1124/1996

Verokortin antaa Verohallinto. Jos verovelvollinen ei saa verokorttia, hän on velvollinen itse pyytämään sitä Verohallinnolta.

Verokortti on esitettävä työnantajalle tai muulle ennakonpidätysvelvolliselle tulon maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua.

Verokorttia ei ole tarpeen esittää suorituksen maksajalle, jos maksaja on saanut verokorttiin merkityt ennakonpidätystiedot ennakkoperintälain (1118/1996) 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla Verohallinnolta tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 111 §:ssä tarkoitetulla ilmoituksella korvauksensaajan työnantajalta.

Jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia, maksaja ei saa 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja, eikä ennakonpidätystä toimitettaessa ole käytettävä ennakkoperintälain 3 §:n 3 momentin nojalla suorituksen saajan edellisen vuoden päättyessä voimassa ollutta ennakonpidätysprosenttia, ennakonpidätys on toimitettava kaavamaisen ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos ennakonpidätykseen ei ole sovellettava tässä asetuksessa tai Verohallinnon ennakonpidätyksen määrästä antamassa päätöksessä tarkoitettuja kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja, on ennakonpidätys toimitettava 60 prosentin suuruisena.

Ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä maksaja saa 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä ennakonpidätystä toimitettaessa ole sovellettava tässä asetuksessa tai Verohallinnon ennakonpidätyksen määrästä antamassa päätöksessä tarkoitettuja muita ennakonpidätysprosentteja.

Ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan ennakonpidätysprosentin mukaan.

Jos verokorttiin on merkitty tuloraja, ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn ennakonpidätys- ja lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätys lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta tulosta ennakonpidätysprosentin mukaan verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti ja tulorajan ylittävästä tulon osasta lisäprosentin mukaan. Maksajan on otettava tulorajassa huomioon maksettavan tulon lisäksi kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty tai joiden ennakonpidätys on ennakkoperintälain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tai Verohallinnon ennakkoperintälain 4 §:n 1 momentin nojalla antaman määräyksen nojalla toimitettu edellisen vuoden päättyessä voimassa olleen ennakonpidätysprosentin mukaisesti. (28.11.2024/673)

Jos verokorttiin on merkitty tuloraja, ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn ennakonpidätys- ja lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätys lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta tulosta ennakonpidätysprosentin mukaan verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti ja tulorajan ylittävästä tulon osasta lisäprosentin mukaan. Maksajan on otettava tulorajassa huomioon maksettavan tulon lisäksi kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty.

Jos suorituksia maksetaan satunnaisesti erikseen muuhun maksettavaan määrään lisäämättä, ennakonpidätys on toimitettava verokortista ilmenevän lisäprosentin suuruisena tai tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn prosenttiluvun mukaan.

Mitä ennakkoperintälain 11 §:ssä säädetään sovelletaan myös etukäteen maksettavaan suoritukseen.

Lomaltapaluurahasta, lomarahasta ja muusta vastaavasta loma-ajan lisäksi suoritettavasta loman pituuden mukaan määräytyvästä korvauksesta ennakonpidätys toimitetaan siten kuin 4 §:n 2 momentissa säädetään. (4.10.2018/821)

3 momentti on kumottu A:lla 4.10.2018/821 .

4 momentti on kumottu A:lla 30.12.1999/1351 .

5 momentti on kumottu A:lla 19.12.1997/1267 .

Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta toimitetaan maksukausittain lisäämällä suoritus rahana maksettavaan määrään. Jos muu kuin rahana maksettava suoritus on satunnainen, ennakonpidätys toimitetaan samana kalenterivuonna siten, että suoritus lisätään joko sen myöntämistä lähinnä seuraavan maksukauden aikana maksettavaan määrään tai suoritusta seuraavina kalenterivuoden jäljellä olevina maksukuukausina maksettavaan määrään tasasuuruisiin eriin jaettuna.

Jos satunnaisen suorituksen arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätys voidaan toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuonna tapahtuvan viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä. (22.11.2001/1040)

Tuloverolain 67 ja 68 §:ssä tarkoitetuista eduista ennakonpidätys toimitetaan vähintään kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuonna tapahtuvan viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä.

Ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista luonnolliselle henkilölle maksettavista työ- ja käyttökorvauksista ennakonpidätys on toimitettava siten kuin 4 §:ssä säädetään, jollei 15 §:n 1 momentista muuta johdu. Arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Ennakonpidätys henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä toimitetaan verovelvollisen verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan tai tätä tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan.

Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä eikä maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos suoritus ei ylitä vuosittain 1 500 euroa tai jos se ei liity ennakkoperintälain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuun maksajan toimintaan.

Pääomatulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa. Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua suoriteta, jos muun yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa kalenterikuukaudessa.

Ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti:

Ennakonpidätys yli 100 euron määräisestä puun myyntitulosta ja metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vähintään mainitun suuruisesta vakuutuskorvauksesta on 19 prosenttia. Pienemmästä määrästä ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys yli 100 euron määräisestä hankintakaupasta on 13 prosenttia. (21.12.2016/1358)

Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavista ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista työkorvauksesta ja käyttökorvauksesta on 13 prosenttia.

Arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Jos on ilmeistä, että ennakonpidätys 15 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuista tuloista määrättävien verojen ja maksujen suoritukseksi on liian suuri, myös verovelvollisen muut tulot ja niistä toimitettava ennakkoperintä huomioon ottaen, Verohallinto voi verovelvollisen pyynnöstä, saatuaan verovelvollisen selvityksen asiasta, alentaa ennakonpidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja. (4.10.2018/821)

Jos on ilmeistä, että ennakonpidätys 15 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työkorvauksesta on muusta syystä kuin työstä johtuvien tavanomaisten kustannusten vuoksi liian suuri, Verohallinto voi verovelvollisen pyynnöstä, saatuaan verovelvollisen selvityksen asiasta, alentaa ennakonpidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja. Jos ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän luonnollisen henkilön ennakonpidätysprosentti on ilmeisesti liian suuri, Verohallinto voi selvityksen saatuaan alentaa ennakonpidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja.

Palkansaajalle voidaan ennakonpidätystä toimittamatta maksaa Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta johtuvia matkakustannusten korvauksia sen mukaan kuin Verohallinnon vuosittain antamassa kustannuspäätöksessä määrätään. (17.6.2010/568)

Palkansaajan on esitettävä työnantajalle selvitys ( matkalasku ) korvausten maksamista varten. Matkalaskusta tulee käydä ilmi matkan tarkoitus, kohde, tarvittaessa matkareitti, matkustamistapa, matkan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä ulkomaille tehtyjen matkojen osalta tiedot maasta tai alueesta, jossa matkavuorokausi on ulkomailla päättynyt.

Maksettaessa korvauksia palkansaajan omistamalla tai hallitsemalla kulkuneuvolla tehdystä työmatkasta matkalaskuun on merkittävä 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi korvausten perusteena käytetyt kilometrimäärät sekä yksikköhinnat.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet tai muu selvitys, joiden perusteella työnantaja maksaa korvauksia palkansaajalle.

Jos muuta selvitystä ei esitetä, palkansaajan kustannusten osuudeksi kokonaisansiosta voidaan laskea:

Kun palkansaajalle maksetaan korvausta valokuvaan perustuvan tekijänoikeuden käyttämisestä, saadaan valokuvaan kohdistuvien materiaali- ja välinekustannusten osuudeksi muun selvityksen puuttuessa laskea 20 prosenttia korvauksen määrästä.

Ennakkoperintälain 23 §:ssä tarkoitetun muun tulonhankkimistoiminnan tuottamaksi tuloksi katsotaan kalastuksesta ja metsästyksestä, palvelurahoista, katsastuksesta ja tarkastuksesta, kurssien järjestämisestä sekä yksityisopetuksen antamisesta ja muusta sellaisesta toiminnasta saadut tulot.

Verovuoden aikana kannettavan ennakon eräpäivä on kantokuukauden 23 päivä.

Verovuoden päättymisen jälkeen kannettavan ennakon eräpäivä on kolmen viikon kuluttua ennakon määräämisestä. Verovuoden päättymisen jälkeen kannettavalle ennakolle voidaan määrätä aikaisempi eräpäivä, jos verovelvollinen sitä vaatii. Eräpäivä voi kuitenkin olla aikaisintaan se päivä, jolloin ennakko määrätään. Jos verovuoden päättymisen jälkeen kannettava ennakko määrätään ennen verovuoden päättymistä, ennakon eräpäivä on aikaisintaan verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden 1 päivä.

Jos ennakon eräpäivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä on seuraava ensimmäinen pankkipäivä.

Jos verovelvollinen vaatii ennakon määräämistä, muuttamista tai poistamista, hänen on esitettävä vaatimuksensa tueksi selvitys.

Ennakkoperintälain 34 §:ssä tarkoitettu satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja on maksaja, jolla on verovuoden aikana palveluksessaan vain yksi palkansaaja tai jos palkansaajia on enintään viisi, heidän työsuhteensa ei kestä koko kalenterivuotta.

Ennakkoperintää koskevaan päätökseen tai muuhun asiakirjaan, joka annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus jättää merkitsemättä.

Ennakon eriä määrättäessä jätetään täysien senttien yli menevä osa lukuun ottamatta.

Saadakseen sellaisessa kansainvälisessä sopimuksessa, jonka tarkoituksena on välttää veron ennakon periminen useammassa kuin yhdessä valtiossa, edellytetyn todistuksen ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa, työnantajan on ilmoitettava Verohallinnolle työntekijän nimi, henkilötunnus, työskentelyajat toisessa sopimusvaltiossa sekä muut tarvittavat tiedot. Jos ennakonpidätystä ei olosuhteiden muuttumisen johdosta enää toimiteta Suomeen, on työnantajan ilmoitettava tästä välittömästi Verohallinnolle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä joulukuuta 1978 annettu ennakkoperintäasetus (904/1978) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin niin, että kumotun asetuksen 32 ja 34 §:ää sovelletaan vuodelta 1996 maksettuihin suorituksiin, ja mitä ennakonpidätystodistuksesta on kumotussa asetuksessa säädetty sovelletaan vuosilta 1996 ja 1997 toimitettavissa verotuksissa.

Ennakkoperintälain 39 §:ssä tarkoitettua maksuvelvollisuuden poistamista varten työnantajan on tehtävä lääninverovirastolle asiaa koskeva hakemus, josta tulee käydä selville maksulipun tiedot ja hakemuksen kohteena olevat palkansaajat, kun hakemus koskee maksuunpanoa, joka on toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998.