetta onnettomuus- ja vaaratilanteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyen sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi sille kuuluvaa erityisasiantuntemusta, henkilöstöä ja kalustoa;

7)

sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaavat ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä puhelinvälitteisten lääkäripalveluiden tuottamisesta;

8)

ympäristöviranomaiset antavat Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta.

(28.12.2018/1356)

Ilmailulaissa (864/2014) tarkoitettu ilmaliikennepalvelun tarjoaja sekä alusliikennepalvelun tarjoaja osallistuvat korvauksetta meripelastustoimen yhteistyön kehittämiseen, meripelastustoimen valmiuden ylläpitoon sekä etsintä- ja pelastustoimintaan siltä osin kuin niillä on tarkoituksenmukaista toimialaansa liittyvää asiantuntemusta, henkilöstöä ja kalustoa. Yhteistoiminnan tarkemmasta sisällöstä voidaan sopia tarkemmin Rajavartiolaitoksen ja ilmaliikennepalvelun tarjoajan sekä Rajavartiolaitoksen ja alusliikennepalvelun tarjoajan välisellä sopimuksella.

Muut kuin edellä tarkoitetut valtion viranomaiset, yhtiöt ja laitokset antavat pyynnöstä korvauksetta Rajavartiolaitoksen ja muun meripelastusviranomaisen käyttöön niille kuuluvaa asiantuntemusta, henkilöstöä ja kalustoa siltä osin kuin se on tarpeen valmiussuunnittelua varten tai vaaratilanteessa.

5 §Neuvottelukunta ja johtoryhmät

Meripelastustoimen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa varten rajavartiolaitoksen apuna on meripelastustoimen neuvottelukunta.

Merivartioston apuna on meripelastuslohkon johtoryhmä, jonka tehtävänä on avustaa merivartiostoa meripelastustoimen suunnittelussa. Vaaratilanteen sitä edellyttäessä johtoryhmän tehtävänä on meripelastustoimen johtajan ja meripelastusjohtajan tukena sovittaa yhteen viranomaisten, vapaaehtoisten yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä muiden tahojen meripelastustoimen alaan kuuluvat tehtävät. Jos vaaratilanteen laajuus tai erityinen vakavuus sitä edellyttää, meripelastuslohkon johtoryhmää voidaan laajentaa viranomaisten sekä vapaaehtoisten yhdistysten ja muiden yhteisöjen valtakunnallisen johdon edustajilla taikka asiantuntijoilla. (29.12.2009/1660)

Onnettomuuspaikan johtajan avuksi tarvittaessa asetettavasta onnettomuuspaikan johtoryhmästä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

6 §Vapaaehtoistoiminta

Meripelastustoimessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoisia yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, ei kuitenkaan tehtävässä, johon sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Rajavartiolaitos voi antaa meripelastustoimen alaan kuuluvia tehtäviä sekä koulutus- ja valistustehtäviä meripelastustoimen alalla toimivan vapaaehtoisen yhdistyksen tai muun yhteisön suoritettavaksi.

7 §Meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta

Meripelastuskeskus päättää valtioiden välisen sopimuksen tai vieraan valtion pyynnön perusteella käytettävissä olevan avun antamisesta ulkomaille meripelastustoimen alaan kuuluvassa asiassa, milloin se on ihmishenkien pelastamiseksi tarpeen. Meripelastuskeskus päättää myös avun pyytämisestä ulkomailta, milloin se on ihmishenkien pelastamiseksi tarpeen.

Meripelastuskeskuksen tulee 1 momentissa tarkoitettua apua vastaanotettaessa avustaa ulkomaalaisia etsintä- ja pelastusyksiöitä niiden maahantuloon liittyvissä lupa-, ilmoitus- ja vastaavissa asioissa sen mukaan kuin maahantulon edellytyksistä erikseen säädetään tai Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa määrätään.

8 § (29.12.2009/1660)Valmiusvaatimukset

Meripelastustoimi on suunniteltava ja järjestettävä niin, että siihen kuuluvat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Meripelastustoimen johtaja vastaa meripelastuslohkollaan meripelastustoimen johtamisesta ja meripelastusvalmiuden ylläpidosta.

Rajavartiolaitos pitää sille osoitettujen voimavarojen asettamissa rajoissa muiden meripelastustoimen tehtäviin soveltuvien etsintä- ja pelastusyksiköiden lisäksi valmiudessa helikoptereita, jotka muiden tehtäviensä ohella soveltuvat meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtävien suorittamiseen. Meripelastustoimen päivystysvalmiudessa olevalla helikopterilla tulee voida osallistua etsintä- ja pelastustehtävään liittyvään perustasoiseen ensihoitopalveluun.

Yksittäistä vaaratilannetta koskevia etsintä- ja pelastustoimia mitoitettaessa on pyrittävä jättämään voimavaroja myös muiden samanaikaisten vaaratilanteiden etsintä- ja pelastustoimenpiteiden hoitamiseen, jos se on mahdollista tälle laille asetettujen tavoitteiden siitä vaarantumatta.

9 § (29.12.2009/1660)Pelastustoimien etusijajärjestys

Monialaonnettomuuden pelastustoimissa ihmishengen pelastaminen on ensisijainen tavoite. Samaan monialaonnettomuuteen liittyvät muut pelastus- ja torjuntatoimet on sovitettava yhteen ihmishengen pelastamiseen tähtäävien toimien kanssa meripelastustoimen johtajan tai meripelastusjohtajan määräämällä tavalla.

10 §Velvollisuus osallistua meripelastustoimeen

Jokaisen on viipymättä välitettävä vaaratilannetta koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sekä ilmoitettava sitä koskevat havainnot ja toimenpiteet asianomaiselle meripelastuksen johtokeskukselle. (29.12.2009/1660)

Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä, on velvollinen, jos se häntä itseään tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi.

Meripelastusjohtajan määräyksestä on jokainen työkykyinen henkilö, joka oleskelee vaara- tai onnettomuusalueella taikka sen läheisyydessä, velvollinen, jos se on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimiseksi tai pelastamiseksi välttämätöntä, avustamaan meripelastustoimen tehtävässä, jollei pätevä syy ole esteenä. Erityisestä syystä voidaan muuallakin oleskeleva henkilö velvoittaa avustamaan meripelastustoimen tehtävässä. Avustamaan määrätty ei saa, ellei siihen ole pakottavaa syytä, poistua tehtävästä ennen kuin meripelastusjohtaja on antanut siihen luvan.

11 §Velvollisuus luovuttaa omaisuutta meripelastustoimen tehtävässä käytettäväksi

Meripelastusjohtaja voi määrätä, jos se on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimiseksi tai pelastamiseksi välttämätöntä, antamaan meripelastustoimen tehtävässä käytettäväksi aluksia, ilma-aluksia ja muita kulkuneuvoja, elintarvikkeita, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä, viestivälineitä, muuta kalustoa ja tarvikkeita sekä poltto- ja voiteluaineita.

11 a § (13.7.2018/582)Etsintä- ja pelastusalueen eristäminen

Meripelastusjohtaja voi tilapäisesti kieltää liikkumisen etsintä- ja pelastusalueen merialueella ja rajoittaa sitä, jos se on välttämätöntä etsintä- ja pelastustoiminnan tehokkaan suorittamisen turvaamiseksi ja uusien vaaratilanteiden välttämiseksi.

Alusliikennepalvelulaissa tarkoitetulla VTS-alueella meripelastusjohtajan 1 momentin nojalla tekemän päätöksen etsintä- ja pelastusalueen eristämisestä toimeenpanee alusliikenteen osalta alusliikennepalvelun tarjoaja.

Meripelastusjohtaja voi pyytää ilmaliikennepalvelun tarjoajaa toimivaltansa rajoissa kieltämään liikkumisen etsintä- ja pelastusalueen ilmatilassa ja rajoittamaan sitä, jos se on välttämätöntä etsintä- ja pelastustoiminnan tehokkaan suorittamisen turvaamiseksi.

12 § (10.5.2019/640)Meripelastusrekisteri

Meripelastustoimen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi sekä vaaratilannetta koskevien tapahtumien ja siihen liittyvien etsintä- ja pelastustoimenpiteiden jälkikäteiseksi selvittämiseksi Rajavartiolaitoksen esikunta pitää valtakunnallista meripelastusrekisteriä vaaratilanteiden varalta laadituista toimintasuunnitelmista sekä vastaanotetuista hätäilmoituksista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä.

Meripelastustapahtumaa koskevia tietoja, ei kuitenkaan matkaviestimen sijaintitietoja eikä muita henkilötietoja kuin alusten ja ilma-alusten tunnistenumeroita, voidaan käsitellä salassapitosäännösten estämättä myös eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU)2016/1624 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 25 artiklassa tarkoitetun kansallisen tilannekuvan tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi, jos tapahtumalla on liityntä rajaturvallisuuteen. (30.12.2020/1247)

13 §Meripelastusrekisterin tiedot

Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa meripelastustoimen toimintavalmiuden ylläpitämiseksi meripelastustoimen tehtävien hoitamiseen varautuneiden henkilöiden valmius-, tunniste- ja yhteystiedot sekä merenkulun, ilmailun ja henkilökohtaisten hätälähettimien tunnistetiedot ja haltijoiden ilmoittamat yhteystiedot onnettomuuksien varalta. (19.9.2014/752)

Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa seuraavat hätäilmoituksen tekemiseen ja vastaanottamiseen liittyvät tiedot:

1)

hätäilmoituksen tekijän yksilöimiseksi tiedot hänen nimestään, henkilötunnuksestaan tai syntymäajastaan, syntymäpaikastaan ja -maastaan, sukupuolestaan, kansalaisuudestaan tai kansallisuudestaan sekä muut tunniste- ja yhteystiedot;

2)

hätäilmoituksen tekoaika ja -tapa;

3)

hätäilmoitusta koskevat liittymän tunnistamistiedot ja matkaviestimen sijaintitiedot sekä tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta;

4)

hätäilmoituksen vastaanottajan nimi sekä muut tunniste- ja yhteystiedot.

Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa vaaratilanteen johdosta seuraavat tiedot:

1)

hätäilmoituksen kohteena olevan tai vaaratilanteesta pelastetun henkilön yksilöimiseksi tiedot hänen nimestään, henkilötunnuksestaan tai syntymäajastaan, syntymäpaikastaan ja -maastaan, sukupuolestaan, kansalaisuudestaan tai kansallisuudestaan sekä muut tunniste- ja yhteystiedot;

2)

tiedot 1 kohdassa tarkoitetun henkilön terveydentilasta, jos tiedoilla voidaan olettaa olevan merkitystä etsintä- ja pelastustoimenpiteiden tarkoituksenmukaiselle suorittamiselle;

3)

tiedot vaaratilanteesta pelastetulle henkilölle suoritetuista hoitotoimenpiteistä;

4)

muut tiedot hätäilmoituksen johdosta tai vaaratilanteessa suoritetuista toimenpiteistä.

Hätäilmoituksen nauhoite tai vastaava tekninen tallenne saadaan säilyttää rekisteritietojen yhteydessä.

