Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
1 lukuOpetus
1 § (23.1.2014/52)Opetuksen määrä
Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia.
Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia ja kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 40 minuuttia. (26.1.2017/45)
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus sisältää vähintään 25 kurssia. Nuorille suunnattavan opetuksen kesto on keskimäärin 38 tuntia kurssia kohden ja aikuisille keskimäärin 28 tuntia kurssia kohden. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia ja aikuisille tarkoitetussa opetuksessa vähintään 40 minuuttia.
Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
2 §Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksena opiskelijoille annetaan 1 §:n mukaan toteutetun ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.
Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa.
3 §Opetustarjonta ja opetuksen suunnittelu
Opetus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vuodessa. (23.1.2014/52)
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, koulutuksen hankkimisesta muulta koulutuksen järjestäjältä sekä muulta yhteisöltä tai säätiöltä, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.
Koulutuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa opiskelijoille ja opiskelijoiksi pyrkiville keskeisistä 2 momentissa tarkoitetuista asioista.
4 §Itsenäinen opiskelu
Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.
Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.
5 §Päivänavaus
Nuorille annettavassa lukiokoulutuksessa päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
2 lukuOpiskelijan arviointi
6 §Arviointi opintojen aikana
Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvostella yhdessä.
Lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan, sen mukaan kuin opetushallitus määrää, poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään.
Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. (30.12.2008/1117)
7 §Opinnoissa eteneminen
Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä tarkoitettuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.
Opetushallitus voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.
8 § (23.1.2014/52)Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai useamman aineen suorittamisesta
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.
Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista annetaan todistus.
Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.
Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.
9 § (30.12.2008/1117)
9 § on kumottu A:lla 30.12.2008/1117 .
3 lukuOpiskelijan oikeusturva
10 § (19.8.2004/796)
10 § on kumottu A:lla 19.8.2004/796 .
11 § (18.6.2003/561)
11 § on kumottu A:lla 18.6.2003/561 .
12 § (18.6.2003/561)Rehtorin ja opettajan päätösvalta eräissä tilanteissa
Lukiolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.
13 § (18.6.2003/561)Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
4 lukuErinäiset säännökset
14 § (18.3.2010/185)Koulutuksen järjestämisluvan hakeminen
Lupaa lukiokoulutuksen järjestämiseen on haettava viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetusministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
14 a § (28.6.2017/486)Erityisen koulutustehtävän myöntäminen ja valtakunnallinen kehittämistehtävä
Lukiolain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä koulutustehtävää myönnettäessä otetaan huomioon:
valtakunnallinen koulutustarve edistää erityistä osaamista ja vahvistaa kansallista osaamisvarantoa;
valtakunnallinen ja alueellinen koulutukseen hakeutuminen, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja;
erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus;
henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen ja riittävyys, tilojen, välineiden ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä sekä hakijan valmius suunnata voimavaroja erityisestä koulutustehtävästä huolehtimiseen;
muut mahdolliset haettavan erityisen koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat.
Jos erityiseen koulutustehtävään sisältyy valtakunnallinen kehittämistehtävä, otetaan tehtävää myönnettäessä lisäksi huomioon:
erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve;
hakijan edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksensa kehittäjänä;
kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus sekä saavutettavuus;
muut kehittämisen kannalta merkitykselliset seikat.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä voi sisältää:
velvoitteen kehittää ja levittää valtakunnallisesti erityisen koulutustehtävän opetuspainotuksen mukaisia pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyviä malleja ja hyviä käytänteitä sekä valtakunnallisesti vahvistaa henkilöstön opetuksellisia valmiuksia ja osaamista;
velvoitteen kehittää ja edistää koulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä.
15 § Opintojen päätoimisuus (26.1.2017/45)
Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus katsotaan päätoimiseksi, kun sen laajuus on vähintään 25 kurssia. (23.1.2014/52)
2 momentti on kumottu A:lla 26.1.2017/45 .
16 §Opetusharjoittelijat
Lukio-opetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.
17 §Erityinen tutkinto
Lukiolain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kokeet voi järjestää se, jolla on lupa järjestää lukiokoulutusta.
Kokeisiin osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa aikuisille tarkoitetun opetuksen oppimäärien mukaisia tietoja ja taitoja. Kokeet hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus lukion oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvioinnista ja oikaisun hakemisesta arviointiin on soveltuvin osin voimassa, mitä 6–9 ja 13 §:ssä säädetään.
18 §Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta
Lukiolain 38 §:ssä tarkoitettua toimintaa on oppilaskerho- ja koulukirjastotoiminta sekä muu lukiokoulutukseen läheisesti liittyvä toiminta.
5 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
19 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §Korvaavien opintojen valintaa koskeva siirtymäsäännös
Jos opiskelija on ennen tämän asetuksen voimaantuloa muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, katsotaan opiskelijan 1 §:n estämättä suorittaneen lukion oppimäärän, vaikka opiskelijan suorittamien kurssien määrä jäisi mainitussa säännöksessä todettua kurssimäärää pienemmäksi.
21 §Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymäsäännös
Edellä 6–8 §:n säännöksiä opiskelijan arvioinnista sovelletaan vuoden 1999 elokuun alusta lukien. Siihen saakka arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä.
Ennen vuoden 1999 elokuun alkua annettavissa todistuksissa äidinkielestä ja kirjallisuudesta, kuvataiteesta, liikunnasta ja terveystiedosta sekä opinto-ohjauksesta voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita nimiä.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
22.8.2002/734:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.
18.6.2003/561:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
19.8.2004/796:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.
30.12.2008/1117:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
18.3.2010/185:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
23.1.2014/52:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
26.1.2017/45:
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä tammikuuta 2017. Asetuksen 15 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2018.
28.6.2017/486:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.