Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

268/2000

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, virkapuvusta, tunnuksista sekä ansiomerkeistä

Ajantasainen
Tämä asetus on kumoutunut. Ks. RajavartioL 578/2005 .
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Sisäministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
kumoutunut, ks. L 578/2005 85 §
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2000/268/ajantasa/2004-01-30/fin

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun lain (320/1999) 48 a §:n 4 momentin, 50 a §:n 2 momentin ja 67 §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 229/2000:

1 lukuSotilaskäskyasiat

1 §Tasavallan presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat

Sen lisäksi, mitä rajavartiolaitoksesta annetussa laissa (320/1999) säädetään tasavallan presidentin päätettäväksi kuuluvista rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista ja niiden käsittelyssä noudatettavasta päätöksentekomenettelystä sekä presidentin oikeudesta ottaa ratkaistavakseen rajavartiolaitoksen sotilasesimiehelle osoitettu sotilaskäskyasia, tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasiana:

1)

rajavartiolaitoksessa palvelevan ylentämisestä upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoon siten kuin tässä asetuksessa säädetään; ja

2)

rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarssien ja lippujen hyväksymisestä.

Tasavallan presidentti antaa tarvittaessa sotilaskäskyllä määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilasperinneasioihin kuuluvista tunnuksista ja sotilaallisista kunniamerkeistä.

2 §Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiat

Sen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa.

Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana:

1)

rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista;

2)

rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista;

3)

rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa;

4)

rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta; sekä

5)

rajavartiolaitoksen esikunnassa ja muussa rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä.

3 §Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettely

Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.

Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä.

Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetetun sotilaskäskyasian säädetään lailla.

4 § (30.1.2004/73)Sotilasarvot

Rajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:

1)

sotamies;

2)

korpraali, ylimatruusi;

3)

alikersantti;

4)

kersantti;

5)

ylikersantti;

6)

vääpeli, pursimies;

7)

sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;

8)

luutnantti;

9)

yliluutnantti;

10)

kapteeni, kapteeniluutnantti;

11)

majuri, komentajakapteeni;

12)

everstiluutnantti, komentaja;

13)

eversti, kommodori;

14)

prikaatikenraali, lippueamiraali;

15)

kenraalimajuri, kontra-amiraali;

16)

kenraaliluutnantti, vara-amiraali;

17)

kenraali ja amiraali.

Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot.

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä muun kuin 2 momentissa tarkoitetun sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.

5 §Merivartijan, rajavartijan ja siviilivirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvot

Merivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla.

Jos merivartijan tai rajavartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet virkaan nimittämisen yhteydessä ylennetään alikersantiksi.

6 § (30.1.2004/73)Upseerin ja erikoisupseerin ylentämisen yleiset edellytykset

Upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi.

Erikoisupseerina palvelevan upseerin ylentämisen edellytyksenä insinööri- tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen sotilasinsinöörin, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.

7 §Ylentämisen erityiset edellytykset

Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 6 §:ssä tarkoitettua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.

Merivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.

8 §Ylentämismenettely

Tasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 4 §:n 1 momentin 8–16 kohdassa ja 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksesta annetun lain 48 a §:n 1 momentissa ja 48 b §:ssä säädetään. (26.5.2000/488)

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee.

9 § (30.1.2004/73)Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvot

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri.

10 § (26.5.2000/488)Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvot

Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.

Ylimerivartijan ja ylirajavartijan palvelusarvona ovat lisäksi merivartiomestari ja rajavartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää. (30.1.2004/73)

2 lukuVirkapuku, tunnukset ja ansiomerkit

11 §Virkapuku

Sisäasiainministeri päättää rajavartiolaitoksen päällikön esittelystä rajavartiolaitoksen virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja rajavartiopuvun kokoonpanosta, kuosista ja väristä sekä antaa määräykset niistä asukokonaisuuksista ja asusteista, joiden hankkimisessa noudatetaan valtion virkapukuavustuksista annettuja säännöksiä.

Sotilasvirassa palveleva virkamies on velvollinen palveluksessa käyttämään rajavartiolaitoksen sotilaspukua, jollei virkatehtävän laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarkempia määräyksiä virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja rajavartiopuvun hankintamenettelystä ja käytöstä sekä rajavartiolaitoksen virkamiesten suojavaatetuksen asusteista ja varusteista sekä niissä käytettävistä erikoismerkeistä ja erikoistunnuksista. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi oikeuttaa tai velvoittaa siviilivirassa palvelevan virkamiehen käyttämään rajavartiolaitoksen sotilaspukua tai rajavartiopukua.

12 §Rajavartiolaitoksen tunnukset

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävät pienoisliput ja viirit.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvan ja päällikkyysmerkkien käyttäminen ilman rajavartiolaitoksen esikunnan lupaa muihin kuin rajavartiolaitoksen viranomaistarpeisiin on kielletty.

13 §Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilaspuku

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilaspukuna on puolustusvoimien sotilaspuku, jossa voi olla rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamat erikoismerkit ja tunnukset.

14 §Ansioristi ja ansiomitali

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.

Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi.

Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna. (26.5.2000/488)

Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja.

15 §Ansioristin ja ansiomitalin antaminen

Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä.

16 §Ansioristin ja ansiomitalin muoto

Rajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä. (26.5.2000/488)

Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin.

Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä. (26.5.2000/488)

17 §Ansioristin ja ansiomitalin kantaminen

Rajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan.

Virkapuvussa ja sotilaspuvussa saa ansioristin ja ansiomitalin nauhaa kantaa myös nauhalaatassa.

3 lukuErinäiset säännökset

18 § (26.5.2000/488)Tarkemmat määräykset

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta, sotilas- ja rajavartiopuvuista, rajavartiolaitoksen tunnuskuvasta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista. Määräykset julkaistaan rajavartiolaitoksen määräyskokoelmassa.

19 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan rajavartiolaitoksen ansiorististä ja ansiomitalista 31 päivänä lokakuuta 1968 annettu asetus (610/1968) sekä rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen (321/1999) 35–43 § .

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

26.5.2000/488:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2000.

30.1.2004/73:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Sivun alkuun