951/1994

Työnantajalle suoritetaan korvausta sairausvakuutuslain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän perusteella. Laskennallinen enimmäismäärä määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisten voimavarojen perusteella. Voimavaratekijöinä otetaan huomioon työterveyshuoltoon kuuluvat:

Korvausta korottavina tekijöinä otetaan erikseen huomioon työpaikan pienestä henkilömäärästä ja työn terveysvaaroista aiheutuvat sekä työterveyshuoltotoiminnan aloittamisesta, työterveysaseman perustamisesta tai työterveyshuollon sisällön muuttamisesta aiheutuvat tavanomaisista poikkeavat kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset perustamis- ja käyttökustannukset.

Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia ovat työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömän tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston sekä työterveyshuollon tieto- ja seurantajärjestelmien hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia eivät ole työterveysaseman tilojen rakennus-, hankinta- ja korjauskustannukset.

Hyväksyttäviä käyttökustannuksia ovat työterveyshuollossa toimivan henkilöstön palkkakustannukset, niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset ja muut työterveysaseman ylläpidosta aiheutuneet kustannukset, kuten työterveyshuollon huoneistokustannukset ja tutkimus- ja hoitovälinekustannukset sekä muut välittömästi työterveyshuollon toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat lisäksi työterveyshuoltolaissa (743/78) tarkoitetun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön sekä kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitetun terveyskeskuksen perimät maksut ja palkkiot siltä osin kuin ne vastaavat tässä pykälässä mainittuja työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita perustamis- ja käyttökustannuksia.

Työnantajalle suoritetaan korvausta sairausvakuutuslain 29 §:n 3 momentissa tarkoitettujen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, mikäli nämä palvelut ovat työntekijälle maksuttomia. Korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 ja 2 §:ssä määrätään.

Työntekijäkohtainen laskennallinen enimmäismäärä määritellään yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon sekä avohoitona annettavan terveydenhoidon edellyttämien voimavarojen perusteella.

Korvaushakemusta ratkaistaessa työnantajan järjestämästä työpaikkaterveydenhuollosta aiheutuneiden kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta arvioidaan sairausvakuutuslain 30 c §:ssä tarkoitettujen korvaushakemustietojen perusteella vertaamalla korvausluokittain työnantajalle aiheutuneiden kustannusten ja toteutuneen toiminnan vastaavuutta 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun laskennallisen enimmäismäärän määräytymisperusteisiin.

Yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle suoritetaan korvausta sairausvakuutuslain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista noudattaen soveltuvin osin, mitä 1, 2 ja 4 §:ssä määrätään.

Jos terveyskeskus on antanut sairausvakuutuslain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työterveyshuoltopalveluja yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle sairausvakuutuslain 29 a §:ssä säädetyllä korvauksen määrällä vähennettyyn hintaan, kunnalla on oikeus saada korvauksena tämä osuus, kuitenkin enintään se määrä, joka vastaa työntekijäkohtaista laskennallista enimmäismäärää noudattaen soveltuvin osin, mitä 1 ja 2 §:ssä määrätään.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä päätöksellä kumotaan työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvausperusteista 4 päivänä joulukuuta 1978 annettu valtioneuvoston päätös (988/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tätä päätöstä sovelletaan työnantajan tilikauteen, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen, sekä yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän kustannuksiin, jotka aiheutuvat 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen. Työnantajan tilikauteen, joka on alkanut ennen tammikuun 1 päivää 1995, sovelletaan tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä.