1023/1998

Näitä määräyksiä on noudatettava niissä valtion liikelaitoksissa, joihin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987) .

Liikelaitoksen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa.

Liikelaitoksen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.

Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.

Tilijärjestelmän tulee olla selkeä ja riittävästi eritelty. Liikelaitoksella tulee kultakin tilikaudelta olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo.

Jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana. Tilin sisältöä voidaan kuitenkin muuttaa liiketoiminnan kehityksen aiheuttamien muutosten, parannettuun tilijärjestelmään siirtymisen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Liiketapahtumien merkitseminen kirjanpitoon on suoritettava siten, että kirjausten yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen voidaan vaikeuksitta todeta.

Kirjanpitoaineistossa tulee joko tositteen tai sen perusteella tehtyjen kirjanpitomerkintöjen olla aina selväkielisessä kirjallisessa muodossa.

Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste). Meno ja tulo saadaan kirjata myös maksuun perustuen (maksuperuste).

Mikäli menot ja tulot kirjataan maksuperusteen mukaan, on myyntisaamiset ja ostovelat voitava jatkuvasti selvittää.

Liiketapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) ja asiajärjestyksessä (pääkirjanpito).

Maksutapahtumien kirjaaminen aikajärjestykseen on suoritettava viivytyksettä päiväkohtaisesti, jolloin kirjaus voidaan suorittaa myös yhdistelmänä. Muut kirjaukset saadaan tehdä kuukausikohtaisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa kalenterikuukauden päättymisestä.

Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä, jollei muutoin ole selvää, miten liiketapahtuma on kirjattu. Tosite voidaan laatia mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteessa tulee olla selvitys luovutetusta suoritteesta. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava tositteen tai sen liitteen avulla taikka muutoin osoittaa.

Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee selvittää kassakoneen tarkkailunauhan tai muun liikelaitoksen itsensä laatiman tositteen avulla.

Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

Kirjaukset voivat perustua koneellisilla tietovälineillä oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettaviin tositetietoihin, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää:

Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava 21 §:ssä tarkoitetut tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.

Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluvat:

Edellä 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettu varovaisuus edellyttää erityisesti, että tilinpäätöksessä otetaan huomioon:

Edellä 4 ja 5 momentissa säädetystä periaatteesta saadaan poiketa vain erityisestä syystä. Liitetietoihin on sisällytettävä selostus poikkeamisen perusteista sekä laskelma poikkeamisen vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava viipymättä tilinpäätöksen valmistuttua tilintarkastajille ja asianomaiselle ministeriölle. Liikelaitoksen on toimitettava vahvistettu tilinpäätöksensä valtiokonttorille valtion tilinpäätösasiakirjaan liitettäväksi huhtikuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskelma ja tase viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Jos tilikauden aikana tuloslaskelman tai taseen ryhmittelyä on muutettu, on aikaisempaan tilinpäätökseen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan oikaistava niin, että niitä voidaan verrata myöhempään tilinpäätökseen.

Liikelaitoksen on tilikauden aikana ja ennen tilinpäätöksen valmistumista neuvoteltava tilinpäätöksensä perusteista asianomaisen ministeriön kanssa. Jos ennakoidun tilinpäätöksen mukaisen tuloksen ennen tilinpäätössiirtoja arvioidaan oleellisesti poikkeavan tulostavoitteesta, ministeriön on myös sen noudattamiseksi, mitä valtion liikelaitoksista annetun lain 21 §:n 1 momentissa säädetään, neuvoteltava tilinpäätöksen perusteista valtiovarainministeriön kanssa.

Jos liikelaitos laatii osavuosikatsauksen, on osavuosikatsaus toimitettava myös asianomaiselle ministeriölle.

Tilinpäätöksessä on esitettävä myös erillinen tilinpäätös laitoskohtaisen lain mukaan valtion talousarvion puitteissa harjoitettavasta toiminnasta. Erillisessä tilinpäätöksessä seurataan toiminnan tuottoja, kuluja sekä omaisuudessa ja pääomassa tapahtuneita muutoksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun erilliseen tilinpäätökseen sovelletaan tämän päätöksen määräyksiä 23 §:n 8 momenttia ja 26 §:ää lukuun ottamatta. Erillisessä tilinpäätöksessä ei kirjanpidossa tehtyihin poistoihin sovelleta, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968) säädetään enimmäispoistoista.

Laitoskohtaisen lain mukaan valtion talousarvion puitteissa harjoitettavan toiminnan osalta tuloslaskelma ja tase laaditaan valtiokonttorin määräämien kaavojen mukaan.

Liikelaitoksen valtioneuvostolle vuosittain antaman toimintakertomuksen tulee sisältää:

Milloin liikelaitos julkaisee vuosikertomuksen, tulee valtioneuvoston vahvistama tilinpäätös erottaa selvästi muusta vuosikertomuksen aineistosta.

Tilikausi on kalenterivuosi. Liiketoimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi.

Liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiöllä on sama tilikausi kuin liikelaitoksella. Valtiokonttori voi erityisestä syystä myöntää määräajaksi tytäryhtiön tilikautta koskevan poikkeuksen, mistä on ilmoitettava valtion liikelaitoksista annetun lain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kertomuksessa.

Mikäli liiketapahtumien kirjaaminen on suoritettu maksuperusteen mukaan, on kirjaukset, merkitykseltään vähäisten liiketapahtumien kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen mukaisiksi.

Liikevaihtoon luetaan liikelaitoksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat liikelaitoksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin.

Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Taseen pysyviin vastaaviin kuuluu myös laitoskohtaisen lain nojalla liikelaitoksen hallinnassa oleva kansallisomaisuus tai muu siihen rinnastettava erityinen omaisuus. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.

Käyttöomaisuutta ovat edellä 17 §:ssä tarkoitettuihin pysyviin vastaaviin kuuluvat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet.

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.

Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.

Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen 1 momentissa tarkoitettuun hankintamenoon verrattuna, saadaan myös niiden osuus lukea hankintamenoon.

Jos pysyviin aktiivoihin kuuluvan hyödykkeen valmistamiseen kohdistettavissa olevan lainan korkomenot valmistusajalta ja 2 momentin mukaisen osuuden yhteismäärä on olennainen 1 momentissa tarkoitettuun hankintamenoon verrattuna, saadaan hankintamenoon lukea 2 momentin mukaisen osuuden ohella myös nämä korkomenot.

Jollei liikelaitos muuta näytä, vaihto-omaisuuteen kuuluvien samanlajisten hyödykkeiden hankintameno määritetään olettaen, että hyödykkeet on luovutettu siinä järjestyksessä kuin ne on hankittu, tai että luovutusjärjestys on ollut hankintajärjestykselle päinvastainen. Tällaisten hyödykkeiden hankintamenoksi saadaan merkitä myös toteutuneiden hankintamenojen keskiarvo, joka on painotettu vastaavilla hankintamäärillä.

Mitä 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös niihin samanlajisiin arvopapereihin, jotka kuuluvat taseen vastaavissa muihin eriin kuin vaihto-omaisuuteen.

Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla selvittää.

Hyödyke siirretään vaihto-omaisuudesta käyttöomaisuuteen hankintamenon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Hyödyke siirretään käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen hankintamenon poistamatta olevaa osaa vastaavasta määrästä.

Siirtosaamisia ovat:

Siirtovelkoja ovat:

Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava liikelaitoksen taseeseen tilikauden päättyessä merkitty:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tase-erittelyt saadaan vaihtoehtoisesti laatia siten, että ne sisältävät ainoastaan lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana.

Ne 38 §:ssä tarkoitetut liitetiedot, jotka liikelaitos on esittänyt tilinpäätöksessään, on luetteloitava ryhmittäin. Muutoksista tulee pitää luetteloa tai erillistä kirjanpitoa tilikauden aikana, jos tiedot eivät ilmene pääkirjanpidosta.

Liikelaitos voi laatia tase-erittelyjä ja liitetietojen erittelyjä mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Tilinpäätökseen merkitään:

Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset tai velat taikka muut sitoumukset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen. Jos saaminen tai velka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pitemmän ajan kuluttua tilinpäätöspäivästä, saadaan siitä johtuvat kurssierot kirjata viimeistään sen tilikauden tuotoiksi ja kuluiksi, jonka aikana saaminen tai velka maksetaan. (12.12.2001/1232)

Tilinpäätöksessä tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot voidaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvä tulo saadaan kirjata tuotoksi valmistusasteen perusteella. Suoritteesta kertyvän erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Liikelaitoksen tulee noudattaa samaa perustetta kaikkien tässä tarkoitettujen tulojen kirjaamisessa tuotoiksi.

Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi.

Käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.

Vaihto-omaisuuden aineisiin tai tarvikkeisiin taikka aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat samanlajiset ja hankintamenoltaan vähäiset hyödykkeet, joita liikelaitos hankkii jatkuvasti siten, että niiden määrän ja yhteenlaskettujen hankintamenojen muutokset ovat vähäisiä, saadaan merkitä taseeseen samaan rahamäärään tilikaudesta toiseen.

Kehittämismenot saadaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. Aktivoidut kehittämismenot on poistettava suunnitelman mukaan enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pidempää poistoaikaa, enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.

Jos muita pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava suunnitelman mukaan enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pidempää poistoaikaa, enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.

Liikelaitos saa, jos siihen on erityistä syytä, kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja.

Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena. Arvonalennusta ei voi kuitenkaan tehdä laitoskohtaisen lain nojalla liikelaitoksen hallinnassa olevasta kansallisomaisuudesta tai muusta siihen rinnastettavasta erityisestä omaisuudesta.

Tuotoista on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos

Tuotoista saadaan vähentää myös sellainen velvoitteesta aiheutuva vastainen meno tai menetys, joka on yksilöitävissä ja täyttää sen, mitä 1 momentin 1–3 kohdassa säädetään.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetut menetykset ja menot saadaan merkitä tuloslaskelmaan ja taseeseen enintään niiden todennäköiseen määrään.

Taseen vastaaviin merkityn erän arvon alenemista ei saa merkitä pakolliseksi varaukseksi.

Tilinpäätöksessä saadaan tehdä jälleenhankintavaraus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisena.

Jos kulukirjaus, joka on tehty rahoitusomaisuudesta 22 §:n 1 momentin, vaihto-omaisuudesta 23 §:n 3 momentin tai taseen pysyvästä vastaavasta 24 §:n perusteella, osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.

Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan maa- tai vesialueen, tai arvopaperin todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi, saadaan taseeseen merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava.

Jos 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden arvoa on tilikauden aikana korotettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä vastattaviin arvonkorotusrahastoon. Rahastoa saadaan käyttää ainoastaan peruspääoman korotukseen. Arvonkorotusta peruutettaessa on rahastoon merkittyä pääomaa vastaavasti vähennettävä peruutettavalla määrällä. Jos liikelaitoksen peruspääomaa on korotettu käyttämällä hyväksi arvonkorotusrahastoa, eikä rahastoon merkittyä pääomaa voida pienentää peruutettavalla määrällä, on vastaava määrä merkittävä muun oman pääoman vähennyksenä.

Tuottojen ja niitä vastaavien veronalaisten tulojen samoin kuin kulujen ja niitä vastaavien verotuksessa vähennyskelpoisten menojen jaksotuseroista johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset saadaan erityistä varovaisuutta noudattaen merkitä omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tuloslaskelma on laadittava siten, että siitä käy selville, miten tilikauden tulos on syntynyt.

Kirjanpidossa tehdyt poistot eivät saa ylittää elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädettyjä enimmäispoistoja.

Tuloslaskelma laaditaan liitteessä 1 olevan kaavan mukaan. Tuloslaskelma on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempana, mikäli se tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi on tarpeen.

