491/1996

Tätä asetusta sovelletaan elävien selkärankaisten eläinten maantie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetukseen Suomessa, Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä Suomen ja Euroopan yhteisön ulkopuolisten valtioiden välillä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään merikuljetuksesta, koskee myös kuljetusta sisävesillä.

Tätä asetusta ei sovelleta, 1–19 sekä 40 ja 41 §:ää lukuun ottamatta sellaiseen kuljetukseen:

Kuljetukseen, jossa karjankasvattaja omia kulkuneuvojaan käyttämällä siirtää eläimiä laitumelta toiselle ja johon ei liity tulonhankkimistarkoitusta, sovelletaan vain 1–6 ja 41 §:ää sekä soveltuvin osin 7–19 §:ää.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Eläintä ei saa kuljettaa, jos se ei ole matkan edellyttämässä kunnossa ja jollei sopivin järjestelyin ole huolehdittu eläimen hoidosta matkan aikana ja määränpäähän saavuttaessa.

Sairas tai vahingoittunut eläin ei ole kuljetuskuntoinen, jollei sairaus tai vahingoittuminen ole lievää ja jollei eläintä voida kuljettaa siten, että kuljetuksesta tai eläimen käsittelystä kuljetusta varten ei aiheudu sille tarpeetonta kärsimystä. Kuljetuskuntoinen ei ole myöskään tiine eläin, joka todennäköisesti voi synnyttää matkan aikana, eläin, joka on synnyttänyt enintään 48 tuntia aikaisemmin eikä vastasyntynyt eläin, jonka napa ei ole kokonaan parantunut.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan:

Kuljetettaessa sairasta, vahingoittunutta, heikkoa tai kantavaa eläintä on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta eläimelle ei aiheuteta liiallista rasitusta.

Eläimen tarvitseman hoidon varmistamiseksi eläinkuljetuksen mukana on oltava kuljetuksesta vastaava henkilö. Erillistä hoitajaa ei kuitenkaan tarvita, jos:

Eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava kuljetuksen aikana. Eläimelle on annettava vettä, sopivaa ravintoa ja lepoa sopivin väliajoin ottaen huomioon kuljetettava eläinlaji, eläimen ikä, kuljetusväline, kuljetusolosuhteet ja matkan kestoaika sekä muut eläimen veden-, ravinnon- ja levontarpeeseen matkan aikana vaikuttavat seikat.

Eläin on tarvittaessa lypsettävä matkan aikana.

Kuljetuksen aikana sairastuneelle tai vahingoittuneelle eläimelle on annettava ensiapua mahdollisimman nopeasti. Eläin on tarvittaessa toimitettava asianmukaiseen hoitoon tai lopetettava tai teurastettava tavalla, joka ei aiheuta sille tarpeetonta kärsimystä.

Kuljetusvälineen on oltava eläimelle turvallinen ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Kuljetusvälineestä ei saa aiheutua eläimelle kuljetuksessa vammoja tai tarpeetonta kärsimystä.

Kuljetusvälineen on oltava niin tilava, että eläin tai samassa kuljetusvälineessä olevat eläimet voivat seistä luonnollisessa asennossa ja asettua tarvittaessa makuulle. Kuljetusväline on voitava tarvittaessa jakaa karsinoihin väliseinillä, aidoilla tai puomeilla eläinten erottamiseksi toisistaan tai eläinten tukemiseksi kuljetuksen aikana.

Kuljetusvälineessä on oltava riittävä määrä säädettävissä olevia ilmanvaihtoaukkoja, jollei ilmanvaihtoa voida järjestää asianmukaisesti ja luotettavasti muulla tavalla. Kuljetusvälineessä on oltava kuljetettava eläinlaji huomioon ottaen riittävä ilmatila.

Kuljetusvälineessä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa vaikeuksitta. Kuljetusväline on voitava puhdistaa ja tarvittaessa desinfioida helposti.

Kuljetusvälineen seinien ja lattian on oltava riittävän lujia kestääkseen kuljetettavien eläinten painon. Seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan kuljetettavalle eläinlajille sopivia.

Kuljetusvälineen seinien on oltava sileitä eikä niissä saa olla sellaisia eläimen kiinnityslaitteita tai muita ulokkeita, jotka voivat vahingoittaa eläintä.

Kuljetusvälineen lattia ei saa olla liukas. Rakolattiassa ja reijitetyssä tai verkkopohjaisessa lattiassa aukkojen on oltava reunoiltaan sileitä sekä kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että ne eivät vahingoita eläintä. Lattiassa ei saa olla sellaisia rakoja tai askelmia, joista voi aiheutua eläimelle vahingoittumisen vaara. Lattialla on oltava riittävästi kuiviketta eritteiden imeyttämiseksi, jollei eritteiden poistamista voida järjestää muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla tai jollei eritteitä poisteta säännöllisesti.

Eläimen kuljetusolosuhteiden tulee olla sellaiset, että eläin on kuljetuksen aikana suojassa epäsuotuisilta sääoloilta ja jyrkiltä ilmastonvaihdoksilta.

Kuljetusvälineen ilmanvaihto on järjestettävä kuljetusolosuhteiden mukaan ja kuljetettavalle eläinlajille sopivaksi. Kuljetuksen aikana on huolehdittava siitä, että eläin ei kärsi kuumuudesta, kylmyydestä, vedosta, liiallisesta kosteudesta, haitallisista kaasuista tai eläimelle haitallisesta jatkuvasta melusta.

Sellaisessa kuljetuspäällyksessä, josta ei voida nähdä sen sisältävän eläviä eläimiä, on oltava merkintä, joka ilmaisee sisällön ja eläinten pystyasennon.

Eläintä ei saa kuljettaa henkilöauton umpinaisessa tavaratilassa.

Eläimen kuljettaminen sellaisessa henkilöauton tavaratilassa, jossa on riittävän suuri tila kuljetettavalle eläimelle ja josta on riittävän avoin yhteys auton matkustajatiloihin, on sallittua, jos kuljetus voi tapahtua aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

Eläimiä saa kuormata vain puhtaaseen ja tarvittaessa desinfioituun kuljetusvälineeseen. Kuljetuksen aikana kuolleet eläimet, käytetyt kuivikkeet ja eläinten eritteet on poistettava mahdollisimman nopeasti.

Kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen on tarvittaessa käytettävä sopivia laitteita ja välineitä, kuten siltoja, ramppeja tai lastaushissejä. Kuormaamiseen ja purkamiseen käytettävien laitteiden ja välineiden on oltava rakenteeltaan sellaisia, että eläimet eivät liukastu tai muutoin vahingoitu, ja ne on tarvittaessa varustettava suojakaitein.

Teurastamoissa, teurastuspaikoissa ja muissa sellaisissa paikoissa, joissa eläimiä kuormataan tai puretaan kuormasta suuria määriä, on toimintaa helpotettava sopivin järjestelyin.

Kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen käytettävien laitteiden ja välineiden jäätymisen estämiseen ei saa käyttää eläimille myrkyllistä tai vaarallista ainetta.

Eläimiä kuormattaessa, kuljetettaessa tai kuormaa purettaessa niitä on kohdeltava rauhallisesti, eikä eläimiä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää. Eläinten käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi niiden lajinomaista käyttäytymistä kuten laumavaistoa.

Eläimiä ei saa riiputtaa mekaanisin välinein eikä nostaa tai raahata sarvista, jaloista, hännästä, turkista tai suoraan päästä vetäen taikka käsitellä muutoin sillä tavoin, että niille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä. Sähköpiiskaa saa käyttää vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä.

Eläimet on sijoitettava kuljetusvälineeseen siten, että ne eivät purista, likaa tai vahingoita toisiaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että eläimet eivät kuljetuksen aikana vahingoita itseään kuljetusvälineen rakenteisiin tai välineisiin. Eläimet on tarvittaessa suojattava niille tukea antavilla väliseinillä, aidoilla tai puomeilla kuljetuksen aiheuttamilta liikkeiltä.

Häkit, laatikot ja muut kuljetuspäällykset on kiinnitettävä niin, etteivät ne pääse siirtymään, ja sijoitettava siten, että kaikki eläimet saavat riittävästi ilmaa eivätkä likaa toisiaan. Kuljetuksen ja käsittelyn aikana kuljetuspäällykset on pidettävä pystyasennossa eivätkä ne saa olla alttiina voimakkaalle heilahtelulle tai tärinälle.

