Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Ajantasainen- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Kelpoisuusvaatimukset, Opetustoimi
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- jätetty voimaan, ks. L 531/2017 142 § ja L 714/2018 64 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1998/986/ajantasa/2021-02-04/fin
Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 30 §:n 3 momentin, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 40 §:n 3 momentin, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 5 §:n 3 momentin ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 9 §:n 3 momentin nojalla:
1 lukuYleistä
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) , lukiolaissa (714/2018) , ammatillisesta koulutuksesta annetusta laissa (531/2017) , tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) , vapaasta sivistystyötä annetusta laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. (4.2.2021/126)
Kukin 1 momentissa mainitun lain piiriin kuuluva koulutus katsotaan tässä asetuksessa omaksi koulutusmuodokseen. Perusopetuslaissa säädetty esiopetus katsotaan kuitenkin omaksi koulutusmuodokseen.
Lisäksi tässä asetuksessa säädetään perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista. (19.2.2004/115)
1 a § (3.11.2005/865)Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
opintopisteellä opintojen mitoituksen perustetta, josta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 5 §:ssä ;
opintoviikolla opintojen mitoituksen perustetta, josta on säädetty yliopistojen tutkinnoista annetulla valtioneuvoston asetuksella kumotuissa asetuksissa sekä niitä edeltäneissä yliopistoissa suoritettuja tutkintoja koskeneissa asetuksissa;
perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla vähintään 60 opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opintoja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa; ja
peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla 35 opintoviikon laajuisia opintoja, joista on säädetty kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 12 §:ssä .
Opettajan pedagogisissa opinnoissa sekä ammatillisen koulutuksen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opinnoissa opintopisteellä ja opintoviikolla tarkoitetaan 1 momentissa säädetyn lisäksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (357/2003) sekä sitä edeltäneiden ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettujen säännösten ja määräysten mukaisia opintojen mitoituksen perusteita.
2 lukuRehtori
2 §Rehtorin kelpoisuus
Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:
ylempi korkeakoulututkinto;
tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri koulutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu opettajan kelpoisuus johonkin niistä.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta toiminnasta vastaavaksi rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on riittävä työkokemus sekä opettajan että muissa opetusalan tehtävissä. Rehtori on tällöin kelpoinen vastamaan myös samassa oppilaitoksessa järjestettävästä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. (4.2.2021/126)
Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Koulukodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.
5 momentti on kumottu A:lla 28.12.2017/1150 .
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut opinnot ja 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja saman momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (26.9.2002/805)
3 § (28.12.2017/1150)Kielitaitovaatimukset
Rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa järjestämisluvassa määrätyssä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Jos tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisluvassa on määrätty opetuskielestä, rehtorilla tulee olla myös tässä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. (4.2.2021/126)
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskieli.
3 lukuPerusopetus ja esiopetus
4 § (3.11.2005/865)Luokanopettajan kelpoisuus
Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai
Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.
Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka kelpoisuus aineenopetuksen antamiseen perustuu peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996) , tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992) .
Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyempään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perusopetuksen 1–4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.
5 §Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
ylemmän korkeakoulututkinnon;
kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä
vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)
Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- ja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
5 a § (3.11.2005/865)Aineenopettajan kelpoisuus eräissä tapauksissa
Kun opetusta annetaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) ja joka ei ole tällaisen oppiaineen syventävä tai soveltava oppimäärä, aineenopettajaksi on 5 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.
6 §Oppilaanohjaajan kelpoisuus
Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot;
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
Koulukodissa toimivassa koulussa oppilaanohjausta voi antaa myös henkilö, jolla on muu perusopetuksen opettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoisuus.
7 §Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:
soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
lastentarhanopettajan tutkinnon.
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) 4 §:ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyttää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. (30.3.2000/327)
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot. Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuksen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna 1999. (30.3.2000/327)
8 §Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Perusopetuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen.
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot;
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 1 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai
jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 1 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, oppiainetta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna erityisopetuksena on kelpoinen opettamaan myös henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan kyseisen aineen opetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten kouluissa liikunnan opetusta on sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on kelpoisuus antaa liikunnan opetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut erityisliikunnassa perus- ja aineopinnot. (23.2.2012/105)
Mitä 2 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa säädetään, ei koske henkilöä, jonka kelpoisuus antaa aineenopetusta perustuu peruskouluasetuksen 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996) , tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992) . (3.11.2005/865)
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 §:n 2–4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (23.2.2012/105)
Tämän pykälän mukaista erityisopetusta voi antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella.