Tuloslaskelmassa on ilmoitettava tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Liitteessä 1 olevan kaavan eriä saadaan yhdistellä, jos niiden erillisellä esittämisellä on ainoastaan vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tai jos yhdisteleminen johtaa selkeämpään esittämistapaan. Tuloslaskelmassa on kuitenkin esitettävä liikevaihto ja tilikauden voitto (tappio) sekä kaavaan isoin kirjaimin kirjoitetut välisummat.

Edellä 23, 24, 26 ja 30 §:ssä tarkoitettua tuloksentasausmenettelyä saa lähtökohtaisesti käyttää vain siinä määrin kuin se on mahdollista ilman että tilikauden voitto jää pienemmäksi kuin talousarviossa on edellytetty tuloutettavaksi valtiolle.

Pitkäaikaiseksi katsotaan saaminen tai se osa saamisesta, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Muut saamiset ovat lyhytaikaisia.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös velkojen esittämistä pitkäaikaisina ja lyhytaikaisina.

Tase laaditaan liitteessä 2 olevan kaavan mukaan. Tase on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempana, mikäli se tase-erien selventämiseksi on tarpeen.

Milloin liikelaitoksella on saaminen siltä, jolle liikelaitos itse on velkaa, on saaminen ja velka ilmoitettava taseessa erikseen. Myös muut tase-erät on ilmoitettava niitä toisistaan vähentämättä, jollei vähentäminen ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Liitteessä 2 olevan kaavan arabialaisilla numeroilla merkittyjä eriä, lukuun ottamatta osuuksia saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöissä, saadaan yhdistellä, jos niiden erillisellä esittämisellä on vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tai jos yhdistely johtaa selkeämpään esittämistapaan.

Tilinpäätöksen laatimista koskevina liitetietoina on esitettävä:

Tuloslaskelmaa koskevina liitetietoina on esitettävä:

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu erittely saadaan jättää tekemättä, jos yhdistelemisellä on ollut ainoastaan vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Taseen vastaavia koskevina liitetietoina on esitettävä:

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on ilmoitettava taseen pysyvistä vastaavista, erikseen hankintamenosta ja arvonkorotuksesta, tase-eräkohtaisesti tiedot:

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös liitteessä 2 olevan tasekaavan vastaavien B.II.2 kohdassa tarkoitetuista saamisista ilmoitettava erikseen:

Edellä 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu erittely saadaan jättää tekemättä, jos yhdistelemisellä on ollut ainoastaan vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan saamiseksi.

Taseen vastattavia koskevina liitetietoina on esitettävä:

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on liitteessä 2 olevan tasekaavan vastattavien D.7 kohdassa tarkoitetuista veloista ilmoitettava erikseen:

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu erittely saadaan jättää tekemättä, jos yhdistelemisellä on ollut ainoastaan vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan saamiseksi.

Tuloveroja koskevina liitetietoina on esitettävä:

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevina liitetietoina on esitettävä:

Taseeseen sisältymättömistä vastuusitoumuksista ja vastuista on esitettävä liitetietona:

Henkilöstöä koskevina liitetietoina on esitettävä:

Muina liitetietoina on esitettävä:

Sen lisäksi mitä 33–40 §:ssä säädetään on liikelaitoskonserniin kuuluvan liikelaitoksen tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä ilmoitettava:

Tilinpäätös on päivättävä sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitettava. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt on päivättävä ja niiden laatijoiden allekirjoitettava.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajille tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää.

Liikelaitoksen, joka muodostaa valtion liikelaitoksista annetun lain 4 a §:ssä tarkoitetun liikelaitoskonsernin, on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseensä liikelaitoskonsernin tilinpäätös. Liikelaitoskonsernin tilinpäätös sisältää:

Konsernitilinpäätös on laadittava liikelaitoksen tilikaudelta.

Mitä tämän päätöksen 9 §:n 7 momentissa, 10 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 2 momentissa sekä 42 §:n 1 momentissa määrätään liikelaitoksen tilinpäätöksestä, noudatetaan soveltuvin osin liikelaitoskonsernin tilinpäätökseen.

Konsernituloslaskelma laaditaan noudattaen soveltuvin osin liitteessä 1 olevaa kaavaa ja konsernitase noudattaen soveltuvin osin liitteessä 2 olevaa kaavaa.

