Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

169/2000

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Ympäristönsuojeluasetus

Ei voimassa
Tämä asetus on kumottu A:lla 4.9.2014/713 , joka on voimassa 10.9.2014 alkaen.
Säädöskäännökset
Asiasanat
Ympäristönsuojelu
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Ympäristöministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
sis. liitteet 1-2; jätetty voimaan, ks. L 527/2014 226 ja 227 §; myöhemmin kumottu, ks. A 713/2014
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2000/169/ajantasa/2013-03-14/fin

Ympäristöministerin esittelystä säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta samana päivänä annetun lain (113/2000) 5 ja 6 §:n nojalla:

1 lukuYmpäristöluvanvaraisuus

1 § (29.12.2009/1792)Luvanvaraisuus

Seuraavilla ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa:

1)

metsäteollisuus:

a)

massa-, paperi- tai kartonkitehdas;

b)

lastulevyä, kuitulevyä, vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas;

c)

ikkunatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 10 000 ikkunayksikköä vuodessa;

d)

ovitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 5 000 ovea vuodessa;

e)

liimapuutehdas taikka sellainen muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas, jossa liimojen kulutus on yli 25 tonnia vuodessa;

f)

sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 vuodessa sahatavaraa, viilutehdas taikka sellainen kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3 , ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;

g)

puun kyllästämö taikka sellainen muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos, jossa käytetään suojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;

2)

metalliteollisuus:

a)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo taikka koksaamo;

b)

rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;

c)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

d)

valimo tai muu sulatto, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, kuumaupotuslaitos taikka akkutehdas;

e)

rautametallin valssaamo tai takomo;

f)

muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;

g)

telakka;

h)

laitos, jossa prosessikylpyihin kastamalla harjoitetaan metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä, piirilevyn valmistamista, peittaamista, fosfatointia tai alumiinin anodisointia;

3)

energian tuotanto:

a)

ydinvoimalaitos;

b)

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, joiden suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia tai muu toiminta, jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea;

c)

hiilidioksidin talteenottolaitos;

4)

kemianteollisuus:

a)

epäorgaanisia peruskemikaaleja, kuten happoja, emäksiä, suoloja, ammoniakkia, klooria, kloorivetyä, fluoria, fluorivetyä, hiilen oksideja, rikkiyhdisteitä, typen oksideja, vetyä, rikkidioksidia, karbonyylikloridia, epämetalleja, metallioksideja tai muita epäorgaanisia yhdisteitä valmistava tehdas;

b)

orgaanisia peruskemikaaleja, kuten hiilivetyjä, alkoholeja, aldehydejä, ketoneita, karboksyylihappoja, estereitä, asetaatteja, eettereitä, peroksideja, epoksihartseja sekä fosforia, rikkiä, eettereitä, typpeä sisältäviä hiilivetyjä, halogenoituja hiilivetyjä tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas;

c)

öljyn- tai kaasunjalostamo;

d)

väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas taikka sellainen maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka tuotanto on vähintään 300 tonnia vuodessa;

e)

muoviraaka-aineita, muovilaminaatteja, latekseja tai tekokuituja valmistava tehdas, kumitehdas tai liimatehdas;

f)

räjähdysaineita, seoslannoitteita, niiden välituotteita tai muita lannoitteita, torjunta-aineita, suojauskemikaaleja tai biosidivalmisteita tai niiden tehoaineita valmistava tehdas;

g)

lääkevalmisteita tai lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

h)

pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa, taikka muita pinta-aktiivisia aineita kuin pesuaineita valmistava tehdas;

5)

kemikaalien tai polttoaineiden valmistus, varastointi, käyttö tai käsittely:

a)

nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3 , taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3 , ei kuitenkaan voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva vähittäismyynnin valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;

(8.4.2010/235)

b)

puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitos tai muu kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa taikka sähköteknisen hiilen tai grafiitin valmistuslaitos taikka puuta raaka-aineena käyttävää grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;

c)

kivihiilivarasto;

6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

a)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

b)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnot, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;

c)

orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (435/2001) 3 §:ssä tarkoitettu toiminta;

7)

malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:

a)

kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;

b)

malmin tai mineraalin rikastamo;

c)

kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;

d)

turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria;

e)

kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;

f)

kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema;

8)

mineraalituotteiden valmistus:

a)

sementti- tai kalkkitehdas;

b)

kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;

c)

mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä tai yli 6 000 tonnia vuodessa;

d)

lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä tai yli 6 000 tonnia vuodessa;

e)

asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;

f)

kevytsoratehdas tai kevytbetonitehdas, joiden tuotantomäärä on yli 3 000 tonnia vuodessa;

g)

tiilitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 75 tonnia vuorokaudessa tai uunin tilavuus ylittää 4 m 3 ja lastauskapasiteetti yli 300 kg/ m 3 uunia kohden;

h)

keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantomäärä on vähintään 200 tonnia vuodessa;

i)

kipsilevytehdas;

j)

muu kuin a-i alakohdassa tarkoitettu mineraaleja sulattava laitos, mukaan lukien mineraalikuituja valmistava laitos, jonka sulatuskapasiteetti on suurempi kuin 20 tonnia vuorokaudessa;

9)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:

a)

nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;

b)

kuitukangastehdas, kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos;

c)

tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa, tai kemiallinen pesula, johon ei sovelleta orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua poikkeusta

10)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

a)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä;

b)

lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 400 tonnia vuodessa;

(8.4.2010/235)

c)

kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;

d)

maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa, taikka jäätelötehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa;

e)

sokeri- tai makeutusainetehdas;

f)

perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia vuodessa;

g)

tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;

h)

margariinitehdas taikka kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava tehdas, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasvisöljyä valmistava tehdas;

i)

einestehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia;

j)

leipomo tai keksitehdas, joiden jauhojen kulutus on vähintään 20 000 tonnia vuodessa, taikka makeistehdas;

k)

vihannes-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas, jonka raaka-aineen vastaanottokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia vuodessa;

l)

virvoitusjuomatehdas tai mallas-, alkoholijuomien tai virvoitusjuomien pullottamo, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;

m)

panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 500 000 litraa vuodessa;

n)

mallastehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia vuodessa, taikka hiivatehdas;

o)

alkoholitehdas tai alkoholijuomatehdas, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella;

p)

rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 3 000 tonnia vuodessa;

q)

rehusekoittamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 3 000 tonnia vuodessa;

r)

luujauhotehdas;

s)

kahvipaahtimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, taikka tupakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa;

t)

liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;

u)

muu kuin 10 kohdan a - t alakohdissa tarkoitettu kasviperäistä raaka-ainetta käyttävä elintarvikkeiden käsittely- ja jalostuslaitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 300 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella, tai muu kuin 10 kohdan alakohdissa tarkoitettu eläinperäistä raaka-ainetta käyttävä elintarvikkeiden käsittely- ja jalostuslaitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 75 tonnia vuorokaudessa;