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saanut erityisopettajan koulutuksen ja on sen lisäksi kelpoinen antamaan perusopetusta, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen erityisopetuksen tehtävään, jos koulutuksen suuntautuminen pääpiirteittäin vastaa tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
8 a § (3.11.2005/865)Erityisopettajan opinnot
Edellä 8 §:ssä erityisopettajan opinnoilla tarkoitetaan vähintään 60 opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opintoja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa, vähintään 35 opintoviikon laajuisia erityisopettajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 momentissa, sekä erityisopettajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erityisopettajan opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisopettajien koulutuksen.
9 § (18.12.2003/1133)Kielitaitovaatimukset
Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielenhallinta osoitetaan.
Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan ottaa muuta luokanopetusta kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa, sen estämättä, että opettaja ei ole osoittanut opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
3 a luku (19.2.2004/115)Aamu- ja iltapäivätoiminta
9 a § (19.2.2004/115)Ohjaaja
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.
4 lukuLukio
10 §Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut
ylemmän korkeakoulututkinnon;
yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)
Aineenopetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. (3.11.2005/865)
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- tai taideaineiden opettajaksi sekä joka vähintään nelivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lukiokoulutusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
10 a § (4.10.2018/811)Aineenopettajan kelpoisuus eräissä tapauksissa
Kun opetusta annetaan lukiokoulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (810/2018) , aineenopettajaksi on 10 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 120 opintopistettä tai vähintään 55 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa, jos tämä oppiaine on ainoa hänen lukiossa opettamansa aine, sekä henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja, jos hän opettaa lukiossa muuta ainetta, jossa hän on suorittanut 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset opinnot. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.
10 b § (4.2.2021/126)
10 b § on kumottu A:lla 4.2.2021/126 .
11 § (3.11.2005/865)Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
11 a § (4.10.2018/811)Erityisopettajan kelpoisuus
Lukiolain 28 §:n mukaista erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka
on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on kelpoinen antamaan aineenopetusta ja on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetut opinnot; tai
on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen.
11 b § (4.10.2018/811)Opetusharjoittelijat
Lukio-opetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.
12 § (18.12.2003/1133)Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.
Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
5 lukuAmmatillinen koulutus
13 § (28.12.2017/1150)Ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus
Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
jolla on pätevyys- tai lupakirja, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä soveltuvaa korkeakoulututkintoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos korkeakoulututkintojen järjestelmässä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän edellyttämää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai jos koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Opettajalla on tällöin oltava koulutuksen järjestäjän päättämään opetustehtävään soveltuva erikoisammattitutkinto tai, jollei tutkintorakenteessa ole soveltuvaa erikoisammattitutkintoa, muu soveltuva tutkinto tai koulutus, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.
13 a § (28.12.2017/1150)Ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa
Ammatillisten tutkinnon osien opetusta hammastekniikan perustutkintoon, lääkealan perustutkintoon, sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, välinehuoltoalan perustutkintoon, hierojan ammattitutkintoon, hieronnan ammattitutkintoon, jalkojenhoidon ammattitutkintoon, kehitysvamma-alan ammattitutkintoon, kipsausalan ammattitutkintoon, mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoon, obduktiopreparaattorin ammattitutkintoon, päihdetyön ammattitutkintoon, terveysalan ammattitutkintoon, välinehuoltajan ammattitutkintoon, hieronnan erikoisammattitutkintoon, hierojan erikoisammattitutkintoon, immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkintoon, kehitysvamma-alan erikoisammattitutkintoon, kipsimestarin erikoisammattitutkintoon, kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkintoon, mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoon, työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon, vanhustyön erikoisammattitutkintoon ja välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon on kelpoinen 13 §:stä poiketen antamaan henkilö:
joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja jolla on kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; tai
joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja jolla on vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.
Lisäksi toiminen 1 momentin mukaisten tutkintojen opettajan tehtävissä edellyttää, että opetusta antavalla henkilöllä on oikeus harjoittaa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää laillistamista.
13 b § (28.12.2017/1150)Ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus tanssi- ja sirkusalan perustutkinnoissa
Ammatillisten tutkinnon osien opetusta tanssialan perustutkinnossa ja sirkusalan perustutkinnossa on kelpoinen sen estämättä mitä 13 §:n 1 momentissa säädetään antamaan henkilö:
joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon tai jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset soveltuvat opinnot;
joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot; sekä
jolla on alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.
