346/1997

Pariisissa 13 päivänä tammikuuta 1993 kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Yleissopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu yleissopimuksen soveltamisen ja valvonnan ylin johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti (VERIFIN), jäljempänä instituutti , toimii ulkoasiainministeriön ohjauksessa yleissopimuksen VII artiklassa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena yhteistyön tekemiseksi Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Instituutti antaa ulkoasiainministeriölle asiantuntija-apua yleissopimuksen määräysten noudattamisessa ja toimeenpanossa sekä huolehtii tiettyjen yleissopimuksen määräysten toimeenpanosta Suomessa siten kuin tässä laissa säädetään.

Tarkempia säännöksiä instituutin yleissopimukseen liittyvien tässä laissa mainittujen tehtävien sisällöstä ja niiden toteuttamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Instituutin hallinnosta, taloudesta ja mahdollisista muista tehtävistä määrätään sen johtosäännössä ja työjärjestyksessä huomioiden instituutin asema kansallisena viranomaisena.

Instituutilla on johtokunta, joka ohjaa ja valvoo sen toimintaa. Johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä. Ulkoasiainministeriö nimittää jäsenistä kolme, Helsingin yliopiston rehtori kolme ja puolustushallinto yhden. Lisäksi instituutin henkilökunta valitsee keskuudestaan yhden jäsenen. Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta. Ulkoasiainministeriö valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja rehtori varapuheenjohtajan.

Instituutin johtokunta päättää määrärahojen käytön suuntaviivat ja hyväksyy instituutin toiminta- ja käyttösuunnitelmat sekä toiminta- ja talouskertomukset.

Yleissopimuksen edellyttämästä vientivalvonnasta vastaa ulkoasiainministeriö. Puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain (282/2012) soveltamisalaan kuuluvista tehtävistä vastaa kuitenkin puolustusministeriö. (8.6.2012/287)

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus toimii 4 §:ssä tarkoitettuna lupaviranomaisena.

Tämän lain nojalla valvontaa suorittavalla viranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta yleissopimuksen tai tämän lain mukaista valvontaa varten tarvittavia tietoja.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetut viranomaiset saavat salassapitosäännösten estämättä toimittaa yleissopimuksen edellyttämiä tämän lain nojalla saamiaan tietoja muiden sopimusvaltioiden yleissopimuksen VII artiklassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille ja yleissopimuksen VIII artiklassa tarkoitetulle järjestölle.

Tässä laissa tarkoitetaan toiminnanharjoittajalla kemikaalilaissa (744/1989) tarkoitettua toiminnanharjoittajaa.

Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden tuottaminen, hankkiminen, säilyttäminen ja käyttäminen, jos 1 luettelon sisältämien kemikaalien yhteismäärä toiminnanharjoittajaa ja laitosta kohden on enemmän kuin 100 grammaa vuodessa, ovat sallittuja Suomessa vain Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla. Luettelossa 1 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden tuonti ja toimitus Suomen alueelle ovat määrästä riippumatta sallittuja vain Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla. Lupaa ei kuitenkaan vaadita instituutilta eikä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. (28.6.2013/515)

Lupahakemukseen on liitettävä selvitys yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen aineiden määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä yleistiedot laitoksesta, jossa niitä tuotetaan, säilytetään tai käytetään. Lupaa on haettava viimeistään 45 vuorokautta ennen luvanvaraista toimenpidettä. Tarkempia säännöksiä lupahakemuksen sisällöstä ja siihen liitettävästä selvityksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus myöntää luvan kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittujen kemikaalien tai lähtöaineiden tuottamiseen, hankkimiseen, säilyttämiseen, käyttämiseen, tuontiin tai toimitukseen, jos:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus toimittaa lupahakemuksen instituutille, joka antaa asiantuntijalausunnon siitä, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset. (29.10.2010/902)

Päätös luvan myöntämisestä on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on saanut instituutin lausunnon ja riittävän selvityksen luvan myöntämistä varten. (29.10.2010/902)

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi liittää lupaan ehtoja, jos ne ovat tarpeen kemikaalin tai lähtöaineen lainmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ilmoittaa hakijalle perusteet, joiden vuoksi lupaan on liitetty ehtoja sekä tiedon edellyttämistään toimenpiteistä. Lupaan liitettyjä ehtoja voidaan muuttaa, jos lupahakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja tai jos luvan myöntämisen jälkeen saadaan uutta tietoa luvassa mainitun aineen käytöstä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi peruuttaa luvan, jos toiminnanharjoittaja on antanut lupahakemuksessaan olennaisesti virheellisiä tietoja taikka syyllistynyt vakaviin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin luvassa tarkoitetussa toiminnassa, eivätkä toiminnanharjoittajalle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet asiaintilan korjaantumiseen.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava instituutille, jos se tuottaa, hankkii, säilyttää ja käyttää luettelossa 1 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita riippumatta luettelon 1 sisältämien kemikaalien yhteenlasketusta määrästä vuodessa. Ilmoitus pitää tehdä kultakin kalenterivuodelta sitä seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava instituutille seuraavat tiedot edelliseltä kalenterivuodelta:

Jos toiminnanharjoittaja on kalenterivuoden aikana tuottanut yhteensä yli 200 tonnia yleissopimuksen todentamisliitteessä tarkoitettua erillistä orgaanista kemikaalia tai yli 30 tonnia fosforia, rikkiä tai fluoria sisältävää erillistä orgaanista kemikaalia, hänen on ilmoitettava siitä instituutille kalenterivuoden päättymistä seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Toiminnanharjoittajan on vuosittain 15 päivään syyskuuta mennessä ilmoitettava instituutille seuraavalta kalenterivuodelta:

Instituutille tehtävien ilmoitusten sisällöstä ja niihin liitettävästä selvityksestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Toiminnanharjoittajan on annettava instituutille muut yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot. Instituutin on pyydettävä tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja kirjallisesti, asetettava kohtuullinen määräaika tietojen antamiselle sekä ilmoitettava pyynnössään, mihin yleissopimuksen määräykseen pyyntö perustuu.