11)

eläinsuojat tai kalankasvatus:

a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle, 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle, 60 hevoselle tai ponille, 160 uuhelle tai vuohelle, 2 700 munituskanalle tai 10 000 broilerille, taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa;

b)

vähintään 250 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 50 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 50 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 250 siitosnaarasminkille tarkoitettua turkistarhaa;

c)

kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kiloa vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kiloa vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;

12)

liikenne:

a)

pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;

b)

lentopaikka;

c)

yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;

d)

ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;

e)

kemikaaliratapiha tai terminaali, joilla siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen;

13)

jätevesien käsittely ja jätehuolto:

a)

puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin;

b)

teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo;

c)

toiminta, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (151/2013) ;

(14.2.2013/152)

d)

kaatopaikka;

e)

kaivannaisjätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (190/2013) tarkoitettu kaivannaisjätteen jätealue;

(14.3.2013/191)

f)

muu kuin c–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista;

(19.4.2012/180)

14)

muu toiminta;

a)

ulkona sijaitseva ampumarata;

b)

pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;

c)

kiinteä eläintarha tai huvipuisto;

d)

krematorio ja pieneläinten polttolaitos.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun, mutta sitä vähäisempään toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

2 § (28.4.2005/259)

2 § on kumottu A:lla 28.4.2005/259 .

3 § (12.10.2006/889)Ainepäästöjen luvanvaraisuus

Ympäristölupaa on haettava ympäristönsuojelulain 29 §:n nojalla, jos toiminnasta päästetään vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuja aineita. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että päästö sisältää niin vähäisen määrän kyseisiä aineita, ettei niiden päästämisestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle.

4 § (19.4.2012/180)

4 § on kumottu A:lla 19.4.2012/180 .

4 a § (23.5.2001/436)Kemiallisen pesulan poikkeus luvanvaraisuudesta

Edellä 1 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun kemiallisen pesulan luvanvaraisuutta koskevasta poikkeuksesta säädetään orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä.

4 b § (8.4.2010/235)Puolustusvoimia koskevat erityissäännökset

Puolustusvoimien tilapäisiin lentopaikkoihin, satamiin, varastoihin, polttoaineen jakelupaikkoihin, ampumaratoihin tai muihin vastaaviin tilapäisiin toimintoihin ei tarvita ympäristölupaa.

Jos ympäristölupa-asia koskee lentopaikkaa, jota käytetään merkittävässä määrin sotilas- ja siviili-ilmailuun, lupaharkinnassa on tarkasteltava erikseen siviili- ja sotilastoimintaa ja kohdistettava lupamääräykset erikseen puolustusvoimiin ja lentoaseman pitäjään tai muuhun lentopaikan pitäjään. Jos sotilasilmailuun käytetyn lentopaikan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole melun vuoksi ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan edellytyksiä, luvan myöntämisen edellytyksistä on poikettava tarpeellisessa määrin, jos sotilasilmailun erityisluonne sitä edellyttää ja lentopaikan käyttö on valtakunnan turvallisuuden kannalta perusteltua. Toiminnan haittoja arvioitaessa ei oteta huomioon puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvaa haittaa.

2 lukuLupaviranomaisen toimivalta

5 § (29.12.2009/1792)Aluehallintovirastossa käsiteltävät lupa-asiat

Aluehallintovirasto ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentissa sekä tämän asetuksen 1 §:ssä tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:

1)

metsäteollisuus:

a)

massa-, paperi- tai kartonkitehdas;

b)

lastulevyä, kuitulevyä, vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas;

c)

ikkunatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 10 000 ikkunayksikköä vuodessa;

d)

ovitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 5 000 ovea vuodessa;

e)

liimapuutehdas taikka sellainen muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas, jossa liimojen kulutus on yli 25 tonnia vuodessa;

f)

kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa voidaan pitää puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3 ;

g)

puun kyllästämö;

2)

metalliteollisuus:

a)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo taikka koksaamo;

b)

rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;

c)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

d)

valimo tai muu sulatto, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, kuumaupotuslaitos taikka akkutehdas;

e)

rautametallin valssaamo tai takomo;

f)

muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;

g)

telakka;

h)

laitos, jossa harjoitetaan metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä, piirilevyn valmistamista, peittaamista, fosfatointia tai alumiinin anodisointia ja jonka tuotantolinjojen prosessikylpyjen yhteenlaskettu allastilavuus on vähintään 30 m 3 ;

3)

energian tuotanto:

a)

ydinvoimalaitos

b)

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on vähintään 50 megawattia;

c)

hiilidioksidin talteenottolaitos;

4)

kemianteollisuus:

a)

epäorgaanisia peruskemikaaleja, kuten happoja, emäksiä, suoloja, ammoniakkia, klooria, kloorivetyä, fluoria, fluorivetyä, hiilen oksideja, rikkiyhdisteitä, typen oksideja, vetyä, rikkidioksidia, karbonyylikloridia, epämetalleja, metallioksideja tai muita epäorgaanisia yhdisteitä valmistava tehdas;

b)

orgaanisia peruskemikaaleja, kuten hiilivetyjä, alkoholeja, aldehydejä, ketoneita, karboksyylihappoja, estereitä, asetaatteja, eettereitä, peroksideja, epoksihartseja sekä fosforia, rikkiä, eettereitä, typpeä sisältäviä hiilivetyjä, halogenoituja hiilivetyjä tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas;

c)

öljyn- tai kaasunjalostamo;

d)

väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas taikka sellainen maali-, painoväri- tai lakkatehdas, jonka tuotanto on vähintään 300 tonnia vuodessa;

e)

muoviraaka-aineita, muovilaminaatteja, latekseja tai tekokuituja valmistava tehdas, kumitehdas tai liimatehdas;

f)

räjähdysaineita, seoslannoitteita, niiden välituotteita tai muita lannoitteita, torjunta-aineita, suojauskemikaaleja tai biosidivalmisteita tai niiden tehoaineita valmistava tehdas;

g)

lääkevalmisteita tai lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

h)

muita pinta-aktiivisia aineita kuin pesuaineita valmistava tehdas;

5)

kemikaalien tai polttoaineiden valmistus, varastointi, käyttö tai käsittely:

a)

polttonesteiden tai vaarallisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1000 m 3 ;

b)

puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitos tai muu kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa, taikka sähköteknisen hiilen tai grafiitin valmistuslaitos;

6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

a)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa näiden aineiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

b)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnot, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;

c)

1 §:n 1 momentin 6 kohdan c alakohdassa tarkoitettu orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta, jossa liuottimien kulutus on vähintään 50 tonnia vuodessa tai vähintään 100 kiloa tunnissa;

7)

malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:

a)

kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;

b)

malmin tai mineraalin rikastamo;

c)

turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria;

8)

mineraalituotteiden valmistus:

a)

sementti- tai kalkkitehdas;

b)

mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä tai yli 6 000 tonnia vuodessa;

c)

lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä tai yli 6 000 tonnia vuodessa;

d)

asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;

e)

tiilitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 75 tonnia vuorokaudessa tai uunin tilavuus ylittää 4 m 3 ja lastauskapasiteetti yli 300 kg/ m 3 uunia kohden;

f)

kipsilevytehdas;

g)

muu kuin 1 §:n 8 kohdan a - i alakohdissa tarkoitettu mineraaleja sulattava laitos, mukaan lukien mineraalikuituja valmistava laitos, jonka sulatuskapasiteetti on suurempi kuin 20 tonnia vuorokaudessa;

