1309/1994

Tässä laissa säädetään ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta tuesta ja lisäkorvauksesta, jota suoritetaan asevelvollisuuslaissa (1438/2007) , siviilipalveluslaissa (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitetulla tavalla palvelustaan suorittaneen henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen.

Lisäkorvaukseen sovelletaan, mitä 5–8 §:ssä säädetään taloudellisesta tuesta.

Taloudellista tukea myönnetään matkalla varusmies- tai siviilipalvelukseen, palveluksen suorittamisen aikana ja vuoden kuluessa palveluksen suorittamisen jälkeen tapahtuneen kuoleman johdosta.

Jos henkilö palveluksen suorittamisen jälkeen on saanut sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) perusteella täyttä tapaturmaeläkettä ja hän kuolee kolmen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä, myönnetään myös tällöin taloudellista tukea. (19.12.2018/1243)

Asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun reservin kertausharjoitukseen tai ylimääräiseen palvelukseen taikka siviilipalveluslaissa tarkoitettuun täydennyspalvelukseen tai ylimääräiseen palvelukseen osallistuvan osalta tämän lain taloudellista tukea koskevia säännöksiä sovelletaan, jos kuolema on tapahtunut matkalla palvelukseen, palveluksessa tai paluumatkalla palveluksesta. (19.12.2018/1243)

Tässä laissa tarkoitettuun tukeen ovat oikeutettuja edunjättäjän puoliso ja edunjättäjän alle 22-vuotiaat lapset. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avopuolisoa, joka asui yhdessä edunjättäjän kanssa ja jonka kanssa edunjättäjällä oli tai oli ollut yhteinen lapsi tai julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.

Edunjättäjän lapsella tarkoitetaan edunjättäjän omaa lasta, aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on tai on ollut lapsen täysi-ikäisyyteen saakka, ja lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

Aviopuolisolla ei ole oikeutta tukeen, jos edunjättäjä oli kuollessaan 1 momentissa tarkoitetussa avoliitossa ja hakemus avioliiton purkamisesta oli vireillä. Avopuolisolla ei ole oikeutta tukeen, jos edunjättäjä oli avioliitossa eikä hakemusta avioliiton purkamisesta ollut vireillä.

Tukea ei makseta edunsaajalle, joka on rikoksella aiheuttanut tahallisesti edunjättäjän kuoleman.

Tuki muodostuu perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmakorotuksesta samoin perustein kuin valtion virkamiehiä koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta on sovittu.

Jos edunjättäjä on kuollut sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta, lisäkorvauksena maksetaan ensisijaisesti edunjättäjän puolisolle 200 000 euroa ja jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle 40 000 euroa. Jos ensisijaisia edunsaajia ei ole, edunjättäjän kummallekin vanhemmalle maksetaan korvauksena 20 000 euroa.

Lisäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapahtuma on sattunut palvelusta suoritettaessa tai sen edellyttämillä tai siihen välittömästi liittyvillä matkoilla taikka vahinkotapahtuman syynä ovat palveluspaikan olosuhteet.

Edellä 1 momentissa mainitut rahamäärät vastaavat vuoden 2017 indeksitasoa ja tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi tuhanneksi euroksi.

Tukea ei suoriteta, jos edunsaaja on edunjättäjän kuolemantapauksen johdosta oikeutettu muuhun tämän lain mukaista tukea vastaavaan etuuteen lain, asetuksen, virka-, ohje- tai eläkesäännön taikka työ- tai virkaehtosopimuksen nojalla. Tukea voidaan kuitenkin suorittaa siltä osin kuin se on muuta kuolemantapauksen johdosta maksettavaa etuutta suurempi.

Taloudellisen tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta valtiokonttori. Hakemus on tehtävä kirjallisesti valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella.

Tukea on haettava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Jos tuen saaja on alaikäinen taikka jos hän sairautensa tai muun syyn takia ei itse kykene hakemaan tukea ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtiokonttorin hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa asiassa.

Jos taloudellista tukea on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, aiheettomasti maksettu tuki on perittävä takaisin.

Taloudellinen tuki voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos se katsotaan kohtuulliseksi ja tuen maksamisen ei ole katsottava johtuneen hakijan vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta.

Valtiokonttorin lainvoimainen päätös tai vakuutusoikeuden asiassa antama päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Valtiokonttorin tulee taloudellisen tuen myöntämistä ja epäämistä ja takaisinperintää koskevassa asiassa antaa hakijalle kirjallinen päätös. Hakijan katsotaan saaneen päätöksen tiedokseen seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

3 momentti on kumottu L:lla 5.3.1999/300 .

Rangaistus taloudellisen tuen petollisesta hankkimisesta tai sen yrityksestä tuomitaan sen mukaan, mitä rikoslain 36 luvun 1–3 §:ssä säädetään.

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Lakia sovelletaan sellaisten henkilöiden kuolemantapauksiin, jotka ovat suorittamassa tai alkavat suorittaa varusmies- tai siviilipalvelustaan taikka muuta tämän lain 2 §:ssä tarkoitettua palvelua tai harjoitusta lain tultua voimaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyäsen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.