Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta
Ajantasainen"Väliyhteisölaki"
- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Ulkomainen väliyhteisö, Väliyhteisö, Verotus
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1994/1217/ajantasa/2023-12-28/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (28.12.2018/1364)Soveltamisala
Verovelvollisen veronalaista tuloa on osuus ulkomaisen väliyhteisön tuloon siten kuin tässä laissa säädetään. Osuus ulkomaisen väliyhteisön tuloon on rajoitetusti verovelvollisen veronalaista tuloa, jos osuus liittyy rajoitetusti verovelvollisen Suomessa olevaan tuloverolain (1535/1992) 13 a §:ssä tarkoitettuun kiinteään toimipaikkaan.
2 § (28.12.2018/1364)Ulkomainen väliyhteisö
Ulkomaista yksikköä pidetään tässä laissa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhteisönä, jos:
verovelvollisella on yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yksiköiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia äänioikeuksista yksikössä, omistuksessaan suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia yksikön pääomasta tai oikeus saada vähintään 25 prosenttia yksikön voitosta tai varallisuuden tuotosta; ja
yksikön verotuksen tosiasiallinen taso yksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.
Ulkomaiseen väliyhteisöön rinnastetaan ulkomaisen yksikön ulkomainen kiinteä toimipaikka, joka täyttäisi tämän lain edellytykset, jos se olisi itsenäinen yksikkö. Lisäksi edellytetään, että kiinteä toimipaikka sijaitsee eri lainkäyttöalueella kuin ulkomainen yksikkö ja että siihen liittyvää tuloa ei ole verotettu lainkäyttöalueella, jolla yksikkö sijaitsee.
Ulkomaisen väliyhteisön verotuksen tasoa määritettäessä ei oteta huomioon:
väliyhteisön kiinteää toimipaikkaa, joka ei ole veronalainen tai joka on vapautettu verosta ulkomaisen väliyhteisön lainkäyttöalueella; eikä
väliyhteisön toiselta väliyhteisöltä saamaa osinkoa, joka on jaettu voitosta, joka on jonkin osingonjakoa välittömästi edeltävän viiden verovuoden osalta otettu Suomessa huomioon viimeksi mainitun väliyhteisön tuloverotuksen tasoa arvioitaessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä verovelvolliseen on:
yksikkö tai luonnollinen henkilö, jolla on suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosentin osuus verovelvollisen äänioikeuksista tai pääomasta tai oikeus saada vähintään 25 prosenttia sen voitoista;
yksikkö, jonka äänioikeuksista ja pääomasta verovelvollisella on suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosentin osuus tai jonka voitoista sillä on oikeus saada vähintään 25 prosenttia;
yksikkö, jolla on yhteys verovelvolliseen sen perusteella, että luonnollisella henkilöllä tai jollain yksiköllä suoraan tai välillisesti on sekä siitä että verovelvollisesta vähintään 25 prosentin osuus; ja
verovelvollisen ollessa luonnollinen henkilö tämän lähipiiriin kuuluva toinen luonnollinen henkilö.
2 a § (28.12.2018/1364)
2 a § on kumottu L:lla 28.12.2018/1364 .
3 § (28.12.2018/1364)Taloudellinen toiminta
Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ulkomaisena väliyhteisönä ei pidetä ulkomaista yksikköä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja joka on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös yksikköön, jonka verotuksellinen kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolisella lainkäyttöalueella, jos:
lainkäyttöalue ei ole ollut Euroopan unionin neuvoston hyväksymissä päätelmissä lueteltuna veroasioissa yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi verovelvollisen verovuoden päättyessä sekä verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä;
lainkäyttöalueen kanssa on sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa, joka mahdollistaa tämän lain soveltamisen kannalta riittävän tietojenvaihdon ja tietojenvaihto lainkäyttöalueen kanssa tosiasiallisesti toteutuu; ja
yksikön tulon on selvitetty pääasiallisesti kertyneen yksikön lainkäyttöalueellaan harjoittamasta teollisesta tuotantotoiminnasta, siihen verrattavista muusta tuotanto- tai palvelutoiminnasta tai laivanvarustustoiminnasta taikka siellä harjoitetusta myynti- tai markkinointitoiminnasta, joka välittömästi palvelee teollista tuotantotoimintaa, siihen verrattavia muuta tuotanto- tai palvelutoimintaa tai laivanvarustustoimintaa harjoittavaa yksikköä, taikka suorituksista, joiden maksaja on sillä lainkäyttöalueella asuva ja siellä mainitunlaista toimintaa harjoittava, samaan osakeyhtiölain (624/2006) 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluva yksikkö.
Ulkomainen yksikkö on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asettautunut verotuksellisen kotipaikkansa lainkäyttöalueelle ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa, kun yksikön harjoittaman toiminnan luonne huomioon ottaen:
yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat ja kalusto sekä varoja;
yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yksikön liiketoimintaa; ja
yksikön henkilökunta tekee itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.
4 § (28.12.2018/1364)Veronalainen tulo
Veronalaista tuloa on verovelvollisen suoraa ja ulkomaista välillistä omistusosuutta taikka edunsaaja-asemaa vastaava osa ulkomaisen väliyhteisön tulosta. Siltä osin kuin tuloverolain 9 §:ssä tarkoitettu rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan väliyhteisötulosta veroa tuloverolain 10 §:n nojalla tuloa ei lueta yleisesti verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi. Edellä 2 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomioon otetusta voitosta jaettua osinkoa ei pidetä veronalaisena tulona.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun osakkaan ulkomaisesta väliyhteisöstä saama osinko tai muu voitonjako on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin se ylittää määrän, joka on samana tai viitenä edellisenä verovuonna 1 momentin nojalla luettu tämän osakkaan veronalaiseksi tuloksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun osakkaan ulkomaisesta väliyhteisöstä saama tulo, joka syntyy, kun verovelvollinen luopuu osuudestaan väliyhteisössä, on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin se ylittää määrän, joka on aiemmin tämän lain nojalla luettu veronalaiseksi tuloksi. Määrästä, joka on aiemmin tämän lain nojalla luettu veronalaiseksi tuloksi, on tällöin vähennettävä 2 momentissa tarkoitettu voitonjako, joka ei ole ollut veronalaista tuloa.
