1311/1996

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma on laadittava metsänuudistamista, metsänterveyslannoitusta, kunnostusojitusta, metsätien tekemistä ja metsäluonnonhoitohanketta sekä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoittamia toimenpiteitä varten. Työllisyystyönä tehtävää nuoren metsän hoitoa ja energiapuun korjuuta samoin kuin kulotusta sekä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitettua ympäristötukea ja lain 22 §:ssä tarkoitettuja muita edistämistoimenpiteitä varten laaditaan suunnitelma silloin, kun se on toimenpiteen toteuttamisen vuoksi tarpeellista. Muiden toimenpiteiden rahoituksen tulee perustua toimenpiteen toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen.

Metsäkeskuksen tulee ennen toimenpiteen rahoittamista selvittää, kohdistuuko rahoitettavaksi esitettyyn toimenpiteeseen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 24 §:n 5 momentissa tarkoitettuja rajoituksia ja onko nämä otettu esityksessä huomioon. Metsäkeskuksen tulee tarvittaessa pyytää päätösesityksestään lausunto siltä ympäristökeskukselta, jonka alueella toimenpide on tarkoitus toteuttaa.

Ympäristökeskuksen on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Jos ympäristökeskus ei anna lausuntoaan määräajassa, metsäkeskus voi tehdä päätöksen asiassa.

Tukea voidaan käyttää metsänuudistamiseen, jos:

Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen määräämistä varten maa jaetaan kunnittain kolmeen tukivyöhykkeeseen siten, että:

Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen suuruus on nuoren metsän hoidossa ja kulotuksessa ensimmäisellä vyöhykkeellä 50 prosenttia, toisella vyöhykkeellä 60 prosenttia ja kolmannella vyöhykkeellä 70 prosenttia mainituista kustannuksista. Metsänterveyslannoituksessa ja kunnostusojituksessa vastaavat tuen suuruudet ovat 40, 55 ja 65 prosenttia. Metsätien tekemisessä vastaavat tuen suuruudet ovat 20, 30, ja 40 prosenttia kuitenkin niin, että tien perusparannuksessa vastaavat tuen suuruudet ovat 40, 50 ja 60 prosenttia. Metsänuudistamisessa vastaavat tuen suuruudet ovat 20, 35 ja 55 prosenttia, kolmannella vyöhykkeellä kuitenkin 70 prosenttia silloin, kun kantoraha-arvo on 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla enintään kaksinkertainen uudistamiskustannuksiin verrattuna.

Työllisyystyönä toteutettavaan nuoren metsän hoitoon myönnettävän tuen suuruus on ensimmäisellä vyöhykkeellä 60 prosenttia, toisella vyöhykkeellä 70 prosenttia ja kolmannella vyöhykkeellä 80 prosenttia toteuttamiskustannuksista.

Myönnettäessä 1 momentissa tarkoitettua tukea toimenpiteeseen kiinteistöllä, jolla ei ole ajan tasalla olevaa metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen (93/1996) 36 §:ssä tarkoitettua metsäsuunnitelmaa, tuen suuruus on 1 momentissa tarkoitettu tuki alennettuna kymmenellä prosenttiyksiköllä. Ajan tasalla olevalta metsäsuunnitelmalta edellytetään, että se on edelleen voimassa.

Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain vahvistamat keskimääräiset toteuttamiskustannukset, joiden perusteella maanomistajalle myönnetään näihin kustannuksiin tukea tai lainaa, määritetään tukivyöhykkeille tai niiden osille työlajeittain ja tarvittaessa työmenetelmittäin sekä ottaen riittävässä määrin huomioon työvaikeustekijät.

Myönnettäessä rahoitusta kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuihin kustannuksiin ja rahoituksen perusteita määrättäessä käytetään kustannuksia ilman arvonlisäveron osuutta.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu, että:

Pienin myönnettävä laina on 1 346 euroa.

Lainalle aletaan laskea korkoa sen kuukauden lopusta, jona laina on kokonaisuudessaan suoritettu saajalle.

Ensimmäinen vuotuismaksu kannetaan sitä päivää lähinnä seuraavassa kannossa, jolloin on kulunut kaksi vuotta siitä, kun lainalle aletaan laskea korkoa. Ensimmäisenä vuotuismaksuna peritään korko koronlaskun alkamispäivästä sen kuukauden loppuun, jona maksu kannetaan, sekä pääoman lyhennystä vuotuismaksun ja koron erotusta vastaava määrä.

Jos lainan viimeinen vuotuismaksu jää pienemmäksi kuin 67 euroa, maksu peritään yhdessä edellisen vuotuismaksun kanssa. (27.9.2001/826)

Hankkeista, joiden rahoitukseen on myönnetty lainaa, on laadittava lainaluettelo, josta on käytävä selville kunkin kiinteistön nimi ja rekisterinumero, kunta ja kylä, määräosasta sen yksilöimiseksi tarvittavat tiedot, maanomistajan nimi ja osoite, kunkin osakkaan valtiolle maksettavan lainan määrä ja korko sekä päivämäärä, josta alkaen korko lasketaan, sekä vuosi, jona lainan ensimmäinen maksu kannetaan.

