1052/2000

Toimintapääoman yläraja on vakavaraisuusrajan nelinkertainen määrä.

Toimintapääoman tavoitevyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka alaraja on kaksinkertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna ja jonka ylärajana on toimintapääoman yläraja.

Rajoitusvyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, joka jatkuu tavoitevyöhykkeen alarajalta vakavaraisuusrajaan asti.

Vakavaraisuusrajan alapuolella olevaa aluetta kutsutaan kriisivyöhykkeeksi.

Jos siirto vakuutuskassalain (1164/1992) 79 §:n 2 momentin mukaiseen lisävakuutusvastuuseen johtaa siihen, että eläkekassan työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laskuperusteissa määritelty vakavaraisuusasema muuttuu vyöhykkeeltä toiselle, sovelletaan kunkin vyöhykkeen säännöksiä heti vyöhykerajalta alkaen.

Eläkekassan laskuperusteet lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi sijoitustoiminnan ylijäämällä on laadittava siten, että 6 §:ssä määritellyn laskennallisen toimintapääoman ollessa vakavaraisuusrajalla sijoitustoiminnan ylijäämä on siirrettävä kokonaan lisävakuutusvastuun kartuttamiseen. Ylijäämästä lisävakuutusvastuuseen siirrettävä vähimmäismäärä pienenee suoraviivaisesti siten, että se on tavoitevyöhykkeen alarajalla nolla.

Eläkekassan laskuperusteet lisävakuutusvastuun purkamiseksi sijoitustoiminnan alijäämällä on laadittava siten, että laskennallisen toimintapääoman ollessa vakavaraisuusrajalla sijoitustoiminnan alijäämää ei saa peittää lisävakuutusvastuusta. Toimintapääoman ollessa tavoitevyöhykkeen alarajalla voidaan sijoitustoiminnan alijäämä peittää lisävakuutusvastuusta. Näiden rajojen välissä siirrettävä määrä määritetään suoraviivaisesti. Lisävakuutusvastuun purkamisen enimmäismäärä saa kuitenkin olla enintään puolet laskennallisen toimintapääoman ja vakavaraisuusrajan erotuksesta.

Lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa vakuutusmaksuilla siten, että eläkekassan toimintapääoma on kartuttamisen jälkeen korkeintaan tavoitevyöhykkeen puolessa välissä. Tällöin toimintapääomaa määrättäessä voidaan jättää pois työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen (1324/1997) 1 §:n 1 momentin kohtien 7 ja 8 mukaiset erät. (18.12.2003/1234)

Lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa vakuutusmaksuilla siten, että eläkekassan toimintapääoma on kartuttamisen jälkeen korkeintaan tavoitevyöhykkeen puolessa välissä. Tällöin toimintapääomaa määrättäessä voidaan jättää pois 3 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät. (18.12.2003/1234)

Jos vakuutuskassalain 83 f §:ssä tarkoitetun sijoitussuunnitelman mukaisesti on tarkoitus siirtyä riskipitoisempaan sijoitusjakaumaan tilivuotta seuraavana vuonna, lisävakuutusvastuuta voidaan tilinpäätöksessä kartuttaa vakuutusmaksuilla. Tällöin lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa seuraavan vuoden lopun tavoitesijoitusjakaumalla laskettuun tavoitevyöhykkeen puoleen väliin saakka. Näin meneteltäessä toimintapääoma ei saa kuitenkaan kartuttamisen jälkeen ylittää tilinpäätöshetken sijoitusjakaumalla laskettua tavoitevyöhykkeen ylärajaa. Toimintapääomaa määrättäessä voidaan tällöin jättää pois 3 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät. (18.12.2003/1234)

Lisävakuutusvastuuta voidaan purkaa vakuutusmaksujen vakaana pitämiseksi, jos eläkekassan vakuutusmaksu muodostuu kolmen edeltävän vuoden turvaavasti määriteltyä keskimääräistä vakuutusmaksutasoa korkeammaksi. Tällöin lisävakuutusvastuuta voidaan purkaa enintään tilivuoden vakuutusmaksun ja edellä tarkoitetun keskimääräisen vakuutusmaksun erotuksen suuruinen määrä.

Toimintapääoman ylärajan ylityksen pysyvyyttä arvioitaessa toimintapääomasta voidaan jättää pois 3 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät. Jos ylitys voidaan katsoa pysyväksi, eläkekassan on lisävakuutusvastuuta purkaakseen haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus purkamista koskeville laskuperusteille.

Eläkekassan siirrot lisävakuutusvastuuseen tapahtuvat suunnitellusti ja jatkuvuutta noudattaen.

Laskennallinen toimintapääoma, jonka perusteella tehdään siirrot lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi tai purkamiseksi ensin sijoitustoiminnan tuloksen osalta ja sitten vakuutusmaksujen osalta, muodostuu seuraavista eristä:

Eläkekassan vakuutusmatemaatikko laskee eläkekassan vakuutuskassalain 83 c §:n 1 momentin mukaisen vakavaraisuusrajan ja määrittää työntekijäin eläkelain 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laskuperusteissa määritetyn vakavaraisuusaseman. Tämän perusteella vakuutusmatemaatikko antaa lausunnon niistä rajoista, joiden puitteissa eläkekassa voi sijoitussuunnitelmansa mukaisesti päättää tilikauden sekä sijoitustoiminnan yli- tai alijäämän että kannatusmaksujen käytöstä lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi tai purkamiseksi.

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön eläkekassoille 29 päivänä helmikuuta 2000 antaman määräyksen (Dnro 11/02/2000) 4.4–4.8 kohdat.