9)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely

a)

nahkatehdas tai turkismuokkaamo; ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;

b)

kuitukangastehdas, kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos;

10)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

a)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia ruhoja päivässä;

b)

lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 75 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella tai vähintään 22 500 tonnia vuodessa;

c)

kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 75 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella tai vähintään 22 500 tonnia vuodessa;

d)

maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on vähintään 60 000 tonnia vuodessa;

e)

sokeri- tai makeutusainetehdas;

f)

tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;

g)

margariinitehdas taikka kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava tehdas; ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasvisöljyä valmistava tehdas;

h)

einestehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;

i)

vihannes-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas, jonka raaka-aineen vastaanottokapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia vuodessa;

j)

panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;

k)

hiivatehdas;

l)

alkoholitehdas tai alkoholijuomatehdas, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella;

m)

rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia;

n)

luujauhotehdas;

o)

liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;

p)

muu kuin 1 §:n 10 kohdan a–t alakohdissa tarkoitettu kasviperäistä raaka-ainetta käyttävä elintarvikkeiden käsittely- ja jalostuslaitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 300 tonnia vuorokaudessa neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella, tai muu kuin 10 kohdan alakohdissa tarkoitettu eläinperäistä raaka-ainetta käyttävä elintarvikkeiden käsittely- ja jalostuslaitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotanto on enemmän kuin 75 tonnia vuorokaudessa;

11)

eläinsuojat tai kalankasvatus

a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, 200 lihanaudalle, 250 täysikasvuiselle emakolle, 1 000 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 1 000 lihasian eläinsuojaa;

b)

vähintään 2 000 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 800 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhaa;

c)

kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kiloa vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kiloa vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;

12)

liikenne:

a)

pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;

b)

lentoasema;

c)

kemikaaliratapiha tai terminaali, joilla siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen;

13)

jätevesien käsittely ja jätehuolto:

a)

puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin vesihuoltolaitoksen viemäriin;

b)

teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo;

c)

toiminta, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, sekä ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan luvanvarainen toiminta, jota koskee mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentin 1 kohdan c, f ja g alakohtia;

d)

kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;

e)

kaivannaisjätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu kaivannaisjätteen jätealue;

f)

laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään muualla kuin siinä syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka;

(19.4.2012/180)

g)

muu kuin c–f alakohdassa taikka 7 §:n 13 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai loppukäsittely, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa.

(19.4.2012/180)

Aluehallintovirasto ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Aluehallintovirasto ratkaisee lisäksi sellaisen 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan ympäristöluvan, jonka vesistön pilaantumista aiheuttavasta toiminnasta määrätään Suomen ja Ruotsin välisessä rajajokisopimuksessa (SopS 54/1971).

6 § (29.12.2009/1792)

6 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1792 .

7 § (29.12.2009/1792)Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa sekä seuraavien 1 §:ssä säädettyjen toimintojen ympäristölupa-asiat, jollei ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentista tai edellä 5 §:stä muuta johdu:

1)

metsäteollisuus:

a)

sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 vuodessa sahatavaraa tai viilutehdas;

b)

puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos, jossa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;

2)

metalliteollisuus:

laitos, jossa harjoitetaan metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä, piirilevyn valmistamista, peittaamista, fosfatointia tai alumiinin anodisointia ja jossa tuotantolinjojen prosessikylpyjen yhteenlaskettu allastilavuus on alle 30 m 3 ;

3)

energian tuotanto:

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu toiminta, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 ja alle 50 megawattia tai muu toiminta, jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea;

4)

kemianteollisuus:

pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;

5)

kemikaalien tai polttoaineiden valmistus, varastointi, käyttö tai käsittely:

a)

nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3 taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3 ;

(8.4.2010/235)

b)

puuta raaka-aineena käyttävää grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä yli 3 000 tonnia vuodessa;

c)

kivihiilivarasto;

6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

a)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnot, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;

b)

1 §:n 1 momentin 6 kohdan c alakohdassa tarkoitettu orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta, jossa liuottimien kulutus on alle 50 tonnia vuodessa tai alle 100 kiloa tunnissa;

7)

malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:

a)

kivenlouhimo sekä muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;

b)

kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;

c)

kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema;

8)

mineraalituotteiden valmistus:

a)

kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;

b)

kevytsoratehdas tai kevytbetonitehdas; joiden tuotantomäärä on yli 3 000 tonnia vuodessa;

c)

keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantomäärä on vähintään 200 tonnia vuodessa;

9)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:

tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa, tai kemiallinen pesula; johon ei sovelleta orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua poikkeusta

10)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

a)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ja alle 50 tonnia ruhoja päivässä;

b)

lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 400 tonnia vuodessa ja alle 22 500 tonnia vuodessa;

c)

kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa ja alle 22 500 tonnia vuodessa;

(8.4.2010/235)

d)

maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa ja alle 60 000 tonnia vuodessa taikka jäätelötehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa;

(8.4.2010/235)

e)

perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia vuodessa;

(8.4.2010/235)

f)

einestehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia ja alle 30 000 tonnia vuodessa;

g)

leipomo tai keksitehdas, joiden jauhojen kulutus on vähintään 20 000 tonnia vuodessa taikka makeistehdas;

(8.4.2010/235)

h)

vihannes-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas, jonka raaka-aineen vastaanottokapasiteetti on vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja alle 20 000 tonnia vuodessa;

i)

virvoitusjuomatehdas tai mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pullottamo, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;

j)

panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 500 000 litraa vuodessa ja alle 5 miljoonaa litraa vuodessa;

k)

mallastehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia vuodessa;

l)

rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 3 000 tonnia vuodessa ja alle 20 000 tonnia vuodessa;

m)

rehusekoittamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 3 000 tonnia vuodessa;

n)

kahvipaahtimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, taikka tupakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa;

11)

eläinsuojat tai kalankasvatus

a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle, vähintään 80 ja alle 200 lihanaudalle, vähintään 60 ja alle 250 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle, vähintään 160 uuhelle tai vuohelle, vähintään 2 700 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille, taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa;

b)

vähintään 250 ja alle 2 000 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 50 ja alle 600 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 50 ja alle 800 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 250 ja alle 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhaa;

12)

liikenne:

a)

muu lentopaikka kuin lentoasema;

b)

yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;

c)

ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;

13)

jätehuolto:

a)

alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;

b)

kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka;

(19.4.2012/180)

c)

muu kuin a tai b alakohdassa taikka 5 §:n 13 kohdan c–f alakohdassa tarkoitettu jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai loppukäsittely, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä alle 10 000 tonnia vuodessa;

(19.4.2012/180)

14)

muu toiminta:

a)

ulkona sijaitseva ampumarata;

b)

pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;

c)

kiinteä eläintarha tai huvipuisto;

d)

krematorio ja pieneläinten polttolaitos.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee lisäksi 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan ympäristölupa-asian.