14 § (10.5.2019/640)Oikeus tietojen saamiseen viranomaisilta sekä alus- ja ilmaliikennepalvelujen tarjoajilta

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta muulta meripelastusviranomaiselta meripelastustoimen suunnittelua varten kyseisen viranomaisen toimintavalmiutta ja sijoittautumista koskevat tiedot sekä henkilöstön valmius-, tunniste- ja yhteystiedot. Rajavartiolaitoksella on oikeus saada vastaavat tiedot alus- ja ilmaliikennepalvelujen tarjoajilta sekä oikeus luovuttaa tietoja alus- ja ilmaliikennepalvelujen tarjoajille.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rajavartiolaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä korvauksetta tietoja meripelastustoimen valmiussuunnittelua ja vaaratilanteessa meripelastustoimen tehtävien suorittamista varten seuraavasti:

1)

Liikenne- ja viestintävirastolta liikenneasioiden rekisteristä ajoneuvoa, venettä, alusta ja ilma-alusta sekä niiden omistajia ja haltijoita koskevia tietoja, radioluparekisteristä radiolaitetta sekä sen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja, tietoja radiolaitteen sijainnista, ilmailun hätäpaikannuslähetinrekisteristä ilma-alusta sekä ilma-aluksen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja sekä ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä;

2)

kalastusviranomaisilta kalastusalusta, aluksen omistajaa ja haltijaa sekä aluksen toimintaa koskevia tietoja;

3)

kunnan satamalaitokselta aluksia sekä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;

4)

alusliikennepalvelun tarjoajalta alusliikennettä koskevia tietoja ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalta ilma-alusliikennettä koskevia tietoja;

5)

Puolustusvoimilta merialueen valvontaa koskevia tietoja;

6)

hätäkeskustietojärjestelmästä, poliisin tehtäväilmoitusrekisteri mukaan lukien, hätäilmoitusta ja vaaratilannetta koskevia tietoja, tietoja henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden turvaamiseksi sekä merellä toimivien viranomaisten yksiköiden valmius- ja paikkatietoja;

7)

Ahvenanmaan maakunnan rekisteriviranomaiselta ajoneuvoa, alusta ja huvivenettä sekä niiden omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja.

Henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain (639/2019) 7–9 ja 15 §:ssä ja aluevalvontalain (755/2000) 30 §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja voidaan vaaratilanteessa tarvittaessa käyttää etsintä- ja pelastustoimenpiteiden järjestämiseksi.

15 § (29.12.2009/1660)Oikeus tietojen saamiseen yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada salassapitosäännöksen estämättä korvauksetta varustamolta, luotsauspalvelun ja jäänmurtopalvelun tuottajalta, veneilyalan järjestöltä, matka-, rahti-, satama-, turvallisuus- ja pelastuspalveluja tarjoavalta yritykseltä sekä telakkayritykseltä alusta sekä sen miehistöä, matkustajia ja lastia koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen meripelastustoimen valmiussuunnittelua varten ja vastaavasti vaaratilanteessa meripelastustoimen tehtävien suorittamista varten.

Oikeudesta tietojen saamiseen teleyritykseltä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 321 §:ssä . (10.5.2019/640)

16 § (10.5.2019/640)

16 § on kumottu L:lla 10.5.2019/640 .

17 § (10.5.2019/640)Tietojen luovutustapa

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada 14 ja 15 §:ssä tarkoitetut tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla siten kuin käytännön menettelyistä erikseen sovitaan tai muulla tavalla.

18 §Henkilötietojen poistaminen meripelastusrekisteristä

Henkilötieto tulee poistaa meripelastusrekisteristä, kun sen säilyttämistä ei 12 §:ssä säädetyn rekisteröinnin tarkoituksen kannalta enää voida pitää tarpeellisena. Muu kuin meripelastustoimen toimintavalmiuden ylläpitämiseen liittyvä henkilötieto tulee kuitenkin poistaa rekisteristä viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tapahtumasta.

Rajavartiolaitoksen on tarkastettava meripelastusrekisterissä olevien tietojen tarpeellisuus viimeistään kahden vuoden kuluttua tietojen tallettamisesta rekisteriin. (29.12.2009/1660)

19 §Muut meripelastusrekisterin käyttäjät

Muut meripelastusviranomaiset voivat tallettaa tietoja meripelastusrekisteriin ja käyttää sen tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla, jos se on meripelastustoimen tehtävän hoitamisen vuoksi tarpeellista. Sotilaallisen maanpuolustuksen toimintavalmiutta ja suorituskykyä koskevia tietoja eivät kuitenkaan saa käsitellä muut viranomaiset kuin puolustusvoimat ja rajavartiolaitos.