Kuljetusvälineessä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.

Jos eri lajeihin kuuluvia eläimiä kuljetetaan samassa kuljetusvälineessä, ne on erotettava toisistaan lajeittain.

Jos eri-ikäisiä eläimiä kuljetetaan samassa kuljetusvälineessä, nuoret ja täysikasvuiset eläimet on pidettävä erillään toisistaan. Samoin on erotettava toisistaan huomattavan erikokoiset eläimet. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet on erotettava muista eläimistä. Sukukypsät kuohitsemattomat uroseläimet on pidettävä erillään naaraseläimistä. Täysikasvuiset siitoskarjut samoin kuin orihevoset ja muut luonnostaan toisiinsa vihamielisesti suhtautuvat eläimet on erotettava toisistaan.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei eläimiä tarvitse erottaa toisistaan, jos ne on kasvatettu yhteensopivissa ryhmissä tai jos ne ovat tottuneita toisiinsa taikka jos kyseessä ovat seuraeläimet, joille erottaminen aiheuttaisi levottomuutta. Imettäviä naaraseläimiä ei myöskään tarvitse erottaa niiden jälkeläisistä.

Jos eläin pidetään kuljetuksen aikana kytkettynä, on kytkemiseen käytettävän köyden tai muun siteen oltava niin vahva, että se ei katkea matkan aikana. Köyden tai muun siteen on oltava sopivan pitkä, jotta eläin voi tarvittaessa asettua makuulle sekä syödä ja juoda. Köysi tai muu side on sovitettava ja säädettävä siten, että eläin ei kuristu tai muutoin vahingoitu.

Eläintä ei saa kuljettaa jalat yhteen sidottuina, paitsi milloin se on eläimen sairauden tai vaikean käsittelemisen vuoksi ehdottoman välttämätöntä. Eläintä ei saa kytkeä sarvista eikä nenärenkaasta.

Jos kuljetusvälineessä kuljetetaan eläinten lisäksi myös muuta kuormaa, se on sijoitettava ja kiinnitettävä siten, että eläinten vahingoittumisen vaara estyy. Kuljetusvälineeseen ei saa kuormata tavaraa, joka saattaisi vaarantaa eläinten hyvinvoinnin matkan aikana.

Eläinsuojelulain (247/96) 30 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa eläinten kuljettamiseen, kuljetusvälineen vuokraamiseen tai muuhun luovuttamiseen tulonhankkimistarkoituksessa on haettava kirjallisesti lääninhallitukselta.

Lupahakemuksessa on ilmoitettava:

Lupahakemukseen on liitettävä:

Haettaessa lupaa kuljetusvälineen vuokraamiseen tai muuhun luovuttamiseen tulonhankkimistarkoituksessa, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Lupa myönnetään, jos:

Lääninhallitus voi peruuttaa luvan, jos luvan saaja ei noudata eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka luvassa asetettuja ehtoja tai jos jokin 1 momentin mukaisista luvan myöntämisen edellytyksistä lakkaa.

Eläinkuljetusluvan saaneen tulee luvan tarkistamista varten viipymättä ilmoittaa kuljetusvälineiden, kuljetuksesta vastaavien henkilöiden tai muiden lupaa koskevien edellytysten muutoksista luvan myöntäneelle lääninhallitukselle.

Euroopan yhteisön ulkopuoliseen valtioon sijoittuneen eläinkuljettajan eläinsuojelulain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuun sitoumukseen on liitettävä selvitys siitä, että kuljetuksesta vastaavilla henkilöillä on eläinten kuljetukseen ja siihen liittyvään eläinten käsittelyyn ja hoitoon tarvittava koulutus tai sitä vastaava käytännön kokemus.

Eläinsuojelulain 30 §:n 2 momentissa tarkoitettuun eläinkuljettajarekisteriin talletetaan seuraavat tiedot:

Lääninhallituksen on viipymättä ilmoitettava pitämästään rekisteristä asianomaiselle ministeriölle 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Eläinkuljettajan on huolehdittava siitä, että eläinten kuljettaminen ja hoito kuljetuksen aikana annetaan vain sellaisen henkilön tehtäväksi, jolla on kuljetettavien eläinten asianmukaiseen käsittelyyn ja hoitoon tarvittava koulutus tai sitä vastaava käytännön kokemus, ja että kuljetuksesta vastaava henkilö suorittaa 26 §:ssä tarkoitetut tehtävät.