3 lukuLupahakemus

8 §Lupahakemuksen tekeminen

Hakemus liitteineen on tehtävä kolmin kappalein. Lupaviranomainen voi pyytää tarvittaessa lisäkappaleita hakemuksesta ja sen liitteistä, jos se on tarpeen asian kuuluttamisen ja lausuntojen pyytämisen vuoksi.

Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus.

9 §Lupahakemuksen sisältö

Lupahakemuksen tulee sisältää:

1)

hakijan yksilöinti, yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;

2)

tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;

3)

yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista;

(18.7.2002/621)

4)

lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;

5)

tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;

6)

tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;

7)

tiedot syntyvistä jätteistä sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;

8)

arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;

9)

toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;

10)

selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.

Lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset seuraavat seikat:

1)

käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;

2)

tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä energiasta ja veden käytöstä;

3)

tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;

4)

arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;

5)

arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa;

6)

yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;

7)

arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;

8)

selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;

9)

tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;

10)

tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;

11)

selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;

12)

selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;

13)

tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.

(19.4.2012/180)

Edellä 2 momentissa mainitut tiedot on esitettävä aina lupahakemuksessa, jos hakemus koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY mukaan luvanvaraista toimintaa. Lupaviranomainen voi vaatia lisäksi tarvittaessa muita tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat tarpeen hakemuksen käsittelemiseksi. (18.7.2002/621)

Luvan hakijan tulee ilmoittaa käsityksensä siitä, miltä osin hakemus sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan salassapidettäviä tietoja.

10 §Hakemukseen liitettävät tiedot

Hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan:

1)

muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;

2)

ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;

3)

asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;

4)

prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;

5)

vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 103 b §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;

(5.6.2008/380)

6)

ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus, yhteysviranomaisen lausunto sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen arviointi;

7)

ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.

Nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hiilidioksidin sopivista varastointipaikoista sekä hiilidioksidin talteenoton jälkiasentamisen ja siirtolaitteistojen teknisestä ja taloudellisesta toteutettavuudesta. (27.5.2010/446)

11 §Lisätiedot vesipäästöjen vuoksi

Jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava sen lisäksi, mitä 9 ja 10 §:ssä säädetään:

1)

purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;

2)

tiedot vesistön käytöstä;

3)

selvitys toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;

4)

selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;

5)

selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;

6)

arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;

7)

korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot;

8)

arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta kiinteistöjen omistajille, haltijoille tai muille vahingonkärsijöille.

Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys asukasvastineluvusta ja typenpoiston tarpeesta. Eläinsuojaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta alueesta ja sen pinta-alasta sekä laidun- ja jaloittelualueista. Maidontuotantotilaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi oltava selvitys maitohuonejätevesien käsittelystä. (12.10.2006/889)

Edellä 1 momentin mukaiset tiedot on esitettävä soveltuvin osin johdettaessa jätevesiä maahan tai muuhun uomaan kuin vesistöön.

12 § (19.4.2012/180)Lisätiedot jätteistä ja jätehuollosta

Jos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, hakemuksessa on oltava sen lisäksi, mitä 9–11 §:ssä säädetään, selvitys:

1)

hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;

2)

alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;

3)

hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;

4)

jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelyn kulusta;

5)

hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä;

6)

ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaisesta vakuudesta;

7)

hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.

Hakemukseen on liitettävä jätelain 120 §:ssä tarkoitettu jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Kaatopaikkaa koskevan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää tiedot:

1)

kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;

2)

kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;

3)

kaatopaikan kokonaistäyttötilavuudesta;

4)

kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;

5)

vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.

Jos toimintaan sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, toimintaa koskevan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää tiedot:

1)

poltossa syntyvän lämmön hyödyntämisestä ja polton energiatehokkuudesta;

2)

toimista poltossa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä.

Jos toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta, toimintaa koskevan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää tiedot kaivannaisjätteen jätealueen ehdotetusta sijainnista ja tarvittaessa vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Lupahakemukseen tulee liittää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

13 § (29.12.2009/1792)Lisätiedot pohjavesialueella

Jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava selvitys:

1)

maaperän laadusta;

2)

pohjaveden muodostumisesta;

3)

pohjaveden korkeudesta ja virtauksista;

4)

vedenottamoista ja kaivoista;

5)

suojatoimenpiteistä;

6)

vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-aluemääräyksistä.

(29.12.2011/1561)

14 §Toiminnan muuttamista koskeva hakemus

Jos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin perusteella, lupahakemuksesta on käytävä ilmi, miten muutos vaikuttaa aiempaan toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä 8–13 §:ssä säädetään.

15 §Lupapäätöksen tarkistamista ja määräaikaisen luvan uudistamista koskeva hakemus

Jos aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on hakemuksessa tai sen liitteessä esitettävä voimassa olevassa lupapäätöksessä määrätyt ja muut tarpeelliset selvitykset. Lupaviranomainen voi vaatia tarvittaessa muita tietoja, jotka ovat tarpeen hakemuksen käsittelemiseksi sekä lupamääräysten muuttamiseksi.

Jos lupa on myönnetty määräajaksi ja siinä on samalla määrätty ympäristönsuojelulain 55 §:n nojalla, että uuden luvan saamiseksi on ennen määräaikaisen luvan voimassaoloajan päättymistä haettava lupaa, hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä 8–13 §:ssä säädetään.

4 lukuLupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

16 §Kuulutus lupahakemuksesta ja asiakirjojen nähtävilläpito

Lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Hakemuksen täydentämiseksi lupaviranomainen voi pyytää lisätietoja ja järjestää tarvittaessa neuvotteluja.

Lupahakemusta koskevasta kuulutuksesta tulee käydä ilmi ainakin:

1)

hakijan yksilöinti ja yhteystiedot;

2)

kuvaus toiminnasta;

3)

toiminnan sijoittamispaikka;

4)

tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;

5)

tieto hakemusasiakirjojen nähtävilläpidosta;

6)

tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;

7)

tieto julkisesta kuulemistilaisuudesta;

(14.3.2013/191)

8)

tieto lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia.

(14.3.2013/191)

Jos lupaa on haettu ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin erillisillä hakemuksilla, voidaan niistä kuuluttaa yhteisesti yhdellä kuulutuksella. (12.10.2006/889)

Hakemusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa.

17 § (29.12.2009/1792)Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemus on käsiteltävä joutuisasti. Lupaviranomaisen on hakemusta käsitellessään huolehdittava tarvittavasta yhteydenpidosta niihin viranomaisiin, jotka samanaikaisesti käsittelevät toiminnan muita lupa-asioita ja suunnitelmia.