Tietoja meripelastusrekisteriin tallettanut viranomainen vastaa tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tallettamisen ja käytön laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa.

20 § (10.5.2019/640)Meripelastusrekisterin henkilötietojen käsittelyä ja tietojen julkisuutta koskevat säännökset ja määräykset

Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuojalaissa (1050/2018) . Jollei tässä laissa toisin säädetä, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia. Meripelastusrekisterin henkilötietojen käsittelystä määrätään lisäksi Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Meripelastusrekisterin tietojen julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään.

21 §Palkkiot ja korvaukset

Valtio maksaa meripelastustoimen tehtävään 10 §:n 3 momentin nojalla määrätylle henkilölle kohtuullisen palkkion ja kustannusten korvauksen. Valtio maksaa vapaaehtoiselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle kohtuullisen palkkion ja kustannusten korvauksen sellaiseen meripelastustoimen tehtävään osallistumisesta, jonka rajavartiolaitos on sille 6 §:n 2 momentin nojalla antanut.

Meripelastustoimen tehtävässä turmeltuneista tai hävinneistä työvälineistä, vaatteista ja varusteista suoritetaan korvaus valtion varoista sille, joka:

1)

on 10 §:n 2 momentissa säädetyn toimintavelvollisuuden perusteella ryhtynyt omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin;

2)

on 10 §:n 3 momentin perusteella määrätty avustamaan meripelastustoimen tehtävässä;

3)

osallistuu meripelastustoimen tehtävään 6 §:n 2 momentin perusteella vapaaehtoisen yhdistyksen tai muun yhteisön jäsenenä;

4)

osallistuu rajavartiolaitoksen johtamaan meripelastusharjoitukseen.

(19.9.2014/752)

Valtio maksaa 11 §:n mukaan käyttöön otetun omaisuuden käytöstä täyden korvauksen, sekä täyden korvauksen turmeltuneesta, hävinneestä tai tuhoutuneesta omaisuudesta. Valtio maksaa vapaaehtoiselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle täyden korvauksen meripelastustoimen tehtävässä turmeltuneesta, hävinneestä tai tuhoutuneesta omaisuudesta silloin, kun rajavartiolaitos on tehtävän sille 6 §:n 2 momentin nojalla antanut.

22 § (19.9.2014/752)Palkkion ja korvauksen hakeminen

Edellä 21 §:ssä tarkoitettua palkkiota tai korvausta on haettava rajavartiolaitokselta kolmen kuukauden kuluessa palkkio- tai korvausperusteen syntymisestä. Turmeltunutta, hävinnyttä tai tuhoutunutta omaisuutta koskevan korvauksen maksamisen ehtona on, että vahingosta on ensi tilassa ilmoitettu meripelastusjohtajalle tai meripelastusharjoituksen johtajalle.

23 § (19.9.2014/752)Korvaus tapaturmasta

Meripelastustoimen tehtävässä sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta tai ammattitaudista siltä osin kuin vahingonkärsijällä ei ole oikeutta vähintään samansuuruiseen korvaukseen muun lain mukaan. Korvausta suoritetaan sille, joka:

1)

on 10 §:n 2 momentissa säädetyn toimintavelvollisuuden perusteella ryhtynyt omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin;

2)

on 10 §:n 3 momentin perusteella määrätty avustamaan meripelastustoimen tehtävässä;

3)

osallistuu meripelastustoimen tehtävään 6 §:n 2 momentin perusteella vapaaehtoisen yhdistyksen tai muun yhteisön jäsenenä;

4)

osallistuu rajavartiolaitoksen johtamaan meripelastusharjoitukseen.

