50/1994

Suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron selvittämiseksi kirjanpitovelvollisen verovelvollisen on kirjattava veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat aikajärjestyksessä sen ajankohdan mukaan, jolloin niiden perusteella suoritettava tai vähennettävä vero on otettava huomioon verokaudelta tilitettävää veroa laskettaessa. (25.2.2010/136)

Eri verokantojen alaisten myyntien ja ostojen on oltava vaikeuksitta erotettavissa toisistaan asiajärjestyksessä pidettävässä kirjanpidossa. (29.12.1995/1768)

Niiden tavaroiden myyntien ja ostojen, joihin verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain 79 a §:ssä tarkoitettua menettelyä, on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista myynneistä ja ostoista. Mikäli verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa sekä arvonlisäverolain 79 j §:ssä että 79 k §:ssä tarkoitettua menettelyä, tulee mainittujen menettelyjen piiriin kuuluvien liiketoimien olla vaikeuksitta erotettavissa toisistaan. (29.12.1995/1768)

Arvonlisäverolain 43 b §:ssä tarkoitetun sijoituskullan myyntien on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista liiketapahtumista. (3.12.1999/1117)

Kirjaukset voidaan tehdä ostoista tai myynneistä aikajärjestyksessä pidettävään osakirjanpitoon tai muuhun kirjanpitokirjaan siten, että niiden yhteys kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun asiajärjestyksessä pidettävään pääkirjanpitoon on vaikeuksitta todettavissa. (25.2.2010/136)

6 momentti on kumottu A:lla 30.12.2003/1303 .

Elinkeinonharjoittajan kirjanpidosta on voitava tunnistaa sellaiset irtaimet esineet, jotka toisessa jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja on hänelle tästä jäsenvaltiosta lähettänyt esineeseen kohdistuvaa työsuoritusta tai arvonmääritystä varten. (29.12.1995/1768)

Kirjanpitovelvollisen verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterikuukausi tai neljänneskalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kuukausikohtaisesti verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12 päivään mennessä.

Kirjanpitovelvollisen verovelvollisen, jonka verokausi on kalenterivuosi, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kirjanpitolain mukaisesti, kuitenkin kuukausikohtaisesti viimeistään verokautta seuraavan helmikuun 28 päivään mennessä.

Arvonlisäverolain 72 §:ssä tarkoitettu määrä on selvitettävä tullauspäätöksellä ja siihen liittyvillä asiakirjoilla.

Arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momentissa tarkoitetun ostajan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on varmistettava passista ja oleskelu- tai työluvasta taikka muista asiakirjoista, jotka selvittävät kotipaikan tai vakinaisen asuinpaikan luotettavasti.

Arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momentissa tarkoitetuksi selvitykseksi siitä, että ostaja on vienyt tavarat momentissa tarkoitetulla tavoin Yhteisön ulkopuolelle, katsotaan myynnistä laadittu tosite, jonka on vahvistanut:

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tositteessa on oltava seuraavat tiedot ainakin suomen tai ruotsin kielellä:

Jos kassakuitti tai muu maksutosite ei sisällä kaikkia 3 momentissa tarkoitettuja tietoja, myynnistä tulee laatia erillinen tosite. Tässä tositteessa ei tarvitse toistaa maksutositteessa olevia tietoja. Näiden tositteiden on oltava joko kiinteästi toisiinsa liitettyjä tai erillisessä tositteessa on oltava yksiselitteinen viittaus maksutositteeseen.

Myyjän on muissa kuin 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa luovuttaessaan tavarat ostajalle sinetöitävä ne siten, että niiden yhteys myyjäliikkeeseen sekä käyttämättömyys on todettavissa tavaroita vietäessä Yhteisön ulkopuolelle.

Kun myynti tapahtuu lentoaseman ulkomaanliikenteen lähtöhallissa, selvitykseksi siitä, että ostaja vie tavarat Yhteisön ulkopuolelle, katsotaan myös ostajan esittämä ulkomaanlennon tarkastuskortti. Myyjän on tällöin laadittava myynnistä tosite, jossa on oltava seuraavat tiedot:

Jos tavarat on ostettu toisesta jäsenvaltiosta ja ostaja vie ne matkatavaroissaan Suomen kautta Yhteisön ulkopuolelle, asianomainen tullitoimipaikka vahvistaa ostajan pyynnöstä leimalla, että tavarat viedään Yhteisöstä.

Arvonlisäverolain 72 d §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava diplomaattisen edustuston, muun samassa asemassa olevan edustuston, lähetetyn konsulin viraston tai Euroopan yhteisöjen toimielimen sijaintivaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että tavaroiden ja palvelujen myynti olisi veroton tai niiden hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi sijaintivaltiossa. Euroopan yhteisöjen toimielimen ja sen henkilökunnan hankintojen osalta vahvistuksen antaa asianomainen toimielin. (19.6.1997/587)

Arvonlisäverolain 72 d §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava kansainvälisen järjestön sijaintivaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että kansainvälisen järjestön perustamis- tai päämajasopimuksen mukaan myynti olisi veroton tai hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi sijaintivaltiossa.