Lupaviranomainen voi lupa-asian selvittämiseksi tarvittaessa järjestää neuvotteluja asianomaisen valvontaviranomaisen ja myös hakijan kanssa. Asian selvittämiseksi voidaan lisäksi järjestää yleisön kuulemistilaisuus, jossa voidaan esittää muistutuksia ja mielipiteitä sekä katselmus siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lupaviranomaisen on lentoaseman ympäristölupa-asiassa pyydettävä liikenne- ja viestintäministeriön lausunto. Lupaviranomaisen on lisäksi pyydettävä lausunto työ- ja elinkeinoministeriöltä harkitessaan ympäristönsuojelulain 43 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä puolustusministeriöltä harkitessaan tämän asetuksen 4 b §:n 2 momentin soveltamista sotilasilmailuun käytettävän lentopaikan ympäristölupa-asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista sekä maa- ja metsätalousministeriö eläintautien tai eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vaaran vuoksi.

Lupaviranomaisen on asetettava 3 momentissa sekä ympäristönsuojelulain 36 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamiselle asian laadun mukaan kohtuullinen määräaika. Jollei lausuntoa ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista siitä huolimatta.

18 §Lupapäätöksen kertoelmaosan sisältö

Lupapäätöksen kertoelmaosasta tulee käydä ilmi tarpeellisilta osin seuraavat seikat:

1)

hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;

2)

luvan hakemisen peruste;

3)

asian vireilletulo;

4)

selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;

5)

tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;

6)

toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;

7)

keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, polttoaineista ja tuotteista;

8)

tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;

9)

tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;

10)

tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;

11)

tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä;

(19.4.2012/180)

12)

tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;

13)

hakemuksen käsittely;

14)

lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;

15)

tiedot tehdyistä tarkastuksista.

19 §Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältö

Lupapäätöksen ratkaisuosasta tulee käydä ilmi seuraavat seikat:

1)

asian ratkaisu ja miten asiassa tehdyt vaatimukset ja mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon;

2)

luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;

3)

tämän asetuksen liitteen 2 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitokseen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;

(12.10.2006/889)

4)

määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;

5)

määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;

6)

määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;

(19.4.2012/180)

7)

mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;

8)

luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;

9)

mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;

10)

käsittelymaksu.

Lupapäätös ja määräykset on perusteltava. Päätöksessä on oltava myös sovelletut säännökset.

Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 56 §:ssä säädetään. (19.4.2012/180)

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus tai ilmoitus mahdollisesta valituskiellosta.

19 a § (19.4.2012/180)Jätteen käsittelyä koskevan lupapäätöksen määräykset

Sen lisäksi, mitä 19 §:ssä säädetään, jätteen käsittelyä koskevassa lupapäätöksessä on oltava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.

20 §Kaatopaikkaa koskevan lupapäätöksen määräykset

Sen lisäksi, mitä 19 ja 19 a §:ssä säädetään, kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:

1)

kaatopaikan luokasta;

2)

rakentamisesta ja hoidosta;

3)

kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;

4)

vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;

5)

kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;

6)

siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.

(19.4.2012/180)

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun määräyksen tulee perustua arvioon siitä, miten kauan kaatopaikka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle sen jälkeen, kun se on poistettu käytöstä. (4.12.2008/807)

20 a § (19.4.2012/180)Jätteen polttamista koskevan lupapäätöksen määräykset

Sen lisäksi, mitä 19 ja 19 a §:ssä säädetään, jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan ympäristöluvassa on oltava lupamääräykset:

1)

poltettavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista polttomääristä;

2)

laitoksen suurimmasta sallitusta polttokapasiteetista;

3)

jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen epäpuhtauksien päästöjen raja-arvoista;

4)

jäteveden valvontaa koskevista seikoista sekä ainakin jäteveden happamuudesta, lämpötilasta ja virtauksesta;

5)

näytteenotosta ja mittausmenettelyistä päästöjen raja-arvojen seuraamiseksi sekä näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainnista;

(14.2.2013/152)

6)

mittaustulosten tallentamisesta, käsittelystä ja esittämisestä valvontaviranomaiselle.

Vaarallisen jätteen polttamista koskevan toiminnan ympäristöluvassa on lisäksi oltava määräys vaarallisen jätteen pienimmästä ja suurimmasta massavirrasta ja lämpöarvosta sekä vaarallisen jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentaklooratun fenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin ja raskasmetallien sekä muiden epäpuhtauksien enimmäismäärästä.

20 b § (14.3.2013/191)Kaivannaisjätteen jätealuetta koskevan lupapäätöksen määräykset

Sen lisäksi, mitä 19 ja 19 a §:ssä säädetään, kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta.

21 §Toiminnan muuttamista koskevan lupapäätöksen sisältö

Jos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi soveltuvin osin 18–20 §:ssä säädettyjen seikkojen lisäksi, miten muutos tai laajennus vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen, sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on muutettava.

22 §Toistaiseksi myönnetyn luvan tarkistamista koskevan päätöksen sisältö

Jos aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:n mukaisesti, on lupapäätöksestä käytävä ilmi soveltuvin osin edellä 18–20 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.

23 § (29.12.2009/1792)Lupapäätöksen lähettäminen viranomaisille

Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 54 §:ssä säädetään, lupaviranomaisen on lähetettävä päätös tiedoksi niille viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto hakemuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriöministeriölle on lähetettävä päätös, jos sähköntuotantolaitoksen lupahakemus on hylätty.

Aluehallintoviraston on lähetettävä tiedoksi lupapäätös Suomen ympäristökeskukselle.

5 lukuIlmoitusmenettely

24 §Ilmoituksen sisältö

Ympäristönsuojelulain 60–62 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi:

1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

2)

toiminnan sijainti;

3)

työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;

4)

arvioidut tiedot päästöistä;

5)

suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;

6)

toiminnan eri vaikutukset ympäristöön.

Ilmoitukseen tulee liittää tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.

Jos toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta, toimintaa koskevaan ilmoitukseen on liitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. (5.6.2008/380)

25 §Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta

Sen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaiseen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä:

1)

tiedot kiinteistöstä, jolla pilaantunut maaperä sijaitsee, alueen suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;

2)

tiedot pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta ja pilaantumisen aiheuttaneista tapahtumista;

3)

yksityiskohtaiset tutkimustulokset maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämisestä;

4)

selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, jätteiden käsittelystä, selvitys puhdistustyön suorittamisesta ja työn valvonnasta;

5)

kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.

Ilmoitus tulee tehdä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 30 päivää ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista.

26 §Ilmoituksen käsittely

Viranomaisen on ottaen huomioon lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 63 §:ssä säädetään, tarkastettava ilmoitus viivytyksettä ja tehtävä ilmoituksen käsittelyn mahdollisesti edellyttämä tarkastus.

27 §Ilmoituksen johdosta annettava päätös

Ilmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat seikat:

1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

2)

toiminnan sijainti;

3)

toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;

4)

arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;

5)

lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;

6)

tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

6 lukuValvonta ja seuranta

28 §Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitseminen

Ympäristönsuojelulain 65 §:n nojalla tehtävää tietojärjestelmään merkitsemistä varten on ilmoitettava:

1)

toiminnanharjoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

2)

toiminnan sijainti;

3)

toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;

4)

aikaisemmat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;

5)

selvitys ympäristönsuojelutoimista;

6)

arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön;

7)

tarvittaessa selvitys valtioneuvoston tai ympäristöministeriön hyväksymän suunnitelman noudattamisesta.

Vaadittavien tietojen laajuutta harkittaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja vaikutukset ympäristöön sekä se, milloin toiminta on aloitettu ja sitä koskevat luvat tai ilmoitukset on käsitelty.

Ilmoitukseen on liitettävä tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.

29 § (29.12.2009/1792)Tarkastukset

Valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi. Tarkastus on suoritettava myös ympäristönsuojelulain 62 ja 76 §:n mukaisissa tilanteissa sekä tarvittaessa toiminnanharjoittajan tekemän tämän asetuksen 30 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta. Tarkastus on suoritettava lisäksi toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

Tarkastuksen suorittaa ensisijaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jos luvan on myöntänyt aluehallintovirasto, tarkastuksen suorittaa kuitenkin ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tarkastustoimintaa varten viranomaisten on tarvittaessa laadittava erillinen suunnitelma.

Tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus.

30 § (29.12.2009/1792)Toimintaa koskevien tietojen ilmoittaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Jos luvan on myöntänyt aluehallintovirasto, ilmoitus on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

31 §Määräysten antaminen hallintopakkoasiassa

Ympäristönsuojelulain 84 §:n mukaisesta määräyksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

1)

se, johon velvoitteet kohdistuvat;

2)

asian vireilletulo;

3)

tehdyt tarkastukset ja selvitykset;

4)

asianosaisten kuuleminen;

5)

todettu velvoitteen rikkominen tai laiminlyönti ja määräysten kohteen menettelyn yhteys lain rikkomiseen;

6)

ympäristönsuojelulain 84 §:n nojalla asetettava päävelvoite sekä tarvittava määräaika sen toteuttamiselle;

7)

mahdollinen ympäristönsuojelulain 88 §:n mukainen uhka päävelvoitteen laiminlyönnin varalle;

8)

perustelut annettaville velvoitteille ja sovelletut säännökset.

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

7 lukuViranomaisia koskevat erinäiset säännökset

32 § (29.12.2009/1792)Asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset

Ympäristönsuojelulain 24 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Asiantuntijalaitoksia ovat Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Elintarviketurvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kukin toimialallaan.

Asiantuntijaviranomaisen ja -laitoksen tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään, antaa eri viranomaisille asiantuntijalausuntoja sekä tehdä tarvittavia tutkimuksia.

33 §Suomen ympäristökeskuksen tehtävät

Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on sen lisäksi mitä muualla säädetään:

1)

huolehtia parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurannasta ja tiedottaa siitä;

2)

toimia otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3093/94 6 ja 17 artiklassa tarkoitettuna viranomaisena.

Suomen ympäristökeskus voi sopia, että ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ylläpitoon osallistuu tarvittavilta osin muu asiantuntijalaitos, jolla on tehtävän edellyttämä asiantuntemus.

33 a § (29.12.2009/1792)Lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyö

Lupa- ja valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Yhteistyön toteuttamiseksi valtion lupa- ja valvontaviranomaiset voivat perustaa neuvoa-antavia asiantuntijaryhmiä. Ryhmiin voidaan kutsua asiantuntijoita myös muista asiantuntijaviranomaisista tai -laitoksista.

34 §Kunnan tehtävät ympäristön tilan seurannassa

Kunnan tulee toimittaa ympäristönsuojelulain 25 §:n mukaiset tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

35 §Tarkastuslaitoksen toiminnan tarkemmat vaatimukset

Ympäristönsuojelulain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetun laitoksen tulee sen lisäksi, mitä muualla tarkemmin säädetään, täyttää seuraavat vaatimukset:

1)

laitos tai sen henkilöstöön kuuluva ei ole työkoneen tai laitteen suunnittelija, valmistaja, markkinoija, hankkija tai asennuksesta taikka kunnossapidosta vastaava eikä edellä tarkoitettujen osapuolten edustaja, eikä puolueettomuuden voida muusta erityisestä syystä katsoa vaarantuvan;

2)

laitoksella on, jollei se ole valtion virasto tai laitos, toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu laitos voi käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja. Laitoksen on tällöin huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset.

8 lukuErinäiset säännökset

36 § (12.10.2006/889)Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset

Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:

1)

vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi tai muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;

2)

lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;

(19.4.2012/180)

3)

viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;

4)

jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;

5)

viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.

Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä liittämästä laitoksen viemäriin kiinteistöä ja ottamasta vastaan 1 momentissa tarkoitettuja jätevesiä, jos 1 momentissa säädetyt vaatimukset eivät täyty.

36 a § (12.10.2006/889)Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassa

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille tai muille vesille, jotka sisältävät liitteen 2 aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.

37 §Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon:

1)

jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen;

2)

käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita;

3)

tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen ja muun hyödyntämisen mahdollisuus;

(19.4.2012/180)

4)

muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus;

5)

käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus;

6)

energian käytön tehokkuus;

7)

toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen;

8)

parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt;

9)

kaikki vaikutukset ympäristöön;

10)

teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät;

11)

tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys;

12)

Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

9 lukuIlmoituksen tekeminen tai luvan hakeminen ympäristönsuojelulain voimaantultua

38 §Toiminnan ilmoittaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 §:n mukainen ilmoitus tulee tehdä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2001 sellaisesta ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan luvanvaraisesta toiminnasta, johon ei ole myönnetty ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaista lupaa tai vesilain 10 luvun 3 §:n tai 24 §:n mukaista lupaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus tulee tehdä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2002 muista ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan luvanvaraisista toiminnoista, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toiminnoista sekä lentoasemasta. (22.2.2001/158)

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos:

1)

toimintaan on tullut hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa;

2)

toimintaan tulee hakea lupaa 41–43 §:n mukaisesti.

39 §Ilmoituksen sisältö

Edellä 38 §:n mukaisesta ilmoituksesta tulee käydä ilmi toiminnan luonne huomioon ottaen:

1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

2)

toiminnan sijainti;

3)

kuvaus toiminnasta;

4)

tieto toimintaa koskevista ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuista luvista tai muista vastaavista päätöksistä, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisesta lausunnosta ja viemäriin liittymissopimuksesta.

40 § (29.12.2009/1792)Ilmoituksen käsittely

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on lähetettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi 38 §:n mukainen vireillä oleva ilmoitus toiminnasta, jonka ympäristölupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on lähetettävä tieto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä.

Ilmoituksen tekijälle on lähetettävä tieto toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

41 §Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002, jos toimintaan ei ole myönnetty ympäristölupamenettelylain mukaista ympäristölupaa, johon sisältyy ilmansuojelulaissa (67/1982) tarkoitettu ilmalupa eikä toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

1)

akkutehdas;

2)

sementtitehdas;

3)

kalkkitehdas;

4)

asbestituotetehdas;

5)

mineraalivillatehdas;

6)

tekokuituja tai niiden raaka-aineita valmistava tehdas;

7)

energialaitos, jonka polttoaineteho on yli 5 megawattia mutta enintään 50 megawattia;

8)

kiinteä tai tietylle alueelle yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi sijoitettava siirrettävä kivenmurskaamo tai asfalttiasema.