Kuljetuksen edellyttäessä 28 §:ssä tarkoitettua reittisuunnitelmaa eläinkuljettajan on huolehdittava, että reittisuunnitelma laaditaan ja sitä täydennetään asianmukaisesti ja että se esitetään virkaeläinlääkärille terveystodistuksen laatimista varten.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläinkuljettajan on varmistettava, että eläimet on kuljetettu määränpäähänsä viivytyksettä ja että ne on matkan aikana ruokittu ja juotettu asianmukaisesti. Eläinlajista ja kuljetustavasta riippuen eläinkuljettajan on lisäksi varmistettava, että kuljetuksessa on noudatettu myös 8 luvussa tarkoitettuja matkan enimmäiskestoaikoja ja eläinten lepoa koskevia aikarajoja.

Kuljetuksesta vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että eläimet kuljetetaan määränpäähänsä viivytyksettä ja että ne juotetaan, ruokitaan ja tarvittaessa lypsetään asianmukaisesti sopivin väliajoin kuljetuksen aikana.

Kuljetuksen edellyttäessä reittisuunnitelmaa kuljetuksesta vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että reittisuunnitelmaan kirjataan tiedot eläinten ruokkimisesta, juottamisesta ja muista reittisuunnitelman edellyttämistä kuljetuksen aikaisista tapahtumista.

Kuljetettavien eläinten tulee olla tunnistettavissa siten kuin asianomaisen ministeriön päätöksellä tarkemmin säädetään.

Kuljetuksen mukana on seurattava asiakirja, josta käy ilmi eläinten alkuperä ja omistaja tai haltija, kuljetuksen lähtöpaikka ja määränpää sekä kuljetuksen lähtöpäivä ja -aika. Asiakirjaa on säilytettävä siten kuin asianomaisen ministeriön päätöksellä tarkemmin eläinlajikohtaisesti säädetään, ja se on vaadittaessa esitettävä eläinsuojelulaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille.

Pysähdyspaikkoja koskevista yhteisön vaatimuksista ja direktiivin 91/628/ETY liitteessä tarkoitetun reittisuunnitelman mukauttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/97, jäljempänä pysähdyspaikka-asetus , liitteen II mukainen reittisuunnitelma on laadittava kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen yli kahdeksan tuntia kestävälle kuljetukselle Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä Suomen ja Euroopan yhteisön ulkopuolisten valtioiden välillä. Reittisuunnitelma on laadittava koko matkaa varten.

Jos 1 momentissa tarkoitettua kuljetusta varten vaaditaan terveystodistus, reittisuunnitelmaan on terveystodistuksen laatimisen jälkeen merkittävä terveystodistuksen numero tai numerot, ja reittisuunnitelma on varustettava tarkastuksen tehneen virkaeläinlääkärin leimalla. Reittisuunnitelma on matkan aikana säilytettävä terveystodistuksen liitteenä, ja se on vaadittaessa esitettävä eläinsuojelulaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille.

Kuljetuksen jälkeen kuljetuksesta vastaavan henkilön on toimitettava reittisuunnitelman alkuperäiskappale lähtöpaikan virkaeläinlääkärille. Reittisuunnitelman kaksoiskappaletta on säilytettävä vähintään yhden vuoden ajan matkan päättymisestä.

Eläinten kuljettaminen Euroopan yhteisön ulkopuolisesta valtiosta Suomeen tai Suomen alueen kautta on sallittua vain, jos eläinkuljettaja on kirjallisesti sitoutunut noudattamaan eläinkuljetuksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä eläinsuojelulain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja on suorittanut tarvittavat järjestelyt niiden noudattamiseksi. Lisäksi kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen kuljetus edellyttää 28 §:ssä tarkoitetun reittisuunnitelman laatimista.

Rajaeläinlääkärin on tarkastettava Euroopan yhteisön ulkopuolisesta valtiosta tuleva eläinkuljetus asiakirjoineen ja eläinten hyvinvointi ennen matkan jatkamista.