Arvonlisäverolain 72 d §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava määränpäävaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että myynti olisi veroton tai hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi määränpäävaltiossa. (19.12.1997/1266)

Ulkoasiainministeriö vahvistaa Suomessa sijaitsevan diplomaattisen edustuston, muun samassa asemassa olevan edustuston, lähetetyn konsulin viraston, kansainvälisen järjestön tai niiden henkilökunnan jäsenen pyynnöstä niiden toisessa jäsenvaltiossa tehtävää tavaroiden ja palvelujen hankintaa varten, olisivatko ne oikeutetut hankintaan sisältyvän veron palautukseen tai olisiko tavaroiden ja palvelujen myynti veroton, jos myynti tapahtuisi Suomessa. Vahvistus tehdään Verohallinnon tai, valmisteveronalaisten tavaroiden osalta, Tullihallituksen vahvistamalle lomakkeelle. (17.6.2010/571)

Arvonlisäverolain 72 e §:n 1 momentissa tarkoitetulla moottoriajoneuvon myyjällä on oltava ulkoasiainministeriön antama kirjallinen vahvistus siitä, että ostajalla olisi oikeus tuoda maahan verotta vastaava ajoneuvo 94 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla. Euroopan yhteisöjen toimielimen hankkiman moottoriajoneuvon osalta myyjällä on oltava asianomaisen toimielimen antama kirjallinen vahvistus siitä, että sillä on oikeus verottomaan hankintaan. (19.6.1997/587)

Arvonlisäverolain 169 §:ssä tarkoitettua tarkastuksessa esitettävää aineistoa ovat tasekirja, tase-erittely ja muut kirjanpitokirjat, tilipuitteet käyttöaikaa koskevin merkinnöin, kirjaussuunnitelma, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, tositteet, kirjeenvaihto, muistiinpanot sekä muu kirjanpitoaineisto ja laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimusja velkakirjat sekä pöytäkirjat. Aineiston esittämisvelvollisuus koskee kirjallisia ja kuvallisia esityksiä (asiakirja) sekä sellaisia tietovälineitä, joiden sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein (tekninen tallenne) . Tarkastuksessa esitettävällä omaisuudella tarkoitetaan toimintaan kuuluvia varastoja ja muuta omaisuutta. Tarvittaessa tarkastettavaksi on esitettävä myös kaikki muu aineisto ja omaisuus.

Tarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa tai Verohallinnossa. Tarkastus voidaan toimeenpanna jo tilikauden aikana. Jos tarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa tai tilitoimistossa, verovelvollisen on asetettava tarkastuksen suorittavan virkamiehen käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apuvälineet ja apulaiset. Asiakirjat ja tekniset tallenteet on esitettävä tarkastettavaksi tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten tarpeen. (17.6.2010/571)

Edellä 2 momentissa apuvälineellä tarkoitetaan kirjoitus- ja laskukonetta, kopiointilaitetta sekä tietokonetta tai muuta teknistä apuvälinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunneltavaan tai muuten ymmärrettävään muotoon.

Arvonlisäverolain 209 s §:ssä tarkoitettu asiakas on tunnistettava 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla luotettavalla asiakirjalla. (23.4.2015/528)

Elinkeinonharjoittaja ja oikeushenkilö tunnistetaan kaupparekisteriotteen tai muun vastaavan julkisen rekisteriotteen perusteella. Todettavia tunnistamistietoja ovat toiminimi, yksilöivä rekisterinumero, kotipaikka ja osoite. Lisäksi on todettava elinkeinonharjoittajana toimivan sekä elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön puolesta toimivan luonnollisen henkilön henkilöllisyys 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Luonnollisen henkilön henkilöllisyys todetaan voimassa olevan ajokortin, poliisiviranomaisen antaman henkilökortin, passin, kuvallisen sairausvakuutuskortin tai muun vastaavan asiakirjan perusteella. Todettavia tunnistamistietoja ovat nimi, henkilötunnus ja ulkomaisen henkilön kansalaisuus. Jos ulkomaisen henkilön henkilötunnus puuttuu, todetaan hänen syntymäaikansa.

Tunnistaminen voi tapahtua myös muulla tavalla kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla asiakirjalla, jos myyjä voi luotettavasti varmistua tunnistamistietojen todenperäisyydestä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään verovelvollisesta, vähennykseen oikeuttavasta käytöstä ja vähennettävästä verosta, sovelletaan myös arvonlisäverolain 130–131 a §:ssä tarkoitettuun palautukseen oikeutettuun, palautukseen oikeuttavaan käyttöön ja palautettavaan veroon.

Verotusta koskevaan päätökseen tai muuhun asiakirjaan, joka annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus jättää merkitsemättä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.