Asian, joka koskee korvauksen suorittamista tämän pykälän nojalla valtion varoista, käsittelee Valtiokonttori. Tapaturma-asian käsittelyyn ja muutoksenhakuun korvausasiassa annettuun päätökseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) vastaavia säännöksiä. (24.4.2015/469)

24 § (23.11.2018/993)Merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaiset

Rajavartiolaitos vastaa 3 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi meripelastustoimen vaaratilanteiden radioviestinnästä ja siihen liittyvän valmiuden ylläpitämisestä. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa merenkulun turvallisuuteen liittyvistä varoitussanomista ja tiedotteista sekä Saimaan alueen hätäradioliikenteestä. Liikenne- ja viestintävirasto järjestää merenkulun turvallisuuteen liittyvien varoitussanomien ja tiedotteiden sekä Saimaan alueen hätäradioliikenteen operatiivisen ylläpidon itse tai hankkii sen alusliikennepalvelun tarjoajalta.

25 §Eräiden hätämerkkien käyttämisen luvanvaraisuus

Kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen (SopS 30/1977) liitteessä IV määriteltyjen hätämerkkien ja tällaisia hätämerkkejä erehdyttävästi muistuttavien merkkien käyttö muuten kuin hätätilanteessa annettuna hätämerkkinä on kielletty.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, merivartiosto voi antaa luvan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävien hätämerkkien käyttämiseen harjoittelutarkoituksessa. Merivartiosto voi lisäksi rannikkokuntien alueella sekä poliisi muualla maassa antaa luvan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävien hätämerkkien käyttämiseen muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa harjoittelutarkoituksessa. Edellytyksenä luvan antamiselle on se, ettei vaaraa tarpeettomien etsintä- ja pelastustoimien käynnistämiselle ole, sekä se, ettei toiminnalla vaaranneta turvallisuutta. Luvan antava viranomainen voi tarvittaessa määrätä harjoitukselle johtajan, jonka määräyksiä ja ohjeita harjoitukseen osallistuvien on noudatettava. (29.12.2009/1660)

Rangaistus merihätää tai muuta vastaavaa hätää koskevasta perättömästä ilmoituksesta säädetään rikoslain (39/1889) 34 luvun 10 §:ssä .

25 a § (19.12.2019/1352)

25 a § on kumottu L:lla 19.12.2019/1352 .

26 §Onnettomuuspaikan johtajan ja lentotoiminnan koordinaattorin asettaminen sekä virkavastuu

Onnettomuuspaikan johtajan ja lentotoiminnan koordinaattorin asettaa tehtäväänsä meripelastusjohtaja.

Onnettomuuspaikan johtajaksi ja lentotoiminnan koordinaattoriksi asetettavan on oltava tehtävään hyvin perehtynyt virkamies. Kiireellisissä tapauksissa, joissa se ihmishenkien pelastamiseksi on välttämätöntä, voidaan onnettomuuspaikan johtajaksi ja lentotoiminnan koordinaattoriksi tilapäisesti nimetä muukin tehtävään kykenevä henkilö kuin virkamies.

Onnettomuuspaikan johtaja ja lentotoiminnan koordinaattori ovat tehtävässään virkavastuun alaisia.

27 §Tarkemmat säännökset ja ohjeet

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1)

etsintä- ja pelastustoimista vaaratilanteessa;

2)

etsintä- ja pelastustoimien johtamisesta, lopettamisesta ja keskeyttämisestä;

3)

edellä 4 §:ssä tarkoitettujen muiden meripelastusviranomaisten tarkemmista tehtävistä;

4)

meripelastustoimen neuvottelukunnan ja meripelastuslohkon johtoryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta;

5)

meripelastustoimen päivystysvalmiudessa olevan helikopterin osallistumisesta perustasoiseen ensihoitopalveluun 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, perustasoisen ensihoitopalvelun järjestämiseen liittyvästä koulutuksesta, ammattitaidon ylläpitämisestä ja ammattipätevyyden osoittamiseen liittyvästä menettelystä sekä muista perustasoisen ensihoitopalvelun järjestämiseen liittyvistä käytännön seikoista;