Osuus väliyhteisön tuloon luetaan sen tulolähteen tuloksi, johon väliyhteisön osakkeet kuuluvat. Veronalainen tulo säilyttää osakkaan verotuksessa myös alkuperäisen tulolajinsa.
Väliyhteisötulo otetaan osakkaan verotuksessa huomioon verovuonna, jona ulkomaisen väliyhteisön verovuosi päättyy.
5 § (7.11.2008/680)Tappion vähentäminen
Edellä 4 §:ssä tarkoitetun osakkaan osuus ulkomaisen yhteisön tappiosta vähennetään osakkaan tämän lain mukaan verotettavasta osuudesta saman yhteisön tuloon tappiovuotta seuraavien kymmenen verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.
6 § (22.12.2009/1361)Ulkomaisen veron hyvittäminen
Tämän lain nojalla verotettavasta tulosta maksettavasta verosta vähennetään se vieraalle valtiolle suoritettujen tuloverojen määrä, jonka ulkomainen väliyhteisö on maksanut samasta tulosta sekä ulkomaisen väliyhteisön jakamasta osingosta vieraalle valtiolle suoritettujen lähdeverojen määrä siltä osin kuin osinko on 4 §:n 2 momentin mukaan verovelvollisen verotuksessa verovapaa. Hyvitys ei voi ylittää samasta väliyhteisötulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää. Jos ulkomaisen väliyhteisön suorittamien verojen tai osingosta suoritettujen lähdeverojen määrää ei kokonaan voida hyvittää, hyvittämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen vaatimuksesta tämän lain nojalla seuraavalta viideltä verovuodelta verotettavasta tulosta maksettavasta verosta. Käyttämättömään hyvitykseen sovelletaan kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 5 §:n säännöksiä. (28.12.2018/1364)
Jos ulkomainen yhteisö asuu valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, hyvitetään 1 momentin mukaisesti ne verot, jotka sopimuksen mukaan hyvitettäisiin verovelvolliselle, jos tämä olisi ne maksanut. Tämän momentin nojalla ei hyvitetä sopimuksen mukaan hyvitettävää veroa siltä osin kuin se ylittää väliyhteisön tosiasiassa maksaman veron määrän.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hyvitys ei voi ylittää Suomessa samasta tulosta suoritettavien verojen määrää. Hyvityksen määrään sovelletaan soveltuvilta osin kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia.
Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi tämän lain nojalla verotettavasta tulosta maksettavasta verosta vähennetään se Euroopan talousalueeseen kuuluvalle vieraalle valtiolle suoritetun, suurten konsernien vähimmäisverosta annetun lain (1308/2023) 1 luvun 25 §:ssä tarkoitetun ehdot täyttävän kotimaisen täydennysveron määrä, jonka ulkomainen väliyhteisö on suorittanut samasta tulosta. Hyvitys ei voi ylittää samasta väliyhteisötulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää. Jos ulkomaisen väliyhteisön suorittamien verojen määrää ei kokonaan voida hyvittää, hyvittämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen vaatimuksesta tämän lain nojalla seuraavalta viideltä verovuodelta verotettavasta tulosta maksettavasta verosta. Hyvityksen määrään sovelletaan soveltuvilta osin kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia. (28.12.2023/1310)
L:lla 1310/2023 lisätty 4 momentti tuli voimaan 1.1.2024.
7 § (7.11.2008/680)Ilmoittamisvelvollisuus
Verovelvollisen tulee veroilmoituksessaan ilmoittaa ja siihen liittää ulkomaista väliyhteisöä koskevat tiedot ja selvitykset siten kuin Verohallinto määrää.
8 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa.
VaVM 75/94
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
18.12.1995/1572:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 131/95 , VaVM 37/95, EV 124/95
23.12.1998/1091:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
HE 149/1998 , VaVM 51/1998, EV 198/1998
7.11.2008/680:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa. Kiinteisiin toimipaikkoihin, jotka ovat olleet olemassa 31 päivänä joulukuuta 2007, lain 2 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2015.
HE 74/2008 , VaVM 12/2008, EV 92/2008
22.12.2009/1361:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa.
HE 197/2009 , VaVM 33/2009, EV 179/2009
15.3.2013/187:
Tämä laki tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2013. Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2013.
HE 190/2012 , VaVM 4/2013, EV 16/2013, Neuvoston direktiivi 2011/16/EU; EUVL N:o L 64, 11.3.2011, s. 1
30.12.2015/1706:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 129/2015 , VaVM 15/2015, EV 105/2015
29.12.2016/1491:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 142/2016 , HE 203/2016 , VaVM 18/2016, EV 179/2016
28.12.2018/1364:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
HE 218/2018 , VaVM 24/2018, EV 193/2018, Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 (32016L1164); EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1
28.12.2023/1310:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
HE 77/2023 , VaVM 13/2023, EV 77/2023, Neuvoston direktiivi (EU) 2022/2523 (32022L2523) ; EUVL L 328, 22.12.2022, s. 1