13 c § (28.12.2017/1150)Muuta ammatillista koulutusta antavan opettajan kelpoisuus
Erityisestä syytä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n mukaista ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta on sen estämättä mitä 13 §:ssä säädetään kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.
13 d § (28.12.2017/1150)Ammatillisten tutkinnon osien opetuksen antaminen ilman pedagogisten opintojen suorittamista
Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on sen estämättä mitä 13–13 b §:ssä säädetään opettajien pedagogisista opinnoista oikeutettu antamaan myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot.
13 e § (4.2.2021/126)Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta antavan opettajan kelpoisuus
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tämän asetuksen 16 §:ssä säädetty vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuus.
14 § (28.12.2017/1150)Yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus
Ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2017) 2 §:ssä tarkoitettujen yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osa-alueiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa osa-alueessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa osa-alueissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa.
Toiminta digitaalisessa ympäristössä, taide ja luova ilmaisu, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen, työelämässä toimiminen, opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sekä yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta osa-alueiden opetusta on 1 momentista poiketen kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.
Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, edellytetään, että henkilö on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
15 §Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on
tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
11 §:ssä säädetty kelpoisuus.
Jos opinto-ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, opinto-ohjausta voi 1 momentin estämättä osana muuta opetustaan antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja.
16 § (7.6.2018/431)Erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea antavan kelpoisuus
Erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.
Sen estämättä, mitä 14 §:n 1 momentissa säädetään, yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot.
Jos erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan.
17 § (18.12.2003/1133)Kielitaitovaatimukset ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisessa koulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Äidinkielen opetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
5 a luku (4.2.2021/126)Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
17 a § (4.2.2021/126)Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opettajan kelpoisuus
Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 3 luvussa säädetty kelpoisuus lukuun ottamatta 5 a ja 7 §:ssä säädettyä kelpoisuutta, 4 luvussa säädetty kelpoisuus taikka ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus.
Jos valmentavan koulutuksen aikana suoritetaan perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja opintoja, sovelletaan, mitä tässä asetuksessa säädetään asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuudesta.
17 b § (4.2.2021/126)Erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuus tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa
Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tämän asetuksen 8 §:ssä tarkoitettu erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus, 11 a §:ssä tarkoitettu erityisopettajan kelpoisuus tai 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuus.
Jos tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään vaativaan erityiseen tukeen oikeutetulle opiskelijalle, sovelletaan, mitä 16 §:ssä säädetään vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuudesta.
6 lukuVapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
18 §Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetuksi opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/865)
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut tehtävään soveltuvat opinnot. Pääasiallisesti opettajankoulutustehtävässä toimivalta opettajalta edellytetään lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemus rehtorina tai opettajana steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavassa oppilaitoksessa. (26.9.2002/805)
19 §Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto.
20 §Muun taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty asianomaisen taiteenalan opettajan kelpoisuus, tai henkilö, jolla on asianomaiselle taiteen alalle soveltuva muu koulutus tai alalla työskentelyn kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys.
7 lukuErinäiset säännökset
21 § (21.6.2000/592)Vieraskielistä opetusta, ulkomailla järjestettävää opetusta sekä erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta koskevat erityissäännökset
Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa ja lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta, steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, kelpoinen antamaan myös se, joka on suorittanut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista voi koskea myös yksittäistä henkilöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi riittäviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä osaksi tai kokonaan vieraskielisessä opetuksessa myös asianomaiseen kieliryhmään kuuluvassa maassa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot, steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa steinerpedagogisten koulujen opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot sekä montessoripedagogiikkaan perustuvassa esiopetuksessa montessoriopettajan tai -ohjaajan opinnot.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavan kelpoisuusvaatimuksista, koskee myös steinerpedagogiikkaan perustuvaa perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän koulun tai oppilaitoksen rehtoria.
21 a § (10.7.2003/693)Uskonnon opetus
Luokanopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään luokanopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että asianomaisen uskonnon opinnot ovat sisältyneet hänen suorittamiinsa peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin tai luokanopettajan kelpoisuuden tuottaneisiin aikaisempiin opintoihin taikka että hän on suorittanut muut yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset, vähintään vastaavan laajuiset asianomaisen uskonnon opinnot.
Perusopetuksessa ja lukiossa aineenopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään aineenopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että hän on suorittanut aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot taikka aikaisempien kelpoisuusvaatimusten mukaan aineenhallinnan tuottaneet opinnot asianomaisen uskonnon opettamista koskevien vaatimusten mukaan.
Muuta uskontoa perusopetuksessa tai lukiossa opettavalta henkilöltä edellytetään, sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään opettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, asianomaisessa uskonnossa suoritut korkeakouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus.