Liikelaitoskonsernin tilinpäätös on laadittava liikelaitoksen ja sen tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden sekä niiden liitteenä ilmoitettavien tietojen yhdistelminä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Konsernituloslaskelman on osoitettava liikelaitoskonsernin tulos tilikaudelta sen jälkeen kun konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen voitonjako ja ulkopuolisten omistusta vastaavat osuudet tytäryhtiöiden tuloksista on vähennetty. Laskelmassa on erikseen esitettävä liikelaitoksen tytäryhtiön antamat ja saamat konserniavustukset.

Konsernitaseen on osoitettava konsernin oma pääoma jaoteltuna liikelaitoksen peruspääomaan, tytäryhtiöiden sidottuun omaan pääomaan, liikelaitoksen arvonkorotusrahastoon, liikelaitoksen muuhun omaan pääomaan ja tytäryhtiöiden vapaaseen omaan pääomaan sekä liikelaitoskonsernin tilikauden voittoon tai tappioon sen jälkeen, kun liikelaitoskonserniin kuuluvien liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat sekä keskinäinen osakkeiden omistus ja hallinta on vähennetty ja ulkopuolisten tytäryhtiöissä omistamat osuudet on merkitty taseeseen omana eränä.

Jollei 1 ja 2 momentin määräyksiä liikelaitoskonsernin kokoonpanon vuoksi tai muusta painavasta syystä voida noudattaa konsernitilinpäätöstä laadittaessa, saadaan niistä poiketa olosuhteiden vaatimalla tavalla. Poikkeamisesta on tehtävä selko konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöiden tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä, mikäli mahdollista, muuttaa tämän päätöksen mukaisiksi.

Konsernituloslaskelman ja konsernitaseen liitetietoina on esitettävä 44 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi:

Liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiö antaa liikelaitokselle liikelaitoskonsernin tilan arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Liikelaitoksen on myös huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiön toimintakertomuksessa ilmoitetaan liikelaitoksen nimi.

Liikelaitoskonsernin toiminnasta valtioneuvostolle annettavassa kertomuksessa on esitettävä tietoja sellaisista konsernin tilan ja sen toiminnan tuloksen arvioimista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa liikelaitoksen tai sen tytäryhtiöiden tuloslaskelmissa, taseissa tai niiden liitteenä ilmoitettavissa tiedoissa, sekä konsernin kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyäkin.

Jos liikelaitos on tilikauden aikana hankkinut tytäryhtiön, on siitä annettava selostus 1 momentissa tarkoitetussa kertomuksessa. Kertomuksessa on lisäksi ilmoitettava liikelaitoskonsernin palveluksessa olevien henkilöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana sekä heille mainittuna aikana maksettujen palkkojen yhteenlaskettu määrä.

Liikelaitoskonsernin toiminnasta valtioneuvostolle vuosittain annettavassa kertomuksessa on liikelaitoksen tytäryhtiön osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:n 1 momentissa (145/1997) tarkoitetusta konsernista (alakonserni) ilmoitettava:

Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tarkastuskertomukset liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksestä asianomaiselle ministeriölle, joka viipymättä tämän jälkeen esittelee tilinpäätökset valtioneuvostolle vahvistettaviksi.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksiä valtioneuvostossa esiteltäessä on 9 §:n 1 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tilinpäätösasiakirjoihin liitettävä tilintarkastuskertomukset. Tase-erittelyjä ja liitetietojen erittelyjä ei ole tarpeen liittää esittelyasiakirjoihin.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilintarkastus on suoritettava hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.

Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Tarkastuskertomuksessa on esitettävä lausunto:

Tilintarkastajien tulee kertomuksessaan tarvittaessa täydentää tilinpäätöstietoja.

Tilintarkastajilla on oikeus antaa kertomuksessa myös muita tietoja, joiden saattamista valtioneuvoston tietoon he pitävät tarpeellisena. Liikelaitoksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle annettavat huomautukset on merkittävä pöytäkirjaan tai muuhun asiakirjaan, joka on annettava hallitukselle ja tarvittaessa asianomaiselle ministeriölle tiedoksi.