Jos kotieläiminä pidettäviä kavioeläimiä, nautoja, lampaita, vuohia tai sikoja kuljetetaan Euroopan yhteisön ulkopuoliseen valtioon siten, että kuljetus kestää yhteisön alueella yli kahdeksan tuntia, rajanylityspaikan tai maastapoistumispaikan virkaeläinlääkärin on tarkastettava eläimet ja todettava niiden olevan matkan jatkamisen edellyttämässä kunnossa ennen matkan jatkamista. Tarkastuksesta on tehtävä leiman ja allekirjoituksen käsittävä merkintä reittisuunnitelmaan.

Tässä luvussa tarkoitettujen eläinten matkan enimmäiskestoaika ei saa maantie-, rautatie- eikä merikuljetuksessa olla kahdeksaa tuntia pidempi.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan matkan kestoaikaa pidentää tässä luvussa tarkoitetulla tavalla, jos kuljetuksessa käytetty kuljetusväline täyttää yli kahdeksan tuntia kestäviin eläinkuljetuksiin käytettäville maantieajoneuvoille asetettavista eläinten suojelua koskevista lisävaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 411/98 liitteessä vahvistetut lisävaatimukset ja eläimet saavat levätä, syödä ja juoda siten kuin tässä luvussa säädetään.

Vieroittamattomia ja maitoruokinnassa olevia vasikoita, karitsoja, kilejä ja varsoja sekä vieroittamattomia porsaita saadaan kuljettaa ilman lepojaksoa enintään yhdeksän tunnin ajan. Tämän jälkeen niiden on saatava levätä vähintään yhden tunnin ajan, jolloin ne on juotettava ja tarvittaessa ruokittava. Lepojakson jälkeen kuljettamista saadaan jatkaa enintään yhdeksän tunnin ajan.

Sikoja saadaan kuljettaa ilman lepojaksoa enintään 24 tunnin ajan. Matkan aikana niiden saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä.

Kavioeläimiä, lukuun ottamatta eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta annetussa neuvoston direktiivissä (90/426/ETY) tarkoitettuja rekisteröityjä hevosia, saadaan kuljettaa ilman lepojaksoa enintään 24 tunnin ajan. Matkan aikana eläimet on juotettava ja tarvittaessa ruokittava kahdeksan tunnin välein.

Muita tässä luvussa tarkoitettuja kuin 1–3 momentissa mainittuja eläimiä saadaan kuljettaa ilman lepojaksoa enintään 14 tunnin ajan. Tämän jälkeen niiden on saatava levätä vähintään yhden tunnin ajan, jolloin ne on juotettava ja tarvittaessa ruokittava. Lepojakson jälkeen kuljettamista saadaan jatkaa enintään 14 tunnin ajan.

Edellä 1–4 momentissa tarkoitettujen matkan enimmäiskestoaikojen jälkeen eläimet on purettava kuljetusvälineestä ja ne on juotettava ja ruokittava sekä niiden on annettava levätä ennen uudelleenkuormausta vähintään 24 tunnin ajan.

Sen estämättä, mitä 32 §:n 1 momentissa matkan kestoajasta säädetään, saadaan matkan kestoaikaa pidentää meri- ja rautatiekuljetuksessa, jos kuljetusväline täyttää 32 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityisvaatimukset. Merikuljetuksessa on tällöin eläinlajista riippuen noudatettava 33 §:n säännöksiä matkan enimmäiskestoaikaa ja lepojaksoja lukuun ottamatta. Rautatiekuljetuksessa on eläinlajista riippuen noudatettava 33 §:n säännöksiä lepojaksoja lukuun ottamatta.

Jos merikuljetus tapahtuu Euroopan unionin alueella sijaitsevan kahden paikan välillä suoraan ja säännöllisesti liikennöidyllä linjalla siten, että kuljetusväline kuormataan laivaan eläimiä kuormasta purkamatta, eläimet on määräsatamassa tai sen välittömässä läheisyydessä purettava kuljetusvälineestä ja niiden on saatava levätä vähintään 12 tunnin ajan. Edellä tarkoitettua 12 tunnin lepojaksoa ei kuitenkaan tarvita, jos merimatka on niin lyhyt, että matkan kestoaika voidaan sisällyttää 32 §:n 1 momentissa tai 33 §:ssä tarkoitettuihin matkan kestoaikoihin.

