530/1998

Ojitusyhteisön on haettava peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain (947/1997) , jäljempänä peruskuivatuslaki, mukaista rahoitustukea kirjallisella hakemuksella asianomaiselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Jos ojitusyhteisöä ei ole perustettu, peruskuivatushankkeen hyödynsaajien tulee tehdä hakemus yhteisesti. Jos kysymyksessä on kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 73 §:ssä tarkoitetun työn rahoittaminen, hakemuksen voi tehdä myös jakotoimituksen toimitusinsinööri.

Peruskuivatushankkeen rahoitustukihakemukseen on liitettävä:

Kiinteistönmuodostamislain 73 §:n 3 momentissa tarkoitetun työn rahoitustukihakemukseen on liitettävä hankkeen toteuttamisesta annettu saman lainkohdan mukainen päätös. Hakemuksen muista liitteistä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 1 momentissa säädetään.

Rahoitus- tai avustuspäätöksestä on käytävä ilmi, miten peruskuivatuksen tukemisesta annetun lain 6 §:ssä säädetyt ympäristön suojelua ja hoitoa sekä 7 §:ssä säädetyt hankkeen taloudellisia edellytyksiä koskevat vaatimukset on otettu huomioon.

Valtion rahoitustuen edellytyksenä on, että peruskuivatushankkeen hyödynsaajat valitsevat yhden tai useamman toimitsijan silloinkin, kun hanketta varten ei ole perustettu vesilaissa tarkoitettua ojitusyhteisöä. Toimitsijoille on annettava valtuutus toimia hankkeen asioissa hyödynsaajia sitovin vaikutuksin.

Rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä kiinteistönmuodostamislain 73 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa uusjakoon liittyvissä hankkeissa on, että ennen tuen myöntämistä annetaan hyväksyttävä selvitys siitä, miten hanketta pidetään kunnossa työn luovuttamisen ja jakotoimituksen lainvoimaiseksi tulon välisenä aikana. Muutoin tällaisiin hankkeisiin on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskuivatuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään muista peruskuivatushankkeista.

Peruskuivatushankkeen toimeenpanoon voidaan ryhtyä, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut rahoitus- tai avustuspäätöksen ja kun ojitusyhteisö on antanut 10 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen ja päättänyt hankkeen toimeenpanosta.

Peruskuivatuslain 8 §:ssä tarkoitetun avustusosuuden enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä, jos:

Valtion tukea ei ilman erityistä syytä myönnetä osakkaalle tai muulle hyödynsaajalle maksettaviin korvauksiin, jotka johtuvat ojaksi, pientareeksi tai enintään kahden metrin levyiseksi suojakaistaksi käytettävästä maasta taikka kaivumaiden levityksestä aiheutuvista haitoista tai kaivojen mahdollisesta kuivumisesta. Valtion tukea ei myönnetä suojakaistan muodostamisesta johtuviin korvauksiin, jos tähän maksetaan maatalouden ympäristöohjelmien mukaista tukea.

Hankkeiden välistä etusijaa harkittaessa on erityisesti otettava huomioon ne hankkeet, joiden toteuttaminen liittyy uusjakotoimitukseen.

Rahoituspäätöksen saatuaan hakijan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kirjallinen sitoumus peruskuivatuslaissa ja tässä asetuksessa säädettyjen sekä rahoituspäätöksessä määrättyjen ehtojen noudattamisesta. Jos hakijana on ojitusyhteisö, sitoumukseen on liitettävä pöytäkirjan ote yhteisön kokouksesta, jossa sitoumuksesta on päätetty.

Jos 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen antaja laiminlyö sitoumuksen perusteella kuuluvan velvollisuutensa siten, että se haittaa valtiontyön toimeenpanoa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi teettää laiminlyönnistä aiheutuvat toimenpiteet laiminlyöjän kustannuksella. Tätä koskeva määräys on muiden ehtojen ohella otettava sitoumukseen.

Osakastyö on toteutettava rahoituspäätöksessä määrätyssä ajassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi erityisistä syistä pidentää tätä määräaikaa ennen sen päättymistä tehdystä hakemuksesta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maksaa osakastyölle myönnetyn avustuksen joko työn edistymisen mukaan tai sen jälkeen, kun työ on hyväksyttävällä tavalla suoritettu.

Luovutuskokouksessa annetaan selvitys hankkeen kustannuksista ja luovutetaan hanke ojitusyhteisölle hoidettavaksi ja kunnossapidettäväksi. Kokouksessa on puheoikeus kaikilla niillä, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. (21.12.2011/1419)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava luovutuskokouksen pitämisestä hyvissä ajoin ennen kokousta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kokouksesta on lisäksi ilmoitettava ojitusyhteisön toimitsijoille ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 14 päivää ennen kokousta postitetulla kirjeellä. (21.12.2011/1419)

Jos kokouksessa tehtyjen huomautusten tai vaatimusten perusteella osoittautuu tarpeelliseksi tehdä joitakin lisätoimenpiteitä eikä näitä toimenpiteitä voida kokouksessa tarkoin määrittää, kokous on keskeytettävä myöhemmin jatkettavaksi. Jollei samalla voida määrätä kokouksen jatkamisen aikaa ja paikkaa, kokouksessa tulee päättää, millä tavoin sen jatkamisesta ilmoitetaan.

Sen jälkeen kun valtiontyö on peruskuivatuslain 11 §:n mukaisesti luovutettu, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on selvitettävä hankkeen kustannukset ja laadittava valtionlainan osalta lainaluettelo, joka osoittaa kunkin hyödynsaajan maksettavaksi tulevan lainamäärän ja sisältää muut lainan maksuunpanossa tarvittavat tiedot. Lainaluettelon sisällöstä antaa tarkemmat määräykset asianomainen ministeriö.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on lähetettävä lainaluettelo hankkeen toimitsijalle, jonka tulee palauttaa luettelo mahdollisine huomautuksineen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämässä ajassa.

Peruskuivatuslain 16 §:ssä tarkoitetun päätöksen panttivastuusta vapauttamisesta tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkistaa lainan osittelua peruskuivatuslain 16 §:ssä tarkoitetun kiinteistön osituksen vuoksi taikka maatilakohtaisesti takaisinperittävien lainojen osalta muuttaa lainaluetteloa luovutuksen johdosta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on korjattava lainaluettelo ja lähetettävä se hankkeen toimitsijalle ja Valtiokonttorille.

Valtionlaina peritään takaisin yhtäsuurin vuotuismaksuin. Lainalle aletaan laskea korkoa kahden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin hanke on peruskuivatuslain 11 §:n mukaisesti luovutettu. Vuotuismaksut peritään kunkin huhtikuun viimeisenä päivänä. Ensimmäinen vuotuismaksu peritään koronlaskun alkamispäivää seuraavana kantopäivänä, kuitenkin aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua koronlaskun alkamispäivästä.

Valtion, valtion liikelaitoksen, kunnan, seurakunnan, säätiön, yhtiön tai muun yhteisön omistaman kiinteistön tai maatilan osalle tuleva laina peritään takaisin tasakuoletuksin yhdessä tai enintään viidessä kannossa. Takaisinperimistapa esitetään rahoituspäätöksessä. Korkoa aletaan laskea työn luovuttamispäivästä. Lainan korko peritään ensimmäisen kerran siinä kannossa, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa luovuttamispäivää. Laina tai sen ensimmäinen kuoletuserä peritään siinä kannossa, joka kahden vuoden ja kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa luovuttamispäivää.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että maataloutta pääelinkeinonaan harjoittavalle yhtiölle tai muulle yhteisölle tuleva laina peritään takaisin 1 momentin mukaisesti. (21.12.2011/1419)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää vuotuismaksujen suorittamiseen lykkäystä maksuvelvollisesta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi enintään viisi vuotta. Lainan takaisinmaksuaika pidentyy vastaavasti. Lykkäystä on haettava kantopäivää edeltävän vuoden loppuun mennessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa päätöksen tiedoksi Valtiokonttorille.

Määrältään pienten lainojen takaisin perimisessä noudatetaan eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annettua lakia (682/1966) . Jos saman omistajan yhteen maatilaan kuuluu useampia hyötyä saavia kiinteistöjä, maksamattomana pääomana pidetään koko maatilan lainaosuutta peruskuivatuslain 14 §:n mukaisesti.