Mitä 2–5 momentissa määrätään tarkastuskertomuksesta, noudatetaan soveltuvin osin liikelaitoskonsernin tilinpäätöksestä annettavaan tarkastuskertomukseen.

Milloin liikelaitoksen tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on oleellisesti pienempi kuin valtioneuvoston vahvistama tulostavoite, tulee liikelaitoksen hallituksen antaa asianomaiselle ministeriölle asiaa koskeva selvitys. Ministeriö liittää tällöin selvityksen ja sitä koskevan kannanottonsa esittelyasiakirjoihin.

Mikäli asianomainen ministeriö tai liikelaitoksen hallitus toteaa, ettei liikelaitoksella ole edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan toimintaan, on ministeriön saatettava asia valtioneuvoston käsiteltäväksi. Toiminnan kannattavuutta arvioitaessa otetaan tällöin huomioon liikelaitokselle valtion liikelaitoksista annetun lain 9 §:n nojalla kannattamattomista tehtävistä myönnetyt korvaukset.

Tilinpäätös sekä luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista on kirjoitettava sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava.

Tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.

Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Kirjanpitomerkintää ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi.

Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtävät kirjanpitomerkinnät voidaan tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Merkinnät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon erittelyt voidaan tehdä koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Koneellisin menetelmin pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen on voitava todeta konetta käyttämättä.

Koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus sisältää tietojärjestelmän yleiskuvauksen sekä selostuksen kirjausten suorittamistavasta, kirjausketjusta, syöttö- ja tulostusaineistosta, kirjanpidon oikeellisuutta ja täydellisyyttä varmentavista tarkistuksista ja täsmäytyksistä, tietovarastoista sekä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä.

Tositteet on säilytettävä siten, että kukin tosite on tarvittaessa helposti löydettävissä.

Tositteet voidaan säilyttää mikrotulosteena tai muulla teknisen laitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiokonttori toisin määrää.

Kirjanpitokirjat, tililuettelo ja koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä siten järjestettyinä, että käytetty tilijärjestelmä ja tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta.

Tilikauden tositteet ja muu kuin 3 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä, tositteet kirjausjärjestyksessä tai muuten siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä.

Tarkemmat määräykset liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidosta antaa valtiokonttori.

Sen estämättä, mitä 8 §:n 1 ja 5 momentissa, 54 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 55 §:n 2 momentissa säädetään, valtiokonttori voi koneellisen tietovälineen käyttämiseksi kirjanpidossa kokeiluluonteisesti antaa liikelaitokselle luvan poiketa 5 §:n 4 momentissa ja 54 §:n 4 momentissa tarkoitetuista toiminnoista. Jos valtiokonttori antaa liikelaitokselle luvan, luvan saaneen on kuukausittain täsmäytyksin osoitettava, että kirjanpidon tositteet, kirjanpitotapahtumat ja kirjanpitomerkinnät on käsitelty täydellisinä pääkirjanpidossa.

Valtiokonttorin tulee antaa luvassaan tarkemmat määräykset kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä yhtenäisten ja riittävät tiedot tuottavien kirjanpitomenetelmien varmistamiseksi. Valtiokonttori valvoo määräysten noudattamista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tätä päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä päätöksellä kumotaan 16 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta (1247/1993) .

Liikelaitos ja liikelaitoskonserni saa soveltaa ennen tämän päätöksen voimaantuloa tehtyihin arvonkorotuksiin silloin voimassa olleita säännöksiä.

Tutkimus- ja kehittämismenot, jotka on ennen tämän päätöksen voimaantuloa aktivoitu taseeseen, saadaan poistaa tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusviraston ennen tämän päätöksen voimaantuloa valtioneuvoston päätöksen (1247/1993) nojalla antamat määräykset ovat voimassa määräyksessä mainituin ehdoin ja mainitun ajan, jolleivät ne ole ristiriidassa tämän päätöksen säännösten kanssa.