1147/1997

Tätä päätöstä sovelletaan työvoima- ja elinkeinokeskusten myöntäessä tukea maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994) , jäljempänä rakennepolitiikkalaki, 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, joiden rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

LEADER II -yhteisöaloiteohjelmaan sovelletaan kuitenkin valtioneuvoston päätöstä LEADER II -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanosta (183/1997) .

Tämän päätöksen nojalla ei voida myöntää tukea yritystoimintaan.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

Tukea voidaan myöntää rakennepolitiikkalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Tukea voidaan myöntää 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kehittämishankkeeseen liittyvään suunnittelu-, selvitys- ja tutkimustyöhön, asiantuntija-avun hankkimiseen, investointeihin, tiedottamiseen sekä kehittämishankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömään hallintotoimintaan.

Tukea ei myönnetä hakijan varsinaisiin toimintamenoihin eikä maan hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä ennen 8 §:ssä tarkoitetun hakemuksen jättämistä loppuun saatetulle kehittämishankkeelle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi voidaan katsoa 5 §:n 1 momentin mukaisesta toiminnasta tuen saajalle seuraavista tarkoituksista syntyneet kohtuulliset kustannukset:

Hyväksyttäviksi voidaan kuitenkin katsoa vain sellaiset 1 momentissa tarkoitetetut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tuen saajalle aikaisintaan sinä päivänä, kun Suomi on toimittanut asianomaisen ohjelman Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Tuen enimmäismäärien tulee olla asianomaisen ohjelman mukaiset. Tuen määrän on muutoinkin oltava Euroopan yhteisön asetuksissa säädetyissä tai komission päätöksissä säädetyissä tai määrätyissä rajoissa.

Tukea on haettava kirjallisesti. Tuen myöntää asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus. Hakemus on jätettävä sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa.

Tuki myönnetään avustuksena. Avustuspäätöksessä on mainittava ainakin hyväksyttävät kustannukset, myönnettävän avustuksen kokonaismäärä, avustuksen osuus kehittämishankkeen kokonaisrahoituksesta, määräaika hankkeen toteuttamiselle, muut ehdot avustuksen maksamiselle, käytölle ja takaisinperinnälle samoin kuin kirjanpitoon, seurantaan, raportointiin liittyvät velvollisuudet sekä määräykset takaisinmaksettavasta avustuksesta perittävästä korosta ja viivästyskorosta.

Tuen saajan tulee pitää tämän päätöksen mukaisesta tuettavasta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa kirjanpitolain (655/1973) mukaisesti. Erillistä kirjanpitovelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tuettavan toiminnan rahoituksen tilinpito esitetään tuen saajan kirjanpidossa omilla tileillään siten, että sen valvominen on vaikeudetta mahdollista.

Kirjanpidosta tulee käydä ilmi sekä kansallisen että Euroopan yhteisön rahoitusosuuden käyttö.

Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan toiminnan toteuttamiseen liittyvät tositteet siten, että niiden tarkastaminen on vaikeudetta mahdollista. Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä vähintään viisi vuotta ohjelmakauden päättymisestä.

Avustuksen maksamista on haettava kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Avustus maksetaan toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella enintään kolmessa erässä. Avustus voidaan kuitenkin maksaa 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin enintään neljässä erässä.

Viimeinen avustuserä maksetaan, kun tuettava toiminta on saatettu loppuun ja kun tuen saaja on toimittanut tuen myöntäjälle riittävän selvityksen varojen käytöstä sekä asianmukaisen loppuselvityksen.

Tuen saajan on haettava avustuksen maksamista viimeistään kahden kuukauden kuluessa kehittämishankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Tuen saajan tulee toimittaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle selvitys tuettavan toimintansa edistymisestä. Selvitys on toimitettava kaksi kertaa vuodessa, viimeistään maaliskuun 31 päivänä ja syyskuun 30 päivänä. Ensimmäinen selvitys on toimitettava noudattaen sitä määräpäivää, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua avustuspäätöksestä.

Sen lisäksi, mitä rakennepolitiikkalain 41 §:ssä säädetään, työvoima- ja elinkeinokeskus voi määrätä myöntämänsä avustuksen kokonaan tai osittain lakkautettavaksi tai takaisin valtiolle maksettavaksi, jos

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi vaatia muulta tuen saajalta kuin julkisoikeudelliselta yhteisöltä hyväksyttävän vakuuden siltä varalta, että avustus on perittävä takaisin.

Takaisin perittävälle avustukselle on maksettava vuotuista korkoa maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää makseta asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muuutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta siten, kuin rakennepolitiikkalain 48 §:n 2 momentissa säädetään.

Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 1997.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.