Kaatopaikkaa varten, ei kuitenkaan pilaantumattoman maa-ainesjätteen kaatopaikkaan eikä kaivos- tai louhostoiminnassa syntyneen pysyvän jätteen kaatopaikkaan, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 mennessä, jos siihen ei ole myönnetty ympäristölupaa 1 päivän lokakuuta 1997 jälkeen.

42 §Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

1)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo;

2)

rauta- tai terästehdas tai koksaamo;

3)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

4)

raudan kuumavalssauslaitos, jonka kapasiteetti on yli 20 tonnia raakaterästä tunnissa, tai kuumaupotuslaitos, jonka käsittelykapasiteetti on yli 2 tonnia tunnissa;

5)

takomo, jossa käytetyn vasaran iskuenergia on yli 50 kilojoulea ja laitoksen lämpöteho on yli 20 megawattia;

6)

valimo tai muu sulatto, jonka tuotantokapasiteetti on yli 20 tonnia vuorokaudessa tai lyijyn ja kadmiumin tuotantokapasiteetti on yli 4 tonnia vuorokaudessa;

7)

metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, joiden tuotantolinjojen prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m 3 ;

8)

lasitehdas sekä mineraaleja sulattava muu laitos, mukaan lukien mineraalikuituja valmistava laitos, jonka sulatuskapasiteetti on suurempi kuin 20 tonnia vuorokaudessa;

(18.7.2002/621)

9)

tiilitehdas taikka keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 75 tonnia vuorokaudessa tai uunin tilavuus on yli 4 m 3 täyttötiheyden ollessa yli 300 kiloa kuutiometriä kohden;

10)

kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä sekä värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on yli 10 tonnia vuorokaudessa;

11)

nahkatehdas, jonka käsittelykapasiteetti on yli 12 tonnia tuotteita vuorokaudessa;

12)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;

13)

elintarviketehdas, jonka tuotantokapasiteetti on eläinperäisestä raaka-aineesta yli 75 tonnia vuorokaudessa tai kasvisperäisestä raaka-aineesta yli 300 tonnia vuorokaudessa;

14)

maidonkäsittelylaitos, jonka vastaanottokapasiteetti on yli 200 tonnia maitoa vuorokaudessa;

15)

mikrobiologisesti rehuvalkuaista valmistava tehdas tai luujauhotehdas;

16)

sähköteknisen hiilen valmistus;

17)

eläinsuoja, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, enemmän kuin 2 000 paikkaa yli 30 kiloa painaville lihasioille tai enemmän kuin 750 paikkaa emakoille.

43 §Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava lupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

1)

massa-, paperi tai kartonkitehdas;

2)

lastulevy-, kuitulevy- tai vaneritehdas;

3)

energialaitos, jonka polttoaineteho on yli 50 megawattia;

4)

epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistava tehdas;

5)

orgaanisia peruskemikaaleja tai entsyymejä valmistava tehdas;

6)

väriaineita ja pigmenttejä valmistava tehdas;

7)

perusmuoveja, polymeerejä tai tekokuituja valmistava tehdas;

8)

synteettistä kumia valmistava tehdas;

9)

pinta-aktiivisia aineita valmistava tehdas;

10)

lannoitteita, räjähdysaineita, torjunta-aineita tai suojauskemikaaleja valmistava tehdas;

11)

lääkkeitä ja lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

12)

kaasun- tai öljynjalostamo;

13)

kivihiiltä kaasuttavat ja nesteyttävät laitokset;

14)

polttonesteiden varasto, jonka varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä yli 10 000 m 3 , tai varastoalue, jonka säiliöiden tilavuus on yhteensä yli 50 000 m 3 ;

15)

laitos, jossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

16)

laitos, jossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva tai jäävä osuus, on vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, eikä toimintaan ole myönnetty ympäristölupaa, johon sisältyy ilmansuojelulaissa tarkoitettu ilmalupa;

17)

laitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään ongelmajätettä ja jonka kapasiteetti on vähintään 10 tonnia vuorokaudessa;

18)

laitos, jossa poltetaan yhdyskuntajätettä vähintään kolme tonnia tunnissa;

19)

laitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään ruhoja tai muuta eläinjätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 10 tonnia vuorokaudessa tai 1 000 tonnia vuodessa;

20)

muu kuin 41 §:n 2 momentissa ja edellä 17–19 kohdassa tarkoitettu toiminta, jossa käsitellään muuta jätettä kuin ongelmajätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 50 tonnia vuorokaudessa tai 5 000 tonnia vuodessa.

Ympäristölupaa on haettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 myös muuhun kuin 41 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kaatopaikkaan.

44 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Neuvoston direktiivit: 96/61/EY, EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26; 76/464/ETY, EYVL N:o L 129, 18.5.1976, s 23; 80/68/ETY, EYVL N:o L 20, 26.1.1980, s. 80; 82/176/ETY, EYVL N:o L 81, 27.3.1982, s. 29; 83/513/ETY, EYVL N:o L 291, 24.10.1983, s. 1; 84/491/ETY, EYVL N:o L 274, 17.10.1984, s. 11; 86/280/ETY, EYVL N:o L 181, 4.7.1986, s. 16; 91/271/ETY, EYVL N:o L 158, 30.5.1991, s. 40; 91/676/ETY, EYVL N:o L 375, 31.12.1991, s. 1; 80/779/ETY, EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 30; 82/884/ETY, EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 15; 84/360/ETY, EYVL N:o L 188, 16.7.1984, s. 20; 85/203/ETY, EYVL N:o L 87, 27.3.1985, s. 1; 88/609/ETY, EYVL N:o L 336, 7.12.1988, s. 1; 89/369/ETY, EYVL N:o L 163, 14.6.1989, s. 32; 89/429/ETY, EYVL N:o L 203, 15.7.1989, s. 50; 92/72/ETY, EYVL N:o L 297, 13.10.1992, s. 1; 96/62/EY, EYVL N:o L 296, 21.11.1996, s. 55; 1999/13/EY, EYVL N:o L 85, 29.3.1999, s. 1; 1999/32/EY, EYVL N:o L 121, 11.5.1999, s. 13; 75/439/ETY, EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 23; 87/101/ETY, EYVL N:o L 42, 12.2.1987, s. 43; 75/442/ETY, EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 39; 91/156/ETY, EYVL N:o L 78, 26.3.1991, s. 32; 78/176/ETY, EYVL N:o L 54, 25.2.1978, s. 19; 91/689/ETY, EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 20; 94/67/EY, EYVL N:o L 365, 31.12.1994, s. 34; 97/129/EY, EYVL N:o L 50, 20.2.1997, s. 28; 1999/31/EY, EYVL N:o L 182, 16.7.1999, s. 1

Neuvoston asetus N:o 3093/94, EYVL N:o L 333, 22.12.1994, s. 1

Liite 1 (12.10.2006/889)

(12.10.2006/889)