22 §Eräitä kelpoisuusvaatimuksia koskevat erityissäännökset
Opettajan pedagogisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 5 kohdan ja kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen mukaisia opettajan pedagogisia opintoja, kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaisia aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja, ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia ammatillisia opettajankoulutusopintoja sekä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisia, vähintään 35 opintoviikon laajuisia ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogisia opintoja, jotka on suoritettu erillisinä tai tutkintoon kuuluvina. (3.11.2005/865)
Opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita erikseen henkilöltä, jolla on kelpoisuus luokanopettajaksi tai joka on suorittanut terveystieteiden tutkinnoista annetussa asetuksessa (628/1997) tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot terveystieteiden maisterin tutkinnossa.
Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaiset luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavien aineiden vähintään 35 opintoviikon laajuiset perusopinnot.
Tämän asetuksen mukaan vaadittavat opinnot voivat olla suoritettuina tutkintoihin sisältyvinä tai erillisinä.
Henkilö, joka on ennen 1 päivää elokuuta 2005 saavuttanut kelpoisuuden antaa perusopetuksessa teknisen työn tai tekstiilityön aineenopetusta, on kelpoinen antamaan perusopetuksessa käsityön aineenopetusta. (3.11.2005/865)
Kelpoisuusvaatimuksena oleva yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentissa mainittu opintosuoritus voidaan korvata saman asetuksen 26 §:n 5 momentissa tarkoitetulla yliopiston antamalla todistuksella. (3.11.2005/865)
22 a § (18.12.2003/1133)Kielitaidon osoittaminen
Tässä asetuksessa tarkoitettu erinomainen suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.
Esiopetusta antavalta opettajalta ei vaadita todistusta, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, jos hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut kelpoisuuden tuottavat opintonsa samalla kielellä.
Koulutuksen järjestäjä arvioi 3 §:n 2 momentissa, 12 §:n 1 momentissa ja 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielenhallinnan riittävyyden.
23 §Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuus
Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Mitä edellä 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, ei sovelleta 18 §:ssä tarkoitettuun opettajaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan 13–13 b §:ssä tarkoitettua ammatillisten tutkinnon osien opetusta määrätä enintään kahden vuoden ajaksi antamaan henkilö, jolla on opetustehtävän edellyttämä riittävä koulutus ja vahva käytännön ammattitaito. Tällainen henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli vuoden ajaksi vain, jos opetustehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy. (28.12.2017/1150)
24 § (28.12.2017/1150)Yliopistojen kelpoisuustodistus taiteenopetusta antavalle opettajalle
Musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan koulutusta järjestävä yliopisto voi todeta henkilön kelpoiseksi antamaan 13 ja 13 b §:ssä tarkoitettua musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan ammatillisten tutkinnon osien opetusta sekä 19 §:ssä tarkoitettua opetusta, jos hän menestyksellisillä julkisilla esiintymisillään tai muulla toiminnallaan taikka opinnoillaan on osoittanut saavuttaneensa tehtäviin vaadittavan pätevyyden. Tarvittaessa yliopisto voi edellyttää, että pätevyys osoitetaan erityisessä kokeessa.
25 §Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottama kelpoisuus
Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta on tässä asetuksessa säädetyn lisäksi voimassa, mitä siitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) ja niiden nojalla säädetään.
8 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilyminen
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen peruskoulun tai peruskoulua vastaavan koulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston, kansanopiston, musiikkioppilaitoksen, liikunnan koulutuskeskuksen, Steiner-koulun tai steinerpedagogisen erityiskoulun rehtorin tai opettajan virkaan tai toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asianomaisen koulutusmuodon rehtorina tai antamaan tässä asetuksessa tarkoitettua vastaavaa opetusta. Aineenopettajalta, jonka tehtävänä on antaa perusopetusta tai lukio-opetusta useammassa kuin kahdessa aineessa, edellytetään kuitenkin, että hän on suorittanut kolmannessa tai sitä useammassa opetettavassa aineessa vähintään 15 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai että hän on neljän vuoden aikana ennen tämän asetuksen voimaantuloa antanut opetusta peruskoulussa tai lukiossa asianomaisessa virkaan kuuluvassa aineessa yhdenjaksoisesti vähintään lukuvuoden ajan.