Yleissopimuksen VI ja IX artiklan mukaisten tarkastusten toimittamiseksi ulkoasiainministeriöllä ja 2 §:n 2 momentissa mainitulla instituutilla sekä, ulkoasiainministeriön edustajan läsnä ollessa, Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tarkastajilla ja yleissopimuksen IX artiklan 12 kappaleessa tarkoitetulla tarkkailijalla on oikeus yleissopimuksen mukaisesti:

(29.10.2010/902)

Ulkoasiainministeriöllä on oikeus yleissopimuksen noudattamisen valvomiseksi määrätä toimitettavaksi tarkastus 1 momentissa tarkoitetussa kohteessa. Tarkastuksesta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Ennen tarkastuksen toimittamista toiminnanharjoittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista vaarantamatta tarkastuksen tavoitteita tai rikkomatta yleissopimuksen mukaisia tarkastusvelvoitteita.

Tarkastusta ei saa kuitenkaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. (29.10.2010/902)

Instituutti teettää turvallisuusselvitykset Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tarkastushenkilökunnasta, hyväksyy kieltojärjestön ehdottaman tarkastushenkilökunnan Suomessa toteutettaville tarkastuksille, toimii ulkoasiainministeriön edustajana yleissopimuksen VI artiklan mukaisissa tarkastuksissa ja on ulkoasiainministeriön edustajan ohella läsnä IX artiklan mukaisissa tarkastuksissa sekä esittää tarvittaessa ulkoasiainministeriölle tarkastuksen toimittamista tapauksissa, joissa syntyy epäilystä yleissopimuksen noudattamatta jättämisestä. (29.10.2010/902)

Jos instituutti katsoo, ettei se voi hyväksyä kieltojärjestön ehdottamaa tarkastushenkilökuntaa tai turvallisuusselvitystä, sen on siirrettävä asia ulkoasiainministeriön ratkaistavaksi. Turvallisuusselvityksen tekemisestä säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014) . (19.9.2014/747)

Poliisi, kemikaalilaissa (744/1989) tarkoitetut valvontaviranomaiset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä kemikaalien maahantuonnissa ja maastaviennissä tullilaitos ja rajavartiolaitos ovat velvollisia antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä saatuja luottamuksellisiksi määriteltyjä tietoja ei saa paljastaa tai käyttää yleissopimuksen vastaisesti. Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, 2 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten Kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä saamat järjestön luottamuksellisiksi määrittelemät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä tietoja saa paljastaa tai käyttää yleissopimuksen vastaisesti.

Rangaistus kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta säädetään rikoslain 11 luvun 7 a §:ssä .

Rangaistus 8 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 tai 2 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita ei saa tuoda muista kuin sopimuspuolena olevista valtioista. Tämä kielto ei kuitenkaan koske näytteitä, jotka instituutti tai Puolustusvoimien tutkimuslaitos ulkoasiainministeriötä etukäteen kuultuaan vastaanottaa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kemikaalien todentamiseen liittyviä tutkimuksia varten. Kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittuja kemikaaleja ei saa viedä eikä toimittaa muihin kuin sopimuspuolena oleviin valtioihin. Kemikaaliliitteen luettelossa 2 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita ei saa viedä eikä toimittaa muihin kuin sopimuspuolena oleviin valtioihin muuten kuin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (562/1996) ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 säädetyin poikkeuksin. (28.6.2013/515)

Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 1 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita saa viedä Euroopan unionin ulkopuolelle ja toimittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon vain tutkimustarkoituksiin, lääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tarkoituksiin taikka suojelutarkoituksiin puolustusministeriön myöntämällä maastavientiluvalla. Risiinin ja saksitoksiinin vientiin ja toimittamiseen on kuitenkin oltava ulkoasiainministeriön myöntämä vientilupa. Maastavientilupaa ja vientilupaa on haettava viimeistään 45 vuorokautta ennen viennin tai toimituksen aiottua ajankohtaa. (29.10.2010/902)

Yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 2 tai 3 mainittujen kemikaalien ja lähtöaineiden vienti ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan unionin tai ulkoasiainministeriön myöntämällä luvalla. Viejän on muiden kuin alhaisten pitoisuuksien seoksia koskevan Kemiallisten aseiden kieltojärjestön päätöksen mukaisten alhaisten pitoisuuksien seosten, kuluttajapakkausten ja henkilökohtaiseen myyntiin tarkoitettujen pakkausten osalta esitettävä vastaanottavan valtion antama maahanjääntitodistus ulkoasiainministeriölle viedessään yleissopimuksen kemikaaliliitteen luettelossa 3 mainittuja kemikaaleja ja lähtöaineita sopimuspuolina olevien valtioiden alueen ulkopuolelle.

Lupamenettelyssä ja siihen liittyvässä valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa sekä niiden nojalla säädetään.

Jos toiminnanharjoittaja rikkoo 4 §:n säännöksiä, ulkoasiainministeriö tai asianomainen valvontaviranomainen, ei kuitenkaan 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu instituutti, voi kieltää toiminnanharjoittajaa jatkamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä toiminnanharjoittajaa, muutoin täyttämään säännöksissä säädetyt velvoitteet.

Valvontaviranomainen voi tehostaa 11 §:n nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla. Uhkasakon määrää maksettavaksi aluehallintovirasto.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.