729/1996

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetusta laista (619/96) käytetään tässä asetuksessa nimitystä täytäntöönpanolaki.

Täytäntöönpanolain 6 §:n 1 momentissa mainitun tehtävän saanutta henkilöä sanotaan tässä asetuksessa sovittelijaksi ja sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettua kunnan toimielintä sosiaalihuollon viranomaiseksi.

Sovittelutehtävä voidaan antaa kahdelle tai useammalle sovittelijalle, jos asianosaisten välisten ristiriitojen, lapsen mielipiteen selvittämisen tai muiden syiden vuoksi tarvitaan useampia sovittelijoita tai eri alojen asiantuntemusta taikka jos asianosainen esittää useamman sovittelijan määräämistä koskevan pyynnön. Käräjäoikeus voi myös sovittelun alkamisen jälkeen lisätä sovittelijoiden määrää, jos siihen ilmenee tarvetta.

Sovittelijaksi on ensisijaisesti määrättävä henkilö, jonka hakijan vastapuolen oleskelukunnan sosiaalihuollon viranomainen on nimennyt hoitamaan kunnassa tällaisia tehtäviä. Tarvittaessa tehtävä voidaan antaa muunkin kunnan sosiaalihuollon viranomaisen tällaisia tehtäviä hoitamaan nimeämälle henkilölle. Perustellusta syystä sovittelu voidaan antaa muulle tehtävään suostuneelle sopivalle henkilölle, jolla on tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot.

Jollei käräjäoikeus ole heti täytäntöönpanolain 6 §:n 2 momentin nojalla hakemuksen saapumisen jälkeen määrännyt sovittelua toimitettavaksi, käräjäoikeus voi milloin tahansa asian käsittelyn aikana määrätä sovittelun aloitettavaksi.

Jos sovittelijalla on tai hänelle tulee sovittelun toimittamiseen vaikuttava este, sosiaalihuollon viranomaisen tai sovittelijan on heti ilmoitettava asiasta käräjäoikeudelle uuden sovittelijan määräämiseksi.

Jos sovittelija osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi, käräjäoikeus voi peruuttaa hänelle annetun määräyksen.

Määrätessään sovittelijan käräjäoikeuden tulee toimittaa sovittelijalle jäljennös päätöksestään ja hakemusasiakirjoista sekä kertomuksen kaava. Käräjäoikeuden tulee ilmoittaa sovittelijalle myös asianosaisten nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot, jolleivät ne ilmene hakemusasiakirjoista.

Jos sovittelutehtävä on annettu usealle sovittelijalle, käräjäoikeus voi antaa tarkemmat sovittelijoiden työnjakoa koskevat ohjeet samoin kuin ohjeet siitä, kuka sovittelijoista vastaa yhteisen kertomuksen antamisesta. Edellä mainittujen tai muiden täytäntöönpanolain 7 §:n 4 momentin nojalla annettujen ohjeiden on ilmettävä käräjäoikeuden päätöksestä tai ne on saatettava muulla sopivalla tavalla sovittelijoiden tietoon.

Jos sovittelijaksi on määrätty muu kuin sosiaalihuollon viranomaisen tähän tehtävään nimeämä henkilö, käräjäoikeuden on tiedotettava hänelle sovittelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, erityisesti sovittelijan salassapitovelvollisuudesta.

Milloin sovittelija havaitsee, ettei päätöksen toteuttamiselle ole estettä ja että päätös voidaan viipymättä toimeenpanna vapaaehtoisesti, hänen on välittömästi tiedusteltava hakijalta, haluaako tämä luopua hakemuksesta.

Sovittelijan on avustettava asianosaisia sovittaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista käytännön järjestelyistä, jos asianosaiset niin haluavat. Sovittelijan on ilmoitettava asianosaisille heidän oikeudestaan saada apua sovittelijalta.

Kun päätös on toimeenpantu vapaaehtoisesti, sovittelijan on ilmoitettava tästä heti kirjallisesti käräjäoikeudelle ja liitettävä ilmoitukseensa 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakijan ilmoitus.

Muussa kuin 5 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sovittelijan on toimitettava sovittelu niin kuin täytäntöönpanolain 7 §:ssä säädetään. Sovittelijan tulee korostaa sovittelussa kummankin asianosaisen vastuuta yhteistoiminnan aikaansaamiseksi lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi.

Sovittelijan on avustettava asianosaisia myös silloin, kun hän havaitsee, että asianosaiset pääsevät yhteisymmärrykseen lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteuttamisesta muulla tavoin kuin täytäntöönpantavana oleva päätös edellyttää. Sovittelijan on tällöin tarvittaessa avustettava asianosaisia uuden lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen laatimisessa. Sovittelijan on selvitettävä asianosaisille sopimuksen vahvistamisen merkitys ja heidän pyynnöstään toimitettava sopimus heti asianomaisen sosiaalihuollon viranomaisen vahvistettavaksi.

Sovittelijan tulee toimittaa käräjäoikeudelle täytäntöönpanolain 8 §:ssä tarkoitetut tiedot sisältävä kertomus viimeistään sovittelulle varatun määräajan päättyessä. Kertomukseen otetun salassapidettävän tiedon on oltava erillisellä asiakirjalla, johon on tehtävä merkintä salassapitovelvollisuudesta. Käräjäoikeuden on muistutettava asianosaisia velvollisuudesta olla ilmaisematta salassapidettävää tietoa.

Kertomukseen on myös liitettävä sovittelijan saamat asiaan liittyvät tarpeelliset lausunnot, asiakirjat ja kirjeet. Jos asianosaiset ovat tehneet lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan uuden sopimuksen, on sopimus ja selvitys sen vahvistamisesta liitettävä asiakirjoihin.

Jos päätös on toimeenpantu 5 §:ssä mainitulla tavalla vapaaehtoisesti, sovittelijan ei tarvitse laatia kertomusta, jos hakija on kirjallisesti ilmoittanut sovittelijalle luopuvansa hakemuksesta.

Asianosaisilla on oikeus saada käräjäoikeudelta maksutta jäljennös sovittelukertomuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista sen jälkeen, kun kertomus on jätetty käräjäoikeudelle.

Kun asiaa käsitellään käräjäoikeuden istunnossa, sovittelijat tai osa heistä on kutsuttava kuultaviksi, jollei se ole selvästi tarpeetonta.

Käräjäoikeuden tulee omasta aloitteestaan määrätä täytäntöönpanolain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu selvitys hankittavaksi tai saman pykälän 3 momentissa tarkoitettu tutkimus suoritettavaksi, jos se on tarpeen lapsen edun selvittämiseksi. Selvitys voidaan määrätä hankittavaksi tai tutkimus suoritettavaksi myös asianosaisen perustellusta pyynnöstä.

Jos sovittelija havaitsee, että lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa tai että on olemassa lastensuojelullisia tai muita sellaisia seikkoja, jotka saattavat johtaa hakemuksen hylkäämiseen täytäntöönpanolain 14 §:n nojalla, hänen tulee ilmoittaa asiasta käräjäoikeudelle, joka voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen hankittavaksi tai tutkimuksen suoritettavaksi. Sovittelija voi samalla pyytää käräjäoikeutta jatkamaan sovittelun määräaikaa.

Käräjäoikeuden on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanolain 12 §:n 3 momentin nojalla antamastaan määräyksestä lapsen asuin- tai oleskelupaikkakunnan sosiaalihuollon viranomaiselle, jonka tulee huolehtia siitä, että tutkimus suoritetaan. Sosiaalihuollon viranomaisen on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava tutkimuksesta sille, joka on velvollinen huolehtimaan lapsen viemisestä tutkimukseen.

Täytäntöönpanolain 12 §:n 3 momentissa, 24 §:n 1 momentissa ja 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu asiantuntija voi olla lastenpsykiatri, muu erikoislääkäri, lapsipsykologi tai henkilö, joka on perehtynyt lapsia koskevien sosiaalisten tutkimusten suorittamiseen.

Kun asia täytäntöönpanolain 22 §:n 2 momentin nojalla siirretään, ulosottomiehen on samalla lähetettävä käräjäoikeudelle jäljennös päätöksestään ja asiassa kertyneet asiakirjat.

Jos täytäntöönpanoa koskeva hakemus on täytäntöönpanolain 14 §:n 1 tai 2 momentin nojalla hylätty, käräjäoikeuden on ilmoitettava päätöksestä lapsen asuin- tai oleskelupaikan sosiaalihuollon viranomaiselle.

Käräjäoikeuden täytäntöönpanolain 25 §:n 1 momentin nojalla määräämän lapsen väliaikaisen sijoittamisen toimeenpano on annettava sen kunnan sosiaalihuollon viranomaisen tehtäväksi, jonka alueella lapsi oleskelee. Käräjäoikeuden on viipymättä ilmoitettava päätöksestä sosiaalihuollon viranomaiselle ja ulosottomiehelle, joiden on heti huolehdittava lapsen sijoittamisesta. Myös täytäntöönpanon hakija voi pyynnöstään toimittaa käräjäoikeuden määräyksen sosiaalihuollon viranomaiselle tai ulosottomiehelle. Milloin täytäntöönpanoasiassa on annettu päätös tai täytäntöönpanolain 25 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen ei muusta syystä enää ole aihetta, käräjäoikeuden on ilmoitettava tästäkin viipymättä sosiaalihuollon viranomaiselle.

Kun lapsen väliaikainen sijoittaminen perustuu ulosottomiehen tai poliisiviranomaisen täytäntöönpanolain 25 §:n 2 momentin nojalla tekemään lapsen haltuunottamista koskevaan päätökseen, lapsen oleskelu- tai tapaamispaikan sosiaalihuollon viranomaisen on toimeenpantava sijoittaminen. Lapsen haltuunottaminen on pyrittävä suorittamaan sosiaalihuollon viranomaisen edustajan läsnäollessa. Jos edustaja ei ole paikalla, kun poliisiviranomainen tai ulosottomies ottaa lapsen haltuunsa, on haltuunottamisesta välittömästi ilmoitettava sosiaalihuollon viranomaisen edustajalle ja lapsi on sijoitettava hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti. Käräjäoikeudelle täytäntöönpanolain 25 §:n 3 momentin mukaan lähetettävään ilmoitukseen on liitettävä lapsen väliaikaista sijoittamista koskeva huoltajan vaatimus liitteineen sekä selvitys lapsen sijoittamisesta.

Mitä 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun lapsi otetaan haltuun ja sijoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 48 a §:n nojalla.

Täytäntöönpanolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sopivaan hoitoon sijoittamisena voidaan pitää myös lapsen sijoittamista huoltajansa tai muun läheisen henkilön hoitoon, jos se on lapsen edun mukaista.

Sovittelijalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus kuluistaan oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Palkkio ja korvaus suoritetaan sovittelijalle myös täytäntöönpanolain 23 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta, jolloin ulosottomiehen on toimitettava sovittelijan lasku varustettuna merkinnällään käräjäoikeudelle. Palkkio ja korvaus suoritetaan sovittelijalle myös niissä tapauksissa, että tämä on julkisen viran tai toimen haltija taikka sosiaalihuollon viranomaisen sanottuja tehtäviä kunnassa hoitamaan nimeämä henkilö. Käräjäoikeuden määräyksestä asiantuntijana kuultavaksi saapuneelle suoritetaan valtion varoista palkkiota ja korvausta sen mukaan kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53 §:ssä säädetään. Käräjäoikeuden on määrättävä tässä momentissa tarkoitetuista palkkioista ja korvauksista, joiden suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72) tuomioistuimessa kuullulle todistajalle maksettavista korvauksista säädetään.

Käräjäoikeuden määräyksestä todistamaan saapuneelle henkilölle suoritetaan valtion varoista korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa säädetään.

Täytäntöönpanolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan lääkärille tai muulle asiantuntijalle korvaus erikseen määrätyn matkakustannusten korvauksen ja päivärahan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman, sairausvakuutuslain 7 §:ssä tarkoitetun taksan mukaisesti. Täytäntöönpanolain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun tutkimuksen suorittamisesta lääkärillä tai asiantuntijalla on oikeus saada sanotun taksan mukainen korvaus siihen luettuna palkkio lausunnon laatimisesta ja sen toimittamisesta käräjäoikeudelle.

Oikeusministeriö suorittaa lääkärille ja muulle asiantuntijalle 1 momentissa tarkoitetut korvaukset. Sitä varten lääkärin tai asiantuntijan on toimitettava lasku kahtena kappaleena sosiaalihuollon viranomaiselle, jonka on toimitettava lasku varustettuna merkinnällään toimenpiteen suorittamisesta oikeusministeriölle.

Kun sosiaalihuollon viranomainen on täytäntöönpanolain 25 §:n 1 tai 2 momentin nojalla sijoittanut lapsen, maksetaan sijoittamisesta aiheutuneet kulut valtion varoista. Henkilölle, jonka luokse lapsi on sijoitettu, maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen (420/92) mukaisesti. Jos lapsi on sijoitettu huoltajansa tai muun lapsen elatuksesta vastaavan henkilön hoitoon, mainitulla henkilöllä ei ole oikeutta korvaukseen sijoittamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Lapsen sijoittamisesta aiheutuneista kustannuksista laadittu lasku on kaksin kappalein kolmen kuukauden kuluessa hoidon päättymisestä toimitettava hoitoon sijoittaneelle sosiaalihuollon viranomaiselle. Viranomaisen on toimitettava lasku varustettuna merkinnällään toimenpiteen suorittamisesta oikeusministeriölle maksatusta varten.

Oikeusministeriö vahvistaa sovittelijan kertomuksen sekä muiden tarvittavien asiakirjojen kaavan sekä antaa tarvittaessa tarkempia noutoa, turvaamistoimia ja asetuksen täytäntöönpanoa koskevia ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia sovittelua koskevia ohjeita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta 12 päivänä joulukuuta 1975 annettu asetus (936/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (523/75) nojalla tapahtuvaan täytäntöönpanoon sovelletaan kuitenkin mainittua asetusta.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.