21/1995

Tämän lain tarkoituksena on edistää rataverkon käyttöä kansantalouden ja kuljetustalouden kustannusten alentamiseksi tarjoamalla kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieyritysten käyttöön.

Laissa säädetään valtion omistaman rataverkon hallinnasta, rautatieyritysten ja radanpitäjän välisistä vastuusuhteista, rataverkon käyttöoikeudesta, rautatieliikenteen turvallisuusvastuusta ja radanpidosta vastaavista viranomaisista.

Radanpito käsittää radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden, mukaan lukien turvallisuus-, liikenteen ohjaus- ja sähköistysjärjestelmät sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden ylläpitämisen ja rakentamisen.

Valtion ratoja ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa.

Ratamaksu käytetään radanpidon rahoitukseen ja se otetaan huomioon valtion talousarviossa.

Rautatieyrityksellä tarkoitetaan tässä laissa yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka päätoimenaan tarjoaa rautateiden kuljetuspalveluja ja jolla on hallinnassaan kuljetuksiin tarvittava vetovoima sekä lupa toiminnan harjoittamiseen ( toimilupa ).

Rataverkon käyttöoikeuden voi saada rautatieyritys, jolle on myönnetty toimilupa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Kotimaiseen rautatieliikenteeseen voidaan myöntää rataverkon käyttöoikeus vain Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden väliseen kansainväliseen rautatieliikenteeseen voidaan myöntää rataverkon käyttöoikeus Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle taikka rautatieyritysten kansainväliselle ryhmittymälle tai kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia hoitavalle rautatieyritykselle.

Rautatieyrityksiltä peritään vuotuista ratamaksua rataverkon käyttämisestä. Ratamaksun perusteita ovat rataverkon käyttö, rataverkon taso ja markkinatilanne sekä radanpidon kustannukset ja rautatieliikenteen ympäristö- ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Liikenneministeriö päättää tarkemmin ratamaksun perusteista ja määrää ratamaksun suuruuden.

Ratamaksun tulee olla kohtuullinen ja tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan.

Ratahallintokeskus perii ratamaksun neuvoteltuaan rautatieyrityksen kanssa maksun suorittamisen yksityiskohdista.

Rautatieyrityksen tulee huolehtia palvelujensa tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ainakin kotimaisilla kielillä ja palvelujensa kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiakkaiden, maan eri osien ja koko yhteiskunnan tarpeet.

Rautatieyrityksen on noudatettava, mitä muualla laissa rautatieliikenteen harjoittamisesta säädetään.

Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi Ratahallintokeskuksen on liikenteenhoitoa varten annettava junaturvallisuussääntö sekä muut liikenteenhoitoa varten tarvittavat määräykset. Lisäksi tulee määritellä liikenteenhoitotehtävissä toimivien henkilöiden terveydentilavaatimukset ja tehtäväkohtaiset kelpoisuusvaatimukset.

Asianomainen ministeriö myöntää 2 a §:ssä tarkoitetun toimiluvan, kun: (23.5.1997/447)

Toimilupaan voidaan sisällyttää tarpeellisia ehtoja, joita liikenteen harjoittamisessa on noudatettava.

Toimilupa voidaan peruuttaa, jos luvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä tai on rikkonut toimiluvan ehtoja tai muita rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai määräyksiä.

Ratahallintokeskus myöntää rataverkon käyttöoikeuden ja antaa luvan liikenteen aloittamiseen rautatieyrityksen sovittua Ratahallintokeskuksen kanssa tarvittavista hallinnollisista, taloudellisista ja teknisistä järjestelyistä.

Rautatieyrityksellä on oltava vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely rautatieliikenteen harjoittamisesta toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalta, josta rautatieyritys on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Asetuksella voidaan määrätä se korvausvastuun määrä, mikä vähintään on katettava vahinkotapahtumaa kohden.

Ratahallintokeskus on liikenneministeriön alainen virasto, joka toimii radanpitäjänä ja radanpidon omaisuuden haltijana sekä huolehtii liikenneturvallisuudesta ja radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Se voi huolehtia myös joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa (469/79) tarkoitettujen tarkastusmaksujen perimisestä ja siihen liittyvistä tehtävistä rautateiden joukkoliikenteessä siten kuin siitä erikseen säädetään. (30.6.1995/905)

Ratahallintokeskuksella on johtokunta, jonka jäsenet määrää valtioneuvosto.

Ratahallintokeskuksen tehtävänä on:

Ratahallintokeskuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Rautatieyrityksen on annettava Ratahallintokeskukselle rautatieliikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat tiedot Ratahallintokeskuksen antamien määräysten mukaisesti.

Ratahallintokeskuksella on oikeus saada rautatieyritykseltä valvontaa varten tarpeelliset toimintaa ja taloutta koskevat tiedot.

Rautatieyritykset ja muut yritykset voivat rakentaa liittymiä valtion rataverkkoon Ratahallintokeskuksen hyväksyttyä liittymäsuunnitelman ja annettua luvan liittymän käyttöönottoon. Liittymän ylläpidosta tulee tehdä yrityksen ja Ratahallintokeskuksen kesken sopimus.

Niiden yritysten, joilla on lain voimaan tullessa liittymiä rataverkkoon, ei tarvitse erikseen hakea lupaa niiden käyttöön.

Ratahallintokeskus antaa määräykset siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rautatieliikenteessä on sattunut onnettomuus tai rautatieliikennettä uhkaa vaara.

Ratahallintokeskus voi velvoittaa rautatieyrityksen ja sen, joka suorittaa tehtävää rautatieliikenteessä, osallistumaan pelastuspalveluharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastuspalveluun.

Rautatieyrityksen on varauduttava poikkeusoloihin osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa.

Rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään onnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85) .

Ratahallintokeskus voi asettaa tämän lain nojalla annetun käskyn tai kiellon tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

Ratahallintokeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhausta hallintoasioista annetun lain (154/50) mukaisesti. Päätöstä on kuitenkin noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Valtioneuvosto voi perustaa Ratahallintokeskuksen ja käynnistää sen toiminnan niin, että Ratahallintokeskus voi ryhtyä valmistelemaan toimialaansa kuuluvia normeja ja sopimuksia ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.