Peruskuivatuslain mukaisten valtionlainojen lyhennysten ja korkojen maksuunpanossa, kannossa ja tilittämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä eräiden valtion rahasaamisten maksuunpanosta, kannosta ja tilittämisestä annetussa asetuksessa (559/1967) säädetään siinä mainittujen saamisten osalta. Kantoviranomaisena on lääninhallituksen sijasta kuitenkin Valtiokonttori ja saamiset kannetaan huhtikuun 30 päivänä.

Jos valtionlainasta maksetaan vuotuismaksujen tai kuoletuserien lisäksi ylimääräistä lyhennystä, tämä katsotaan pääoman lyhennykseksi.

Ylimääräinen suoritus lyhentää lainan takaisinmaksuaikaa yhtä monella vuodella kuin maksettuun määrään sisältyy seuraavaksi erääntyviä täysiä lyhennyseriä. Jäljellä olevat vuotuismaksut on tällöin suoritettava säännöllisesti seuraavissa kannoissa.

Velallinen voi niin halutessaan vapautua pääoman lyhentämisestä yhtä monessa kannossa kuin maksettuun määrään sisältyy täysiä pääoman lyhennyseriä. Velallisen on ilmoitettava siitä kantoviranomaiselle ylimääräisen maksun yhteydessä. Maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät on kuitenkin maksettava lyhentämistä seuraavina säännönmukaisina kantopäivinä.

Peruskuivatuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Siinä on mainittava hankkeen nimi, panttioikeuden kohteena olevan kiinteistön nimi, rekisterinumero, sijaintikunta ja sijaintikylä sekä kiinteistön vastattavana olevan lainan määrä ja korko.

Peruskuivatuslain 17 §:n 5 momentissa tarkoitetun ilmoituksen panttivastuusta vapauttamisesta tekee Valtiokonttori silloin, kun laina on täysin maksettu. Muussa tapauksessa panttivastuusta vapauttamisilmoituksen tekee asianomainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Peruskuivatuslain 10 §:ssä tarkoitetun rahoituspäätöksen muuttamisesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hakemus rahoituspäätöksen muuttamiseksi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa siitä, kun valtiontyö on luovutettu tai osakastyön koko avustus tai loppuerä maksettu.

Peruskuivatuslain 12 §:ssä tarkoitetun hankkeen kunnossapitoa ja muiden ojittajalle kuuluvien velvoitteiden noudattamista valvoo rahoitusehtojen noudattamisen osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osakkaiden tai muiden hyödynsaajien pyynnöstä tehtävän kunnossapitotarkastuksen kustannukset peritään sen mukaan kuin asianomainen ministeriö valtion maksuperustelain (150/1992) periaatteita noudattaen tarkemmin määrää.

Päätös lainan irtisanomisesta tai avustuksen takaisinperimisestä on viipymättä lähetettävä kantoviranomaiselle. Peruskuivatuslain 18 §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Valtiokonttori ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lainan irtisanomisesta.

Suostumuksen yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) tarkoitettuun menettelyyn taikka niitä vastaavaan vapaaehtoiseen laissa säädettyyn menettelyyn antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtiokonttorin on annettava asiasta lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lausuntoon tulee sisältyä asian käsittelyyn tarvittavat tiedot lainasta tai saamisesta.

Jos avustus tai valtionlaina määrätään osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, kannetaan maksettavaksi määrätylle pääomalle korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaista korkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Peruskuivatuslain 18 §:n 1 momentissa tai 4 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa korko on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu korkokanta. Irtisanomiskorko peritään takaisinperimistä koskevan päätöksen antamispäivästä.

Jos peruskuivatuslaissa ja tässä asetuksessa tarkoitettuja valtiolle tulevia maksuja ei suoriteta määräajassa, voidaan maksamatta jätetystä suorituksesta periä korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaista viivästyskorkoa kunkin erän erääntymisestä.

Viivästyskoron sijasta voidaan periä 6 euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

Tarkempia säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan eräiden vesirakennustehtävien hoitamisesta 12 päivänä helmikuuta 1988 annettu asetus (150/1988) . Kumottua asetusta sovelletaan kuitenkin siinä tarkoitettuihin hankkeisiin, joiden rahoituspäätös on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa.