1015/1997

Tässä asetuksessa säädetään syyttäjän tehtävien järjestämisestä sekä kihlakunnan syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston hallinnosta. Kihlakunnanviraston muusta hallinnosta säädetään erikseen.

Kihlakunnan syyttäjänvirasto on niissä kihlakunnissa, joissa on valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/1992) 4 §:ssä tarkoitetut erilliset virastot. Muissa kihlakunnissa on kihlakunnanviraston syyttäjäosasto, jollei kihlakunnansyyttäjästä annetun lain (195/1996) 5 §:n 2 momentista muuta johdu.

Oikeusministeriö päättää syyttäjänviraston sijaintipaikasta. Kihlakunnanviraston sijaintipaikasta säädetään erikseen.

Valtakunnansyyttäjänvirasto voi johtavaa kihlakunnansyyttäjää kuultuaan päättää kihlakunnan syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston jakamisesta jaostoihin.

Valtakunnansyyttäjä määrää johtavan kihlakunnansyyttäjän esityksestä kihlakunnansyyttäjän kunkin jaoston esimieheksi enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Jos syyttäjänvirastot tai syyttäjäosastot on määrätty hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa, valtakunnansyyttäjä määrää yhteistoiminta-alueelle päällikön yhteistoiminta-asioiden hoitamista varten ja antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, miten yhteistoiminta järjestetään.

Yhteistoiminta-alueen päällikkö määrätään tehtäväänsä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Kihlakunnan syyttäjänvirastojen ja kihlakunnanviraston syyttäjäosastojen tulosohjauksesta vastaa valtakunnansyyttäjänvirasto.

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikön tehtävänä on:

Jollei muuta säädetä, syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston jaoston esimies huolehtii viraston tai osaston päällikön apuna 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä jaostossaan.

Yhteistoiminta-alueen päällikön tehtävänä on:

Johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän nimittämisestä säädetään kihlakunnansyyttäjästä annetussa laissa.

Muut virkamiehet nimittää syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö.

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen valtakunnansyyttäjä.

Muun kuin 1 momentissa mainitun kihlakunnansyyttäjän nimittää yli vuoden kestävään virkasuhteeseen valtakunnansyyttäjä ja lyhyempään virkasuhteeseen viraston tai osaston päällikkö taikka erityisestä syystä valtakunnansyyttäjä. (21.12.2000/1160)

Muun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen viraston tai osastonpäällikkö.

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikölle myöntää virkavapauden valtakunnansyyttäjä.

Muulle kihlakunnansyyttäjälle myöntää virkavapauden syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin valtakunnansyyttäjä.

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö myöntää virkavapauden muulle henkilöstölle.

4 momentti on kumottu A:lla 21.12.2000/1160 .

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikön ollessa vuosilomalla tai muusta syystä estynyt hänen virkaansa kuuluvat tehtävät hoidetaan siten kuin työjärjestyksessä, yhteistoimintamääräyksessä tai valtakunnansyyttäjän päätöksellä määrätään.

Sivutoimiluvan kihlakunnansyyttäjälle myöntää valtakunnansyyttäjänvirasto.

Muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta kihlakunnansyyttäjän on tehtävä ilmoitus valtakunnansyyttäjänvirastolle.

Kihlakunnansyyttäjä ei saa ilman valtakunnansyyttäjänviraston lupaa toimia rikoksesta epäillyn asiamiehenä tai avustajana.

Kihlakunnansyyttäjä ei saa toimia asianomistajan asiamiehenä tai avustajana, jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa.

Kihlakunnansyyttäjä ei saa ottaa palkkiota asianomistajalle antamastaan avusta siinä tuomioistuimessa, jossa hän toimii syyttäjänä.

Kihlakunnansyyttäjälle annettavasta varoituksesta sekä kihlakunnansyyttäjän lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää valtakunnansyyttäjä.

Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.

Apulaissyyttäjää ei ilman erityistä syytä saa nimittää yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi.

Valtakunnansyyttäjä voi järjestää varallaolon alueittain tai asiaryhmittäin järkevällä tavalla niin, että varallaolovuorossa oleva syyttäjä on erikseen määrätyllä alueella toimivaltainen hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa jokin alueen käräjäoikeuksista on toimivaltainen.

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, määrätä syyttäjän varallaolosta, jos se on tarpeen syyttäjän tavoitettavuuden varmistamiseksi tämän päätösvaltaan kuuluvien kiireellisten asioiden ratkaisemiseksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan kihlakunnansyyttäjästä 24 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (352/1996) .