Tämän asetuksen voimaan tullessa perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi kelpoinen henkilö on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta järjestävässä koulussa, vaikkei hän ole suorittanut 2 §:n mukaan rehtorilta vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun opintokeskuksen opintojohtajalta tai kesäyliopiston toiminnanjohtajalta, joka toimii tässä tehtävässä tämän asetuksen tullessa voimaan, ei edellytetä 2 §:n 1 momentissa säädettyä rehtorin kelpoisuutta niin kauan kuin hän on tässä tai sitä vastaavassa tehtävässä.
28 § Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opetusta ja opinto-ohjausta koskevat siirtymäsäännökset (5.7.2001/614)
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan äidinkielen opetusta, on edelleen kelpoinen, jos hän täyttää muut tehtävään säädetyt kelpoisuusvaatimukset, opettamaan äidinkieltä ja kirjallisuutta. Vastaavasti perusopetuksessa ja lukiossa kuvataiteen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen opettamaan kuvaamataitoa. (5.7.2001/614)
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen nojalla kelpoinen antamaan lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaanohjausta, on edelleen kelpoinen antamaan opinto-ohjausta.
29 §Ammatillisten opintojen opetusta koskevat siirtymäsäännökset
Luonnonvara-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kauneudenhoitoalan, käsi- ja taideteollisuusalan, musiikkialan sekä vapaa-aika- ja liikunta-alan ammatillisten opintojen opetusta antamaan on 13 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tai opistoasteen tutkinto ja jonka palvelussuhde edellä mainituissa opetustehtävissä on alkanut vuoden 2009 loppuun mennessä. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa ammatillisten opintojen opetusta antamaan on vastaavasti kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tutkinto ja tekstiili- ja vaatetusalalla opistoasteen tutkinto.
30 §Eräitä keskeneräisiä opintoja koskevat siirtymäsäännökset
Henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen tässä asetuksessa tarkoitettuun vastaavaan opettajan tai rehtorin tehtävään, vaikkei hän täytä tässä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Se, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja perusopetuksen erityisopettajan opintoja tai peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja taikka ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan tai erityisopettajan opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan 8 tai 16 §:ssä tarkoitettuun koulutusmuotoon kuuluvaa erityisopetusta tai 15 §:ssä tarkoitettua opinto-ohjausta. (30.3.2000/327)
Henkilö, joka on ennen 1 päivää tammikuuta 1998 aloittanut taiteilijan pedagogisten opintojen suorittamisen taideteollisessa korkeakoulussa tai Teatterikorkeakoulussa, on koulutuksen suoritettuaan saavuttanut eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta annetussa asetuksessa (948/1998) tarkoitetun kelpoisuuden.
31 §Eräitä opetushallituksen päätöksiä koskeva siirtymäsäännös
Opetushallituksen peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetun asetuksen (720/1984) 4 §:n 2 momentin, Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen (314/1977) 17 §:n 1 ja 3 momentin, Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun asetuksen (373/1977) 18 §:n 1 ja 3 momentin, Steiner-koulusta annetun asetuksen (625/1977) 21 §:n 1 momentin, steinerpedagogisista erityiskouluista annetun asetuksen (688/1987) 15 §:n 1 ja 2 momentin ja ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun asetuksen (380/1981) 16 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tekemät päätökset riittäviksi katsottavista opinnoista jäävät voimaan siihen saakka, kunnes opetushallitus tämän asetuksen 21 §:n mukaan toisin päättää.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
30.3.2000/327:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.
Sen estämättä, mitä 7 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään esiopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista, mainituissa momenteissa tarkoitetut opetusministeriön hyväksymät esiopetuksen opinnot vaaditaan vasta 1 päivästä elokuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
21.6.2000/592:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5.7.2001/614:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.
Perusopetuksessa terveystiedon opetusta on 5 §:n estämättä kelpoinen antamaan vuoden 2012 heinäkuun loppuun saakka myös henkilö, joka on 1 päivänä elokuuta 2002 kelpoinen antamaan biologian, kotitalouden, liikunnan tai yhteiskuntaopin opetusta taikka lukiossa psykologian opetusta. Lisäksi henkilö, joka on ennen 1 päivää elokuuta 2002 valittu opiskelemaan jonkin aineenopettajan koulutukseen kuuluvan edellisessä virkkeessä mainitun opetettavan aineen opintoja, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan edellä mainitun siirtymäkauden ajan terveystiedon opetusta, jos hän täyttää muut aineenopettajalta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset.