(29.12.2009/1660)

6)

meripelastusjohtajan ja meripelastuksen johtokeskuksen muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista;

(29.12.2009/1660)

7)

edellä 21 §:ssä tarkoitetun palkkion ja korvauksen hakemisessa noudatettavasta menettelystä ja käytettävistä asiakirjoista;

8)

edellä 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan hakemisessa noudatettavasta menettelystä, luvan johdosta tehtävistä ilmoituksista ja annettavista tiedotuksista sekä harjoitukselle määrättävän johtajan kelpoisuusvaatimuksista;

9)

etsintä- ja pelastustoimia koskevista viranomaisten välisistä ilmoituksista ja niihin liittyvästä tietojenvaihdosta.

Sisäasiainministeriö antaa meripelastusohjeen, jonka tavoitteena on annettuja säännöksiä täydentäen johtaa meripelastustoimen mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä joka sisältää tiedot meripelastustoimen tehtävistä, rakenteesta, suunnittelusta, johtamisesta, viestijärjestelmästä, meripelastuskeskuksen ja -lohkokeskuksen tehtävistä sekä meripelastustoimeen liittyvästä yhteistoiminnasta.

28 §Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan meripelastuspalvelusta 20 päivänä elokuuta 1982 annettu laki (628/1982) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

HE 71/2001

HaVM 14/2001

EV 99/2001

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

23.5.2003/402:

Tämä laki tulee voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2003.

HE 112/2002 , LiVM 26/2002, EV 272/2002, Puitedirektiivi 2002/21/EY; EYVL N:o L 108, Valtuutusdirektiivi 2002/20/EY; EYVL N:o L 108, Käyttöoikeusdirektiivi 2002/19/EY; EYVL N:o L 108, Yleispalveludirektiivi 2002/22/EY; EYVL N:o L 108

19.12.2003/1215:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 105/2003 , HaVM 7/2003, EV 86/2003

16.6.2004/521:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.

HE 125/2003 , LiVM 13/2004, EV 69/2004

15.7.2005/597:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

HE 6/2005 , HaVM 12/2005, EV 92/2005

29.12.2005/1252:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 138/2005 , LiVM 25/2005, EV 182/2005

19.12.2008/959:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 121/2008 , LiVM 17/2008, EV 177/2008

29.12.2009/1660:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 185/2009 , HaVM 23/2009, EV 247/2009

29.4.2011/380:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

HE 257/2010 , LA 136/2008, HaVM 41/2010, EV 368/2010

6.6.2014/429:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

HE 14/2014 , LiVM 4/2014, EV 42/2014

19.9.2014/752:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2014.

HE 220/2013 , HaVM 19/2014, EV 83/2014

7.11.2014/865:

Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä marraskuuta 2014.

HE 79/2014 , LiVM 12/2014, EV 123/2014

24.4.2015/469:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 277/2014 , StVM 49/2014, TyVL 18/2014, EV 315/2014

4.5.2018/340:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018.

HE 145/2017 , LiVM 3/2018, EV 20/2018

13.7.2018/582:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

HE 34/2018 , PeVL 16/2018, LiVM 14/2018, EV 68/2018

23.11.2018/993:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 61/2018 , HE 104/2018 , LiVM 21/2018, EV 102/2018

28.12.2018/1356:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

HE 18/2018 , HE 138/2018 , YmVL 11/2018, HaVM 19/2018, EV 180/2018

10.5.2019/640:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.

HE 241/2018 , HaVM 40/2018, EV 314/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (32016R0679); EUVL L 119, 4.5.2016, s.1

19.12.2019/1352:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

HE 58/2019 , HaVM 8/2019, EV 44/2019

30.12.2020/1247:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

HE 141/2020 , HaVM 22/2020, EV 172/2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1896/2019 (32019R1896); EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1

8.7.2022/618:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

HE 56/2021 , HE 18/2022 , StVM 9/2022, EV 66/2022

Sivun alkuun