1363/1997

Työllisyyslain (275/1987) tarkoituksen toteuttamiseksi työnhakijalle pyritään järjestämään mahdollisuus tehdä työtä työllisyysmäärärahojen avulla, jollei häntä ole onnistuttu työllistämään työvoimapalvelulaissa (1005/1993) tarkoitettujen työvoimapalvelujen avulla eikä ohjaamaan koulutukseen siten kuin työllisyyslaissa ja tässä asetuksessa sekä muissa laeissa ja asetuksissa säädetään.

Työllisyysmäärärahojen avulla työllistetään erityisesti nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia sekä estetään ennalta työttömyyden pitkäaikaistumista ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Työllisyyslain 19 §:ssä tarkoitetun alueellisesti tasapainoisen työllisyyden aikaansaamiseksi valtion talousarvioon esitetään ne määrärahat, joilla ottaen huomioon työllisyystilanteen ja kansantalouden kehitysnäkymät valtion on tarvittaessa järjestettävä työntekomahdollisuuksia siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa.

Työvoimatoimiston on antaessaan työllisyyslain 19 §:n mukaisia työhönosoituksia osoitettava kunnan palvelukseen ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria.

Työllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville virastoille tai avustusta muille työllisyyslain 13 §:n 1 momentissa säädetyille tahoille.

Valtioneuvosto hyväksyy investointeihin tarkoitettujen työllisyysmäärärahojen työvoima- ja elinkeinokeskusten ( TE-keskus ) toimialueittaisen jaon.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia virastoja ovat Merenkulkuhallitus, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Suomenlinnan hoitokunta, Tiehallinto, valtioneuvoston kanslia ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristökeskusten työohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.

Valtion rakennuttavien virastojen on toimitettava vuosittain työministeriölle esitys valtion omiin investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista ( työllisyystyöohjelma ). Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta ( työllisyysvaikutusarvio ).

Edellä 1 momentissa tarkoitettu esitys on toimitettava myös TE-keskukselle sen toimialueen osalta. Esitys toimitetaan työministeriön hyväksymällä tavalla.

Työministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen TE-keskuksen käytettäväksi. TE-keskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.

Päätöksiä tehtäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

Valtion rakennuttavan viraston on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Rakennuttava virasto on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.

Työvoimaviranomainen voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle (investointiavustus).

Työvoimaviranomainen osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle ( valtionapuviranomainen ) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa työvoimaviranomainen myöntää työllisyysperusteisen investointiavustuksen suoraan hakijalle.

Työvoimaviranomaisen on hankittava valtionapuhakemuksesta lausunto siltä valtionapuviranomaiselta, jolle määräraha on tarkoitus osoittaa, jollei tämä viranomainen ole tehnyt esitystä määrärahan osoittamisesta.

Lausunnossa tai esityksessä on selvitettävä:

Jos valtionavun hakija harjoittaa elinkeinotoimintaa, lausunnossa tai esityksessä on 2 momentissa mainitun lisäksi selvitettävä:

Jos valtionavun hakija ei harjoita elinkeinotoimintaa, lausunnossa tai esityksessä on 2 momentissa mainitun lisäksi selvitettävä:

Jos valtionapuviranomainen ei ole lausunnossaan puoltanut määrärahan osoittamista, ei määrärahaa voida osoittaa, jollei valtioneuvosto ministeriön päätösvaltaan kuuluvassa asiassa toisin päätä.

TE-keskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle. Keskuksen on määrärahaa osoittaessaan noudatettava työministeriön antamia määräyksiä.

Työministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle.

Osoituspäätöstä tehtäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

TE-keskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle. Myöntäessään investointiavustuksen TE-keskuksen on noudatettava työministeriön antamia määräyksiä.

Avustusta myönnettäessä on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.

Työllisyyslain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vaikeimpia työttömyysalueita ovat ne kunnat, joissa keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla ylittää vähintään 50 prosentilla koko maan vastaavan työttömyysasteen tai joissa työllisyystilanne on äkillisesti ja voimakkaasti heikentynyt.

Työllisyysmäärärahoista ei voida myöntää avustusta hankkeeseen, jonka varsinaiset rakennustyöt taikka korjaus- tai kunnossapitotyöt on aloitettu ennen kuin valtionapuhakemus on pantu vireille toimivaltaisessa valtionapuviranomaisessa. Tätä asetusta sovellettaessa työn katsotaan alkaneen, kun:

Investointiavustuksen saajan on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Avustuksen saaja on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta avustuksen viimeisen erän maksupäivästä.

Työllisyyspoliittista projektitukea ( projektituki ) voidaan myöntää työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi projektitukea voidaan myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin.

Projektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle.

Projektitukea ei voida myöntää:

Projektitukea voidaan myöntää enintään 75 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä hankkeen kokonaiskustannuksista kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 prosenttia. Projektituen mitoituksessa otetaan huomioon hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen vaikeus ja hankkeen työllisyyttä edistävät vaikutukset.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, hankkeen toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos hankkeen tavoitteena on työllistää työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työmarkkinatukeen oikeutettuja.

Projektituki ei yhdessä samaan tarkoitukseen maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa saa ylittää 1 momentissa mainittua enimmäismäärää. Valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.

Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta eikä veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Edellä 1 momentissa säädettyä projektituen enimmäismäärää laskettaessa enimmäismäärään ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Projektituen kohteena olevaan hankkeeseen myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää tuen myöntävän viranomaisen hyväksymiä hankkeen kokonaiskustannuksia. (18.6.1998/425)

Projektitukea voidaan myöntää hankkeeseen enintään kolmen vuoden ajaksi. Samaan hankkeeseen voidaan kuitenkin myöntää uudelleen projektitukea enintään kahdeksi vuodeksi, jos tuen myöntäminen on tarkoituksenmukaista hankkeen toteutumiseksi.

Projektituen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Jos hanke toteutetaan useamman TE-keskuksen toimialueella, tuen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Jos projektitukea haetaan samaan hankkeeseen yli 336 375 euroa saman kalenterivuoden aikana tai jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke, tuen myöntää asianomainen ministeriö. (1.11.2001/943)

Tukea haetaan kirjallisesti. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ainakin hankkeen työllisyys- ja muut tavoitteet, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja tämän suunnitelman toteuttamiseen liittyvät jo tehdyt päätökset sekä muut hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

Projektituki tai, jos tukea on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen TE-keskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin projektikustannuksiin. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektituen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty.

Projektitukea ei makseta projektituen myöntämispäätöksessä maksatushakemuksen jättämiselle asetetun määräajan jälkeen TE-keskukselle saapuneen maksatushakemuksen perusteella. TE-keskus voi kuitenkin erityisestä syystä päättää, että projektituki maksetaan maksatushakemuksen myöhästymisestä huolimatta.

Projektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta. Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava TE-keskukselle hyvissä ajoin ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Maksatushakemuksessa projektituen saajan on selvitettävä ne projektikustannukset, joiden projektituen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana.

Projektituen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta hankkeesta kirjanpitolain (655/1973) mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei hankkeen rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.

Projektituen saajan on säilytettävä hankkeen koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet siten, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä kirjanpitolain 25 §:ssä säädetyn ajan ja siinä säädetyllä tavalla.

Projektituen käyttöä valvoo tuen myöntänyt tai asianomaisen ministeriön päätöksessä määrätty TE-keskus. TE-keskuksella ja sen valtuuttamilla on oikeus tarkastaa hakijan toimintaa tuen hakemisen ja käytön valvonnan edellyttämässä laajuudessa sekä saada tarkastuksen edellyttämät asiakirjat ja muu aineisto käyttöönsä tuen saajalta. Tuen saaja on muutoinkin velvollinen avustamaan tarkastuksessa.

Projektituen saajan tulee vuosittain projektituen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa 1 momentissa tarkoitetulle TE-keskukselle selvitys hankkeen toteutumisesta.

Muu projektituen ennakon saaja kuin kunta tai kuntayhtymä taikka seurakunta on velvollinen asettamaan tuen maksajan hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin.

Työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllistämistukea kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä muulle työnantajalle työttömän työmarkkinoille sijoittumisen edellytysten parantamiseksi. Työllistämistukea voidaan myöntää työministeriön vuosittain vahvistamien työvoimapoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Työllistämistuella järjestettävän työn, oppisopimuskoulutuksen ja työelämävalmennuksen tarkoituksena on erityisesti:

Yhdistelmätuella tulee työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi ja työmarkkinoille paluun edistämiseksi työllistää ensi sijassa niitä työmarkkinatuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työmarkkinatukeen oikeutettuja, jotka eivät yhdistelmätuen käyttöön oikeuttavan työttömyytensä aikana ole olleet lainkaan työssä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä ja satunnaista ja joita ei ole edellä tarkoitettuna työttömyysaikana ennen yhdistelmätuen käyttöä työllistetty työllistämistuella.

Työllistämistukea ei voida myöntää, jos:

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) tarkoitetuksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaksi työntekijäksi.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 5 kohdassa säädetään, yhdistelmätukea voidaan myöntää, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen. Yhdistelmätuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää työnantajalle henkilön palkkauksesta aiheutuvia kustannuksia. Palkkauksesta aiheutuvina kustannuksina pidetään työllistetylle maksettavaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteistä sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua.

Tukea myönnettäessä voidaan asettaa tuen saamiselle myös muita työllisyyden hoidon tai työllistettävän kannalta tarpeellisia ehtoja.

Työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka tekee työvoimatoimiston osoittaman työttömän työnhakijan kanssa työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetun toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää myös määräajaksi tehdyn työsopimuksen perusteella yritykselle:

Kunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.

Kunta voi periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllistetystä kunnalle maksettavan työllistämistuen erotuksen päivää kohti.

Työllistämistuki voidaan yhdistää työttömän työllistymisedellytyksiä parantavaksi palvelukokonaisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään tukityöllistämiseen yhdistettynä joko ennen työllistämistä tai sen jälkeen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista koulutusta tai työllistymistä edistävää kuntoutusta tai muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. (27.12.2001/1466)

Työllistämistukea voidaan myöntää työnantajalle myös siten, että työllistetylle järjestetään tuella työllistämisen aikana työn ohella koulutusta, kuntoutusta tai muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä.

Työllistämistuella työllistämisen yhdistämisestä muihin toimenpiteisiin sovitaan työnhakusuunnitelmassa. Työllistämistukea ei myönnetä siltä ajalta, jolta työnantaja saa 2 momentissa tarkoitettuihin työn ohella järjestettäviin toimenpiteisiin muuta valtion tukea.

Työllistämistukea maksetaan päivää ja työllistettävää kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Yhdistettäessä työllistämistuki työmarkkinatuesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitettuun työnantajalle maksettavaan työmarkkinatukeen työllistämistukea maksetaan päivää ja työllistettävää kohti enintään normaali työllistämistuki.

Yhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu. Muulle työnantajalle voidaan maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä. (27.12.2001/1466)

Normaali tai korotettu tuki voidaan maksaa täysimääräisenä työnantajalle sellaisen työn järjestämiseksi, jossa työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Jos työllistämistukea maksetaan saman työntekijän työllistämiseksi useammalle työnantajalle samanaikaisesti, työajan tulee olla yhteensä vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Yhdistelmätuella työllistettäessä normaali työllistämistuki voidaan kuitenkin maksaa, vaikka työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on lyhyempi kuin 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Tukea maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa. Tukea maksetaan kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Työllistämistukea ei kuitenkaan makseta päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain (364/1963) 28 §:n nojalla mainitun lain mukaista päivärahaa taikka erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Työllistämistukea voidaan myöntää enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Yhdistelmätukea sekä vajaakuntoisen ja työnsuunnittelijan palkkaukseen työllistämistukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Yhdistelmätukena työllistämistukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella työllistämistukea voidaan myöntää koko sopimuskauden ajaksi.

Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työllistettynä 1 momentissa säädetyn enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön, ennen kuin hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Yhdistelmätuen myöntämisestä uudelleen on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Työttömälle voidaan järjestää 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelukokonaisuus siten, että työllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistämisen ja muiden toimenpiteiden kesto on yhteensä enintään 24 kuukautta. Tällöin tuella työllistämisen osuus palvelukokonaisuudessa ei saa ylittää 10 kuukauden enimmäisaikaa eikä yhdistelmätuella työllistämisen osuus 12 kuukauden enimmäisaikaa.

Jos henkilö työllistetään yhdistelmätuella yli 12 kuukaudeksi, voidaan 3 momentissa tarkoitettua palvelukokonaisuuden 24 kuukauden enimmäiskestoa pidentää vastaavasti enintään 12 kuukaudella.

Useaa kalenterivuotta koskevat päätökset työllisyysmäärärahoista henkilöstön palkkaukseen ja työttömälle maksettavasta tuesta on, jos ei ole kysymys työllisyyslain 19 ja 20 §:n mukaisesta työllistämisvelvollisuudesta, tehtävä tulevien vuosien osalta ehdolla, että tarkoitukseen tarvittavat määrärahat ovat käytettävissä.

Työvoimatoimisto voi osoittaa sen käyttöön osoitettujen määrärahojen rajoissa valtion virastoille ja laitoksille määrärahaa työttömien työllistämiseen 29, 30, 33, 35 ja 36 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Työllisyysmäärärahoista suoritetaan valtion virastolle tai laitokselle työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. (27.12.2001/1466)

Työllisyysmäärärahoista voidaan maksaa palkkauskustannukset kokoaikaisen tai sellaisen työn järjestämiseksi, jossa työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan valtion virastoille ja laitoksille osoittaa työllisyysmäärärahoja siten kuin valtioneuvosto työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon yhteydessä päättää.

Valtion viraston tai laitoksen tulee tehdä kultakin kalenterikuukaudelta työvoimatoimistolle ilmoitus työllisyysmäärärahojen käytöstä ja niillä työllistetyistä.

Työvoimatoimiston on selvitettävä työllisyyslain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, että hänellä on oikeus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai koulutukseen. Lisäksi työvoimatoimiston on selvitettävä hänelle, että jos hänelle soveltuvaa koulutusta tai kuntoutusta ei voida järjestää, kunta on velvollinen järjestämään hänelle työntekomahdollisuuden kymmenen kuukauden ajaksi.

Työvoimatoimiston on ilmoitettava työllistämisvelvolliselle kunnalle tämän työllistämisvelvollisuudesta ( työllistämisilmoitus ). Työllistämisilmoituksesta tulee käydä ilmi työllistämisvelvollisuuden peruste, työllistettävän koulutus ja työkokemus sekä muut työllistämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työllistämisilmoitus on tehtävä siten, että työntekomahdollisuus voidaan järjestää viipymättä työttömyysturvalain (602/1984) 26 §:n 1 momentissa säädetyn päivärahakauden enimmäiskeston täytyttyä. Työllistämisilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen työttömyysturvalaissa säädetyn päivärahakauden enimmäiskeston täyttymistä.

Kunnan tulee järjestää työpaikka ja ilmoittaa siitä työvoimatoimistolle siten, että työhönosoitus voidaan antaa ennen työttömyysturvalaissa säädetyn päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä.

Työllisyyslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta työstä tehdään määräaikainen työsopimus, jossa varataan työntekijälle oikeus siirtyä kesken sopimuskauden uuteen työsuhteeseen.

Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle voidaan työttömän omaehtoisen työllistymisen edistämiseksi myöntää työllistämistukea hänen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Yrittäjäksi ryhtyneelle maksetaan tukea päivää kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali tuki 80 prosentilla korotettuna. Tukea maksetaan niiltä päiviltä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään. Tukea maksetaan kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tukea voidaan maksaa enintään 10 kuukauden ajalta.

Työttömälle työnhakijalle voidaan ammatillisten valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi myöntää työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi sinä aikana, jona hän on työelämävalmennuksessa.

Tukea ei voida myöntää työnhakijalle, jolla on oikeus työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitettuun työmarkkinatukeen.

Työllistämistukea ei voida myöntää:

Työllistämistukea työelämävalmennukseen maksetaan päivää kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali tuki 80 prosentilla korotettuna. Tukea maksetaan työelämävalmennuspäiviltä. Tukea maksetaan kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tukea voidaan maksaa samalle henkilölle kerrallaan enintään 10 kuukauden ajalta.

Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työelämävalmennuksessa 1 momentissa säädetyn enimmäisajan yhdessä tai useammassa valmennuspaikassa, hänelle ei voida maksaa uudelleen työllistämistukea työelämävalmennukseen, ennen kuin hän on täyttänyt työttömyysturvalain 13, 16 tai 16 a §:ssä säädetyn työssäoloehdon.

Työelämävalmennukseen osallistuvalle, jolle maksetaan työllistämistukea, voidaan maksaa korvausta valmennuksen aikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista ( ylläpitokorvaus ) 7 euroa päivältä.

Työllistämistuen saajalle, joka osallistuu työttömyysturvalain (602/1984) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työelämävalmennukseen, voidaan maksaa ylläpitokorvaus korotettuna 14 euroon päivältä. Korotettu ylläpitokorvaus voidaan maksaa myös työllistämistuen saajalle:

Ylläpitokorvaukseen ja ylläpitokorvausta koskevan asian käsittelyyn sovelletaan, mitä tässä luvussa tarkoitetusta työllistämistuesta säädetään.

Osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle myöntää ansiovähennyksen korvausta ( osa-aikalisä ), jos työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan työvoimatoimiston osoittaman henkilön.

Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on, että:

Osa-aikalisää ei voida myöntää sellaiselle työntekijälle, jonka työaikaa työnantaja on lyhentänyt tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Osa-aikalisän maksaminen osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle on lopetettava, jos osa-aikatyöhön työllistetyn työ päättyy tai keskeytyy osa-aikalisän maksamisen aikana eroamiseen, irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työsuhteen purkamiseen.

Osa-aikalisän maksaminen lopetetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun osa-aikatyöhön työllistetyn työ on päättynyt.

Osa-aikalisän maksamista ei kuitenkaan lopeteta, jos:

Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen työsopimukseen on liitettävä ehto, jossa työntekijälle varataan mahdollisuus siirtyä takaisin kokoaikatyöhön silloin, kun osa-aikalisän maksaminen lakkaa.

Osa-aikalisä on 50 prosenttia työnantajan ilmoittamasta osa-aikatyöhön siirtyneen työntekijän kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Osa-aikalisä on kuitenkin enintään normaali työllistämistuki korotettuna 70 prosentilla. Kokoaikatyön palkka lasketaan osa-aikatyötä edeltäneen kokoaikatyön 12 kuukauden palkan keskiarvona.

Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle kerrallaan enintään 12 kuukauden ajan. Sen jälkeen kun joku on saanut osa-aikalisää edellä mainitun enimmäisajan, hänelle ei voida maksaa uudelleen osa-aikalisää, ennen kuin hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta.

Omatoimisuusavustuksella tarkoitetaan valtion talousarvioon työttömien aloitteellisuuden tukemiseen osoitetuista määrärahoista myönnettävää avustusta työttömien oma-aloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukemiseen ja niitä tukevan koulutuksen järjestämiseen ( omatoimisuusavustus ).

Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoitteeseen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella 55 §:ssä mainitun tarkoituksen mukainen toiminta.

Omatoimisuusavustusta voidaan myös myöntää työttömien perustamalle osuuskunnalle, jonka tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille ( uusosuuskunta ). Osuuskunnan jäsenistä tulee sen perustamishetkellä vähintään kolme neljäsosaa olla työttöminä työnhakijoina.

Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää:

Omatoimisuusavustuksen määrä on enintään 75 prosenttia avustettaviksi hyväksyttyjen kustannusten toteutuneesta kokonaismäärästä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan.

Uusosuuskunnalle omatoimisuusavustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien.

Omatoimisuusavustusta ei voida myöntää, jos yhteisö saa hakemuksessa tarkoitettuihin kustannuksiin valtionosuutta tai muuta kuin tässä luvussa tarkoitettua harkinnanvaraista valtionavustusta.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Edellä 58 §:ssä säädettyä omatoimisuusavustuksen enimmäismäärää laskettaessa enimmäismäärään ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Omatoimisuusavustuksen kohteena olevaan toimintaan myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää tuen myöntävän viranomaisen hyväksymiä kokonaiskustannuksia.

Uusosuuskunnalle omatoimisuusavustusta ei voida myöntää, ellei aloitettavaksi aiotulla toiminnalla arvioida olevan edellytyksiä kannattavaan toimintaan.