Edellä 33 §:ssä säädettyä matkan enimmäiskestoaikaa saadaan pidentää maantiekuljetuksissa ja 34 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa kuljetuksissa eläinten edun niin edellyttäessä enintään kahdella tunnilla sellaisissa tapauksissa, joissa matkan määränpää on lähellä matkan enimmäiskestoajan täyttyessä.

Siipikarjan sekä kotieläiminä pidettävien lintujen ja kaniinien saatavilla on oltava vettä ja sopivaa ravintoa matkan aikana, jollei matka kestä alle 12 tuntia eläinten kuormaus- ja kuorman purkamisaikaa lukuun ottamatta. Linnunpoikasten saatavilla ei kuitenkaan tarvitse olla vettä tai ravintoa, jos matka kestää alle 24 tuntia ja päättyy 72 tunnin kuluessa kuoriutumisesta.

Kotieläiminä pidettävät kissat ja koirat on matkan aikana juotettava vähintään 12 tunnin ja ruokittava vähintään 24 tunnin väliajoin.

Pysähdyspaikkojen terveyttä ja hygieniaa, rakentamista ja tiloja sekä toimintaa koskevista vaatimuksista säädetään pysähdyspaikka-asetuksen liitteessä I.

Pysähdyspaikka-asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pysähdyspaikan hyväksymisestä huolehtii lääninhallitus ja 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta pysähdyspaikan valvonnasta lääninhallituksen tähän tehtävään määräämä kunnaneläinlääkäri. Pysähdyspaikka-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta eläinten kuljetuskuntoisuuden tarkastamisesta ja muista mainitussa kohdassa säädetyistä tehtävistä huolehtii kunnaneläinlääkäri tai asianomaisen ministeriön tähän tehtävään määräämä eläinlääkäri.

Pysähdyspaikka-asetuksen 5 artiklan h ja i kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia ovat asianomainen lääninhallitus ja kunnaneläinlääkäri.

Eläinten kuljetukseen käytettävässä ajoneuvossa on oltava katto, joka antaa eläimille tehokkaan suojan epäsuotuisia sääoloja vastaan.

Mitä tässä pykälässä ja 41 §:ssä säädetään ajoneuvosta, koskee myös ajoneuvoyhdistelmää.

Ajoneuvoa, johon eläimiä on kuormattu, on kuljetettava niin varovasti, että eläimet eivät vahingoitu epätasaisellakaan tiellä tai jarrutettaessa taikka ajoneuvon liikkeestä johtuvan heilahtelun vuoksi.

Eläimiä ei saa kuljettaa avokannella muutoin kuin asianmukaisissa kuljetuspäällyksissä, jotka antavat eläimille riittävän suojan merenkäyntiä ja epäsuotuisia sääoloja vastaan.

Eläimet on kuljetettava kytkettyinä tai sopivissa kuljetuspäällyksissä, karsinoissa tai pilttuissa.

Eläimet on kuljetettava lajilleen sopivissa kuljetuspäällyksissä, karsinoissa tai pilttuissa, jotka täyttävät vähintään Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) eläviä eläimiä koskevat määräykset.

Eläinten kuljetukseen käytettävässä rautatievaunussa on oltava katto, joka antaa eläimille tehokkaan suojan epäsuotuisia sääoloja vastaan.

Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen säännöksistä, jotka koskevat eläimen kuljetusvälinettä, eläinten kuormaamista ja kuorman purkamista, eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä sekä eläinten kuljettamista, kuljetuksesta vastaavan henkilöstön kelpoisuutta, kuljetusten tarkastamista ja eläinkuljetusten mukana seuraavia asiakirjoja.

2 momentti on kumottu A:lla 14.12.1998/955 .

Sen lisäksi, mitä eläinsuojelulaissa tai tässä asetuksessa säädetään tai niiden nojalla määrätään eläinten kuljetuksesta, on kuljetuksessa eläintautien leviämisen estämiseksi noudatettava, mitä eläinten kuljettamisesta eläintautilaissa (55/80) tai sen nojalla säädetään tai määrätään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos eläimen kuljetusväline täyttää tämän asetuksen 2 luvussa säädetyt vaatimukset, saadaan matkan kestoaikojen osalta noudattaa 32 §:n estämättä 33–35 §:ssä säädettyjä matkan kestoaikoja 30 päivään kesäkuuta 1999.