Lukiossa terveystiedon opetusta on 10 §:n estämättä kelpoinen antamaan vuoden 2011 heinäkuun loppuun saakka myös henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen antamaan biologian, liikunnan tai psykologian opetusta taikka perusopetuksessa kotitalouden opetusta. Lisäksi henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan jonkin aineenopettajan koulutukseen kuuluvan edellisessä virkkeessä mainitun opetettavan aineen opintoja, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan edellä mainitun siirtymäkauden ajan terveystiedon opetusta, jos hän täyttää muut aineenopettajalta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset.
Ammatillisessa koulutuksessa terveystiedon opetusta on 14 §:n estämättä kelpoinen antamaan vuoden 2011 heinäkuun loppuun saakka myös henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen antamaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 12 § 2 momentissa tarkoitettua liikunnan ja terveystiedon opetusta. Lisäksi henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan liikunnan opettajaksi kelpoisuuden tuottavia opintoja, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan edellä mainitun siirtymäkauden ajan terveystiedon opetusta, jos hän täyttää muut yhteisten aineiden opettajilta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
26.9.2002/805:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalta rehtorilta ja opettajalta, joka toimii tässä tehtävässä tämän asetuksen tullessa voimaan ei edellytetä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2 §:n 1 momentissa ja 18 §:n 1 momentissa eikä tämän asetuksen 2 §:n 6 momentissa ja 18 §:n 2 momentissa säädettyä kelpoisuutta niin kauan kuin hän on tässä tehtävässä.
10.7.2003/693:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
18.12.2003/1133:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ei vaadita rehtorilta eikä perusopetusta tai esiopetusta antavalta opettajalta, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa oppilaitoksen tai koulun opetuskielen.
Lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta tai ammatillisessa koulutuksessa äidinkielen opetusta antavalta opettajalta ei vaadita kyseisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa, jos hän on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa kyseisen kielen tai hän tämän asetuksen voimaan tullessa on kelpoinen antamaan lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta tai ammatillisessa koulutuksessa äidinkielen opetusta.
19.2.2004/115:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.
Sen estämättä, mitä 9 a §:ssä säädetään, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana on 31 päivään heinäkuuta 2009 kelpoinen toimimaan myös henkilö, jolla on koulutuksella tai kokemuksella hankittu riittävä taito toimia lapsiryhmän ohjaajana ja soveltuvuus tehtävään.
3.11.2005/865:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2005.
Jos opiskelijalle on annettu 1 päivän elokuuta 2005 ja tämän asetuksen voimaantulon välisenä aikana todistus, johon opinnot on merkitty opintopisteinä, sitä tarkennetaan tarvittaessa yliopiston merkinnällä, josta kelpoisuus aineenopetuksen antamiseen ilmenee.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettu todistus, jolla kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvaa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot osoitetaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, tuottaa edelleen kelpoisuuden sellaiseen opettajan tehtävään, johon se tuotti kelpoisuuden tämän asetuksen voimaantullessa.
16.12.2010/1168:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on kelpoinen antamaan ammatillisten opintojen opetusta tai ammatillista erityisopetusta tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen ennen tämän asetuksen voimaantuloa on kelpoinen antamaan vastaavaa ammatillisten opintojen opetusta tai ammatillista erityisopetusta.
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa täyttää ammatillisen koulutuksen rehtorin kelpoisuusvaatimukset ammatillisen koulutuksen opettajankelpoisuutta ja riittävää työkokemusta opettajan tehtävistä koskevilta osin, on kelpoinen toimimaan edelleen ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna rehtorina.
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on kelpoinen antamaan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta, on kelpoinen antamaan vastaavaa ammatillista lisäkoulutusta.
Ammatillisessa koulutuksessa terveystiedon opetusta on 14 §:n estämättä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka oli 1 päivänä elokuuta 2001 kelpoinen antamaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 12 § 2 momentissa tarkoitettua liikunnan ja terveystiedon opetusta ja jonka palvelussuhde tässä opetustehtävässä on alkanut heinäkuun 2011 loppuun mennessä.
23.2.2012/105:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
23.1.2014/53:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
28.12.2017/1150:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisena rehtorina on 2 §:n estämättä kelpoinen toimimaan henkilö, joka on ennen 1 tammikuuta 2018 ollut kelpoinen toimimaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena rehtorina, ja joka on ollut palvelussuhteessa mainitun lain voimassaoloaikana.
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on kelpoinen antamaan terveystiedon opetusta, on kelpoinen antamaan työkyvyn- ja hyvinvoinnin ylläpitäminen - osa-alueen opetusta.
7.6.2018/431:
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä kesäkuuta 2018.
4.10.2018/811:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2019.
4.2.2021/126:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022.