Omatoimisuusavustuksen myöntää se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella yhteisöllä on kotipaikka. Avustusta haetaan kirjallisesti. Työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettavaan hakemukseen on liitettävä yhteisön perustamista koskevat tiedot.

Hakemukseen on liitettävä suunnitelma toimenpiteistä työttömien aktivoimiseksi sekä heidän työmarkkinavalmiuksiensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avustuksen saajan on lisäksi toimitettava tuen myöntäneelle viranomaiselle kunkin avustuskauden lopussa kirjallinen selvitys suunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta.

Maksujakso on kalenterikuukausi, ellei omatoimisuusavustuspäätöksessä ole muuta määrätty. Omatoimisuusavustus tai, jos avustusta on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua omatoimisuusavustuksen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujaksolle kohdistuneisiin ja toteutuneisiin avustettaviin kustannuksiin. Maksatushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä, jota hakemus koskee.

Omatoimisuusavustusta voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle päätöksen mukaan tulevasta omatoimisuusavustuksesta. Ennakkona maksetaan kuitenkin aina maksujaksolla aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin kohdistuva omatoimisuusavustus kokonaisuudessaan. Kiinteinä kustannuksina pidetään tilojen vuokrakustannuksia, muita säännöllisin väliajoin erääntyviä maksuja kuten sähkö- ja puhelinkuluja sekä toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkauskustannuksia.

Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Ennakon maksatushakemuksessa yhteisön on selvitettävä ne maksujaksoon kohdistuvat avustettavat kiinteät kustannukset sekä muut maksujaksoon kohdistuvat arvioidut kustannukset, joiden perusteella ennakkoa haetaan suoritettavaksi.

Työllistämistukea koskeva hakemus tehdään kirjallisesti työvoimatoimistolle. Palkkaukseen myönnettävää työllistämistukea hakee työnantaja. Asianomaisen koulutustarkastajan lausunto on liitettävä tukihakemukseen, jos työllistämistukea haetaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen perusteella. (27.12.2001/1466)

Palkkaukseen myönnettävää työllistämistukea haetaan siltä työvoimatoimistolta, jonka toimialueella työpaikat sijaitsevat, tai siltä työvoimatoimistolta, jonka työnhakijoita tuella on tarkoitus palkata. Työnhakijalle myönnettävää tukea haetaan siltä työvoimatoimistolta, jossa työnhakija on työttömänä työnhakijana. Osa-aikalisää haetaan siltä työvoimatoimistolta, jonka toimialueella osa-aikatyöhön siirtyvän työpaikka sijaitsee, tai siltä työvoimatoimistolta, jonka työnhakija työllistetään osa-aikalisän avulla.

Työllistämistuen myöntää se työvoimatoimisto, johon hakemus tai esitys on toimitettu. Työvoimatoimisto tekee päätöksensä TE-keskuksen sen käyttöön osoittamien määrärahojen rajoissa.

TE-keskus maksaa työllistämistuen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella.

Tuki voidaan maksaa 2 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos tuen saaja siihen suostuu.

Kunnan on toimitettava työvoimatoimistolle selvitys työllisyyslain 21 §:n 3 momentin mukaisen lisätuen maksamista varten kultakin vuosineljännekseltä.

TE-keskus maksaa lisätuen kunnalle työvoimatoimiston hyväksymän selvityksen perusteella.

Edellä 42 §:ssä tarkoitettujen yritysten toiminta- ja kannattavuusedellytysten selvittämiseen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käyttämisestä päättää TE-keskus.

Työllistämistukea koskeva päätös on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osaksi painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus kuitenkin merkitä koneellisesti.

Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Asetuksen 11 luku on voimassa 31 päivään joulukuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä tammikuuta 1993 annettu työllisyysasetus (130/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos työllisyyspoliittista rakennetukea on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa silloin voimassa olleiden säännösten ja määräysten nojalla päätöksellä, jossa on varauduttu tuen jatkamiseen tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, tällaiseen tuen jatkamista koskevaan päätökseen voidaan soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää työllistämistukea enintään 20 kunnan tai kuntayhtymän työaikakokeilujen tukemiseksi.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.