Aineet, joiden päästöt vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia

1. elohopea ja sen yhdisteet;

2. kadmium ja sen yhdisteet;

3. arseeni ja seleeni sekä niiden yhdisteet;

4. kromi, lyijy, nikkeli, tallium, uraani sekä niiden yhdisteet;

5. orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä;

6. orgaaniset tinayhdisteet ja ympäristölle vaaralliset orgaaniset fosforiyhdisteet;

7. syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset yhdisteet;

8. antimoni, boori ja telluuri sekä niiden yhdisteet;

9. barium, beryllium, hopea, koboltti, kupari, molybdeeni, sinkki, tina, titaani ja vanadiini sekä niiden yhdisteet;

10. syanidit ja fluoridit;

11. kasvinsuojeluaineet ja biosidivalmisteet sekä niiden johdannaiset;

12. mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt;

13. pysyvät hiilivedyt ja pysyvät ja kertyvät myrkylliset orgaaniset aineet;

14. muut vesiympäristölle tai vesiympäristön kautta terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet sekä aineet ja seokset, jotka voivat haitata vesien käyttöä.

Liite 2

Tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa

Päästöt ilmaan

1) rikin oksidit ja muut rikkiyhdisteet;

2) typenoksidit ja muut typpiyhdisteet;

3) hiilimonoksidi;

4) haihtuvat orgaaniset yhdisteet;

5) metallit ja niiden yhdisteet;

6) hiukkaset;

7) asbesti, suspendoituneet hiukkaset ja kuidut;

8) kloori ja sen yhdisteet;

9) fluori ja sen yhdisteet;

10) arseeni ja sen yhdisteet;

11) syanidit;

12) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;

13) polyklooratut dibentsodioksiinit ja polyklooratut dibentsofuraanit.

Päästöt vesiin

1) orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä;

2) organofosforiyhdisteet;

3) orgaaniset tinayhdisteet;

4) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;

5) pysyvät hiilivedyt ja pysyvät sekä biokertyvät myrkylliset orgaaniset aineet;

6) syanidit ja fluoridit; (12.10.2006/889)

7) metallit ja niiden yhdisteet;

8) arseeni ja sen yhdisteet;

9) biosidit ja kasvinsuojeluaineet;

10) suspendoituneet aineet;

11) rehevöitymistä aiheuttavat aineet, erityisesti nitraatit ja fosfaatit;

12) happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

22.2.2001/158:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2001.

23.5.2001/436:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2001.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuun, ennen tämän asetuksen voimaantuloa luvanvaraiseen toimintaan, johon ei ole haettava ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n mukaisesti, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004. Ympäristölupaa on samoin haettava toimintaan, jolle on myönnetty ympäristölupa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuun toimintaan, joka on aloitettu tai jonka toiminnan aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on ryhdytty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka ei ole luvanvarainen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

10.1.2002/12:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002.

18.7.2002/621:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.

Neuvoston direktiivi 96/61/EY, EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26

21.11.2002/966:

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta 2002.

15.5.2003/363:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.

Tämän asetuksen 1 §:n 1 momentin 13 kohdan c alakohdan mukaiseen toimintaan, jota koskevassa ympäristöluvassa ei ole sovellettu jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

Europan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi: 2000/76/EY, EYVL N:o L 332, 28.12.2000, s. 91

25.9.2003/825:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

28.4.2005/259:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005.

12.10.2006/889:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006.

Edellä 1 §:n 1 momentin 10 kohdan o alakohdan toimintaan sekä liitteen 1 kohdissa 8–14 mainittujen aineiden johtamiseen vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin on haettava ympäristölupaa viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2007, jos toiminta on aloitettu tai aloitetaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

5.6.2008/380:

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2008.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EYVL N:o L 102, 11.4.2006, s. 15

4.12.2008/807:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031); EYVL N:o L 182, 16.7.1999, s. 1

29.12.2009/1792:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Toimintaan, joka ei ole luvanvaraista tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja joka on aloitettu tai jonka aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on ryhdytty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on haettava ympäristölupa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012. Toimintaa voidaan jatkaa entisen kaltaisena, kunnes ympäristölupaa koskeva asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetty ympäristölupa raukeaa ilman erillistä päätöstä tämän asetuksen voimaantullessa, jos kyseinen toiminta ei tämän asetuksen mukaan ole luvanvaraista.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tullut ympäristölupa-asia raukeaa ilman erillistä päätöstä tämän asetuksen voimaantullessa, jos kyseinen toiminta ei tämän asetuksen mukaan ole luvanvaraista.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2010 vireille tulleeseen ympäristölupa-asiaan sovelletaan 13 §:ää sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2009. (15.4.2010/248)

Voimaantulosäännöksen 6 momentti on kumottu A:lla . (27.5.2010/448)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (32008L0001); EUVL N:o L 24, 29.1.2008, s. 8, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (32009L0140); EUVL N:o L 140, 5.6.2009, s. 114

8.4.2010/235:

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä huhtikuuta 2010. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2010.

15.4.2010/248:

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta 2010. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2010.

27.5.2010/446:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2010.

Jos lupahakemuksen käsittely on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, lupaviranomaisen on kehotettava luvanhakijaa täydentämään hakemustaan asetuksessa tarkoitetulla selvityksellä. Jos polttolaitokselle on myönnetty ympäristölupa 26 päivänä kesäkuuta 2009 jälkeen, selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle sen määräämässä ajassa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (32009L0140); EUVL N:o L 140, 5.6.2009, s. 114

27.5.2010/448:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen (1792/2009) voimaantulosäännöksen 6 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 248/2010.

Siirtymäsäännökset

Asfalttiasemaan, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa ympäristölupa, sovelletaan tätä asetusta siitä alkaen, kun:

1) toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin nojalla;

2) hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisesti on tehtävä; tai

3) ympäristölupaa on tarpeen muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n 1 momentin nojalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tätä asetusta sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuihin asfalttiasemiin kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleva asfalttiasemaa koskeva ympäristölupa-asia, jota ei ole kuulutettu, raukeaa asetuksen voimaan tullessa ja viranomainen rekisteröi toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään sekä ilmoittaa rekisteröinnistä toiminnanharjoittajalle, jollei ole kysymys ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentissa tarkoitetusta toiminnasta.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleva asfalttiasemaa koskeva lupa-asia, joka on kuulutettu, käsitellään tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja toimintaan sovelletaan tätä asetusta 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta.

Tämän asetuksen voimaantullessa vireillä oleva ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta käsitellään kuten ympäristönsuojelulain 60 ja 64 §:ssä säädetään.

29.12.2011/1561:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

19.4.2012/180:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (32008L0098); EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY (32006L0066); EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY (32002L0096); EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY (32000L0076); EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY (32000L0053); EYVL L 269, 21.10.2000. s. 34, Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031); EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1

14.2.2013/152:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2013.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (32010L0075); EUVL L 334, 17.12.20120, s.17

14.3.2013/191:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY; (32006L0021); EYVL N:o L 102, 11.4.2006, s. 15

Sivun alkuun