Jos maanomistajan kiinteistöjä käsitellään kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhtenä kokonaisuutena, siitä on tehtävä merkintä lainaluetteloon.

Jos lainasta suoritetaan ylimääräinen lyhennys, se on luettava pääoman lyhennykseksi. Ylimääräisen lyhennyksen maksamisella suoritusvelvollinen vapautuu pääoman lyhentämisestä yhtä monessa kannossa kuin maksettuun määrään sisältyy täysiä pääoman lyhennyseriä. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät maksettava lyhentämistä seuraavina säännönmukaisina kantoaikoina.

Ylimääräinen lyhennys suoritetaan valtion saamisen perintää hoitavalle viranomaiselle. Laina tai jäljellä oleva osa siitä voidaan suorittaa myös yhdellä kertaa. Laina voidaan suorittaa metsäkeskukselle, jos maksu tapahtuu ennen kuin lainaluettelo on lähetetty valtion saamisen perintää hoitavalle viranomaiselle.

Jos valtion varojen takaisin maksamiseen velvollisen maksukyky on hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden vuoksi olennaisesti alentunut, perintää hoitavan viranomainen voi myöntää lykkäystä valtion saamisen takaisin maksamiseen. Lykkäystä voidaan myöntää enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan ja yhteensä enintään kuuden vuoden ajaksi. Siltä ajalta, jonka lykkäys kestää, valtion saamiselle ei peritä korkoa.

Kun rahoituspäätös on annettu, asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle on viipymättä lähetettävä ilmoitus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetun panttioikeuden merkitsemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Ilmoitus on lähetettävä myös mainitun lain 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.

Kun lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitty valtion saaminen on maksettu kokonaan takaisin tai kiinteistö muutoin vapautuu panttioikeudesta, maksun vastaanottaneen tai muun toimenpiteen suorittaneen viranomaisen tai metsäkeskuksen on viipymättä lähetettävä ilmoitus asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle.

Jos kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun suunnitelman laadintakustannuksiin haetaan rahoitusta ennen suunnitteluun ryhtymistä, hakemukseen tulee liittää arvio suunnittelukustannuksista sekä selvitys suunniteltavasta toimenpiteestä ja sen laajuudesta sekä kartta toimenpiteen toteutuspaikasta. Jos rahoitusta haetaan jo tehdyn suunnitelman laadintakustannuksiin ja samalla hakemuksella myös toimenpiteen toteuttamiskustannuksiin, hakemukseen on liitettävä selvitys suunnitelman laadintakustannuksista sekä suunnitelma, josta käy ilmi toteutuksen laajuus ja muut myönnettävän rahoituksen määrään ja toimenpiteen rahoituskelpoisuuteen vaikuttavat seikat.

Toteutusselvityksestä on käytävä ilmi toimenpiteen laajuus ja muut myönnettävän rahoituksen määrään ja toimenpiteen rahoituskelpoisuuteen vaikuttavat seikat.

Haettaessa rahoitusta tilojen yhteisenä hankkeena toteutettavaan työhön hakemukseen on liitettävä hankkeen toteuttamisesta hyötyvien kesken tehty sopimus. Rahoitushakemukseen on tarvittaessa liitettävä selvitys siitä, että hanke voidaan toteuttaa vesilain (264/1961) , yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) tai maa-aineslain (555/1981) mukaan.

Rahoituksen myöntämistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin hyväksyttävän työn määrä ja kokonaiskustannukset, tuen kokonaismäärä, tuen myöntämisen ehdot, maksatuksen ajoittuminen, maksatusmenettely sekä tuen takaisinperintää koskevat ehdot.

Silloin, kun rahoituspäätös koskee toimenpidettä, jota varten on 1 §:n nojalla laadittava suunnitelma, metsäkeskus tekee samalla kertaa päätöksen tehdyn suunnitelman hyväksymisestä, rahoituksen myöntämisestä suunnitelmassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen ja päätöksen rahoituksen myöntämisestä suunnitelman laadintakustannuksiin, jollei suunnitelman laadintakustannuksiin ole myönnetty rahoitusta jo ennen suunnitteluun ryhtymistä.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun katselmuksen pitämiseksi on katselmustoimikunnan puheenjohtajan huolehdittava, että katselmuksen ajasta ja paikasta ilmoitetaan maanomistajalle niin aikaisin, että hänellä on mahdollisuus osallistua katselmukseen.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitetun valtion lainasaamisen perintää hoitavana viranomaisena toimii lääninhallitus. Toimivaltainen lääninhallitus määräytyy sen mukaan, minkä läänin alueella sijaitsee pääosa kiinteistöstä, jolla rahoitettava toimenpide on toteutettu.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Metsänparannusasetusta (437/1987) sovelletaan edelleen tapauksissa, joissa sovelletaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetulla lailla kumotun metsänparannuslain (140/1987) säännöksiä.